Japanin ty\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden kollektiivinen toiminta on yksi Japanin perustuslain takaamista perusoikeuksista. Japanin perustuslain 28. pyk\u00e4l\u00e4 takaa ty\u00f6ntekij\u00f6ille yhteenliittymisoikeuden, kollektiivisen neuvotteluoikeuden sek\u00e4 kollektiivisen toiminnan oikeuden. N\u00e4m\u00e4 oikeudet muodostavat perustan sille, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t voivat neuvotella ty\u00f6ehtoja ty\u00f6nantajan kanssa tasavertaisessa asemassa. Kuitenkin t\u00e4m\u00e4 kollektiivinen toiminnan oikeus, erityisesti lakkoilu ja muut kiistatoimet, ei ole rajoittamaton. Jotta t\u00e4llainen toiminta olisi laillisesti suojattu, sen on oltava ‘oikeutettua’. Jos kollektiivisen toiminnan katsotaan ylitt\u00e4v\u00e4n ‘oikeutetun’ toiminnan rajat, se menett\u00e4\u00e4 laillisen suojansa, ja osallistuneet ammattiliitot tai liiton j\u00e4senet voivat joutua siviilioikeudelliseen vahingonkorvausvastuuseen, rikosoikeudellisiin seuraamuksiin tai jopa yrityksen kurinpitotoimenpiteiden kohteeksi. Siksi on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yritysjohtajat ja oikeudelliset asiantuntijat ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t tarkasti, mitk\u00e4 kollektiiviset toimet katsotaan ‘oikeutetuiksi’ ja mitk\u00e4 ylitt\u00e4v\u00e4t n\u00e4m\u00e4 rajat ty\u00f6suhteiden hallinnan ja riskienhallinnan n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4m\u00e4 rajanveto on muodostunut paitsi lakitekstin my\u00f6s vuosien oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kautta kertyneiden oikeustapausten perusteella. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa j\u00e4rjest\u00e4mme Japanin ty\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n perusk\u00e4sitteet kollektiivisesta toiminnasta ja selit\u00e4mme oikeutetulle kollektiiviselle toiminnalle annetun laillisen suojan sis\u00e4ll\u00f6n. Lis\u00e4ksi analysoimme yksityiskohtaisesti oikeustapauksia, jotka ovat keskeisi\u00e4 arvioitaessa kollektiivisen toiminnan oikeutusta. <\/p>\n\n\n\n