Yhdess\u00e4 oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4, jossa sovelletun taiteen tekij\u00e4noikeudellinen luonne oli kiistanalainen, kantajayhti\u00f6, joka tuotti ja myi suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 v\u00e4rikk\u00e4it\u00e4 savesta valmistettuja nukkeja nimelt\u00e4 “Punat\u00f6rm\u00e4”, haki v\u00e4liaikaista m\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4 vastaajayhti\u00f6t\u00e4 vastaan. Vastaajayhti\u00f6 oli tehnyt kipsimuotin nukesta ja valmistanut ja myynyt kopioita, ja kantajayhti\u00f6 v\u00e4itti, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 loukkasi heid\u00e4n tekij\u00e4noikeuksiaan.<\/p>\n\n\n\n
Vastaajayhti\u00f6 v\u00e4itti, ett\u00e4 kyseinen nukke ei ollut tekij\u00e4noikeuden alainen, koska se oli luotu teolliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n suurten m\u00e4\u00e4rien tuottamiseksi.<\/p>\n\n\n\n
Kuitenkin oikeus totesi, ett\u00e4 “Punat\u00f6rm\u00e4”-nukke oli luotu ilmaisemaan kuvan, joka saadaan samannimisest\u00e4 lastenlaulusta. Oikeus katsoi, ett\u00e4 nukke, sen muoto, ilme, vaatteiden kuviointi ja v\u00e4rit, voivat ilmaista luovaa tunneilmaisua. Oikeus totesi, ett\u00e4 nukke sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 taiteellista arvoa taidek\u00e4sity\u00f6n\u00e4 ja se on suojattu tekij\u00e4noikeuslain mukaan.<\/p>\n\n\n\n
\nTaiteellisen teoksen tekij\u00e4noikeudellista luonnetta ei voida kielt\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 se on luotu teolliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n suurten m\u00e4\u00e4rien tuottamiseksi ja sit\u00e4 on todellisuudessa tuotettu suurina m\u00e4\u00e4rin\u00e4. Lis\u00e4ksi, vaikka kyseinen nukke voisi olla suojattu mallioikeuslain mukaan, mallioikeuden ja taiteellisen tekij\u00e4noikeuden rajat ovat hienovaraisia, ja molempien samanaikainen olemassaolo on mahdollista. Mallioikeuden rekister\u00f6innin mahdollisuus ei siis ole peruste poistaa sit\u00e4 tekij\u00e4noikeuslain suojan piirist\u00e4. N\u00e4in ollen, kyseinen nukke tulisi suojata tekij\u00e4noikeuslain mukaan taidek\u00e4sity\u00f6n\u00e4.<\/p>\nNagasaki District Court Sasebo Branch, p\u00e4\u00e4t\u00f6s 7. helmikuuta 1973 (1973)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\nT\u00e4m\u00e4 on p\u00e4\u00e4t\u00f6s, joka tunnustaa, ett\u00e4 tekij\u00e4noikeudellista luonnetta ei voida kielt\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 teos on luotu teolliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n suurten m\u00e4\u00e4rien tuottamiseksi, ja ett\u00e4 sovellettu taide voidaan tunnustaa tekij\u00e4noikeuden alaiseksi, jos se on taidek\u00e4sity\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Toisaalta, on ollut tapauksia, joissa tekij\u00e4noikeutta ei ole tunnustettu. Yksi n\u00e4ist\u00e4 on “Knee Chair -tapaus”, jossa maailmankuulu k\u00e4sity\u00f6suunnittelija haastoi oikeuteen vastaajan, joka oli tuonut Taiwanista kopioita h\u00e4nen suunnittelemastaan tuolista (Knee Chair), ja vaati tuotannon ja myynnin lopettamista tekij\u00e4noikeuslain rikkomisen perusteella.<\/p>\n\n\n\n
\nTekij\u00e4noikeuslain mukainen “taide” tarkoittaa p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti vain puhdasta taidetta, joka on tarkoitettu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n katseltavaksi, ja sovellettu taide, joka on esteettinen luomus, jolla on my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen tarkoitus, on suojattu tekij\u00e4noikeuslain mukaan vain, jos se on erityisesti m\u00e4\u00e4ritelty taiteelliseksi teokseksi tekij\u00e4noikeuslain 2 artiklan 2 kohdan mukaan.<\/p>\nOsakan korkein oikeus, p\u00e4\u00e4t\u00f6s 14. helmikuuta 1990 (1990)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\nT\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kantaja valitti p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 korkeimpaan oikeuteen, mutta valitus hyl\u00e4ttiin.<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4ist\u00e4 esimerkeist\u00e4 k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 aikaisemmissa oikeudenk\u00e4ynneiss\u00e4 tekij\u00e4noikeuden arviointiperusteena on ollut, onko kyseess\u00e4 yksitt\u00e4inen taidek\u00e4sity\u00f6tuote tai onko se esteettisesti arvosteltavissa oleva puhdas taide. Sovelletun taiteen tekij\u00e4noikeudellisen luonteen tunnustamiseksi on asetettu korkea kynnys.<\/p>\n\n\n\n