{"id":68484,"date":"2025-08-08T17:23:14","date_gmt":"2025-08-08T08:23:14","guid":{"rendered":"https:\/\/monolith.law\/fi\/?p=68484"},"modified":"2025-09-26T00:19:06","modified_gmt":"2025-09-25T15:19:06","slug":"company-formation-legal-japan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/monolith.law\/fi\/general-corporate\/company-formation-legal-japan","title":{"rendered":"Japanilaisen yrityksen perustamisen oikeudelliset n\u00e4k\u00f6kohdat: Perustajien valtuudet, varojen vastaanotto ja valemaksuperusteiden selitys"},"content":{"rendered":"\n<p>Yrityksen perustaminen on ensimm\u00e4inen askel uuden liiketoiminnan aloittamisessa. T\u00e4ss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 vaiheessa keskeinen rooli on &#8216;perustajalla&#8217;. Kuitenkin perustajan valtuudet eiv\u00e4t ole rajattomat. Japanin yhti\u00f6laki (Companies Act) m\u00e4\u00e4rittelee perustajan valtuuksille tietyt rajat suojellakseen perustettavaa yhti\u00f6t\u00e4, tulevia osakkeenomistajia ja kaupank\u00e4ynnin osapuolia. Erityisesti yhti\u00f6n taloudellisen perustan muodostamisessa noudatetaan tiukkoja s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Yrityksen perustamisprosessi ei ole pelkk\u00e4 sarja hallinnollisia toimenpiteit\u00e4, vaan se luo oikeudellisen perustan tulevalle liiketoiminnalle ja sen terveydelle. Oikeudellisten riskien ennaltaehk\u00e4isemiseksi t\u00e4ss\u00e4 prosessissa on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tarkasti yhti\u00f6lain s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset.<\/p>\n\n\n\n<p>Yksi n\u00e4ist\u00e4 on &#8216;omaisuuden vastaanottaminen&#8217;. T\u00e4m\u00e4 on sopimus, jossa perustaja lupaa hankkia tietty\u00e4 omaisuutta yhti\u00f6lle sen perustamisen j\u00e4lkeen. Koska t\u00e4m\u00e4 voi aiheuttaa riskej\u00e4 yhti\u00f6n omaisuudelle, Japanin yhti\u00f6laki vaatii tiukkoja menettelyj\u00e4, kuten maininnan yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4 ja tuomioistuimen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4n tarkastajan suorittaman tutkimuksen. N\u00e4iden menettelyjen laiminly\u00f6nti voi johtaa sopimuksen mit\u00e4t\u00f6itymiseen ja vakaviin oikeudellisiin seurauksiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Toinen t\u00e4rke\u00e4 aihe on &#8216;n\u00e4enn\u00e4ismaksu&#8217;. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa toimintaa, joka luo ulkoisen vaikutelman siit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4oma on todellisuudessa maksettu, vaikka se olisi petollista ja v\u00e4\u00e4rist\u00e4isi yhti\u00f6n taloudellista perustaa. Japanin oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4llainen vilpillinen toiminta voi olla sallittua, kunhan rahansiirto on muodollisesti tapahtunut. Samalla perustajat ja hallituksen j\u00e4senet, jotka ovat osallistuneet toimintaan, voivat joutua maksamaan yhti\u00f6lle uudelleen ja he voivat my\u00f6s joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa keskitymme kolmeen t\u00e4rke\u00e4\u00e4n teemaan Japanin yhti\u00f6lain mukaisesti yrityksen perustamisen yhteydess\u00e4: &#8216;perustajan valtuuksien rajoitukset&#8217;, &#8216;omaisuuden vastaanottamisen oikeudelliset vaatimukset&#8217; ja &#8216;n\u00e4enn\u00e4ismaksun oikeudelliset seuraukset&#8217;. N\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 yhti\u00f6n terveen toiminnan perustan ja p\u00e4\u00e4oman riitt\u00e4vyyden periaatteen turvaamiseksi.<\/p>\n\n\n\n<div id=\"ez-toc-container\" class=\"ez-toc-v2_0_53 counter-hierarchy ez-toc-counter ez-toc-grey ez-toc-container-direction\">\n<div class=\"ez-toc-title-container\">\n<span class=\"ez-toc-title-toggle\"><\/span><\/div>\n<nav><ul class='ez-toc-list ez-toc-list-level-1 ' ><li class='ez-toc-page-1 ez-toc-heading-level-2'><a class=\"ez-toc-link ez-toc-heading-1\" href=\"https:\/\/monolith.law\/fi\/general-corporate\/company-formation-legal-japan\/#Perustajien_valtuudet_ja_niiden_rajat_Japanissa\" title=\"Perustajien valtuudet ja niiden rajat Japanissa\">Perustajien valtuudet ja niiden rajat Japanissa<\/a><\/li><li class='ez-toc-page-1 ez-toc-heading-level-2'><a class=\"ez-toc-link ez-toc-heading-2\" href=\"https:\/\/monolith.law\/fi\/general-corporate\/company-formation-legal-japan\/#Omaisuuden_vastaanoton_tiukat_vaatimukset_Japanissa\" title=\"Omaisuuden vastaanoton tiukat vaatimukset Japanissa\">Omaisuuden vastaanoton tiukat vaatimukset Japanissa<\/a><\/li><li class='ez-toc-page-1 ez-toc-heading-level-2'><a class=\"ez-toc-link ez-toc-heading-3\" href=\"https:\/\/monolith.law\/fi\/general-corporate\/company-formation-legal-japan\/#Keinotekoisen_paaomanmaksun_riskit_ja_oikeudelliset_seuraukset_Japanissa\" title=\"Keinotekoisen p\u00e4\u00e4omanmaksun riskit ja oikeudelliset seuraukset Japanissa\">Keinotekoisen p\u00e4\u00e4omanmaksun riskit ja oikeudelliset seuraukset Japanissa<\/a><\/li><li class='ez-toc-page-1 ez-toc-heading-level-2'><a class=\"ez-toc-link ez-toc-heading-4\" href=\"https:\/\/monolith.law\/fi\/general-corporate\/company-formation-legal-japan\/#Omaisuuden_vastaanoton_ja_apportti-investoinnin_vertailu_Japanissa\" title=\"Omaisuuden vastaanoton ja apportti-investoinnin vertailu Japanissa\">Omaisuuden vastaanoton ja apportti-investoinnin vertailu Japanissa<\/a><\/li><li class='ez-toc-page-1 ez-toc-heading-level-2'><a class=\"ez-toc-link ez-toc-heading-5\" href=\"https:\/\/monolith.law\/fi\/general-corporate\/company-formation-legal-japan\/#Yhteenveto\" title=\"Yhteenveto\">Yhteenveto<\/a><\/li><\/ul><\/nav><\/div>\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><span class=\"ez-toc-section\" id=\"Perustajien_valtuudet_ja_niiden_rajat_Japanissa\"><\/span>Perustajien valtuudet ja niiden rajat Japanissa<span class=\"ez-toc-section-end\"><\/span><\/h2>\n\n\n\n<p>Yhti\u00f6n perustamisprosessissa perustajilla on keskeinen rooli. Japanin yhti\u00f6lain (\u5e73\u621018\u5e74\u6cd5\u5f8b\u7b2c86\u53f7, 2006) 25. pyk\u00e4l\u00e4n 1. momentin mukaan perustajat ovat henkil\u00f6it\u00e4, jotka laativat yhti\u00f6n peruss\u00e4\u00e4nn\u00f6t eli s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja allekirjoittavat tai sinet\u00f6iv\u00e4t ne. Perustajilla on valtuudet toimia &#8220;perustettavana olevan yhti\u00f6n&#8221; elimen\u00e4 ja suorittaa kaikki toimet, jotka ovat tarpeen yhti\u00f6n perustamiseksi.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4ihin valtuuksiin kuuluu s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen laatiminen, perustamisen yhteydess\u00e4 liikkeeseen laskettavien osakkeiden lajien m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen, osakkeiden merkitseminen osakkaaksi tulemista varten, perustamisaikaisten hallituksen j\u00e4senten ja tilintarkastajien valinta sek\u00e4 osakkeiden maksurahojen s\u00e4ilytt\u00e4miseen m\u00e4\u00e4r\u00e4tyn rahoituslaitoksen valinta. Kaikki n\u00e4m\u00e4 toimet ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, jotta yhti\u00f6 voi synty\u00e4 laillisesti ja aloittaa liiketoimintansa.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuitenkin perustajien valtuudet rajoittuvat nimenomaan &#8220;yhti\u00f6n perustamisen&#8221; tarkoitukseen. T\u00e4m\u00e4n rajan ylitt\u00e4v\u00e4t toimet eiv\u00e4t periaatteessa kuulu perustamisen j\u00e4lkeiselle yhti\u00f6lle. Esimerkiksi yhti\u00f6n perustamisen j\u00e4lkeen suoritettavaksi tarkoitetun liiketoiminnan aloittaminen ennen yhti\u00f6n perustamista katsotaan yleens\u00e4 perustajien valtuuksien ulkopuolelle. T\u00e4h\u00e4n voivat kuulua esimerkiksi suurten tuote-erien hankinta, liiketoimintaa varten tarkoitettujen suurten kiinteist\u00f6jen pitk\u00e4aikaiset vuokrasopimukset ja suurten raham\u00e4\u00e4rien lainaaminen.<\/p>\n\n\n\n<p>Perustajien toimien kuuluminen valtuuksien piiriin arvioidaan sen perusteella, ovatko ne objektiivisesti katsottuna tarpeellisia &#8220;liiketoiminnan valmistelutoimina&#8221; perustamista varten. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa Japanin korkeimman oikeuden 1973 vuoden syyskuun 18. p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6s tarjoaa t\u00e4rke\u00e4n ohjenuoran. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaan, vaikka toimet olisivatkin perustettavana olevan yhti\u00f6n toimia, jos ne ovat objektiivisesti katsottuna tarpeellisia liiketoiminnan valmistelutoimina, niiden vaikutukset kuuluvat perustamisen j\u00e4lkeiselle yhti\u00f6lle. Toisaalta, jos toimet ylitt\u00e4v\u00e4t t\u00e4m\u00e4n rajan, niist\u00e4 syntyv\u00e4t oikeudet ja velvollisuudet kuuluvat periaatteessa henkil\u00f6lle, joka on toiminut perustajana, eik\u00e4 perustamisen j\u00e4lkeinen yhti\u00f6 ole niihin sidottu. Siksi perustajien on aina oltava tarkkana, ett\u00e4 heid\u00e4n toimensa pysyv\u00e4t perustamistarkoituksen rajoissa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><span class=\"ez-toc-section\" id=\"Omaisuuden_vastaanoton_tiukat_vaatimukset_Japanissa\"><\/span>Omaisuuden vastaanoton tiukat vaatimukset Japanissa<span class=\"ez-toc-section-end\"><\/span><\/h2>\n\n\n\n<p>Yrityksen taloudellisen perustan turvaamiseksi Japanin yhti\u00f6laki asettaa erityisi\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 tilanteissa, joissa yritykseen sijoitetaan muuta kuin rahavaroja tai yrityksen omaisuus muodostuu tiettyjen toimien kautta. Yksi n\u00e4ist\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4 on &#8220;omaisuuden vastaanotto&#8221;.<\/p>\n\n\n\n<p>Omaisuuden vastaanotto viittaa Japanin yhti\u00f6lain (\u5e73\u621014\u5e74\u6cd5\u5f8b\u7b2c86\u53f7) 28 artiklan 2 momentissa m\u00e4\u00e4riteltyyn sopimukseen, jossa perustajat sopivat, ett\u00e4 yrityksen perustamisen ehtona on tietyn kolmannen osapuolen omaisuuden siirt\u00e4minen. Esimerkiksi, yrityksen perustamisen j\u00e4lkeen liiketoiminnassa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n kiinteist\u00f6n tai koneiden hankkiminen ennalta sovitulta henkil\u00f6lt\u00e4 kuuluu t\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka omaisuuden vastaanotto muistuttaa luonteeltaan apporttiomaisuuden sijoittamista (jossa rahan sijaan sijoitetaan itse omaisuutta), juridisesti ne eroavat toisistaan. Omaisuuden vastaanotossa ensin vastaanotetaan osakkeenomistajilta rahallinen suoritus, ja t\u00e4ll\u00e4 rahalla ostetaan sitten tietty omaisuus, mik\u00e4 on kaksivaiheinen prosessi.<\/p>\n\n\n\n<p>Japanin yhti\u00f6laki asettaa omaisuuden vastaanotolle tiukat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset, koska se suojaa yrityksen p\u00e4\u00e4oman riitt\u00e4vyyden periaatetta. Jos omaisuus ostetaan sopimattoman korkealla hinnalla, yrityksen varat v\u00e4henev\u00e4t vastaavasti, mik\u00e4 voi aiheuttaa vahinkoa muille osakkeenomistajille ja yrityksen velkojille. T\u00e4llaisten tilanteiden est\u00e4miseksi omaisuuden vastaanoton on t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 seuraavat tiukat lailliset vaatimukset, jotta se olisi p\u00e4tev\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<p>Ensinn\u00e4kin, siirrett\u00e4v\u00e4n omaisuuden, sen arvon ja luovuttajan nimen tai nimityksen on oltava kirjattuna yhti\u00f6j\u00e4rjestykseen (Japanin yhti\u00f6laki 28 artiklan 2 momentti). Yhti\u00f6j\u00e4rjestykseen kirjaamatta j\u00e4tetty omaisuuden vastaanottosopimus on tehoton.<\/p>\n\n\n\n<p>Toiseksi, periaatteessa yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4 mainitun omaisuuden arvon tulee olla kohtuullinen, ja t\u00e4m\u00e4 on tarkistettava tuomioistuimen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4n tarkastajan toimesta (Japanin yhti\u00f6laki 33 artiklan 1 momentti). Tarkastaja arvioi omaisuuden arvon objektiivisesti ja raportoi tulokset tuomioistuimelle.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuitenkaan tarkastajan arviointi ei ole aina v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Japanin yhti\u00f6laki 33 artiklan 10 momentti m\u00e4\u00e4rittelee seuraavat poikkeukset:<\/p>\n\n\n\n<ul>\n<li>Yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4 mainitun omaisuuden arvon yhteissumma ei ylit\u00e4 viitt\u00e4 miljoonaa jeni\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li>Siirrett\u00e4v\u00e4 omaisuus on markkinahintaisia arvopapereita, ja yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4 mainittu arvo ei ylit\u00e4 niiden markkinahintaa.<\/li>\n\n\n\n<li>Yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4 mainitun arvon kohtuullisuus on todistettu asiantuntijan, kuten asianajajan, hyv\u00e4ksytyn tilintarkastajan tai veroasiantuntijan, toimesta (mukaan lukien arvon arviointi).<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>N\u00e4m\u00e4 tiukat vaatimukset t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t omaisuuden vastaanottosopimukset ovat laillisesti mit\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 mit\u00e4tt\u00f6myys on absoluuttinen, eik\u00e4 sit\u00e4 voi my\u00f6hemmin hyv\u00e4ksy\u00e4 edes yhti\u00f6kokouksessa. Esimerkiksi Tokion alueellisen tuomioistuimen p\u00e4\u00e4t\u00f6s 27. helmikuuta 1991 (\u5e73\u62103\u5e74) tunnustaa selv\u00e4sti puutteellisen omaisuuden vastaanoton mit\u00e4tt\u00f6myyden. Siksi on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 noudattaa n\u00e4it\u00e4 laillisia vaatimuksia, kun yrityksen perustamisen yhteydess\u00e4 suunnitellaan tietyn omaisuuden hankintaa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><span class=\"ez-toc-section\" id=\"Keinotekoisen_paaomanmaksun_riskit_ja_oikeudelliset_seuraukset_Japanissa\"><\/span>Keinotekoisen p\u00e4\u00e4omanmaksun riskit ja oikeudelliset seuraukset Japanissa<span class=\"ez-toc-section-end\"><\/span><\/h2>\n\n\n\n<p>Yrityksen p\u00e4\u00e4oma on sen liiketoiminnan perusta. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 Japanin yhti\u00f6laki (Companies Act) velvoittaa perustajaj\u00e4seni\u00e4 ja osakkeiden merkitsij\u00f6it\u00e4 maksamaan rahaa vastineeksi merkityist\u00e4 osakkeista. Kuitenkin keinotekoinen p\u00e4\u00e4omanmaksu, joka on yrityksen maksuvelvollisuuden v\u00e4ltt\u00e4misen muoto, muodostaa ongelman.<\/p>\n\n\n\n<p>Keinotekoinen p\u00e4\u00e4omanmaksu tarkoittaa toimintaa, jossa pinnallisesti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 maksu on suoritettu, mutta todellisuudessa yrityksen varoja ei ole turvattu. Tyypillinen esimerkki on &#8220;varojen pid\u00e4tt\u00e4minen&#8221;, jossa perustajaj\u00e4sen tekee yhteisty\u00f6t\u00e4 maksun k\u00e4sittelylaitoksen (kuten pankin) kanssa, lainaa rahaa maksua varten ja maksaa lainan takaisin heti yrityksen rekister\u00f6innin j\u00e4lkeen. T\u00e4m\u00e4n seurauksena yrityksen pankkitilille siirret\u00e4\u00e4n v\u00e4liaikaisesti p\u00e4\u00e4oman suuruinen summa, mutta se nostetaan pois v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, joten yrityksen varallisuus ei todellisuudessa muodostu.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4llainen toiminta on ongelmallista, koska se heikent\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti yrityksen varallisuuden perustaa ja loukkaa yrityksen luottamuksen ydint\u00e4, p\u00e4\u00e4oman riitt\u00e4vyyden periaatetta.<\/p>\n\n\n\n<p>Mielenkiintoista on, ett\u00e4 Japanin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 keinotekoisen p\u00e4\u00e4omanmaksun oikeudellisia seurauksia s\u00e4\u00e4nnell\u00e4\u00e4n kahdesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ensinn\u00e4kin, maksun itsens\u00e4 voimassaolosta, se katsotaan p\u00e4tev\u00e4ksi. Japanin korkeimman oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 6. joulukuuta 1963 (Showa 38) l\u00e4htien Japanin oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 on johdonmukaisesti katsonut, ett\u00e4 vaikka maksu olisi lainattua rahaa ja se olisi tarkoitus maksaa takaisin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, todellinen rahansiirto tarkoittaa, ett\u00e4 maksu on p\u00e4tev\u00e4sti suoritettu. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemys perustuu kaupank\u00e4ynnin turvallisuuden suojelemiseen ja se on otettu mukaan nykyiseen Japanin yhti\u00f6lakiin (Companies Act) artiklaan 64, kohta 1.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuitenkin, vaikka maksu olisi p\u00e4tev\u00e4, se ei vapauta perustajaj\u00e4seni\u00e4 vastuusta. P\u00e4invastoin, heille asetetaan ankara vastuu. Japanin yhti\u00f6laki (Companies Act) artikla 64, kohta 1 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, ett\u00e4 keinotekoisen p\u00e4\u00e4omanmaksuun osallistuneet perustajaj\u00e4senet ja perustamisaikaiset hallituksen j\u00e4senet ovat yhteisvastuullisesti velvollisia maksamaan todellisen summan yritykselle. T\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6s on tarkoitettu korvaamaan yritykselt\u00e4 keinotekoisesti menetetyt varat ja varmistamaan p\u00e4\u00e4oman todellinen turvaaminen.<\/p>\n\n\n\n<p>Lis\u00e4ksi keinotekoinen p\u00e4\u00e4omanmaksu ei rajoitu vain siviilioikeudelliseen vastuuseen, vaan se voi johtaa my\u00f6s rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. V\u00e4\u00e4r\u00e4n maksukuitin antaminen maksun k\u00e4sittelylaitokselle voi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Japanin rikoslain (Penal Code) artiklan 157, kohta 1 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n v\u00e4\u00e4renn\u00f6ksest\u00e4. Lis\u00e4ksi Japanin yhti\u00f6laki (Companies Act) artikla 965 asettaa ankarat rangaistukset toimille, jotka tehd\u00e4\u00e4n keinotekoisen p\u00e4\u00e4omanmaksun tarkoituksessa, mukaan lukien varojen pid\u00e4tt\u00e4minen, jopa viiden vuoden vankeusrangaistuksen tai enint\u00e4\u00e4n viiden miljoonan jenin sakon, tai molemmat. N\u00e4in ollen keinotekoinen p\u00e4\u00e4omanmaksu on vakava petos, joka horjuttaa yrityksen perustaa ja sit\u00e4 s\u00e4\u00e4nnell\u00e4\u00e4n tiukasti sek\u00e4 siviili- ett\u00e4 rikosoikeudellisesti.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><span class=\"ez-toc-section\" id=\"Omaisuuden_vastaanoton_ja_apportti-investoinnin_vertailu_Japanissa\"><\/span>Omaisuuden vastaanoton ja apportti-investoinnin vertailu Japanissa<span class=\"ez-toc-section-end\"><\/span><\/h2>\n\n\n\n<p>Omaisuuden vastaanotto ja apportti-investointi liittyv\u00e4t molemmat yhti\u00f6n taloudelliseen perustaan ja voivat vaarantaa p\u00e4\u00e4oman riitt\u00e4vyyden, mink\u00e4 vuoksi ne ovat Japanin yhti\u00f6lain (\u5e73\u621019\u5e74(2007)) mukaan tiukasti s\u00e4\u00e4nneltyj\u00e4 poikkeuksellisia perustamistapahtumia. Molemmat edellytt\u00e4v\u00e4t mainintaa yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4 ja periaatteessa tarkastusvaliokunnan suorittamaa tutkimusta, mik\u00e4 tuo menettelyihin samankaltaisuutta. Niiden oikeudellinen luonne ja tarkoitus kuitenkin eroavat toisistaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Apportti-investointi tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 perustajat tai muut sijoittajat antavat rahojen sijaan omaisuutta, kuten kiinteist\u00f6j\u00e4, arvopapereita tai immateriaalioikeuksia yhti\u00f6n p\u00e4\u00e4omaksi. Tarkoituksena on mahdollistaa niiden henkil\u00f6iden osallistuminen yhti\u00f6n johtamiseen, joilla on rahallisen p\u00e4\u00e4oman sijaan muita varoja. Vastikkeena he saavat omaisuutensa arvoa vastaavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n osakkeita.<\/p>\n\n\n\n<p>Toisaalta omaisuuden vastaanotto on sopimus, jossa perustajat ostavat tietty\u00e4 omaisuutta tietylt\u00e4 taholta k\u00e4ytt\u00e4en siihen ker\u00e4ttyj\u00e4 rahavaroja. Tarkoituksena on varmistaa, ett\u00e4 yhti\u00f6ll\u00e4 on perustamisen j\u00e4lkeen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n liiketoiminnan kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n omaisuus. Vastike ei ole osakkeita, vaan maksu suoritetaan ker\u00e4tyist\u00e4 varoista.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4iden oikeudellisten ominaisuuksien ero tekee kummankin suhteen selv\u00e4sti erottuvaksi. Apportti-investointi on sopimus sijoittajan ja perustettavan yhti\u00f6n v\u00e4lill\u00e4, kun taas omaisuuden vastaanotto on sopimus perustajien ja omaisuuden luovuttajan (kolmas osapuoli) v\u00e4lill\u00e4. Alla oleva taulukko tiivist\u00e4\u00e4 molempien p\u00e4\u00e4asialliset erot.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table><thead><tr><td>Kohta<\/td><td>Omaisuuden vastaanotto<\/td><td>Apportti-investointi<\/td><\/tr><\/thead><tbody><tr><td>M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4<\/td><td>Sopimus, jossa perustajat vastaanottavat tietty\u00e4 omaisuutta yhti\u00f6n perustamisen ehtona.<\/td><td>Toiminta, jossa rahan sijaan sijoitetaan kiinteist\u00f6j\u00e4 tai arvopapereita yhti\u00f6n p\u00e4\u00e4omaksi.<\/td><\/tr><tr><td>Perustava lakiartikkeli<\/td><td>Japanin yhti\u00f6lain (\u5e73\u621019\u5e74(2007)) 28. pyk\u00e4l\u00e4n 2. kohta<\/td><td>Japanin yhti\u00f6lain (\u5e73\u621019\u5e74(2007)) 28. pyk\u00e4l\u00e4n 1. kohta<\/td><\/tr><tr><td>Tarkoitus<\/td><td>Varmistaa, ett\u00e4 yhti\u00f6ll\u00e4 on perustamisen j\u00e4lkeen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n tarvittava tietty omaisuus.<\/td><td>Mahdollistaa rahallisen p\u00e4\u00e4oman sijaan muuta omaisuutta omistavien osallistuminen yhti\u00f6n johtamiseen.<\/td><\/tr><tr><td>Osapuolet<\/td><td>Perustajat ja omaisuuden luovuttaja (kolmas osapuoli).<\/td><td>Perustajat (tai osakkeiden merkitsij\u00e4t) ja perustettava yhti\u00f6.<\/td><\/tr><tr><td>Vastikkeen maksu<\/td><td>Maksu suoritetaan yhti\u00f6n perustamisen j\u00e4lkeen ker\u00e4tyist\u00e4 varoista.<\/td><td>Osakkeita annetaan vastikkeena.<\/td><\/tr><tr><td>S\u00e4\u00e4ntely<\/td><td>Poikkeuksellisena perustamistapahtumana vaaditaan maininta yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4 ja tarkastusvaliokunnan tutkimus.<\/td><td>Poikkeuksellisena perustamistapahtumana vaaditaan maininta yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4 ja tarkastusvaliokunnan tutkimus.<\/td><\/tr><tr><td>Rikkomuksen seuraukset<\/td><td>Sopimus katsotaan mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi.<\/td><td>Apportti-investoinnin menettelyt katsotaan mit\u00e4tt\u00f6miksi, ja voi synty\u00e4 velvollisuus suorittaa maksu rahana.<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><span class=\"ez-toc-section\" id=\"Yhteenveto\"><\/span>Yhteenveto<span class=\"ez-toc-section-end\"><\/span><\/h2>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa olemme k\u00e4sitelleet Japanin yhti\u00f6lain (Companies Act) mukaisen yhti\u00f6n perustamisen t\u00e4rkeit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kohtia, kuten perustajien toimivaltuuksia, omaisuuden vastaanottamisen vaatimuksia ja tekaistuja maksusuorituksia, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n pohjalta. N\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset muodostavat yhti\u00f6n taloudellisen perustan suojelun ja osakkeenomistajien sek\u00e4 velkojien etujen turvaamisen ytimen. Erityisesti omaisuuden vastaanottamiseen liittyv\u00e4t tiukat menettelyt ja tekaistuihin maksusuorituksiin kohdistuvat siviili- ja rikosoikeudelliset ankarat seuraamukset osoittavat, kuinka t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 Japanin yhti\u00f6laki pit\u00e4\u00e4 &#8216;p\u00e4\u00e4oman riitt\u00e4vyyden periaatetta&#8217;. N\u00e4iden s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen tarkka ymm\u00e4rt\u00e4minen ja noudattaminen on ensimm\u00e4inen askel terveeseen ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4n liiketoiminnan harjoittamiseen. Yhti\u00f6n perustaminen ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n muodollinen menettely, vaan se on t\u00e4rke\u00e4 prosessi oikeudellisen perustan vahvistamiseksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Monolith Lakitoimisto on kokenut monimutkaisten oikeudellisten kysymysten k\u00e4sittelyss\u00e4, jotka liittyv\u00e4t yhti\u00f6n perustamisvaiheeseen. Olemme tarjonneet laaja-alaista oikeudellista palvelua, joka on r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ity asiakkaidemme yksil\u00f6llisiin tilanteisiin, kuten neuvontaa perustajien toimivaltuuksista, apua s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen laatimisessa, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 omaisuuden vastaanottamisen ja aineellisen sijoituksen, sek\u00e4 p\u00e4\u00e4oman maksamiseen liittyv\u00e4n compliance-j\u00e4rjestelm\u00e4n rakentamisen. Toimistossamme on useita asiantuntijoita, joilla on paitsi Japanin asianajajap\u00e4tevyys my\u00f6s ulkomaisia oikeudellisia p\u00e4tevyyksi\u00e4 ja jotka puhuvat englantia, mik\u00e4 mahdollistaa asiakkaidemme liiketoiminnan sujuvan tukemisen kansainv\u00e4lisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Jos sinulla on huolenaiheita tai kysymyksi\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4sitellyist\u00e4 aiheista, ota rohkeasti yhteytt\u00e4 toimistoomme.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Yrityksen perustaminen on ensimm\u00e4inen askel uuden liiketoiminnan aloittamisessa. T\u00e4ss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 vaiheessa keskeinen rooli on &#8216;perustajalla&#8217;. Kuitenkin perustajan valtuudet eiv\u00e4t ole rajat [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":32,"featured_media":68759,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18],"tags":[24,96],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68484"}],"collection":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/32"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=68484"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68484\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":68761,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68484\/revisions\/68761"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/68759"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=68484"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=68484"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=68484"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}