<\/span><\/h2>\n\n\n\nTy\u00f6sopimus on sopimuksen muoto, ja sen syntyminen perustuu Japanin siviilioikeuden yleisiin periaatteisiin. Japanin siviililain (\u6c11\u6cd5 Minp\u014d) 522 artiklan 1 momentin mukaan sopimus syntyy, kun “sopimuksen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 koskeva tarjous (j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 ‘tarjous’) on esitetty ja vastapuoli on hyv\u00e4ksynyt sen” <\/sup>. Lis\u00e4ksi saman artiklan 2 momentti toteaa, ett\u00e4 ellei laissa ole erityisi\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4, sopimuksen syntyminen ei edellyt\u00e4 kirjallista muotoa, ja suullinen sopimus on my\u00f6s p\u00e4tev\u00e4 <\/sup>.<\/p>\n\n\n\nKun t\u00e4t\u00e4 periaatetta sovelletaan ty\u00f6suhteisiin, tietyt rekrytointiprosessin toimenpiteet voivat oikeudellisesti vastata ‘tarjousta’ ja ‘hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4’, ja ty\u00f6sopimus voi synty\u00e4 tahattomasti jo varhaisessa vaiheessa. Yleens\u00e4 ty\u00f6nhakijan toiminta, kuten yrityksen ty\u00f6paikkailmoitukseen vastaaminen, ansioluettelon l\u00e4hett\u00e4minen ja haastatteluun osallistuminen, tulkitaan ty\u00f6sopimuksen solmimisen ‘tarjoukseksi’ <\/sup>. Vastaavasti yrityksen toiminta, kun se p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 palkata hakijan ja ilmoittaa t\u00e4st\u00e4, eli antaa ‘ty\u00f6tarjouksen (sis\u00e4isen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen)’, katsotaan ‘tarjouksen’ hyv\u00e4ksymiseksi <\/sup>.<\/p>\n\n\n\nSeurauksena on, ett\u00e4 kun yritys l\u00e4hett\u00e4\u00e4 ty\u00f6tarjouksen, ty\u00f6sopimus katsotaan oikeudellisesti syntyneeksi yrityksen ja ty\u00f6tarjouksen saaneen henkil\u00f6n v\u00e4lille. T\u00e4m\u00e4 sopimus ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n usein ‘alkamisp\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 varustetuksi ty\u00f6sopimukseksi, jossa on varattu oikeus sopimuksen purkamiseen’. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 ty\u00f6suorituksen on m\u00e4\u00e4r\u00e4 alkaa tulevaisuudessa tietyll\u00e4 p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 (esimerkiksi seuraavan vuoden 1. huhtikuuta) ja ett\u00e4 yrityksell\u00e4 on oikeus purkaa sopimus, jos tietyt ehdot t\u00e4yttyv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n
On eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6tarjouksen ilmoitus ei ole vain ep\u00e4virallinen lupaus, vaan se merkitsee laillisesti sitovan ty\u00f6sopimuksen syntymist\u00e4. Siksi yrityksen antaman ty\u00f6tarjouksen peruuttaminen ei ole uuden sopimuksen hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4, vaan se on samanarvoista kuin jo solmitun ty\u00f6sopimuksen ‘irtisanominen’. Japanin ty\u00f6sopimuslain (\u52b4\u50cd\u5951\u7d04\u6cd5 R\u014dd\u014d Keiyaku H\u014d) 16 artikla m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, ett\u00e4 “irtisanominen on mit\u00e4t\u00f6n, jos se on objektiivisesti perusteeton ja yhteiskunnan yleisten k\u00e4sitysten mukaan kohtuuton” <\/sup>. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 ty\u00f6tarjouksen peruuttaminen voidaan katsoa p\u00e4tev\u00e4ksi vain, jos on olemassa objektiivisesti perusteltuja ja yhteiskunnan yleisten k\u00e4sitysten mukaan kohtuullisia syit\u00e4, kuten merkitt\u00e4v\u00e4n v\u00e4\u00e4r\u00e4n tiedon paljastuminen, jota ei voitu tiet\u00e4\u00e4 ty\u00f6tarjouksen aikaan, tai jos ty\u00f6tarjouksen saaja ei valmistu eik\u00e4 saa tutkintoa. Kevyin perustein tehty ty\u00f6tarjouksen peruuttaminen on oikeudellisesti mit\u00e4t\u00f6it\u00e4v\u00e4 riski.<\/p>\n\n\n\n<\/span>Hiljaisen ty\u00f6sopimuksen syntyminen Japanissa<\/span><\/h2>\n\n\n\nTy\u00f6sopimus voi synty\u00e4 “hiljaisesti” ilman kirjallista tai suullista nimenomaista sopimusta, kun osapuolten toiminta viittaa siihen <\/sup>. T\u00e4m\u00e4 on alue, johon yritysten tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 erityist\u00e4 huomiota oikeudellisten riskien hallinnassa, sill\u00e4 on mahdollista, ett\u00e4 oikeudellinen ty\u00f6suhde katsotaan syntyneeksi yrityksen ja henkil\u00f6n v\u00e4lille, vaikka yritys ei olisi tunnistanut ty\u00f6suhteen olemassaoloa.<\/p>\n\n\n\nT\u00e4m\u00e4 ongelma ilmenee erityisen selv\u00e4sti niin kutsutuissa “peitelty\u00e4 alihankintaa” koskevissa tapauksissa. T\u00e4ll\u00f6in yritysten v\u00e4lill\u00e4 on muodollisesti solmittu ty\u00f6suoritus- tai alihankintasopimus, mutta tilaava yritys (k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4yritys) ohjaa suoraan alihankkijan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ja saa heid\u00e4t ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n kuin omia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4\u00e4n. T\u00e4llaisissa tilanteissa tuomioistuimet voivat katsoa, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4yrityksen ja ty\u00f6ntekij\u00e4n v\u00e4lille on syntynyt “hiljainen ty\u00f6sopimus”, vaikka suoraa sopimussuhdetta ei olekaan.<\/p>\n\n\n\n
Merkitsev\u00e4 oikeustapaus t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on Shin-Konan Steel Material -tapaus. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa tuomioistuin painotti sit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t oli integroitu k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4yrityksen tuotantoprosessiin, heit\u00e4 koski l\u00e4sn\u00e4olovalvonta ja ylity\u00f6 m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin suoraan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4yrityksen ohjeiden mukaisesti. Tuomioistuin totesi, ett\u00e4 “niin kauan kuin ty\u00f6ntekij\u00e4t tarjoavat ty\u00f6panostaan ja yritys hyv\u00e4ksyy sen, v\u00e4lill\u00e4 on olemassa ainakin hiljainen ty\u00f6sopimus”. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s korostaa oikeuden asennetta, jossa ty\u00f6suhteen todellisuus asetetaan sopimuksen muodon edelle.<\/p>\n\n\n\n
Lis\u00e4ksi Osakan korkeimman oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s 25. huhtikuuta 2008 (2008) tarjosi syv\u00e4llisemm\u00e4n arvion peitelty\u00e4 alihankintaa koskevasta oikeudellisesta rakenteesta. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa tuomioistuin totesi ensin, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4yrityksen ja henkil\u00f6st\u00f6palveluyrityksen v\u00e4linen ty\u00f6suoritussopimus sek\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6palveluyrityksen ja ty\u00f6ntekij\u00e4n v\u00e4linen ty\u00f6sopimus olivat ty\u00f6voiman tarjoamista kielt\u00e4v\u00e4n lain vastaisia ja siten mit\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 yleisen j\u00e4rjestyksen ja hyvien tapojen vastaisina. Sen j\u00e4lkeen tuomioistuin tarkasteli ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6skentelytodellisuutta ja totesi, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4yritys oli itse asiassa p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt ty\u00f6ntekij\u00f6iden palkkaamisesta, ty\u00f6ehdoista ja palkanmaksusta sek\u00e4 ohjannut ja valvonut ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 suoraan, mink\u00e4 perusteella tuomioistuin katsoi, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4yrityksen ja ty\u00f6ntekij\u00e4n v\u00e4lille oli syntynyt suora “hiljainen ty\u00f6sopimus”.<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4iden oikeustapausten opetus on, ett\u00e4 hiljaisen ty\u00f6sopimuksen syntyminen ei riipu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n oikeudellisen osaston laatimista sopimusasiakirjoista, vaan my\u00f6s siit\u00e4, miten kentt\u00e4johtajat ovat p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 toiminnassaan tekemisiss\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden kanssa. Jos kentt\u00e4johtajat antavat tarkkoja ohjeita ulkopuolisille alihankkijoille, hallinnoivat ty\u00f6aikaa tai suorittavat suoria ty\u00f6arviointeja, n\u00e4m\u00e4 toimet voivat toimia todisteena ty\u00f6nantajan alaisuussuhteesta ja johtaa tahattomaan ty\u00f6sopimuksen syntyyn. Siksi t\u00e4m\u00e4nkaltaisten riskien v\u00e4ltt\u00e4miseksi on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 sopivat sopimusasiakirjat laaditaan ja ett\u00e4 kentt\u00e4johtajille annetaan selke\u00e4\u00e4 koulutusta ty\u00f6ntekij\u00f6iden ja ulkopuolisten alihankkijoiden kanssa toimimisen oikeudellisista rajoista ja varmistetaan, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 noudatetaan sis\u00e4isen valvonnan avulla <\/sup>.<\/p>\n\n\n\n<\/span>Ty\u00f6sopimuksen mit\u00e4t\u00f6inti ja kumoaminen Japanissa ilmenevien tahdonilmaisun virheiden vuoksi<\/span><\/h2>\n\n\n\nKuten muissakin sopimuksissa, my\u00f6s ty\u00f6sopimuksen kohdalla voi ilmet\u00e4, ett\u00e4 sopimuksen solmimishetkell\u00e4 osapuolten tahdonilmaisussa on oikeudellisia puutteita (virheit\u00e4), jotka voivat johtaa sopimuksen tehojen kiist\u00e4miseen. Japanin siviilioikeus m\u00e4\u00e4rittelee p\u00e4\u00e4asiallisiksi virheiksi “petoksen”, “pakottamisen” ja “erehdyksen”, ja n\u00e4it\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 sovelletaan my\u00f6s ty\u00f6sopimuksiin.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Petos<\/span><\/h3>\n\n\n\nJapanin siviililain (\u6c11\u6cd5 Minp\u014d) 96 artiklan 1 momentin mukaan petoksen avulla tehty tahdonilmaisu voidaan kumota<\/sup>. Ty\u00f6sopimusten yhteydess\u00e4 petos tulee useimmiten esiin ty\u00f6nhakijan “ansioluettelon v\u00e4\u00e4rent\u00e4misen\u00e4”. Jos hakija esitt\u00e4\u00e4 valheellisia tietoja koulutuksestaan, ty\u00f6historiastaan tai rikostaustastaan ja saa siten yrityksen uskomaan virheellisesti ja palkkaamaan h\u00e4net, kyseess\u00e4 on t\u00e4llainen tilanne.<\/p>\n\n\n\nKuitenkaan kaikki valheelliset v\u00e4itteet eiv\u00e4t johda sopimuksen kumoamiseen tai ty\u00f6suhteen purkamiseen. Oikeus vaatii, ett\u00e4 petos on oltava “merkitt\u00e4v\u00e4”. Toisin sanoen, valheen on oltava sellainen, ett\u00e4 jos yritys olisi tiennyt totuuden, se ei olisi palkannut ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4<\/sup>.<\/p>\n\n\n\nYksi t\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 oikeustapaus on Tan Ken Seiko -tapaus (\u6700\u9ad8\u88c1\u5224\u6240, Japanin korkeimman oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s 19. syyskuuta 1991), jossa korkein oikeus katsoi, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n irtisanominen oli perusteltua, koska h\u00e4n oli salannut korkeakoulututkintonsa vastatakseen yrityksen palkkauspolitiikkaan (vain lukiopohjakoulutuksen omaavat henkil\u00f6t) ja lis\u00e4ksi salannut olevansa rikosoikeudenk\u00e4ynnin kohteena. Oikeus korosti, ett\u00e4 ty\u00f6suhteen perustana on molemminpuolinen luottamus ja ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 on velvollisuus rehellisesti ilmoittaa t\u00e4rkeist\u00e4 ansioluettelonsa tiedoista.<\/p>\n\n\n\n
Gravas-tapauksessa (\u6771\u4eac\u5730\u65b9\u88c1\u5224\u6240, Tokion alioikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s 17. joulukuuta 2004) puolestaan todettiin, ett\u00e4 ohjelmoijan irtisanominen oli perusteltua, koska h\u00e4n oli valheellisesti v\u00e4itt\u00e4nyt hallitsevansa tietyn ohjelmointitaidon (JAVA) ja saanut siten ty\u00f6paikan. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa kyseisen keskeisen taidon puuttuminen katsottiin merkitt\u00e4v\u00e4ksi petokseksi. Ansioluettelon v\u00e4\u00e4rent\u00e4misen perusteella sopimuksen kumoamista tai ty\u00f6ntekij\u00e4n irtisanomista harkittaessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huolellisesti arvioida, liittyyk\u00f6 petos ty\u00f6sopimuksen solmimisen tai sen t\u00e4ytt\u00e4misen kannalta olennaisiin seikkoihin.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Pakottaminen Japanin lain mukaan<\/span><\/h3>\n\n\n\nJapanin siviililain (\u6c11\u6cd5 Minp\u014d) 96 artiklan 1 momentin mukaan pakottamisen seurauksena syntyneen tahdonilmaisun voi peruuttaa. Pakottamisella tarkoitetaan toimintaa, jossa uhataan laittomasti aiheuttaa vahinkoa ja n\u00e4in her\u00e4tt\u00e4\u00e4 pelkoa (kunnioitusta) toisessa osapuolessa, mik\u00e4 johtaa tahdonilmaisuun.<\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6suhteissa esimerkiksi ty\u00f6nantaja voi asettaa ty\u00f6ntekij\u00e4lle ep\u00e4oikeudenmukaista painostusta, kuten vihjaamalla irtisanomisesta, saadakseen ty\u00f6ntekij\u00e4n suostumaan palkanalennukseen tai eroamiseen. Kuitenkin, oikeutettuun syyh\u00f6n perustuvan kurinpidollisen toimenpiteen vihjaaminen ei itsess\u00e4\u00e4n ole laitonta pakottamista. Jotta toimintaa voidaan pit\u00e4\u00e4 pakottamisena, sen keinojen ja tavoitteiden on oltava yhteiskunnan normien mukaan hyv\u00e4ksym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ja laittomia. On huomattava, ett\u00e4 jos pakottaminen on eritt\u00e4in voimakasta ja tahdonilmaisijan vapaa tahto on t\u00e4ysin riistetty, kyseinen tahdonilmaisu ei ole peruutettavissa, vaan sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n alun perin ‘mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4’.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Erehdys Japanin siviilioikeuden mukaan<\/span><\/h3>\n\n\n\nJapanin siviililain (Minp\u014d) 95. pyk\u00e4l\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelee erehdyksen, eli “v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksen”, perusteella tehdyn tahdonilmaisun k\u00e4sittelyn. Vuonna 2020 (Reiwa 2) voimaan astuneen siviililain uudistuksen my\u00f6t\u00e4 erehdyksen seuraukset muuttuivat aiemmasta “mit\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4” “kumoamiseksi”.<\/p>\n\n\n\n
Erehtymisess\u00e4 on p\u00e4\u00e4asiassa kaksi tyyppi\u00e4. Ensimm\u00e4inen on “ilmaisun erehdys”, joka tapahtuu, kun sis\u00e4inen tarkoitus ja ulosp\u00e4in annettu ilmaisu eiv\u00e4t vastaa toisiaan (esimerkiksi: tarkoitus oli ilmoittaa “kuukausipalkka 1 miljoona jeni\u00e4”, mutta virheellisesti kirjoitettiin “kuukausipalkka 10 miljoonaa jeni\u00e4”). Toinen on “motiivin erehdys”, joka ilmenee, kun tahdonilmaisun taustalla olevassa motiivissa on v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitys. Motiivin erehdyksen perusteella sopimuksen kumoaminen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kyseinen motiivi on ollut sopimuksen perustana ja ett\u00e4 se on ollut toiselle osapuolelle ilmoitettu.<\/p>\n\n\n\n
Erehtymisen perusteella tehdyn kumoamisen hyv\u00e4ksymiseksi erehdyksen on oltava sopimuksen tarkoituksen ja yhteiskunnallisten k\u00e4sitysten valossa “merkitt\u00e4v\u00e4”. Lis\u00e4ksi, jos tahdonilmaisijalla on ollut huomattavaa huolimattomuutta, periaatteessa kumoaminen ei ole mahdollista. Poikkeuksena on kuitenkin tilanteet, joissa toinen osapuoli tiesi tahdonilmaisijan erehdyksest\u00e4 tai my\u00f6s toinen osapuoli oli saman erehdyksen uhri. Ty\u00f6sopimuksissa esimerkiksi tilanne, jossa ty\u00f6nantaja ja ty\u00f6ntekij\u00e4 ovat perustavanlaatuisesti v\u00e4\u00e4rin ymm\u00e4rt\u00e4neet ty\u00f6suhteen edellytyksen\u00e4 olevan tietyn p\u00e4tevyyden ja t\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys on ollut sopimuksen perustana, voi johtaa erehdyksen perusteella tehtyyn kumoamiseen.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Vertailutaulukko: Petos, Pakottaminen ja Erehdys Japanin oikeuden mukaan<\/span><\/h3>\n\n\n\nPetos, pakottaminen ja erehdys ovat kaikki tahdonilmaisun virheellisyyteen liittyvi\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 Japanin laissa, mutta niill\u00e4 on t\u00e4rkeit\u00e4 eroja vaatimuksissa ja seurauksissa, erityisesti suhteessa kolmansiin osapuoliin. Alla oleva taulukko tiivist\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 erot.<\/p>\n\n\n\nVertailukohta<\/td> Petos<\/td> Pakottaminen<\/td> Erehdys<\/td><\/tr><\/thead> Perustava lakiartikkeli<\/td> Japanin siviililain 96 \u00a7<\/td> Japanin siviililain 96 \u00a7<\/td> Japanin siviililain 95 \u00a7<\/td><\/tr> Vaatimukset<\/td> Petollisella toiminnalla aiheutettu erehdys, jonka seurauksena tahdonilmaisu suoritetaan.<\/td> Laiton uhkaus, joka aiheuttaa pelkoa ja jonka seurauksena tahdonilmaisu suoritetaan.<\/td> Tahdonilmaisun sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n tai sen perustana oleviin seikkoihin liittyv\u00e4 k\u00e4sitys eroaa todellisuudesta ja t\u00e4m\u00e4 ero on merkitt\u00e4v\u00e4.<\/td><\/tr> Oikeudelliset seuraukset<\/td> Mit\u00e4nt\u00f6<\/td> Mit\u00e4nt\u00f6<\/td> Mit\u00e4nt\u00f6<\/td><\/tr> Tahdonilmaisijan huolimattomuus<\/td> Mit\u00e4nt\u00f6 on mahdollinen, vaikka olisi olemassa huolimattomuutta.<\/td> Mit\u00e4nt\u00f6 on mahdollinen, vaikka olisi olemassa huolimattomuutta.<\/td> Periaatteessa mit\u00e4t\u00f6inti ei ole mahdollista, jos on olemassa huolimattomuutta, mutta on olemassa poikkeuksia.<\/td><\/tr> Kolmansien osapuolien suoja<\/td> Ei voi vastustaa hyv\u00e4uskoista ja huolellista kolmatta osapuolta.<\/td> Voi vastustaa hyv\u00e4uskoista kolmatta osapuolta.<\/td> Ei voi vastustaa hyv\u00e4uskoista ja huolellista kolmatta osapuolta.<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<\/span>Yhteenveto<\/span><\/h2>\n\n\n\nJapanin ty\u00f6sopimusten solmimista koskevat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset eiv\u00e4t perustu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sopimusasiakirjan muotoon, vaan ne edellytt\u00e4v\u00e4t ty\u00f6nantajan ja ty\u00f6ntekij\u00e4n v\u00e4lisen todellisen suhteen perusteellista tarkastelua. Kuten t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa on selitetty, ty\u00f6sopimuksen olemassaolo m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy ‘ty\u00f6nantajan alaisuuden’ todellisuuden perusteella, ja ty\u00f6tarjouksen hyv\u00e4ksyminen katsotaan laillisesti sitovaksi sopimuksen solmimiseksi. Lis\u00e4ksi on olemassa riski, ett\u00e4 ty\u00f6paikan esimiehen p\u00e4ivitt\u00e4iset toimet voivat tahattomasti luoda ‘hiljaisen ty\u00f6sopimuksen’ ulkopuolisten ty\u00f6ntekij\u00f6iden kanssa. Lis\u00e4ksi rekrytoinnin yhteydess\u00e4 ilmi tulleilla, kuten ansioluettelon v\u00e4\u00e4rent\u00e4misell\u00e4, voi olla Japanin siviilioikeuden petos- tai erehdyspyk\u00e4lien mukaisesti vaikutuksia sopimuksen p\u00e4tevyyteen. N\u00e4iden oikeudellisten periaatteiden tarkka ymm\u00e4rt\u00e4minen ja johdonmukaisen compliance-j\u00e4rjestelm\u00e4n rakentaminen rekrytointiprosessista p\u00e4ivitt\u00e4iseen henkil\u00f6st\u00f6hallintoon on avain menestyksekk\u00e4\u00e4seen liiketoimintaan Japanissa.<\/p>\n\n\n\n
Monolith Lakitoimisto tarjoaa laajaa neuvontaa ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemusta Japanissa ty\u00f6sopimusten solmimiseen liittyviss\u00e4 kysymyksiss\u00e4 monille kotimaisille asiakkaille. Toimistossamme on useita englanninkielisi\u00e4 asianajajia, joilla on ulkomaisia oikeudellisia p\u00e4tevyyksi\u00e4, ja voimme tarjota erikoistunutta tukea kansainv\u00e4lisesti toimiville yrityksille Japanin monimutkaisten ty\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6jen noudattamisessa ja oikeudellisten riskien asianmukaisessa hallinnassa. Tarjoamme oikeudellista tukea yrityksellesi kaikilla aloilla, ty\u00f6sopimusten solmimisesta rekrytointik\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin ja henkil\u00f6st\u00f6hallinnon compliance-j\u00e4rjestelmien rakentamiseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Liiketoiminnan harjoittaminen Japanissa edellytt\u00e4\u00e4 tarkkaa ymm\u00e4rryst\u00e4 ty\u00f6sopimusten solmimiseen liittyv\u00e4st\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4, jotta voidaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 odottamattomia oikeudellisia riskej\u00e4 ja rakentaa vaka […]<\/p>\n","protected":false},"author":32,"featured_media":68818,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18],"tags":[24,96],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68817"}],"collection":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/32"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=68817"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68817\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":68918,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68817\/revisions\/68918"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/68818"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=68817"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=68817"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=68817"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}