| K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6<\/td> | Yhti\u00f6n perinteinen k\u00e4sittelytapa<\/td> | Yhti\u00f6n perinteinen k\u00e4sittelytapa<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n Kuten vertailusta k\u00e4y ilmi, molempien arviointikehysten muodostavat kolme pilaria: m\u00e4\u00e4r\u00e4llinen n\u00e4k\u00f6kulma, laadullinen n\u00e4k\u00f6kulma ja yrityksen sis\u00e4iset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t. T\u00e4st\u00e4 voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 tuomioistuimet k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t johdonmukaista ajattelutapaa n\u00e4iden kysymysten k\u00e4sittelyss\u00e4. Suurin ero on m\u00e4\u00e4r\u00e4llisen n\u00e4k\u00f6kulman arvioinnissa, jossa “merkitt\u00e4v\u00e4n velkaantumisen” tapauksessa otetaan huomioon my\u00f6s “s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset tulot” -tuottoisuuden mittari. T\u00e4m\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 tuomioistuimet tunnistavat tarkasti omaisuuden luovutuksen ja velkaantumisen v\u00e4lisen olennaisen eron: omaisuuden luovutus on yleens\u00e4 kertaluonteinen toimenpide, joka vaikuttaa p\u00e4\u00e4asiassa taseeseen, kun taas velkaantuminen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 jatkuvia korkomaksuja ja sill\u00e4 on pitk\u00e4aikaisia vaikutuksia yrityksen kassavirtaan ja tulorakenteeseen. T\u00e4m\u00e4 joustava ja tilanteeseen mukautuva l\u00e4hestymistapa heijastaa Japanin yrityshallinnon oikeudellisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten kypsyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n <\/span>Hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen puuttuvan kaupan vaikutukset Japanissa (ulkopuoliset vaikutukset)<\/span><\/h2>\n\n\n\nKun yhti\u00f6n edustava toimitusjohtaja on tehnyt “merkitt\u00e4v\u00e4n omaisuuden luovutuksen” tai “suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n velkaa” ilman hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, joka normaalisti vaatisi t\u00e4llaisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, her\u00e4\u00e4 kysymys, onko kyseinen kauppa juridisesti p\u00e4tev\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ongelma ilmenee, kun yhti\u00f6n sis\u00e4isten menettelyjen puutteet ja kaupan toisen osapuolen luottamuksen suojaaminen ovat ristiriidassa.<\/p>\n\n\n\n Japanin oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n perusasenne t\u00e4h\u00e4n kysymykseen vahvistettiin Japanin korkeimman oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 22. syyskuuta 1965 (1965). T\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaan toimitusjohtajan hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 vailla tehdyt kaupat ovat periaatteessa p\u00e4tevi\u00e4, vaikka niiss\u00e4 puuttuisikin sis\u00e4inen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessi. T\u00e4m\u00e4 periaate on t\u00e4rke\u00e4, sill\u00e4 se suojaa kolmansia osapuolia, jotka ovat tehneet kaupan uskoen, ett\u00e4 toimitusjohtajalla on oikeutettu valta edustaa yhti\u00f6t\u00e4, ja varmistaa kaupank\u00e4ynnin turvallisuuden.<\/p>\n\n\n\n Kuitenkin t\u00e4h\u00e4n periaatteeseen liittyy merkitt\u00e4vi\u00e4 poikkeuksia. Jos kaupan toinen osapuoli tiesi, ettei hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 ollut tehty (pahantahtoisuus), tai jos h\u00e4nell\u00e4 oli huolimattomuutta siit\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydess\u00e4\u00e4n (huolimattomuus), kauppa on mit\u00e4t\u00f6n. T\u00e4t\u00e4 oikeusperiaatetta selitet\u00e4\u00e4n usein Japanin siviililain 93 artiklan poikkeuksen analogisena soveltamisena ja sit\u00e4 kutsutaan “suhteellisen mit\u00e4tt\u00f6myyden teoriaksi”.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 oikeusperiaate tarkoittaa, ett\u00e4 kaupan toisella osapuolella, erityisesti rahoituslaitoksilla ja kiinteist\u00f6yhti\u00f6ill\u00e4, jotka ovat ammattimaisia toimijoita, on tietty vastuu olla huolellinen. Jos kauppa objektiivisesti arvioiden katsotaan olevan “merkitt\u00e4v\u00e4” tai “suuri”, pelkk\u00e4 “en tiennyt” -v\u00e4ite ei riit\u00e4, ja osapuolen odotetaan osoittavan asianmukaista huolellisuutta, kuten tarkistamalla hallituksen kokouksen p\u00f6yt\u00e4kirjat, varmistaakseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen olemassaolon. T\u00e4m\u00e4 seikka oli esill\u00e4 Tokion alioikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 17. maaliskuuta 1997, jossa oikeus totesi, ett\u00e4 pankilla, joka oli tehnyt 10 miljardin jenin takausvaraus sopimuksen, oli huolimattomuutta, kun se ei tarkistanut p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen olemassaoloa, ja tunnusti takausvarauksen mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n Lis\u00e4ksi, mit\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 voi periaatteessa vaatia vain yhti\u00f6 itse, eik\u00e4 kaupan toisen osapuolen sallita vaatia sit\u00e4 omaksi edukseen.<\/p>\n\n\n\n <\/span>Hallituksen j\u00e4senten vastuu (sis\u00e4iset vaikutukset)<\/span><\/h2>\n\n\n\nHallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon puuttumisesta johtuvien toimien oikeudelliset seuraukset eiv\u00e4t rajoitu vain ulkoisiin liiketoimiin. Pikemminkin merkitt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 ovat ne vastuut, joita osallistuneet hallituksen j\u00e4senet kantavat yrityksen sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Japanin yhti\u00f6lain (Companies Act of Japan) 423 artiklan 1 momentin mukaan, jos hallituksen j\u00e4sen laiminly\u00f6 teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja aiheuttaa yhti\u00f6lle vahinkoa, h\u00e4nell\u00e4 on velvollisuus korvata t\u00e4m\u00e4 vahinko. Hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon laiminly\u00f6nti ja t\u00e4rkeiden toimien suorittaminen ilman laillisesti m\u00e4\u00e4r\u00e4tty\u00e4 menettely\u00e4 katsotaan selv\u00e4sti t\u00e4h\u00e4n laiminly\u00f6ntiin kuuluvaksi.<\/p>\n\n\n\n Vastuu ei rajoitu ainoastaan toimia suorittaneeseen toimitusjohtajaan. My\u00f6s muut hallituksen j\u00e4senet kantavat vastuun valvontavelvollisuudestaan hallituksen j\u00e4senin\u00e4 ja muiden j\u00e4senten toiminnan valvonnasta. Siksi, jos muut hallituksen j\u00e4senet ovat tietoisia tai olisivat voineet olla tietoisia toimitusjohtajan valtuuksien ylitt\u00e4misest\u00e4 ja j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t sen huomiotta, he voivat my\u00f6s olla vastuussa valvontavelvollisuuden laiminly\u00f6nnist\u00e4 ja siten korvausvelvollisia aiheutuneesta vahingosta.<\/p>\n\n\n\n Hallituksen j\u00e4senten valvontavelvollisuuden merkityst\u00e4 on korostettu toistuvasti Japanin oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, kuten Daiwa Bankin osakkeenomistajien edustajakanteessa. N\u00e4m\u00e4 oikeustapaukset osoittavat, ett\u00e4 hallituksen j\u00e4senill\u00e4 on aktiivinen velvollisuus rakentaa tehokas sis\u00e4inen valvontaj\u00e4rjestelm\u00e4 lain noudattamisen varmistamiseksi ja valvoa sen asianmukaista toimintaa. Pelkk\u00e4 osallistumattomuus v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksiin ei ole riitt\u00e4v\u00e4\u00e4, ja “en tiennyt” tai “ei ollut minun vastuullani” -tyyppiset selitykset eiv\u00e4t yleens\u00e4 kelpaa.<\/p>\n\n\n\n Lis\u00e4ksi t\u00e4m\u00e4 korvausvastuu on solidaarinen. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 jokainen vastuussa oleva hallituksen j\u00e4sen on velvollinen korvaamaan yhti\u00f6n k\u00e4rsim\u00e4n vahingon kokonaisuudessaan, mik\u00e4 voi johtaa eritt\u00e4in ankariin seurauksiin hallituksen j\u00e4senelle henkil\u00f6kohtaisesti.<\/p>\n\n\n\n <\/span>Yhteenveto<\/span><\/h2>\n\n\n\nKuten t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa selitettiin, Japanin yrityslain (Heisei (1989) \/ Reiwa (2019)) mukaan “merkitt\u00e4v\u00e4n omaisuuden luovutukset ja vastaanotot” sek\u00e4 “suuret lainat” ovat yrityksen ydintoimintoihin liittyvi\u00e4 toimia, joista hallituksen on laillisesti vaadittu tekem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. N\u00e4iden termien tulkinta perustuu oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n muodostamiin monitahoisiin standardeihin, ja vaaditaan muodollisen arvioinnin sijaan tapauskohtaista, substantiivista arviointia. Jos n\u00e4it\u00e4 laillisia vaatimuksia ei noudateta, yritys kohtaa kaksinkertaisen riskin. Ensimm\u00e4inen on ulkoinen riski, jossa sopimus voi tulla mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi, jos vastapuoli on hyv\u00e4ss\u00e4 uskossa ja ilman vikaa. Toinen, vakavampi riski on sis\u00e4inen: laittomaan toimintaan osallistuneet hallituksen j\u00e4senet, ja jopa ne, jotka ovat laiminly\u00f6neet valvontavelvollisuutensa, voivat joutua maksamaan suuria vahingonkorvauksia yritykselle. N\u00e4iden riskien asianmukainen hallinta on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kaikille Japanissa toimiville yrityksille.<\/p>\n\n\n\n Monolith Lakitoimisto on tukenut lukuisia kotimaisia ja kansainv\u00e4lisi\u00e4 asiakkaita Japanin yrityshallinnon oikeudellisissa asioissa ja omaa laajan kokemuksen t\u00e4ll\u00e4 alalla. Toimistossamme on useita englanninkielisi\u00e4 asianajajia, joilla on ulkomaiset oikeustieteelliset p\u00e4tevyydet, ja he pystyv\u00e4t selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Japanin yrityslain monimutkaiset vaatimukset kansainv\u00e4lisen liiketoiminnan kontekstissa ja tarjoamaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heist\u00e4 neuvontaa. Tarjoamme kattavaa tukea yrityksenne toiminnan sujuvoittamiseksi ja lainmukaisuuden varmistamiseksi Japanissa, kuten hallituksen toiminnan, t\u00e4rkeiden p\u00e4\u00e4t\u00f6sten oikeudellisen due diligence -tarkastuksen ja johtajien vastuun riskienhallinnan osalta, kuten t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4siteltiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Japanissa osakeyhti\u00f6iden toimitusjohtajilla on laajat valtuudet ja he hoitavat yrityksen toimintaa. Kuitenkin, kun kyseess\u00e4 ovat yrityksen toiminnan perustaa tai taloudellista tilaa merkitt\u00e4v\u00e4sti vaik […]<\/p>\n","protected":false},"author":32,"featured_media":68762,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18],"tags":[24,96],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68483"}],"collection":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/32"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=68483"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68483\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":68764,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68483\/revisions\/68764"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/68762"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=68483"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=68483"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=68483"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}} |