<\/span><\/h3>\n\n\n\nOsakkeenomistajien edustajakanteen nostamiseen Japanissa vaaditaan tiettyj\u00e4 kelpoisuusehtoja. P\u00f6rssiyhti\u00f6iden osalta periaatteena on, ett\u00e4 kanteen nostamisen hetkell\u00e4 osakkeenomistajan on pit\u00e4nyt omistaa yhti\u00f6n osakkeita jatkuvasti edelt\u00e4v\u00e4n kuuden kuukauden ajan [Japanin yhti\u00f6lain (847 \u00a7 1 momentti)]. Yhti\u00f6n s\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 on kuitenkin mahdollista lyhent\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kuuden kuukauden m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaa. Toisaalta, yksityisiss\u00e4 yhti\u00f6iss\u00e4 ei ole rajoituksia osakkeiden omistamisen kestolle, ja kuka tahansa osakkeenomistaja voi nostaa kanteen kanteen nostamisen hetkell\u00e4 [Japanin yhti\u00f6lain (847 \u00a7 2 momentti)]. Osakkeenomistajan omistamien osakkeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n osalta yleens\u00e4 riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 omistaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yhden osakkeen, mutta yhti\u00f6n s\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 voidaan rajoittaa edustajakanteen oikeutta, jos osakkeenomistaja omistaa alle yhden t\u00e4yden osakkeen [Japanin yhti\u00f6lain (847 \u00a7 1 momentti sulkumerkinn\u00e4ll\u00e4)]. <\/p>\n\n\n\n
Alla oleva taulukko vertailee julkisten ja yksityisten yhti\u00f6iden osakkeenomistajien edustajakanteen nostamisen vaatimuksia Japanissa.<\/p>\n\n\n\n
\u3010Taulukko\u3011Osakkeenomistajien edustajakanteen nostamisen vaatimusten vertailu: Julkiset yhti\u00f6t ja yksityiset yhti\u00f6t<\/p>\n\n\n\nKohta<\/td> Julkiset yhti\u00f6t<\/td> Yksityiset yhti\u00f6t<\/td><\/tr><\/thead> Osakkeenomistuksen kesto<\/td> Jatkuvasti osakkeita omistettava kuusi kuukautta ennen kanteen nostoa (s\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 voidaan lyhent\u00e4\u00e4) [Japanin yhti\u00f6lain (847 \u00a7 1 momentti)]<\/sup> <\/td>Ei rajoituksia osakkeenomistuksen kestolle (riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 on osakkeenomistaja kanteen nostamisen hetkell\u00e4) [Japanin yhti\u00f6lain (847 \u00a7 2 momentti)]<\/sup> <\/td><\/tr>Kanteen nostamisen vaatimus<\/td> Periaatteessa vaaditaan kanteen nostamista yhti\u00f6lt\u00e4 (kuten tilintarkastajilta) [Japanin yhti\u00f6lain (847 \u00a7 3 momentti)]<\/sup> <\/td>Periaatteessa vaaditaan kanteen nostamista yhti\u00f6lt\u00e4 (kuten tilintarkastajilta) [Japanin yhti\u00f6lain (847 \u00a7 3 momentti)]<\/sup> <\/td><\/tr>Kanteen nostamisen poikkeus<\/td> Mik\u00e4li on olemassa vaara korjaamattomasta vahingosta, kanteen voi nostaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti [Japanin yhti\u00f6lain (847 \u00a7 5 momentti)]<\/sup> <\/td>Mik\u00e4li on olemassa vaara korjaamattomasta vahingosta, kanteen voi nostaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti [Japanin yhti\u00f6lain (847 \u00a7 5 momentti)]<\/sup> <\/td><\/tr>Vastuun kohde (jos kyse on johdon vastuusta)<\/td> Tilintarkastaja (jos yhti\u00f6ll\u00e4 on tilintarkastajat) [Japanin yhti\u00f6lain (386 \u00a7 2 momentti 1 kohta)]<\/sup> <\/td>Tilintarkastaja (jos yhti\u00f6ll\u00e4 on tilintarkastajat) [Japanin yhti\u00f6lain (386 \u00a7 2 momentti 1 kohta)]<\/sup> <\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<\/span>Kanteen esitt\u00e4misen periaatteet Japanin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4<\/span><\/h3>\n\n\n\nOsakkeenomistajien on periaatteessa ensin vaadittava yhti\u00f6lt\u00e4 vastuun kohdistamista laiminly\u00f6neit\u00e4 toimihenkil\u00f6it\u00e4 kohtaan. T\u00e4m\u00e4 vaatimus on esitett\u00e4v\u00e4 kirjallisesti tai s\u00e4hk\u00f6isesti [Japanin yhti\u00f6lain t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanos\u00e4\u00e4nn\u00f6n 217 artikla]. Vaatimuksen vastaanottajan on periaatteessa oltava tilintarkastaja [Japanin yhti\u00f6lain 386 artiklan 2 momentin 1 kohdan mukaan]. Vaikka tilintarkastajia olisi useita, riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vaatimus esitet\u00e4\u00e4n yhdelle heist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Mik\u00e4li yhti\u00f6 (tilintarkastaja) ei 60 p\u00e4iv\u00e4n kuluessa vaatimuksen esitt\u00e4misest\u00e4 ryhdy toimiin vastuun kohdistamiseksi, vaatimuksen esitt\u00e4nyt osakkeenomistaja voi itse nostaa kanteen yhti\u00f6n puolesta osakkeenomistajien edustajakanteena [Japanin yhti\u00f6lain 847 artiklan 3 momentti]. T\u00e4m\u00e4 60 p\u00e4iv\u00e4n ajanjakso on m\u00e4\u00e4ritelty “harkinta-ajaksi”, jonka aikana tilintarkastajan tulee tutkia tosiasiat ja tehd\u00e4 oikeudellinen arviointi siit\u00e4, onko kanteen nostaminen aiheellista.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Poikkeukset, joissa kanteen nostamista koskeva vaatimus voidaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiotta<\/span><\/h3>\n\n\n\nEdell\u00e4 mainittuun 60 p\u00e4iv\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00f6n liittyy poikkeuksia. Jos 60 p\u00e4iv\u00e4n kuluessa kanteen nostamista koskevasta vaatimuksesta on olemassa vaara, ett\u00e4 yhti\u00f6lle aiheutuu palautumattomia vahinkoja, osakkeenomistaja voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 vaatimuksen yhti\u00f6lle esitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ja nostaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti osakkeenomistajan edustajakanteen [Japanin yhti\u00f6lain (2005) 847 artiklan 5 momentin p\u00e4\u00e4teksti]. <\/p>\n\n\n\n
<\/span>Rajoitukset vilpillisell\u00e4 tarkoituksella nostettuihin kanteisiin Japanissa<\/span><\/h3>\n\n\n\nOsakkeenomistajan edustajakanteen nostaminen on kielletty\u00e4, jos sen tarkoituksena on hankkia vilpillist\u00e4 etua kyseiselle osakkeenomistajalle tai kolmannelle osapuolelle, tai aiheuttaa vahinkoa yhti\u00f6lle [Japanin yhti\u00f6lain (2005) 847 artiklan 1 momentin poikkeuss\u00e4\u00e4nn\u00f6s]. T\u00e4llaiset vilpillisell\u00e4 tarkoituksella nostetut kanteet hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n, koska ne eiv\u00e4t t\u00e4yt\u00e4 kanteen nostamisen edellytyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Tilintarkastajan t\u00e4rke\u00e4 rooli Japanissa<\/span><\/h3>\n\n\n\nOsakkeenomistajien nostamien kanteiden yhteydess\u00e4 tilintarkastajalla on t\u00e4rke\u00e4 rooli, sill\u00e4 h\u00e4nen on 60 p\u00e4iv\u00e4n kuluessa suoritettava tutkimus ja p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4, nostetaanko kanne vai ei. Tutkimuksen on tapahduttava tilintarkastajan omalla vastuulla, eik\u00e4 h\u00e4n voi pyyt\u00e4\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 oikeudelliselta osastolta tai sis\u00e4iselt\u00e4 tarkastusosastolta. Mik\u00e4li tilintarkastaja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 olla nostamatta kanteen, h\u00e4nen on ilmoitettava syyt p\u00e4\u00e4t\u00f6kseens\u00e4 osakkeenomistajille, mik\u00e4li he sit\u00e4 pyyt\u00e4v\u00e4t [Japanin yhti\u00f6lain (2005) 847 artiklan 4 momentti].<\/p>\n\n\n\n
Tilintarkastajan rooli Japanin j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 on erityisen merkitt\u00e4v\u00e4 verrattuna Yhdysvaltojen tai Iso-Britannian j\u00e4rjestelmiin. Yhdysvalloissa, jos hallitus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 olla vastaamatta kanteen nostamista edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n pyynt\u00f6\u00f6n, p\u00e4\u00e4t\u00f6s nauttii yleens\u00e4 liikkeenjohdon harkintaperiaatteen suojaa, mik\u00e4 est\u00e4\u00e4 osakkeenomistajia nostamasta vastuukanteita. Toisaalta Japanissa, vaikka tilintarkastaja p\u00e4\u00e4tt\u00e4isi olla nostamatta kanteen, se ei vaikuta osakkeenomistajien oikeuteen nostaa kanne riippumatta perusteluista. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4llinen ero korostaa kunkin maan yrityshallinnossa “johtajien harkintavaltaa” ja “osakkeenomistajien valvontaoikeutta” koskevien perusfilosofioiden eroja. Japanissa pyrit\u00e4\u00e4n varmistamaan, ett\u00e4 osakkeenomistajat voivat nostaa kanteen “yhti\u00f6n hyv\u00e4ksi” suoraan, mik\u00e4li tilintarkastajan sis\u00e4iset tarkastukset eiv\u00e4t toimi, s\u00e4ilytt\u00e4en n\u00e4in lopullisen kontrollin johtoa kohtaan. T\u00e4m\u00e4 perustuu ajatukseen, ett\u00e4 jos sis\u00e4inen valvonta on riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ulkoisen paineen kautta voidaan est\u00e4\u00e4 yrityksen arvon heikkeneminen. Sit\u00e4 vastoin Yhdysvalloissa hallituksen liikkeenjohdon harkintaperiaatteen vahva kunnioittaminen suojaa johtoa tarpeettomilta kanteilta ja korostaa liikkeenjohdon vakautta. T\u00e4m\u00e4 Japanin j\u00e4rjestelm\u00e4n ominaispiirre on t\u00e4rke\u00e4 huomioitava seikka ulkomaisten sijoittajien arvioidessa osakkeenomistajien mahdollisuuksia vastuuseen johtajia kohtaan Japanin yrityksiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Vastuun ulottuvuus ja kohde Japanin osakeyhti\u00f6oikeuden mukaan<\/span><\/h2>\n\n\n\nJapanissa osakkeenomistajien edustajakanteessa vastuuseen voidaan asettaa laaja joukko yhti\u00f6n hallinnosta ja toiminnasta vastaavia henkil\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Vastuuseen asetettavien henkil\u00f6iden laajuus<\/span><\/h3>\n\n\n\nJapanissa osakkeenomistajien edustajakanteessa vastuuseen voidaan asettaa paitsi hallituksen j\u00e4senet, my\u00f6s perustajat, perustamisvaiheen hallituksen j\u00e4senet, perustamisvaiheen tilintarkastajat, kirjanpidon neuvonantajat, toimitusjohtajat, tilintarkastajat, tilintarkastuslautakunnan j\u00e4senet ja selvitt\u00e4j\u00e4t [Japanin yhti\u00f6lain (2005) 847 artiklan 1 momentti, 423 artiklan 1 momentti]. Vaikka vanhan kauppaoikeuden aikana vastuuseen asetettiin vain hallituksen j\u00e4senet, nykyinen Japanin yhti\u00f6laki on laajentanut vastuun piiri\u00e4 ja mahdollistaa kattavamman yrityshallinnon. T\u00e4m\u00e4 laajennus perustuu k\u00e4sitykseen, ett\u00e4 nykyaikaisessa yritystoiminnassa ei ainoastaan hallituksen j\u00e4senet, vaan my\u00f6s tilintarkastajat ja toimitusjohtajat voivat vaikuttaa yhti\u00f6n tappioihin eri asemissaan.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Teht\u00e4v\u00e4n laiminly\u00f6nnist\u00e4 johtuva vastuu ja liikkeenjohdon harkintaperiaate<\/span><\/h3>\n\n\n\nYksi yleisimmist\u00e4 vastuista, jonka hallituksen j\u00e4senet ja muut vastaavat henkil\u00f6t kantavat yhti\u00f6t\u00e4 kohtaan, on korvata yhti\u00f6lle aiheutuneet vahingot, jotka johtuvat heid\u00e4n teht\u00e4viens\u00e4 laiminly\u00f6nnist\u00e4, tunnetaan ‘teht\u00e4v\u00e4n laiminly\u00f6nnist\u00e4 johtuvana vastuuna’ [Japanin yhti\u00f6lain (2005) 423 artiklan 1 momentti]. T\u00e4t\u00e4 vastuuta arvioitaessa ‘liikkeenjohdon harkintaperiaate’ on t\u00e4rke\u00e4 huomioon otettava seikka. Periaate tarkoittaa, ett\u00e4 hallituksen j\u00e4senen liikkeenjohdollisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ei katsota velvollisuuksien rikkomiseksi, mik\u00e4li p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa ei ole merkitt\u00e4vi\u00e4 ja huolimattomia virheit\u00e4 tosiasioiden tunnistamisessa ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen prosessi ja sis\u00e4lt\u00f6 eiv\u00e4t ole erityisen ep\u00e4johdonmukaisia tai sopimattomia yritysjohtajalle. T\u00e4m\u00e4 periaate on tarkoitettu kunnioittamaan johtajien harkintavaltaa ja suojelemaan heit\u00e4 tarpeettomilta oikeudenk\u00e4ynneilt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Laittomien etujen palauttamista koskeva vaatimus<\/span><\/h3>\n\n\n\nKun hallituksen j\u00e4senet tai muut vastaavat henkil\u00f6t ovat my\u00f6nt\u00e4neet yhti\u00f6n varoista perusteettomia etuja osakkeenomistajien oikeuksien k\u00e4ytt\u00e4misen yhteydess\u00e4, voidaan vaatia n\u00e4iden etujen palauttamista osakkeenomistajien edustajakanteessa [Japanin yhti\u00f6lain (2005) 120 artiklan 3 momentti, 847 artiklan 1 momentti]. T\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6s on tarkoitettu est\u00e4m\u00e4\u00e4n erityisten osakkeenomistajien perusteeton suosiminen ja yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n osakkeenomistajien v\u00e4list\u00e4 oikeudenmukaisuutta.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Ep\u00e4oikeudenmukaisen maksun perusteella tehtyjen osakekauppojen k\u00e4sittely<\/span><\/h3>\n\n\n\nMy\u00f6s ne, jotka ovat vastaanottaneet osakkeita tai uusia osakeoptioita ep\u00e4oikeudenmukaisella maksulla, voivat joutua vastuuseen yhti\u00f6lle suoritettavista maksuista [Japanin yhti\u00f6lain (2005) 212 artiklan 1 momentti, 285 artiklan 1 momentti, 847 artiklan 1 momentti]. T\u00e4m\u00e4 on tarkoitettu est\u00e4m\u00e4\u00e4n yhti\u00f6n varojen perusteeton siirtyminen uusien osakkeiden liikkeeseenlaskun yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Hallituksen j\u00e4senten vastuun laajuutta koskevat teoriat ja Japanin korkeimman oikeuden ennakkop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/span><\/h3>\n\n\n\nOsakkeenomistajien edustajakanteessa k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n ‘hallituksen j\u00e4senten vastuun’ laajuudesta on pitk\u00e4\u00e4n vallinnut kaksi p\u00e4\u00e4teoriaa: ‘kokonaisvastuuteoria’ ja ‘rajoitetun vastuun teoria’. Kokonaisvastuuteoria v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hallituksen j\u00e4senen yhti\u00f6lle kantama kaikki velvollisuudet sis\u00e4ltyv\u00e4t vastuuseen, perustellen, ett\u00e4 yhti\u00f6 saattaa laiminly\u00f6d\u00e4 hallituksen j\u00e4senten vastuun per\u00e4\u00e4nkuuluttamisen riippumatta velvollisuuksien syyst\u00e4. Toisaalta rajoitetun vastuun teoria vaatii, ett\u00e4 yhti\u00f6n johtamisen harkintavaltaa tulee kunnioittaa ja vastuu tulisi rajoittaa vain tiettyihin erityisiin ja poikkeuksellisiin vastuisiin, joista vapautuminen on vaikeaa tai mahdotonta.<\/p>\n\n\n\n
Japanin korkein oikeus antoi ensimm\u00e4isen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 t\u00e4st\u00e4 aiheesta 10. maaliskuuta 2009 (Heisei 21) annetussa tuomiossa. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s tunnusti, ett\u00e4 hallituksen j\u00e4senten vastuu perustuu paitsi heid\u00e4n asemaansa yhti\u00f6ss\u00e4, my\u00f6s heid\u00e4n yhti\u00f6lle tekemiins\u00e4 kaupallisiin velvoitteisiin, ja se hyv\u00e4ksyi kokonaisvastuuteorian ja rajoitetun vastuun teorian v\u00e4lisen keskitien.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Merkitt\u00e4v\u00e4t oikeustapaukset ja niiden merkitys Japanin oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4<\/span><\/h2>\n\n\n\nJapanin osakkeenomistajien edustajakanteiden soveltamisen ymm\u00e4rt\u00e4miseksi on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 analysoida menneit\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 oikeustapauksia. N\u00e4m\u00e4 tapaukset tarjoavat konkreettisia ohjeita siit\u00e4, miten Japanin tuomioistuimet arvioivat johtajien vastuuta erityisten tapausten kautta.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Johtamisp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen periaatteen selvent\u00e4neet oikeustapaukset<\/span><\/h3>\n\n\n\n\nJapanin korkeimman oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s 15. hein\u00e4kuuta 2010 (Heisei 22) (Apaman Shop -osakkeenomistajien edustajakanne)\n\n\n\nTapahtuman yhteenveto: P\u00f6rssiyhti\u00f6 aikoi tehd\u00e4 tyt\u00e4ryhti\u00f6st\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin omistetun osana liiketoimintansa uudelleenj\u00e4rjestelysuunnitelmaa ja osti yhti\u00f6n osakkeita muilta osakkeenomistajilta noin viisinkertaisella hinnalla oikeudenmukaiseen arvoon verrattuna. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa hallituksen j\u00e4senten huolellisuusvelvollisuuden rikkomista kyseenalaistettiin.<\/li>\n\n\n\n Tuomion sis\u00e4lt\u00f6: Japanin korkein oikeus totesi, ett\u00e4 hallituksen j\u00e4senen johtamisp\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 ei katsota huolellisuusvelvollisuuden rikkomiseksi, “kunhan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen taustalla olevissa tosiasioissa ei ole merkitt\u00e4vi\u00e4 ja huolimattomia virheit\u00e4 ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessi ja -sis\u00e4lt\u00f6 eiv\u00e4t ole erityisen ep\u00e4johdonmukaisia tai sopimattomia yritysjohtajalle”. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s oli ensimm\u00e4inen Japanin korkeimman oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s, joka selvensi “johtamisp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen periaatteen” soveltamisen kriteereit\u00e4 siviilioikeudenk\u00e4ynneiss\u00e4 ja sill\u00e4 on ollut suuri vaikutus my\u00f6hempiin osakkeenomistajien edustajakanteisiin hallituksen j\u00e4senten vastuun arvioinnissa.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<\/span>Hy\u00f6dyn antamista koskevat oikeustapaukset<\/span><\/h3>\n\n\n\n\nJapanin korkeimman oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s 10. huhtikuuta 2006 (Heisei 18) (Janome Sewing Machine Co. -osakkeenomistajien edustajakanne)\n\n\n\nTapahtuman yhteenveto: Tapauksessa, jossa yhti\u00f6 k\u00e4rsi suuria tappioita antaessaan suuria rahasummia tunnetulle markkinamanipulaattorille t\u00e4m\u00e4n uhkailun seurauksena, hallituksen j\u00e4senten uskollisuus- ja huolellisuusvelvollisuuksien rikkomista kyseenalaistettiin.<\/li>\n\n\n\n Tuomion sis\u00e4lt\u00f6: Japanin korkein oikeus totesi, ett\u00e4 p\u00f6rssiyhti\u00f6n hallituksen j\u00e4senet, jotka ehdottivat tai hyv\u00e4ksyiv\u00e4t suurten rahasummien antamisen osakkeenomistajille vastaamalla ep\u00e4oikeudenmukaisiin vaatimuksiin, eiv\u00e4t voineet kiist\u00e4\u00e4 huolimattomuuttaan. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s korosti hallituksen j\u00e4senten uskollisuusvelvollisuuden merkityst\u00e4 ja asetti tiukat vastuut, kun hallituksen j\u00e4senet suostuvat rikollisten elementtien ep\u00e4oikeudenmukaisiin vaatimuksiin.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<\/span>Muita t\u00e4rkeit\u00e4 oikeustapauksia<\/span><\/h3>\n\n\n\n\nTokion ylioikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s 25. huhtikuuta 2002 (Heisei 14) (Mitsubishi Oil -osakkeenomistajien edustajakanne)\n\n\n\nTapahtuman yhteenveto: Tapauksessa, jossa yhti\u00f6 laittomasti ja ep\u00e4oikeudenmukaisesti toimitti varoja \u00f6ljynmyyjille lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 \u00f6ljytuotteiden kauppahintaa ja harjoittamalla sivustakauppaa.<\/li>\n\n\n\n Tuomion sis\u00e4lt\u00f6: Tokion ylioikeus totesi, ett\u00e4 p\u00f6rssiyhti\u00f6n hallituksen j\u00e4senet rikkoivat huolellisuusvelvollisuuttaan. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s selvensi hallituksen j\u00e4senten vastuuta, kun he suorittavat yhti\u00f6n etujen vastaisia sopimattomia kauppoja.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n\n\n\n Tokion alioikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s 27. syyskuuta 2007 (Heisei 19) (Kanebo -osakkeenomistajien edustajakanne)\n\n\n\nTapahtuman yhteenveto: Tapauksessa, jossa hallituksen j\u00e4senet k\u00e4yttiv\u00e4t j\u00e4rjestely\u00e4, jossa he myiv\u00e4t p\u00e4\u00e4liiketoimintansa parantaakseen yhti\u00f6n taloudellista tilannetta ja muuttivat saadut myyntitulot lainoiksi, heid\u00e4n huolellisuus- ja uskollisuusvelvollisuuksiensa rikkomista kyseenalaistettiin.<\/li>\n\n\n\n Tuomion sis\u00e4lt\u00f6: Tokion alioikeus hylk\u00e4si vahingonkorvausvaatimukset ja kiisti hallituksen j\u00e4senten laiminly\u00f6nnin. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s on t\u00e4rke\u00e4 esimerkki siit\u00e4, miten tuomioistuin tunnusti hallituksen j\u00e4senten johtamisp\u00e4\u00e4t\u00f6sten harkintavallan vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa suoritetussa liiketoiminnan uudelleenj\u00e4rjestelyss\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<\/span>Puolustuskeinot osakkeenomistajan edustajakanteita vastaan Japanissa<\/span><\/h2>\n\n\n\nJapanin osakkeenomistajan edustajakanteiden j\u00e4rjestelm\u00e4 edist\u00e4\u00e4 osakkeenomistajien toimesta tapahtuvaa yrityksen johtamisen valvontaa, samalla kun se tarjoaa t\u00e4rkeit\u00e4 rajoittavia mekanismeja suojatakseen yrityksi\u00e4 ja niiden johtajia perusteettomilta kanteilta.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Vakuuden tarjoamista koskeva hakemus ja sen vaatimukset<\/span><\/h3>\n\n\n\nKanteeseen vastaavana oleva johtaja voi puolustautua perusteettomilta osakkeenomistajan edustajakanteilta tekem\u00e4ll\u00e4 “vakuuden tarjoamista koskevan hakemuksen”. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 jos voidaan osoittaa, ett\u00e4 kanteen nostaminen perustuu “pahantahtoisuuteen”, tuomioistuin voi m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 kantajana olevan osakkeenomistajan asettamaan vakuuden oikeudenk\u00e4yntikuluja ja tulevia vahingonkorvausvaatimuksia varten [Japanin yhti\u00f6lain (2005) 847 artiklan 7 ja 8 kohdat]. T\u00e4m\u00e4 “pahantahtoisuus” voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 “vahingoittamistarkoituksen” (tarkoituksena vahingoittaa yrityst\u00e4 ep\u00e4oikeudenmukaisesti) ja viime aikoina my\u00f6s “puhdasta pahantahtoisuutta” (kanteen nostaminen tiet\u00e4en, ett\u00e4 sille ei ole perusteita). Kun vakuuden tarjoamista koskeva m\u00e4\u00e4r\u00e4ys on annettu, monet kantajina olevat osakkeenomistajat luopuvat kanteen yll\u00e4pit\u00e4misest\u00e4, mik\u00e4 tekee siit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tehokkaan puolustuskeinon.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Osakkeenomistajan oikeuksien v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6n vastav\u00e4ite ja sen kriteerit<\/span><\/h3>\n\n\n\nToinen t\u00e4rke\u00e4 puolustuskeino on “osakkeenomistajan oikeuksien v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6n” vastav\u00e4ite. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 osakkeenomistajan edustajakanteen nostaminen itsess\u00e4\u00e4n rikkoo Japanin siviililain (1896) 1 artiklan 3 kohdassa m\u00e4\u00e4ritelty\u00e4 oikeuksien v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja sit\u00e4 ei voida hyv\u00e4ksy\u00e4. Osakkeenomistajan oikeuksien v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6n tunnustamiseksi tarvitaan sek\u00e4 kantajan “pahansuopuus” (ep\u00e4oikeudenmukainen henkil\u00f6kohtaisen edun tavoittelu tai kiusanteko) ett\u00e4 kantajan v\u00e4itteiden “perusteltavuuden puute”. Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 osakkeenomistajan oikeuksien v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on harvoin tunnustettu, mutta se hyv\u00e4ksyttiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Nagasaki Bankin tapauksessa.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Mahdollisuus vaatia vahingonkorvausta perusteettomasta kanteesta<\/span><\/h3>\n\n\n\nJos vakuuden tarjoamista koskeva m\u00e4\u00e4r\u00e4ys on annettu tai osakkeenomistajan oikeuksien v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6n vastav\u00e4ite on hyv\u00e4ksytty ja osakkeenomistajan edustajakanne on hyl\u00e4tty, vastaajana oleva johtaja voi vaatia kantajalta vahingonkorvausta perusteettoman kanteen perusteella. T\u00e4m\u00e4 on mahdollista, jos kanteen katsotaan “oleellisesti puuttuvan asianmukaisuutta” oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n tarkoituksen ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n valossa, ja voittanut johtaja voi vaatia korvauksia asianajokuluista ja henkisist\u00e4 k\u00e4rsimyksist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Vaikka oikeudenk\u00e4yntien aloittaminen on mahdollista pienill\u00e4 k\u00e4sittelymaksuilla, n\u00e4iden puolustuskeinojen olemassaolo osoittaa, ett\u00e4 on l\u00f6ydetty tasapaino terveen yrityksen valvonnan edist\u00e4misen ja v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6llisten kanteiden torjumisen v\u00e4lill\u00e4. Vakuuden tarjoamista koskeva j\u00e4rjestelm\u00e4 hillitsee perusteettomia kanteita taloudellisen taakan kautta tunnistamalla kanteiden “pahantahtoisuuden”. Osakkeenomistajan oikeuksien v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6n vastav\u00e4ite puolestaan tarjoaa oikeudellisen perustan hyl\u00e4t\u00e4 kanne, jos sen “tarkoitus” on sopimaton. N\u00e4m\u00e4 puolustuskeinot yhdess\u00e4 pienien k\u00e4sittelymaksujen kanssa luovat hienovaraisen tasapainon est\u00e4\u00e4kseen osakkeenomistajan edustajakanteiden v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6n “yritysrosvoamisen” keinona. Erityisesti mahdollisuus vaatia vahingonkorvausta perusteettomasta kanteesta toimii voimakkaana kannustimena osakkeenomistajille harkita tarkemmin kanteen perusteita ja tarkoituksia ennen sen nostamista.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Vertailu Japanin osakkeenomistajien edustajakanteen j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 ulkomaisiin j\u00e4rjestelmiin<\/span><\/h2>\n\n\n\nJapanin osakkeenomistajien edustajakanteen j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 on yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 muiden p\u00e4\u00e4asiallisten oikeusalueiden j\u00e4rjestelmiin, mutta siin\u00e4 on my\u00f6s useita t\u00e4rkeit\u00e4 eroavaisuuksia. N\u00e4iden erojen ymm\u00e4rt\u00e4minen on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4lisess\u00e4 liiketoiminnassa.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Yhdysvaltojen osakkeenomistajien edustajakanteen j\u00e4rjestelm\u00e4<\/span><\/h3>\n\n\n\nYhdysvaltojen liittovaltion siviiliprosessilain 23.1 artikla m\u00e4\u00e4rittelee osakkeenomistajien edustajakanteen edellytykset. Yhdysvalloissa kantajan osakkeenomistajan on esitett\u00e4v\u00e4 kanteessaan yksityiskohtaisesti, mit\u00e4 toimia h\u00e4n on tehnyt saadakseen toivottuja toimenpiteit\u00e4 hallitukselta tai vastaavalta asemassa olevalta taholta, tai miksi h\u00e4n ei ole tehnyt t\u00e4llaisia ponnisteluja. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan ‘demand futility’ -periaatteeksi, ja se sallii vaatimusten j\u00e4tt\u00e4misen pois vain, jos hallituksella ei ole kyky\u00e4 asianmukaisesti vastata kanteen esitt\u00e4miseen. Kuitenkin t\u00e4m\u00e4n hy\u00f6dytt\u00f6myyden v\u00e4itt\u00e4misen on oltava yksityiskohtaisesti perusteltu kanteessa. Lis\u00e4ksi Yhdysvalloissa, jos hallitus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 olla vastaamatta osakkeenomistajan esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n vaatimukseen, t\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s saa suojaa ‘business judgment rule’ -periaatteen mukaisesti, ja osakkeenomistajat eiv\u00e4t yleens\u00e4 voi nostaa vastuukannetta. Osakkeenomistajan on yksityiskohtaisesti v\u00e4itett\u00e4v\u00e4 ja todistettava, ett\u00e4 hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6s olla nostamatta kantetta on ollut kohtuuton, jotta h\u00e4n voi jatkaa kanteen kanssa.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Iso-Britannian osakkeenomistajien edustajakanteen j\u00e4rjestelm\u00e4<\/span><\/h3>\n\n\n\nIso-Britannian vuoden 2006 yhti\u00f6lain 260 pyk\u00e4l\u00e4n mukaan osakkeenomistajien edustajakanne voidaan nostaa vain, jos toiminnassa tai toimimattomuudessa on mukana hallituksen j\u00e4senen laiminly\u00f6nti, suorittamatta j\u00e4tt\u00e4minen, velvollisuuden rikkominen tai luottamusaseman v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6. Iso-Britanniassa osakkeenomistajien edustajakanteen aloittamiseen ei tarvita tuomioistuimen lupaa, mutta kanteen ‘jatkamiseen’ tarvitaan tuomioistuimen lupa. T\u00e4m\u00e4 lupaprosessi on jaettu kahteen vaiheeseen, ensin on osoitettava ‘prima facie case’, ja sen j\u00e4lkeen tuomioistuin arvioi lopullisen luvan my\u00f6nt\u00e4misen yhti\u00f6lain 263 pyk\u00e4l\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4riteltyjen eri seikkojen (kuten osakkeenomistajan vilpitt\u00f6myys, yhti\u00f6n menestyksen edist\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmasta kanteen t\u00e4rkeys, vaihtoehtoisten oikeussuojakeinojen olemassaolo) perusteella. Lis\u00e4ksi Iso-Britanniassa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, onko osakkeenomistajilla k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n vaihtoehtoisia oikeussuojakeinoja, kuten ep\u00e4oikeudenmukaisen kohtelun korjaamiseen tarkoitettu j\u00e4rjestelm\u00e4, kun tuomioistuin arvioi luvan my\u00f6nt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Japanin ja muiden maiden j\u00e4rjestelmien eroavaisuudet ja yht\u00e4l\u00e4isyydet<\/span><\/h3>\n\n\n\nJapanin, Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian osakkeenomistajien edustajakanteen j\u00e4rjestelm\u00e4t tasapainottavat ‘johtamisen vapautta’ ja ‘osakkeenomistajien valvontaa’ eri tavoin yrityshallinnossa. Japanin j\u00e4rjestelm\u00e4 eroaa siin\u00e4, ett\u00e4 se velvoittaa osakkeenomistajat esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kanteen tilintarkastajalle, mutta sallii osakkeenomistajien nostaa kanteen, vaikka yhti\u00f6 p\u00e4\u00e4tt\u00e4isikin olla nostamatta kantetta. Yhdysvalloissa hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 kunnioitetaan vahvasti, ja Iso-Britanniassa tuomioistuimen lupa on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, ja sen p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen vaikuttaa vahvasti n\u00e4k\u00f6kulma siit\u00e4, ‘jatkaisiko kohtuullinen hallituksen j\u00e4sen kanteen’. Kun tarkastellaan kanteen jatkamisen kynnyst\u00e4, Japanissa kanteen voi nostaa pienell\u00e4 maksulla, kun taas Yhdysvalloissa vaaditaan ‘demand futility’ -periaatteen todistaminen ja Iso-Britanniassa kahden vaiheen tuomioistuimen lupa, mik\u00e4 asettaa kullekin maalle omat korkeat kynnyksens\u00e4. Kuitenkin kaikissa maissa osakkeenomistajien edustajakanne toteutetaan yhti\u00f6n edun vuoksi, ja mahdolliset korvaukset kuuluvat yhti\u00f6lle, mik\u00e4 on yhteinen periaate.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4st\u00e4 vertailusta k\u00e4y selv\u00e4ksi, ett\u00e4 kunkin maan oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4t tasapainottavat yrityshallinnossa ‘johtamisen vapautta’ ja ‘osakkeenomistajien valvontaa’ eri tavoin. Japani korostaa sis\u00e4ist\u00e4 valvontaa (tilintarkastajalle esitett\u00e4v\u00e4t vaatimukset) mutta varmistaa samalla, ett\u00e4 osakkeenomistajat voivat lopulta nostaa suoran kanteen, s\u00e4ilytt\u00e4en n\u00e4in ulkoisen kontrollin johtoa kohtaan suhteellisen vahvana. T\u00e4m\u00e4 heijastaa asennetta, joka korostaa osakkeenomistajien ‘viimeisen keinon’ roolia johtajien toimettomuutta tai v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4 vastaan. Toisaalta Yhdysvallat ja Iso-Britannia painottavat johtamisen vakautta ja suojaavat sit\u00e4 tarpeettomilta kanteilta ‘business judgment rule’ -periaatteen ja tuomioistuimen tiukan lupaprosessin kautta. Ulkomaisille sijoittajille n\u00e4iden erojen ymm\u00e4rt\u00e4minen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 arvioitaessa kunkin maan sijoitusymp\u00e4rist\u00f6n riskej\u00e4 ja tuottoja.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Yhteenveto<\/span><\/h2>\n\n\n\nJapanin osakkeenomistajien edustajakanteen j\u00e4rjestelm\u00e4 on yrityshallinnon kulmakivi, joka mahdollistaa osakkeenomistajien puuttua tilanteeseen, kun yhti\u00f6n johto laiminly\u00f6 teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja aiheuttaa yhti\u00f6lle vahinkoa. J\u00e4rjestelm\u00e4 mahdollistaa kanteen nostamisen pienin kuluin, mutta samalla se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 mekanismeja v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6sten est\u00e4miseksi, kuten takuun vaatiminen ja osakkeenomistajan oikeuksien v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6n vastustaminen. T\u00e4m\u00e4 tasapainottaa osakkeenomistajien terveen liikkeenjohdon valvonnan ja yhti\u00f6n suojelun perusteettomilta kanteilta.<\/p>\n\n\n\n
Monolith Lakitoimisto on kumonnut merkitt\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n tapauksia Japanin yhti\u00f6lain ja yrityshallinnon syv\u00e4llisen asiantuntemuksen avulla, mukaan lukien osakkeenomistajien edustajakanteet. Olemme keskittyneet tarjoamaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 ja strategisia ratkaisuja monimutkaisiin oikeudellisiin ongelmiin. Toimistossamme on useita englanninkielisi\u00e4 asianajajia, joilla on ulkomaalaisia oikeustieteellisi\u00e4 p\u00e4tevyyksi\u00e4, ja voimme tarjota kattavaa tukea asiakkaillemme kaksikielisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Tarjoamme asiantuntevaa ja tarkkaa neuvontaa Japanin oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4, erityisesti yrityshallinnosta ja oikeudenk\u00e4yntimenettelyist\u00e4, ilman ett\u00e4 kielimuuri muodostuu esteeksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Japanin yrityshallinnossa osakkeenomistajien edustajakanteet ovat eritt\u00e4in t\u00e4rkeit\u00e4 oikeudellisia keinoja varmistaa yhti\u00f6n terve johtaminen ja suojella kaikkien osakkeenomistajien etuja. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4rjeste […]<\/p>\n","protected":false},"author":32,"featured_media":68646,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18],"tags":[24,96],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68509"}],"collection":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/32"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=68509"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68509\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":68647,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68509\/revisions\/68647"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/68646"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=68509"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=68509"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=68509"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}