<\/span><\/h2>\n\n\n\nKuten aiemmin on selitetty, vaikka p\u00e4\u00e4oman v\u00e4hent\u00e4minen ja vararahaston v\u00e4hent\u00e4minen voivat olla samankaltaisia tarkoitukseltaan, Japanin yhti\u00f6laki m\u00e4\u00e4rittelee n\u00e4ille menettelyille useita merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja. P\u00e4\u00e4oman v\u00e4hent\u00e4minen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yhti\u00f6n taloudellisen perustan merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 muutoksena, joten se vaatii p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti osakkeenomistajien kokouksen erityisp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ja l\u00e4hes v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n velkojien suojamenettelyn. Toisaalta, vararahaston v\u00e4hent\u00e4minen on osa joustavampaa talousstrategiaa, ja se voidaan p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti toteuttaa osakkeenomistajien kokouksen tavallisella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4. Erityisesti, kun kyseess\u00e4 on tappioiden kattaminen tai p\u00e4\u00e4oman siirto, velkojien suojamenettely voidaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pois, mik\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 etu. Lis\u00e4ksi, koska p\u00e4\u00e4oman m\u00e4\u00e4r\u00e4 on rekister\u00f6it\u00e4v\u00e4 tieto, sen v\u00e4hent\u00e4minen vaatii aina muutoksen rekister\u00f6innin, mutta vararahaston m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole rekister\u00f6it\u00e4v\u00e4 tieto, joten sen v\u00e4hent\u00e4minen ei vaadi rekister\u00f6inti\u00e4, ellei sit\u00e4 siirret\u00e4 p\u00e4\u00e4omaan.<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4m\u00e4 erot voidaan tiivist\u00e4\u00e4 seuraavaan taulukkoon.<\/p>\n\n\n\nOminaisuus<\/td> P\u00e4\u00e4oman V\u00e4hent\u00e4minen<\/td> Vararahaston V\u00e4hent\u00e4minen<\/td><\/tr><\/thead> Perustava Laki<\/td> Japanin Yhti\u00f6laki, Artikla 447<\/td> Japanin Yhti\u00f6laki, Artikla 448<\/td><\/tr> Periaatteellinen P\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/td> Osakkeenomistajien Kokouksen Erityisp\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/td> Osakkeenomistajien Kokouksen Tavallinen P\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/td><\/tr> Velkojien Suojamenettely<\/td> P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti Pakollinen<\/td> P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti Tarvitaan, mutta Merkitt\u00e4vi\u00e4 Poikkeuksia<\/td><\/tr> Rekister\u00f6inti<\/td> Tarvitaan<\/td> Ei Tarvita, ellei Siirret\u00e4 P\u00e4\u00e4omaan<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<\/span>Oikeustapausanalyysi: “Velkojan vahingoittamisen mahdollisuus” -tulkinta Japanissa<\/span><\/h2>\n\n\n\nKun velkoja esitt\u00e4\u00e4 vastalauseen, yrityksen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 puolustautumaan sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 “velkojan vahingoittamisen mahdollisuutta ei ole.” T\u00e4m\u00e4 tulkinta on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 oikeustapaus, joka osoittaa Japanin tuomioistuinten arviointiperusteet, on Osaka High Courtin 27. huhtikuuta 2017 antama p\u00e4\u00e4t\u00f6s (tapausnumero: Heisei 28 (2016) (Ne) nro 2880). <\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa er\u00e4s yritys (Y-yritys) v\u00e4hensi merkitt\u00e4v\u00e4sti p\u00e4\u00e4omaansa, mink\u00e4 seurauksena yksi velkoja (X-yritys) esitti vastalauseen. Y-yritys kuitenkin kielt\u00e4ytyi tarjoamasta vakuuksia vedoten Japanin yhti\u00f6lain 449 \u00a7:n 5 momenttiin, jonka mukaan “velkojan vahingoittamisen mahdollisuutta ei ole.” X-yritys ei hyv\u00e4ksynyt t\u00e4t\u00e4 ja nosti kanteen vaatien p\u00e4\u00e4oman v\u00e4hent\u00e4misen mit\u00e4t\u00f6inti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Tuomioistuin hylk\u00e4si muodollisen arvion, jonka mukaan p\u00e4\u00e4oman v\u00e4hent\u00e4minen abstraktisti lis\u00e4isi velkojan riski\u00e4. Sen sijaan tuomioistuin esitti kriteerin, jonka mukaan p\u00e4\u00e4oman v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 tulisi arvioida kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon, aiheuttaako se “kohtuuttoman lis\u00e4riskin kyseiselle velkojalle.” Tuomioistuin mainitsi seuraavat huomioon otettavat tekij\u00e4t: <\/p>\n\n\n\n
\nOnko p\u00e4\u00e4oman v\u00e4hent\u00e4misen j\u00e4lkeen suunniteltu ylij\u00e4\u00e4m\u00e4n jakamista?<\/li>\n\n\n\n Velkojan saamisen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja er\u00e4p\u00e4iv\u00e4<\/li>\n\n\n\n Yrityksen liiketoiminnan riskit<\/li>\n\n\n\n P\u00e4\u00e4oman v\u00e4hent\u00e4misen laajuus<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\nT\u00e4ss\u00e4 tapauksessa tuomioistuin katsoi, ett\u00e4 X-yrityksen saamisen m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli suhteellisen pieni ja ett\u00e4 X-yritys oli jo saanut tuomion, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4si Y-yrityksen maksamaan, joten pakkot\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npano oli mahdollista milloin tahansa. N\u00e4iden syiden perusteella tuomioistuin p\u00e4\u00e4tteli, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4oman v\u00e4hent\u00e4minen ei konkreettisesti vaikeuttanut X-yrityksen saamisten perint\u00e4\u00e4. N\u00e4in ollen tuomioistuin hyv\u00e4ksyi Y-yrityksen v\u00e4itteen ja totesi, ett\u00e4 “velkojan vahingoittamisen mahdollisuutta ei ole.” <\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s osoittaa merkitt\u00e4v\u00e4n k\u00e4\u00e4nnekohdan lain tulkinnassa. Se vahvistaa ajatuksen, ett\u00e4 “velkojan vahingoittamisen mahdollisuuden” olemassaoloa ei tulisi arvioida abstraktisti omaisuuden v\u00e4henemisen perusteella, vaan yksitt\u00e4isten velkojien tilanteen mukaan, keskittyen siihen, aiheutuuko heid\u00e4n saamisten perint\u00e4\u00e4n konkreettista vaaraa. T\u00e4m\u00e4n oikeustapauksen my\u00f6t\u00e4 yrityksille on annettu mahdollisuus jatkaa p\u00e4\u00e4oman v\u00e4hent\u00e4mismenettely\u00e4, jos ne pystyv\u00e4t osoittamaan konkreettisten tosiseikkojen perusteella, ettei velkojan vahingoittamisen mahdollisuutta ole, vaikka velkoja esitt\u00e4isi vastalauseen.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Yhteenveto<\/span><\/h2>\n\n\n\nKuten t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa on yksityiskohtaisesti k\u00e4sitelty, Japanin yhti\u00f6oikeuden mukainen osakep\u00e4\u00e4oman ja vararahaston m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hent\u00e4minen on tehokas vaihtoehto yrityksen talousstrategiassa. T\u00e4m\u00e4n toteuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 kuitenkin osakkeenomistajien kokouksen p\u00e4\u00e4t\u00f6svaatimusten ja velkojien suojamenettelyjen kaltaisten monimutkaisten ja tiukkojen oikeudellisten menettelyjen tarkkaa noudattamista. Erityisesti on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ero, jossa osakep\u00e4\u00e4oman v\u00e4hent\u00e4minen vaatii p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti erityisp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ja velkojien suojamenettely on l\u00e4hes pakollinen, kun taas vararahaston v\u00e4hent\u00e4miseen sovelletaan joustavampia vaatimuksia. Tavoitteiden mukaisen oikean menettelyn valinta on avain strategian onnistumiseen. N\u00e4it\u00e4 menettelyj\u00e4 harkittaessa on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 asiantuntijatietoa oikeudellisten riskien v\u00e4ltt\u00e4miseksi ja sujuvan toteutuksen varmistamiseksi.<\/p>\n\n\n\n
Monolith Law Office on ker\u00e4nnyt laajaa kokemusta osakep\u00e4\u00e4oman ja vararahaston v\u00e4hent\u00e4miseen liittyvist\u00e4 oikeudellisista asioista monille asiakkaille Japanissa. Toimistossamme ty\u00f6skentelee useita englanninkielisi\u00e4 asiantuntijoita, joilla on ulkomainen asianajajap\u00e4tevyys, ja he voivat tarjota tarkkaa ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heist\u00e4 tukea kansainv\u00e4lisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4llaisiin monimutkaisiin yhti\u00f6oikeudellisiin menettelyihin, kuten t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa on selitetty. Kun harkitsette n\u00e4it\u00e4 menettelyj\u00e4, suosittelemme l\u00e4mpim\u00e4sti ottamaan meihin yhteytt\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Japanin yhti\u00f6laki m\u00e4\u00e4rittelee menettelytavat, joiden avulla osakeyhti\u00f6 voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4omaansa tai vararahastoaan, jotka muodostavat sen taloudellisen perustan. N\u00e4m\u00e4 menettelyt voivat toimia voimakkai […]<\/p>\n","protected":false},"author":32,"featured_media":68696,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18],"tags":[24,96],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68695"}],"collection":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/32"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=68695"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68695\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":68783,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68695\/revisions\/68783"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/68696"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=68695"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=68695"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=68695"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}