Vaikka keksij\u00e4 itse uskoisi keksint\u00f6ns\u00e4 olevan uusi teknologia, jos se on sama kuin olemassa oleva teknologia, sit\u00e4 ei tulisi my\u00f6nt\u00e4\u00e4 patentiksi, koska se ei edist\u00e4 teollisuuden kehityst\u00e4, joka on Japanin patenttilain tavoite.<\/p>\n\n\n\n
\nJapanin patenttilaki (Patenttilaki) 29 \u00a7 1 momentti<\/p>\n\n\n\n
Keksij\u00e4, joka on tehnyt teollisesti hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4n keksinn\u00f6n, voi saada patentin sille, lukuun ottamatta seuraavia keksint\u00f6j\u00e4:<\/p>\n\n\n\n
1. Keksint\u00f6, joka on tullut julkisesti tunnetuksi Japanissa tai ulkomailla ennen patenttihakemuksen j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4<\/p>\n\n\n\n
2. Keksint\u00f6, joka on toteutettu julkisesti Japanissa tai ulkomailla ennen patenttihakemuksen j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4<\/p>\n\n\n\n
3. Keksint\u00f6, joka on julkaistu julkisesti levitetyss\u00e4 julkaisussa tai tullut yleis\u00f6n saataville s\u00e4hk\u00f6isen viestinn\u00e4n kautta Japanissa tai ulkomailla ennen patenttihakemuksen j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n
“Julkisesti tunnettu keksint\u00f6” (julkinen tieto) tarkoittaa keksint\u00f6\u00e4, jonka sis\u00e4lt\u00f6 on tunnettu yleis\u00f6lle salaisuutena. Vaikka monet ihmiset, joilla on salassapitovelvollisuus, tiet\u00e4isiv\u00e4t sen, se ei ole julkista tietoa. Mutta kun henkil\u00f6, jolla ei ole salassapitovelvollisuutta, tiet\u00e4\u00e4 sen, se tulee julkiseksi tiedoksi, vaikka h\u00e4n olisi yksin. Keksij\u00e4n tai hakijan salassapitohalu ei ole merkityksellinen.<\/p>\n\n\n\n
“Julkisesti toteutettu keksint\u00f6” (julkinen keksint\u00f6) tarkoittaa keksint\u00f6\u00e4, joka on toteutettu tilanteessa, jossa keksinn\u00f6n sis\u00e4lt\u00f6 on julkisesti tunnettu tai jossa on vaara, ett\u00e4 se tulee julkisesti tunnetuksi. Esimerkiksi, jos tehdas antaa yleis\u00f6n katsella tuotteen valmistusprosessia, t\u00e4t\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n mahdollisena.<\/p>\n\n\n\n
“Julkaisu”, joka on “levitetty julkisesti”, tarkoittaa dokumenttia, piirrosta tai muuta vastaavaa tiedonv\u00e4litysv\u00e4linett\u00e4, joka on monistettu tarkoituksena jakaa se yleis\u00f6lle. “Levitt\u00e4minen” tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 se on asetettu tilaan, jossa kuka tahansa voi n\u00e4hd\u00e4 sen, eik\u00e4 ole tarpeen, ett\u00e4 joku on todella n\u00e4hnyt julkaisun.<\/p>\n\n\n\n
Lis\u00e4ksi “keksint\u00f6, joka on tullut yleis\u00f6n saataville s\u00e4hk\u00f6isen viestinn\u00e4n kautta”, tarkoittaa yleens\u00e4 Interneti\u00e4, ja “yleis\u00f6n saatavilla” tarkoittaa, ett\u00e4 se on asetettu tilaan, jossa kuka tahansa voi n\u00e4hd\u00e4 sen, eik\u00e4 ole tarpeen, ett\u00e4 joku on todella k\u00e4ytt\u00e4nyt sit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Edistyksellisyys<\/span><\/h3>\n\n\n\n Kun otetaan huomioon patenttilain tavoite, joka on teollisuuden kehitt\u00e4minen, monopolioikeuden my\u00f6nt\u00e4minen sellaisille keksinn\u00f6ille, jotka tavallinen teknikko voi helposti tehd\u00e4, ei ainoastaan ole hy\u00f6dyt\u00f6nt\u00e4 teknologisen edistyksen kannalta, vaan se my\u00f6s est\u00e4\u00e4 sit\u00e4. Patenttilain (Japanin patenttilaki) 29 artiklan 2 kohdan tarkoituksena on sulkea t\u00e4llaiset keksinn\u00f6t patentin my\u00f6nt\u00e4misen ulkopuolelle. <\/p>\n\n\n\n
\nPatenttilain (Japanin patenttilaki) 29 artiklan 2 kohta<\/p>\n\n\n\n
Jos henkil\u00f6, jolla on tavanomainen tiet\u00e4mys keksinn\u00f6n teknologian alalla ennen patenttihakemuksen tekemist\u00e4, voi helposti tehd\u00e4 keksinn\u00f6n perustuen edell\u00e4 mainittuihin keksint\u00f6ihin, h\u00e4n ei voi saada patenttia kyseiselle keksinn\u00f6lle, riippumatta edell\u00e4 mainitun kohdan s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n
Edistyksellisyys on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 vaatimus siin\u00e4, voidaanko keksint\u00f6 patentoida vai ei, ja siksi sen arviointi on vaikeaa, ja se on usein suurin kiistanaihe patenttiriidoissa.<\/p>\n\n\n\n
Edistyksellisyyden arviointimenetelm\u00e4 on Patenttiviraston (Japanin Patenttivirasto) tarkastusstandardin 26 mukaan “hakemuksen keksinn\u00f6n tunnustaminen”, “p\u00e4\u00e4viittauksen keksinn\u00f6n tunnustaminen”, “vertailu” ja “looginen perustelu (erojen arviointi)”.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Ensimm\u00e4isen\u00e4 hakeneena<\/span><\/h3>\n\n\n\nPatenttioikeudet ovat yksinoikeuksia, joten yhdelle keksinn\u00f6lle my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n vain yksi patentti (yksi keksint\u00f6, yksi patentti -periaate, p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isten patenttien poissulkemisperiaate). Kun samalle keksinn\u00f6lle on tehty kaksi tai useampia hakemuksia, patentti my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isen\u00e4 hakeneelle.<\/p>\n\n\n\n
\nJapanin patenttilain 39 \u00a7 (Ensimm\u00e4isen\u00e4 hakeneena)<\/p>\n\n\n\n
Kun samalle keksinn\u00f6lle on tehty kaksi tai useampia patenttihakemuksia eri p\u00e4ivin\u00e4, vain ensimm\u00e4isen\u00e4 hakeneella on oikeus saada patentti kyseiselle keksinn\u00f6lle.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n
Kun samalle keksinn\u00f6lle on tehty kaksi tai useampia hakemuksia, patentti voidaan my\u00f6nt\u00e4\u00e4 joko ensimm\u00e4isen\u00e4 keksineelle (ensimm\u00e4isen\u00e4 keksineen periaate) tai ensimm\u00e4isen\u00e4 hakeneelle (ensimm\u00e4isen\u00e4 hakeneen periaate), riippumatta siit\u00e4, kuka keksi asian ensin. Japanissa noudatetaan ensimm\u00e4isen\u00e4 hakeneen periaatetta.<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Japanin patenttilaki m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n
\nKun samalle keksinn\u00f6lle on tehty kaksi tai useampia patenttihakemuksia eri p\u00e4ivin\u00e4, vain ensimm\u00e4isen\u00e4 hakeneella on oikeus saada patentti kyseiselle keksinn\u00f6lle. (Japanin patenttilain 39 \u00a7 1 momentti)<\/li>\n\n\n\n Kun samalle keksinn\u00f6lle on tehty kaksi tai useampia patenttihakemuksia samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, vain yksi hakija, joka on m\u00e4\u00e4ritelty hakijoiden neuvottelujen perusteella, on oikeutettu saamaan patentin. (Sama pyk\u00e4l\u00e4, 2 momentti)<\/li>\n\n\n\n Jos keksint\u00f6 on sama kuin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen uuden suunnitelman rekister\u00f6intihakemuksessa, sit\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n samalla tavalla. (Sama pyk\u00e4l\u00e4, 3 ja 4 momentti)<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<\/span>Mik\u00e4 on patenttioikeuden hankkimisen hy\u00f6ty?<\/span><\/h2>\n\n\n\nPatenttioikeudella, jolla on t\u00e4llaisia ominaisuuksia, voi olla seuraavat kolme hy\u00f6ty\u00e4 yrityksille tai yksityishenkil\u00f6ille, jotka harjoittavat liiketoimintaa.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Voimme poistaa kilpailijoiden j\u00e4ljitelmi\u00e4 laillisin keinoin<\/span><\/h3>\n\n\n\nJapanin monopolien vastainen laki pyrkii “kielt\u00e4m\u00e4\u00e4n yksityisen monopolin, ep\u00e4oikeudenmukaiset kaupank\u00e4ynnin rajoitukset ja ep\u00e4oikeudenmukaiset kaupank\u00e4ynnin menetelm\u00e4t, est\u00e4m\u00e4\u00e4n liiallisen liiketoiminnan keskittymisen, poistamaan ep\u00e4oikeudenmukaiset rajoitukset tuotannossa, myynniss\u00e4, hinnoittelussa, teknologiassa ja muissa liiketoiminnan toiminnoissa yhdistymisen, sopimuksen jne. kautta, edist\u00e4m\u00e4\u00e4n oikeudenmukaista ja vapaata kilpailua, mahdollistamaan yritysten innovatiivisuuden, vilkastuttamaan liiketoimintaa, nostamaan ty\u00f6llisyytt\u00e4 ja kansalaisten todellista tuloa, turvaamaan kuluttajien etuja ja edist\u00e4m\u00e4\u00e4n kansantalouden demokraattista ja terveellist\u00e4 kehityst\u00e4” (Japanin monopolien vastainen laki, artikla 1). Kuitenkin, artikla 21 (\u00e4lykk\u00e4\u00e4n omaisuuden oikeuksien k\u00e4ytt\u00f6) toteaa, ett\u00e4 “t\u00e4t\u00e4 lakia ei sovelleta tekij\u00e4noikeuslakiin, patenttilakiin, hy\u00f6dyllisyysmallilakiin, mallilakiin tai tavaramerkkilakiin perustuviin oikeuksien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n”.<\/p>\n\n\n\n
Toisin sanoen, patenttioikeuden avulla keksij\u00e4lle annetaan yksinoikeus keksint\u00f6\u00f6ns\u00e4, mik\u00e4 on poikkeus monopolien vastaisen lain soveltamisesta.<\/p>\n\n\n\n
Kun tuote, joka on teknologian kehityksen tulos, tuodaan markkinoille, sen teknologia tulee julkiseksi, ja se altistuu kilpailijoiden j\u00e4ljitelmi\u00e4 varten. Jos tuotteelle on kuitenkin hankittu patenttioikeus, voit est\u00e4\u00e4 kilpailijoiden j\u00e4ljitelmi\u00e4 myym\u00e4st\u00e4 laillisin keinoin.<\/p>\n\n\n\n
Patenttioikeuden haltija voi nostaa kanteen patenttioikeuden loukkaamisesta (Japanin patenttilaki, artikla 100) tai vahingonkorvausvaatimuksen (Japanin siviililaki, artikla 709).<\/p>\n\n\n\n
Kieltovaatimus on vaatimus, jolla pyrit\u00e4\u00e4n est\u00e4m\u00e4\u00e4n tai ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n oman patenttioikeuden loukkaaminen tai sen uhka. Jos kieltovaatimus hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n, vastapuolen on lopetettava j\u00e4ljitelm\u00e4n valmistus. Voit my\u00f6s vaatia j\u00e4ljitelm\u00e4n h\u00e4vitt\u00e4mist\u00e4 ja sen valmistuslaitteiston poistamista.<\/p>\n\n\n\n
Vahingonkorvausvaatimus on vaatimus, jolla pyrit\u00e4\u00e4n saamaan korvausta vahingosta, jonka patenttioikeuden loukkaus on aiheuttanut patenttioikeuden haltijalle. Jos vahingonkorvausvaatimus hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n, vastapuolen on maksettava patenttioikeuden haltijalle rahasumma, joka vastaa vahinkoa, jonka patenttioikeuden haltija on k\u00e4rsinyt j\u00e4ljitelm\u00e4n valmistuksesta tai myynnist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 saa kilpailijat ep\u00e4r\u00f6im\u00e4\u00e4n j\u00e4ljitelmien myymist\u00e4, koska he riskeeraavat joutuvansa patenttioikeuden loukkaussyytteeseen, joka nostetaan patenttioikeuden haltijan toimesta.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Lisenssitulojen hankkiminen<\/span><\/h3>\n\n\n\nVaikka patenttioikeuden hankkiminen mahdollistaa keksinn\u00f6n monopolin, ei monopolia ole aina v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 pit\u00e4\u00e4. Patenttioikeuden haltija voi tehd\u00e4 sopimuksen muiden yritysten kanssa, jossa he saavat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 keksint\u00f6\u00e4 vastineeksi maksusta. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan “lisenssisopimukseksi”, ja rajoitetun p\u00e4\u00e4oman omaaville yrityksille voi olla j\u00e4rkev\u00e4mp\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 lisenssisopimus suuryrityksen kanssa ja saada osa voitoista, kuin valmistaa tuotteita itse. T\u00e4m\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kustannuksia, jotka liittyv\u00e4t patentoidun keksinn\u00f6n sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n tuotteen valmistukseen ja myyntiin, ja pienent\u00e4\u00e4 riski\u00e4, jos tuote ei menesty markkinoilla.<\/p>\n\n\n\n
Japanin patenttilaki (Japanin patenttilaki) my\u00f6nt\u00e4\u00e4 oikeuden toteuttaa patentoidun keksinn\u00f6n muille kuin patenttioikeuden haltijoille. T\u00e4t\u00e4 oikeutta kutsutaan toteutusoikeudeksi, joka jakautuu yksinoikeudelliseen toteutusoikeuteen (Japanin patenttilaki, artikla 77) ja tavalliseen toteutusoikeuteen (Japanin patenttilaki, artikla 78).<\/p>\n\n\n\n
Patenttilisenssisopimuksessa patenttioikeuden haltijaa kutsutaan lisenssinantajaksi ja sopimuksen toista osapuolta lisenssinsaajaksi. Patenttilisenssisopimukset voidaan jakaa yksinoikeudellisiin toteutusoikeuden my\u00f6nt\u00e4misiin sopimuksiin ja tavallisiin toteutusoikeuden my\u00f6nt\u00e4misiin sopimuksiin. Yksinoikeudellisessa toteutusoikeuden my\u00f6nt\u00e4missopimuksessa vain lisenssinsaaja voi toteuttaa patentoidun keksinn\u00f6n, eik\u00e4 edes patenttioikeuden haltija voi toteuttaa keksint\u00f6\u00e4. Toisaalta, tavallisessa toteutusoikeuden my\u00f6nt\u00e4missopimuksessa sek\u00e4 lisenssinantaja ett\u00e4 lisenssinsaaja voivat toteuttaa patentoidun keksinn\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n
Molemmissa sopimustyypeiss\u00e4, kuten lisenssinsaajan alueellinen toiminta-alue, toiminta-aika, rojaltien maksutapa ja muut ehdot, voidaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 vapaasti molempien osapuolten sopimuksen mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n