Mik\u00e4 tekij\u00e4noikeuslaki on ja miksi se on olemassa? Vastaus t\u00e4h\u00e4n kysymykseen l\u00f6ytyy itse asiassa tekij\u00e4noikeuslaista. Japanin tekij\u00e4noikeuslain (jatkossa ‘Japanin tekij\u00e4noikeuslaki’) ensimm\u00e4isess\u00e4 pyk\u00e4l\u00e4ss\u00e4, johdannossa, m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n lain olemassaolon tarkoitus seuraavasti (lihavointi on lis\u00e4tty j\u00e4lkik\u00e4teen):<\/p>\n\n\n\n
\nPyk\u00e4l\u00e4 1 T\u00e4m\u00e4n lain tarkoituksena on m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 tekij\u00e4noikeudet ja niihin liittyv\u00e4t oikeudet koskien teoksia, esityksi\u00e4, \u00e4\u00e4nitteit\u00e4, l\u00e4hetyksi\u00e4 ja kaapelil\u00e4hetyksi\u00e4, suojella tekij\u00f6iden oikeuksia ottaen huomioon n\u00e4iden kulttuurituotteiden oikeudenmukainen k\u00e4ytt\u00f6, ja edist\u00e4\u00e4 kulttuurin kehityst\u00e4.<\/p>\nJapanin tekij\u00e4noikeuslaki, pyk\u00e4l\u00e4 1<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\nToisin sanoen, tekij\u00e4noikeuslaki pyrkii suojelemaan yksil\u00f6n oikeuksia tekij\u00e4n\u00e4, mutta samalla se pohtii, miten n\u00e4it\u00e4 oikeuksia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 yhteiskunnan kokonaisedun mukaisesti ja tuoda harmoniaa asioihin.<\/p>\n\n\n\n
Kun puhutaan siit\u00e4, mit\u00e4 tekij\u00e4noikeuslaki suojaa, voidaan viitata pyk\u00e4l\u00e4\u00e4n 10, jossa luetellaan esimerkkej\u00e4 tekij\u00e4noikeuden alaisista teoksista:<\/p>\n\n\n\n
\nT\u00e4m\u00e4n lain mukaan tekij\u00e4noikeuden alaisia teoksia ovat esimerkiksi seuraavat:<\/p>\n\n\n\n
1. Romaanit, k\u00e4sikirjoitukset, esseet, puheet ja muut kielelliset teoksetJapanin tekij\u00e4noikeuslaki, pyk\u00e4l\u00e4 10, kohta 1<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\nKohdassa 9 mainitaan nimenomaisesti “ohjelmistoteokset”. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 my\u00f6s l\u00e4hdekoodiin sovelletaan tekij\u00e4noikeuslakia. N\u00e4m\u00e4 ovat vain esimerkkej\u00e4, joten laki ei koske vain n\u00e4it\u00e4 teoksia. Kuitenkin on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ohjelmistot kuuluvat lain soveltamisalaan.<\/p>\n\n\n\n
Tekij\u00e4noikeuden tunnustaminen tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, ett\u00e4 vain tietty oikeudenhaltija voi yksinoikeudella k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teosta, esimerkiksi kopioida (Japanin tekij\u00e4noikeuslaki, pyk\u00e4l\u00e4 21), l\u00e4hett\u00e4\u00e4 julkisesti internetin kautta (Japanin tekij\u00e4noikeuslaki, pyk\u00e4l\u00e4 23, kohta 1), tai luovuttaa (Japanin tekij\u00e4noikeuslaki, pyk\u00e4l\u00e4 27). Jos tekij\u00e4noikeutta rikotaan, oikeudenhaltija voi vaatia siviilioikeudellisia toimenpiteit\u00e4, kuten kieltoa (Japanin tekij\u00e4noikeuslaki, pyk\u00e4l\u00e4 112, kohta 1) tai vahingonkorvausta laittoman toiminnan perusteella (Japanin siviililaki, pyk\u00e4l\u00e4 709).<\/p>\n\n\n\n
Kuten aiemmin mainittiin, tekij\u00e4noikeuslaki pyrkii tasapainottamaan kahden arvon, oikeudenhaltijan suojelun ja yhteiskunnan kokonaisedun, v\u00e4lill\u00e4. Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 my\u00f6s, milloin tekij\u00e4noikeus ei ulotu tiettyihin teoksiin.<\/p>\n\n\n\n
Esimerkiksi, jos henkil\u00f6, jolla ei ole tekij\u00e4noikeutta tiettyyn ohjelmaan, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ohjelmaa vain k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4, h\u00e4n ei p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti riko tekij\u00e4noikeutta (Japanin tekij\u00e4noikeuslaki, pyk\u00e4l\u00e4 47, kohta 8). Lis\u00e4ksi, jos teoksen k\u00e4ytt\u00f6 voidaan katsoa yksityiseksi, kopiointi tai muuntelu ei ole laitonta (Japanin tekij\u00e4noikeuslaki, pyk\u00e4l\u00e4 47, kohta 3).<\/p>\n\n\n\n
Vaikka oikeudenhaltijan aseman suojeleminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, my\u00f6s uusien teosten luominen toisten teosten inspiroimana on osa “kulttuurin” muodostumista. Voidaan sanoa, ett\u00e4 tekij\u00e4noikeuslaki on kehittynyt jatkuvasti pohtiessaan eroa “kopioinnin” ja “viittaamisen” v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Miksi tekij\u00e4noikeuslaki on t\u00e4rke\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4kehityksen oikeudellisissa asioissa?<\/span><\/h3>\n\n\n\nMy\u00f6s IT-j\u00e4rjestelmien kehityksess\u00e4 ja ohjelmien toteutuksessa on tapauksia, joissa tekij\u00e4noikeuksien loukkaamista on kiistelty. Kyse on kiistasta, jossa kaksi “hyvin samankaltaista” ohjelmaa ovat joko “vain viittauksia” tai “alkuper\u00e4isen ohjelman plagiaatteja”. Esimerkiksi, entinen j\u00e4rjestelm\u00e4kehitysyrityksen ty\u00f6ntekij\u00e4 saattaa toteuttaa ja tuotteistaa “hyvin samankaltaisen” ohjelman itsen\u00e4isesti. T\u00e4ll\u00f6in on mahdollista, ett\u00e4 entinen ty\u00f6nantaja, eli toimittajayritys, v\u00e4itt\u00e4\u00e4 omistavansa oikeudet.<\/p>\n\n\n\n
Huomautettakoon, ett\u00e4 t\u00e4llaiset kiistat voivat aiheuttaa vakavia riskej\u00e4 paitsi “plagioidulle” osapuolelle, my\u00f6s “syytetylle” osapuolelle. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa suurin riski on, ett\u00e4 est\u00e4misoikeutta saatetaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 neuvotteluvalttina.<\/p>\n\n\n\n
Tekij\u00e4noikeuden suurin syy olla “vahva oikeus” on, ett\u00e4 niin sanottu “est\u00e4misoikeus” on tunnustettu.<\/p>\n\n\n\n
\nTekij\u00e4, tekij\u00e4noikeuden haltija, julkaisuoikeuden haltija, esitt\u00e4j\u00e4 tai l\u00e4hioikeuden haltija voi vaatia, ett\u00e4 henkil\u00f6, joka loukkaa tai saattaa loukata h\u00e4nen tekij\u00e4noikeuttaan, julkaisuoikeuttaan, esitt\u00e4j\u00e4noikeuttaan tai l\u00e4hioikeuttaan, lopettaa tai est\u00e4\u00e4 loukkauksen.<\/p>\n Japanin tekij\u00e4noikeuslaki, 112 \u00a7<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\nTekij\u00e4noikeusrikkomuksen uhri voi vaatia rikkojaa “lopettamaan” toimintansa. Toisin sanoen, jos esimerkiksi k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva palvelinpuolen ohjelma rikkoo tekij\u00e4noikeuksia, voidaan vaatia palvelimen, eli palvelun, lopettamista.<\/p>\n\n\n\n
Kuvitellaan, ett\u00e4 neuvotteluja k\u00e4yd\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 “haluaisimme sinun jatkavan palvelun k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, mutta haluaisimme sinun maksavan k\u00e4ytt\u00f6maksun” palvelusta, joka tuottaa voittoa. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa on riski, ett\u00e4 tekij\u00e4noikeusrikkomuksen “heikkous” johtaa ep\u00e4realistiseen hintaneuvotteluun. Vaikka insin\u00f6\u00f6ri ei olisi pahantahtoinen ja aikoisi tehd\u00e4 piratisoidun version, tekij\u00e4noikeuskysymyksen laiminly\u00f6nti on t\u00e4ll\u00e4 tavalla er\u00e4\u00e4nlainen “vaara”.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Milloin ohjelma on tarpeeksi samanlainen ollakseen tekij\u00e4noikeusrikkomus?<\/span><\/h2>\n\n\n\nMiten tekij\u00e4noikeusrikkomuksen toteutuminen m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n lain mukaan? Katsotaanpa aikaisempia oikeustapauksia ja tuomioita.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Oikeustapaukset ja tuomiot, joissa ohjelman tekij\u00e4noikeusrikkomus on ollut kiistanalainen<\/span><\/h3>\n\n\n\nAlla lainatussa oikeustapauksessa entisen ty\u00f6ntekij\u00e4n uudessa ty\u00f6paikassa kehitt\u00e4m\u00e4n ohjelman tekij\u00e4noikeusrikkomus oli kiistanalainen. Lopputuloksena tekij\u00e4noikeusrikkomus todettiin.<\/p>\n\n\n\n
\nKun vertaamme yll\u00e4 mainittuja 35 kantajan tiedostoa ja niit\u00e4 vastaavia 36 vastaajan tiedostoa, (keskener\u00e4inen) keltaisella merkityt osat (keltaiset merkinn\u00e4t) ovat t\u00e4ysin samanlaisia l\u00e4hdekoodin osalta. Lis\u00e4ksi, yll\u00e4 mainituissa todisteissa vihre\u00e4ll\u00e4 merkityt osat (vihre\u00e4t merkinn\u00e4t) ovat, vaikka yrityksen nimi, muuttujan nimi, lomakkeen nimi jne. eroavatkin, ohjelman toiminnan kannalta merkityksett\u00f6mi\u00e4 eroja, ja voidaan sanoa, ett\u00e4 ne ovat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 samaa l\u00e4hdekoodia.niiden osuus on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 90% kokonaisuudesta.<\/u><\/p>\nTokion alioikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s 26. toukokuuta 2011 (Heisei 23)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\nYll\u00e4 oleva tuomio pyrkii tekem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, joka ottaa huomioon tekij\u00e4noikeuslain tarkoituksen, tarkastelemalla sek\u00e4 objektiivista yhtenev\u00e4isyytt\u00e4 ett\u00e4 sit\u00e4, onko yhtenev\u00e4 osa luova.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Oikeudelliset standardit tekij\u00e4noikeusrikkomuksen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseksi<\/span><\/h3>\n\n\n\nKun m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n, onko jokin ohjelma tekij\u00e4noikeusrikkomus suhteessa toiseen ohjelmaan, tarkistetaan seuraavat seikat:<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Kuinka suuri osa tai suhde on yhtenev\u00e4inen (tai samankaltainen)<\/span><\/h4>\n\n\n\nKun tarkastellaan t\u00e4t\u00e4 objektiivista numeerista indikaattoria, voidaan sanoa, ett\u00e4 mit\u00e4 korkeampi samankaltaisuus, sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin tekij\u00e4noikeusrikkomus tunnustetaan. Objektiivista vertailua ja tarkastelua, kuten yhtenevien rivien tai merkkien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, on pidetty t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 aikaisemmissa oikeudenk\u00e4ynneiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Kuinka luova on yhtenev\u00e4 (tai samankaltainen) osa<\/span><\/h4>\n\n\n\nJos edell\u00e4 mainittu indikaattori on “muoto”, t\u00e4m\u00e4 voisi olla “substanssi”, joka ottaa huomioon tekij\u00e4noikeuslain merkityksen. Toisin sanoen, muodollisesti yhteneviss\u00e4 osissa tarkastellaan my\u00f6s sit\u00e4, “voiko se olla osa, joka voi ilmaista muita ilmaisutapoja”. Esimerkiksi, jos ei ole realistista toteuttaa sit\u00e4 muulla tavalla kuin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yleisk\u00e4ytt\u00f6isi\u00e4 kirjastoja tai funktioita, sit\u00e4 tulisi pit\u00e4\u00e4 vain yleisen\u00e4 ilmaisutapana, jota kukin on omaksunut.<\/p>\n\n\n\n
Toisin sanoen, jos vain nimiavaruuden ero (muuttujien tai vakionimien, funktioiden nimet jne.) on muuttunut, on vaikea sanoa, ett\u00e4 se v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ohjelman samankaltaisuutta. Ohjelmoijan luovuus ei ilmene t\u00e4llaisen nimiavaruuden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Lis\u00e4ksi, jos on osia, joissa virheit\u00e4 ilmenee, ja niit\u00e4 ei voida selitt\u00e4\u00e4 muuten kuin “plagiaattina”, se voi olla tekij\u00e4, joka tukee tekij\u00e4noikeusrikkomusta.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Huomioitavaa tekij\u00e4noikeusrikkomuksia k\u00e4sitelt\u00e4ess\u00e4 oikeudessa<\/span><\/h2>\n\n\n\nAlla on joitakin seikkoja, jotka on hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, kun k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ohjelmiston tekij\u00e4noikeusrikkomuksia oikeudessa.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Jos koodia ei ole saatavilla, todistaminen voi olla usein vaikeaa<\/span><\/h3>\n\n\n\nKuten aiemmin mainitussa oikeustapauksessa, ohjelmiston tekij\u00e4noikeusrikkomuksen v\u00e4itt\u00e4miseksi on tarpeen verrata todellista koodia. Jos vastapuoli kielt\u00e4ytyy kuitenkin paljastamasta l\u00e4hdekoodia, todisteiden s\u00e4ilytt\u00e4minen voi olla vaikeaa. Siksi, kun k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n tekij\u00e4noikeusrikkomuksia oikeudessa, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, miten vahinkotapaukset kootaan, miten aiempien neuvottelujen kulku kirjataan ja miten todisteiden s\u00e4ilytt\u00e4misen tarve esitet\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 niin sanottu siviiliprosessioikeuden tietotaito on usein t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Tekij\u00e4noikeus ei koske abstrakteja ideoita<\/span><\/h3>\n\n\n\nJapanin tekij\u00e4noikeuslain (Japanese Copyright Law) 10 artiklan 3 kohdassa on seuraava s\u00e4\u00e4nn\u00f6s:<\/p>\n\n\n\n
\n3. T\u00e4m\u00e4n lain suoja ei ulotu ohjelmointikieliin, s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin ja ratkaisumenetelmiin, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n luomaan 1 momentin 9 kohdassa mainittuja teoksia. N\u00e4iden termien merkitys m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n seuraavasti:Tekij\u00e4noikeuslaki 10 artikla 3 kohta<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\nLyhyesti sanottuna tekij\u00e4noikeus ei koske “menettelytapoja”, kuten miten asiat k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n, tai “asioiden rakenteita ja ongelmien j\u00e4rjest\u00e4mistapoja”, kuten kansioiden rakennetta. Jos yksityinen monopolioikeus ulottuisi n\u00e4ihin, tekij\u00e4noikeuslaki ei voisi edist\u00e4\u00e4 “kulttuurin kehityst\u00e4”. Ohjelmointikieli ja algoritmit ovat pikemminkin abstrakteja ideoita kuin teoksia, eik\u00e4 niit\u00e4 suojata tekij\u00e4noikeudella. Koska tekij\u00e4noikeutta ei ole, ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mahdollista rikkoa tekij\u00e4noikeutta n\u00e4ihin. On hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 seikka.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Yhteenveto<\/span><\/h2>\n\n\n\nIT-alalla “viittaaminen” ja “plagiointi” v\u00e4lisen eron m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4 tarvitaan monipuolista n\u00e4k\u00f6kulmaa ja monitahoista l\u00e4hestymistapaa. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 vaaditaan tietysti tieteellist\u00e4 asennetta, jossa molempia verrataan ja tarkastetaan objektiivisen samankaltaisuuden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseksi, mutta my\u00f6s keskustelua siit\u00e4, mit\u00e4 “luova oleminen” tarkoittaa ottaen huomioon tekij\u00e4noikeuslain perusperiaatteet.<\/p>\n\n\n\n
Vasta kun meill\u00e4 on asenne, joka ottaa huomioon sek\u00e4 muodon ett\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6n, laki voi ehk\u00e4 my\u00f6s edist\u00e4\u00e4 “kulttuurin kehityst\u00e4” juuri n\u00e4ill\u00e4 aloilla ja teollisuudenaloilla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kun puhutaan “tekij\u00e4noikeuskysymyksist\u00e4”, monille saattaa ensimm\u00e4isen\u00e4 tulla mieleen esimerkiksi suunnittelijoiden luomien logojen tai hahmojen plagioinnit. Kuitenkin, todellisuudessa my\u00f6s […]<\/p>\n","protected":false},"author":32,"featured_media":74427,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[16],"tags":[19,31],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62655"}],"collection":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/32"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=62655"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62655\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":74431,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62655\/revisions\/74431"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/74427"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=62655"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=62655"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=62655"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}