<\/span><\/h2>\n\n\n\nJapanin kauppalaissa tunnetaan tukkukaupan kaltaisia v\u00e4litt\u00e4ji\u00e4, joita kutsutaan ‘v\u00e4litt\u00e4jiksi’ (\u4ef2\u7acb\u4eba, nakadachinin). Molemmat toimivat kaupank\u00e4ynnin sujuvoittajina, mutta niiden oikeudellinen luonne ja toiminta eroavat perustavanlaatuisesti toisistaan. N\u00e4iden erojen ymm\u00e4rt\u00e4minen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 sopivan liikekumppanin valinnassa.<\/p>\n\n\n\n
Ensiksi tarkastelemme v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 Japanin kauppalaissa (\u5546\u6cd5) pyk\u00e4l\u00e4ss\u00e4 543. Kyseinen pyk\u00e4l\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelee v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n henkil\u00f6ksi, jonka ammatti on toimia muiden v\u00e4lill\u00e4 tapahtuvan kaupank\u00e4ynnin v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4. V\u00e4litt\u00e4j\u00e4n olennainen rooli on toimia ‘v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4’ kahden osapuolen (esimerkiksi myyj\u00e4n ja ostajan) v\u00e4lisen sopimuksen syntymisess\u00e4, toisin sanoen tuoda osapuolet yhteen ja avustaa sopimusehtojen neuvottelussa. V\u00e4litt\u00e4j\u00e4 pyrkii varmistamaan, ett\u00e4 sopimus tulee solmituksi, mutta ei itse ole sopimuksen osapuoli. Sopimus syntyy suoraan v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n v\u00e4litt\u00e4mien osapuolten v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n pohjalta vertaamme tukkukauppaa ja v\u00e4litt\u00e4j\u00e4\u00e4 konkreettisesti. T\u00e4rkein ero on sopimuksen osapuolisuudessa. Kuten aiemmin mainittiin, tukkukauppa toimii ‘omalla nimell\u00e4\u00e4n’ ja on itse sopimuksen osapuoli. V\u00e4litt\u00e4j\u00e4 sen sijaan ei ole sopimuksen osapuoli, ja kaupan nimiss\u00e4 toimivat aina myyj\u00e4 ja ostaja itse. T\u00e4st\u00e4 erosta johtuvat my\u00f6s muut t\u00e4rke\u00e4t erot.<\/p>\n\n\n\n
Yksi ero on vastuu kaupan t\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4. Tukkukauppa kantaa ‘t\u00e4ytt\u00e4mistakuuvastuun’ perusteella raskaita vastuita, ja takaa kolmannen osapuolen, kaupan toisen osapuolen, velvoitteiden t\u00e4ytt\u00e4misen (esimerkiksi ostajan maksusuorituksen) toimeksiantajalle. Toisaalta v\u00e4litt\u00e4j\u00e4 vain v\u00e4litt\u00e4\u00e4 sopimuksen syntymisen eik\u00e4 periaatteessa kanna vastuuta siit\u00e4, jos toinen osapuoli ei t\u00e4yt\u00e4 sopimusta. V\u00e4litt\u00e4j\u00e4n ty\u00f6 p\u00e4\u00e4ttyy, kun sopimus on tehokkaasti solmittu.<\/p>\n\n\n\n
Lis\u00e4ksi tukkukaupalla on tietyin ehdoin oikeus toimia kaupan toisena osapuolena, ‘interventio-oikeus’, mutta v\u00e4litt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ei periaatteessa ole t\u00e4llaista oikeutta.<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4m\u00e4 erot ovat suoraan yhteydess\u00e4 siihen strategiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, kumpaa v\u00e4litt\u00e4j\u00e4muotoa yrityksen tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Riskien v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 ja kaupan t\u00e4ytt\u00e4misen varmistamista haluava yritys saattaa j\u00e4rkev\u00e4sti valita tukkukaupan, joka tarjoaa t\u00e4ytt\u00e4mistakuun, vaikka se saattaa tulla kalliimmaksi. Toisaalta, jos yritys pystyy hallitsemaan riskit itse ja haluaa olla suoremmin yhteydess\u00e4 kauppakumppaniin, pelkk\u00e4 v\u00e4litt\u00e4j\u00e4 voi olla sopivampi vaihtoehto.<\/p>\n\n\n\n
Erityyppisten v\u00e4litt\u00e4jien erot on selkeytetty alla olevassa taulukossa.<\/p>\n\n\n\nVerrattava seikka<\/td> Tukkukauppa<\/td> V\u00e4litt\u00e4j\u00e4<\/td><\/tr><\/thead> Oikeudellinen perusta<\/td> Japanin kauppalaki pyk\u00e4l\u00e4 551<\/td> Japanin kauppalaki pyk\u00e4l\u00e4 543<\/td><\/tr> Kaupan nimiss\u00e4 toimija<\/td> Oma nimi<\/td> Toisen nimi<\/td><\/tr> Sopimuksen osapuolisuus<\/td> Toimii sopimuksen osapuolena<\/td> Ei toimi sopimuksen osapuolena<\/td><\/tr> T\u00e4ytt\u00e4misvastuun olemassaolo<\/td> On (t\u00e4ytt\u00e4mistakuuvastuu)<\/td> Periaatteessa ei ole<\/td><\/tr> Interventio-oikeuden olemassaolo<\/td> On<\/td> Periaatteessa ei ole<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<\/span>Tukkukauppiaan velvollisuudet: Oikeudelliset sitoumukset konsignoijan suhteessa Japanissa<\/span><\/h2>\n\n\n\nTukkukauppiaan ja konsignoijan v\u00e4linen suhde perustuu Japanin siviilioikeuden mukaiseen toimeksiantosopimuksen luonteeseen, mink\u00e4 vuoksi tukkukauppiaan on ensisijaisesti hoidettava h\u00e4nelle uskottuja teht\u00e4vi\u00e4 hyv\u00e4n hallinnon huolellisuudella (hyv\u00e4n hallinnon huolellisuusvelvollisuus) Japanin siviilioikeuden 644 artiklan mukaisesti. Japanin kauppaoikeus kuitenkin asettaa lis\u00e4ksi tukkukauppiaalle voimakkaampia ja erityisi\u00e4 velvollisuuksia konsignoijan suojelemiseksi.<\/p>\n\n\n\n
Kaikkein t\u00e4rkein ja erityislaatuinen n\u00e4ist\u00e4 velvollisuuksista on “suoritusvakuusvastuu”. Japanin kauppaoikeuden 553 artikla m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, ett\u00e4 “tukkukauppias on vastuussa suorittamaan itse sen velvoitteen, jos vastapuoli ei t\u00e4yt\u00e4 velvoitettaan myynniss\u00e4 tai ostossa, jonka h\u00e4n on tehnyt konsignoijan puolesta”. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 jos kolmas osapuoli, esimerkiksi tuotteen ostaja, laiminly\u00f6 maksun, tukkukauppiaan on itse maksettava kyseinen summa konsignoijalle. T\u00e4m\u00e4 vastuu ei ole pelkk\u00e4 takaus, vaan tukkukauppiaan suoraan kantama ensisijainen velvollisuus. Konsignoija voi vaatia suoritusta suoraan tukkukauppiaalta ilman tarvetta tutkia vastapuolen varallisuutta tai rehellisyytt\u00e4. T\u00e4m\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen voimakkuus on vahvistettu my\u00f6s Japanin oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Esimerkiksi korkeimman oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s 9. maaliskuuta 1965 (1965) selvensi, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 suoritusvakuusvastuu on tukkukauppiaalle ominainen vastuu, joka syntyy laillisesti ilman erityist\u00e4 sopimusta osapuolten v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 lakis\u00e4\u00e4teinen vastuu on yksi tukkukauppiaan k\u00e4yt\u00f6n suurimmista eduista ja se v\u00e4hent\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti konsignoijan riski\u00e4. Voisi sanoa, ett\u00e4 tukkukauppiaan saama palkkio sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 vakuutusmaksun t\u00e4m\u00e4n luottoriskin kattamiseksi.<\/p>\n\n\n\n
Lis\u00e4ksi tukkukauppiaalla on muita t\u00e4rkeit\u00e4 velvollisuuksia. Jos konsignoija on antanut ohjeita myyntihinnasta (hintaohje), tukkukauppiaan on noudatettava n\u00e4it\u00e4 ohjeita (hintaohjeen noudattamisvelvollisuus). Japanin kauppaoikeuden 552 artiklan 2 momentin mukaan, jos tukkukauppias myy tuotteen halvemmalla tai ostaa sen kalliimmalla kuin hintaohjeessa on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty, kauppa on silti voimassa konsignoijaa kohtaan, mutta hintaeron on katettava tukkukauppiaan toimesta. T\u00e4m\u00e4n ansiosta konsignoija voi varmistaa ainakin hintaohjeen mukaisen taloudellisen tuloksen.<\/p>\n\n\n\n
Tukkukauppiaan on my\u00f6s ilmoitettava viipym\u00e4tt\u00e4 konsignoijalle, kun kauppa on saatu p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen (ilmoitusvelvollisuus, Japanin kauppaoikeuden 554 artikla). T\u00e4m\u00e4n ilmoituksen avulla konsignoija voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kaupan tilanteen tarkasti ja suunnitella seuraavia liiketoimiaan. T\u00e4h\u00e4n liittyen tukkukauppiaan on my\u00f6s esitett\u00e4v\u00e4 kauppaan liittyv\u00e4 laskelma ja selkeytett\u00e4v\u00e4 tuloja ja menoja. N\u00e4m\u00e4 tiukat velvollisuudet takaavat laillisesti, ett\u00e4 tukkukauppias toimii konsignoijan edun mukaisesti ensisijaisesti.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Tukkukauppiaan oikeudet: Oikeudellinen toimivalta suhteessa tilaajaan Japanin kauppaoikeuden mukaisesti<\/span><\/h2>\n\n\n\nTukkukauppiaat kantavat suurta vastuuta suoritustakuista, mutta samalla heille on my\u00f6nnetty Japanin kauppaoikeuden mukaisesti useita voimakkaita oikeuksia, joiden avulla he voivat sujuvoittaa liiketoimintaansa ja turvata taloudelliset etunsa. N\u00e4m\u00e4 oikeudet ovat t\u00e4rkeit\u00e4 institutionaalisia turvatoimia, jotka tasapainottavat tukkukauppiaiden kantamia riskej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Ensinn\u00e4kin tukkukauppiailla on oikeus vaatia palkkiota tilaajalta (palkkion vaatimisoikeus). T\u00e4m\u00e4 on kauppiaan liiketoiminnan piiriin kuuluvien toimien luonnollinen vastike ja se on sopusoinnussa Japanin kauppaoikeuden 512. pyk\u00e4l\u00e4n hengen kanssa. Palkkion m\u00e4\u00e4r\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 osapuolten v\u00e4lisess\u00e4 sopimuksessa, mutta jos m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei ole sovittu, tukkukauppias voi vaatia kauppatavan mukaista kohtuullista korvausta.<\/p>\n\n\n\n
Toiseksi tukkukauppiailla on eritt\u00e4in vahva “pid\u00e4tys-oikeus”. Japanin kauppaoikeuden 557. pyk\u00e4l\u00e4n mukaan tukkukauppias voi pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 tilaajan puolesta omistamiaan tai hallussaan olevia tavaroita tai arvopapereita, kunnes tilaaja on suorittanut tukkukaupan yhteydess\u00e4 syntyneet velvoitteet (kuten palkkion tai ennakkomaksut). Esimerkiksi, jos tukkukauppias on varastoinut myyntiin tilatut tuotteet ja tilaaja laiminly\u00f6 maksun, tukkukauppias voi kielt\u00e4yty\u00e4 luovuttamasta tuotteita. T\u00e4m\u00e4 pid\u00e4tys-oikeus on t\u00e4rke\u00e4 keino varmistaa tukkukauppiaan saatavien perint\u00e4 ja vastapaino suoritustakuuvastuulle. T\u00e4m\u00e4n oikeuden ansiosta tukkukauppias voi luottavaisesti ottaa vastaan vastapuolen mahdolliset velvoitteiden laiminly\u00f6nnit.<\/p>\n\n\n\n
Kolmanneksi tukkukauppiailla on mahdollisuus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 “interventio-oikeutta”. Japanin kauppaoikeuden 555. pyk\u00e4l\u00e4n mukaan tukkukauppias, jolle on uskottu p\u00f6rssiss\u00e4 noteerattavan tavaran kauppa, voi toimia itse ostajana tai myyj\u00e4n\u00e4. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan interventio-oikeudeksi. Esimerkiksi p\u00f6rssiosakkeiden oston tukkukauppias (tyypillinen esimerkki on arvopaperiyhti\u00f6) voi myyd\u00e4 omistamiaan osakkeita tilaajalle sen sijaan, ett\u00e4 hankkisi niit\u00e4 markkinoilta. T\u00e4ll\u00f6in kauppahinnan on perustuttava p\u00f6rssin noteeraukseen siin\u00e4 hetkess\u00e4, kun tukkukauppias ilmoittaa interventiosta. T\u00e4m\u00e4 oikeus mahdollistaa tukkukauppiaan nopean kaupank\u00e4ynnin ja markkinoiden likviditeetin tarjoamisen, mutta koska tilaajan ja tukkukauppiaan edut voivat olla ristiriidassa, tilaaja voi sopimuksella kielt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n oikeuden k\u00e4yt\u00f6n. N\u00e4m\u00e4 oikeudet ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 oikeudellisia ty\u00f6kaluja, joiden avulla tukkukauppiaat voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 asiantuntemustaan ja markkina-asemaansa liiketoiminnan harjoittamiseksi.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Toimeksiantajan oikeussuojakeinot: Toimittajan sopimusrikkomuksen k\u00e4sittely Japanissa<\/span><\/h2>\n\n\n\nKun tukkukauppias asettaa itselleen voimakkaita velvoitteita toimeksiantajaa kohtaan, se tarkoittaa k\u00e4\u00e4nt\u00e4en sit\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4li tukkukauppias ei t\u00e4yt\u00e4 n\u00e4it\u00e4 velvoitteita, toimeksiantajalla on mahdollisuus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 voimakkaita oikeudellisia suojakeinoja. Tukkukauppiaan kanssa ilmeneviss\u00e4 ongelmatilanteissa toimeksiantaja voi suojata omia oikeuksiaan toimimalla Japanin siviilioikeuden ja kauppaoikeuden s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n
Tukkukauppiaan sopimusrikkomuksen tyypillinen esimerkki on suoritustakuuvelvollisuuden laiminly\u00f6nti, eli tilanne, jossa kauppakumppani ei maksa sovittua summaa, mutta tukkukauppias ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n suorita maksua toimeksiantajalle. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa toimeksiantaja voi vaatia tukkukauppiaalta sopimuksen mukaista suoritusta suoraan (suorituksen vaatiminen). Toimeksiantajan ei tarvitse todistaa kauppakumppanin maksukyky\u00e4, vaan riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n osoittaa sopimuksen mukaisen maksun j\u00e4\u00e4neen saamatta. T\u00e4m\u00e4 on perustavanlaatuinen suojakeino, joka johtuu tukkukauppiaan suoritustakuuvelvollisuuden olevan laissa m\u00e4\u00e4ritelty suora velvollisuus.<\/p>\n\n\n\n
Lis\u00e4ksi, jos tukkukauppiaan velvollisuuden laiminly\u00f6nnist\u00e4 aiheutuu toimeksiantajalle vahinkoa, toimeksiantaja voi vaatia vahingonkorvausta Japanin siviililain 415 artiklan perusteella. Esimerkiksi, jos tukkukauppias myy tuotteita toimeksiantajan m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4 hintaa alhaisemmalla hinnalla ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 erotuksen korvaamatta, toimeksiantaja voi vaatia t\u00e4t\u00e4 erotusta vahingonkorvauksena. Samoin, jos tukkukauppias rikkoo huolellisuusvelvollisuuttaan ja s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 tuotteita sopimattomasti, jolloin ne vahingoittuvat, sekin voi olla vahingonkorvauksen peruste.<\/p>\n\n\n\n
Edelleen, jos tukkukauppiaan velvollisuuden rikkominen on vakavaa ja tekee sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen mahdottomaksi, toimeksiantaja voi Japanin siviililain 541 artiklan ja muiden s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten perusteella purkaa tukkukauppiaan kanssa tehdyn toimeksiantosopimuksen. Sopimuksen purkamisen my\u00f6t\u00e4 toimeksiantaja vapautuu tulevista velvoitteista ja voi etsi\u00e4 uuden kauppakumppanin.<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4in ollen Japanin oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4 asettaa tukkukauppiaille raskaat vastuut, mutta tarjoaa samalla toimeksiantajille useita tehokkaita oikeussuojakeinoja, jos n\u00e4it\u00e4 vastuita ei t\u00e4ytet\u00e4. Erityisesti suoritustakuuvelvollisuuden olemassaolo on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 se v\u00e4hent\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti toimeksiantajan todistustaakkaa oikeudenk\u00e4ynneiss\u00e4 ja helpottaa oikeuksien toteuttamista.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Yhteenveto<\/span><\/h2>\n\n\n\nKuten t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa on yksityiskohtaisesti selitetty, Japanin kauppalaissa m\u00e4\u00e4ritelty “tukkukauppias” ei ole pelkk\u00e4 v\u00e4litt\u00e4j\u00e4, vaan erityinen liiketoiminnan harjoittaja, joka toimii “omalla nimell\u00e4\u00e4n, mutta toisen laskuun”. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4n suurin erityispiirre on, ett\u00e4 tukkukauppiaalla on laillisesti m\u00e4\u00e4ritelty velvollisuus taata kauppatapahtuman suorittaminen, mik\u00e4 tunnetaan “suoritusvakuutusvastuuna”. T\u00e4m\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 velvoite tarjoaa turvaa kaupank\u00e4ynnille, erityisesti ulkomaisille yrityksille, jotka eiv\u00e4t ole tuttuja Japanin kauppatapojen kanssa, varmistaen kaupank\u00e4ynnin turvallisuuden. Toisaalta tukkukauppiaalle on annettu voimakkaita oikeuksia, kuten pid\u00e4tys- ja interventio-oikeudet, jotka tasapainottavat velvollisuuksia ja oikeuksia. T\u00e4m\u00e4n ainutlaatuisen oikeudellisen kehyksen ymm\u00e4rt\u00e4minen on perusta riskien asianmukaiselle arvioinnille ja tehokkaiden strategioiden kehitt\u00e4miselle Japanissa toimitusketjujen rakentamisessa ja myyntikanavien kehitt\u00e4misess\u00e4. Tukkukauppiaiden, v\u00e4litt\u00e4jien ja agenttien kaltaisten erilaisten liiketoimintamuotojen oikeudellisten ominaisuuksien tarkka erottaminen ja oman liiketoimintamallin kannalta sopivimman kumppanuuden rakentaminen johtaa menestykseen Japanin markkinoilla.<\/p>\n\n\n\n
Monolith Lakitoimisto on tarjonnut laaja-alaista oikeudellista palvelua, mukaan lukien Japanin yritysoikeus, lukuisille kotimaisille ja kansainv\u00e4lisille asiakkaille. Toimistossamme on useita englanninkielisi\u00e4 asiantuntijoita, joilla on ulkomaisten lakimiesten p\u00e4tevyyksi\u00e4, ja he pystyv\u00e4t tarjoamaan tarkkaa tukea monimutkaisissa oikeudellisissa kysymyksiss\u00e4, jotka syntyv\u00e4t kansainv\u00e4lisess\u00e4 liiketoimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, ylitt\u00e4en kielten ja kulttuurien esteet. Tarjoamme vahvaa tukea yrityksenne toiminnalle Japanissa oikeudellisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, mukaan lukien sopimusten laatiminen ja tarkastelu sek\u00e4 neuvottelut ja oikeudenk\u00e4ynnit, jotka liittyv\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4siteltyihin tukkukauppatransaktioihin. Jos teill\u00e4 on kysytt\u00e4v\u00e4\u00e4 tai tarvitsette neuvontaa, ottakaa meihin rohkeasti yhteytt\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kun kehit\u00e4t liiketoimintaa Japanin markkinoilla, on paikallisten kauppatapojen ja oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n syv\u00e4llinen ymm\u00e4rt\u00e4minen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 menestykselle. Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tarkasti erilais […]<\/p>\n","protected":false},"author":32,"featured_media":68824,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18],"tags":[24,96],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68823"}],"collection":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/32"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=68823"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68823\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":68919,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68823\/revisions\/68919"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/68824"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=68823"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=68823"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=68823"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}