<\/span><\/h2>\n\n\n\nKun ty\u00f6ntekij\u00e4liitto esitt\u00e4\u00e4 kollektiivineuvottelupyynn\u00f6n, ty\u00f6nantajan ei tarvitse vastata kaikkiin asioihin. Neuvottelukohteet voidaan jakaa kahteen p\u00e4\u00e4ryhm\u00e4\u00e4n: “pakolliset kollektiivineuvottelukohteet”, joista neuvottelu on laillisesti pakollista, ja “vapaaehtoiset kollektiivineuvottelukohteet”, joihin ty\u00f6nantaja voi vastata vapaaehtoisesti. T\u00e4m\u00e4 erottelu on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 arvioitaessa, onko neuvottelun kielt\u00e4ytyminen laitonta ty\u00f6toimintaa vai ei.<\/p>\n\n\n\n
Pakolliset kollektiivineuvottelukohteet m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 “asioiksi, jotka koskevat liittoon kuuluvien ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6ehtoja ja muita etuja sek\u00e4 kyseisen kollektiivisen ty\u00f6suhteen hallintaa ja jotka ovat ty\u00f6nantajan p\u00e4\u00e4tett\u00e4viss\u00e4”. T\u00e4h\u00e4n sis\u00e4ltyv\u00e4t konkreettisesti sellaiset ty\u00f6ehtoihin liittyv\u00e4t asiat kuin palkka, bonukset, el\u00e4kkeet, ty\u00f6aika, vapaap\u00e4iv\u00e4t, turvallisuus ja terveys sek\u00e4 onnettomuuskorvaukset. My\u00f6s yksitt\u00e4isten liiton j\u00e4senten irtisanominen, kurinpidolliset toimenpiteet ja sijoitteluun liittyv\u00e4t standardit ja menettelyt ovat pakollisia neuvottelukohteita, koska ne liittyv\u00e4t suoraan ty\u00f6ntekij\u00f6iden etuihin. Lis\u00e4ksi ty\u00f6ntekij\u00e4liiton ja ty\u00f6nantajan v\u00e4lisen suhteen hallinnan s\u00e4\u00e4nn\u00f6t, kuten union shop -sopimukset ja liiton toimistojen mukavuuden tarjoaminen, kuuluvat my\u00f6s t\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Toisaalta vapaaehtoiset kollektiivineuvottelukohteet keskittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4asiassa puhtaasti johtamiseen ja tuotantoon liittyviin asioihin, niin sanottuihin “johtamisoikeuden kohteisiin”. Esimerkiksi uuden teknologian k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto, tehtaan siirto, hallituksen j\u00e4senten valinta ja yrityksen organisaation uudelleenj\u00e4rjestely ovat periaatteessa johtamisoikeuden kohteita, eiv\u00e4tk\u00e4 kuulu pakollisiin neuvottelukohteisiin. Samoin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n muutosten vaatimukset ja poliittiset kysymykset, jotka eiv\u00e4t ole ty\u00f6nantajan p\u00e4\u00e4tett\u00e4viss\u00e4 tai hallittavissa, kuuluvat t\u00e4h\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Kuitenkin n\u00e4iden kahden rajanveto ei ole aina selv\u00e4. Johtamisoikeuden kohteisiin kuuluva johtamisp\u00e4\u00e4t\u00f6s voi vaikuttaa suoraan ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6llisyyteen tai ty\u00f6ehtoihin. Esimerkiksi tehtaan sulkeminen on itsess\u00e4\u00e4n vapaaehtoinen neuvottelukohde, mutta siihen liittyv\u00e4t ty\u00f6ntekij\u00f6iden irtisanomiset tai sijoittelun muutokset ovat ty\u00f6ehtojen muutoksia ja siten pakollisia neuvottelukohteita. Siksi ty\u00f6nantajalla on velvollisuus neuvotella ty\u00f6ntekij\u00e4liiton kanssa johtamisp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ty\u00f6ntekij\u00f6ihin kohdistuvista vaikutuksista. T\u00e4m\u00e4n “vaikutuksen” neuvotteluvelvollisuuden tunnistaminen on olennainen osa laillista riskienhallintaa suoritettaessa suuria yrityksen uudelleenj\u00e4rjestelyj\u00e4.<\/p>\n\n\n\nKategoria<\/td> Pakolliset kollektiivineuvottelukohteet<\/td> Vapaaehtoiset kollektiivineuvottelukohteet<\/td><\/tr><\/thead> M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4<\/td> Asiat, jotka koskevat liiton j\u00e4senten ty\u00f6ehtoja ja kollektiivisen ty\u00f6suhteen hallintaa, ja jotka ovat ty\u00f6nantajan p\u00e4\u00e4tett\u00e4viss\u00e4.<\/td> Puhtaasti johtamisoikeuden kohteet ja asiat, jotka eiv\u00e4t kuulu ty\u00f6nantajan hallintavaltaan.<\/td><\/tr> Konkreettiset esimerkit<\/td> Palkka, bonukset, el\u00e4kkeet, ty\u00f6aika, irtisanominen, kurinpito, turvallisuus ja terveys, sijoittelu, union shop, liiton toiminnan s\u00e4\u00e4nn\u00f6t.<\/td> Johtamisstrategia, tuotantomenetelm\u00e4t, uudet investoinnit, hallituksen j\u00e4senten henkil\u00f6st\u00f6asiat, poliittiset kysymykset, ei-liiton j\u00e4senten ty\u00f6ehdot (poikkeuksia voi olla).<\/td><\/tr> Oikeudellinen velvollisuus<\/td> Ty\u00f6nantajan on neuvoteltava vilpitt\u00f6m\u00e4sti. Perusteeton kielt\u00e4ytyminen on laitonta ty\u00f6toimintaa.<\/td> Ty\u00f6nantaja voi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 neuvotella tai olla neuvottelematta. Kielt\u00e4ytyminen ei ole laitonta ty\u00f6toimintaa.<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<\/span>Ryhm\u00e4neuvottelujen prosessi: Menettelyohjeet Japanissa<\/span><\/h2>\n\n\n\nKun ty\u00f6nantaja vastaanottaa ty\u00f6ntekij\u00e4liitolta ryhm\u00e4neuvottelupyynt\u00f6j\u00e4, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n l\u00e4hestyy tilannetta j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti ja strategisesti, pit\u00e4en mieless\u00e4 oikeudelliset velvoitteet. Koko prosessi arvioidaan sen perusteella, t\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 se my\u00f6hemmin kuvatun “vilpitt\u00f6m\u00e4n neuvottelun velvoitteen”, joten jokaisessa vaiheessa vaaditaan huolellista toimintaa.<\/p>\n\n\n\n
Yleens\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4liitto aloittaa neuvottelut l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6nantajalle “ryhm\u00e4neuvottelupyynt\u00f6kirjeen”. T\u00e4m\u00e4n pyynt\u00f6kirjeen vastaanottaminen ei ole asia, jota voi sivuuttaa. Ensimm\u00e4inen teht\u00e4v\u00e4 on analysoida ty\u00f6ntekij\u00e4liiton luonne (onko se yrityksen sis\u00e4inen liitto vai ulkopuolinen yhdistetty liitto), liittoon kuuluvat ty\u00f6ntekij\u00e4t (ovatko he nykyisi\u00e4 vai entisi\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4) ja neuvottelun kohteena olevat vaatimukset.<\/p>\n\n\n\n
Ennen varsinaisia neuvotteluja j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n “esineuvottelu”, jossa sovitaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa sovitaan neuvottelujen ajankohdasta, paikasta, osallistujien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja neuvottelujen kestosta. Strategisesti on viisasta sopia neuvottelut pidett\u00e4v\u00e4ksi yrityksen ulkopuolisessa kokoustilassa, jotta muut ty\u00f6ntekij\u00e4t eiv\u00e4t h\u00e4iriinny, ja asettaa etuk\u00e4teen kahden tunnin aikaraja, jotta pitkittyneet neuvottelut eiv\u00e4t vaikeuta j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa.<\/p>\n\n\n\n
Esineuvottelujen rinnalla t\u00e4rkeint\u00e4 on yrityksen sis\u00e4inen valmistautuminen. On tutkittava perusteellisesti liiton vaatimuksiin liittyv\u00e4t objektiiviset tosiasiat ja j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 todisteiksi kelpaavat asiakirjat (esimerkiksi maksamattomista ylity\u00f6korvauksista voi olla kyse, jolloin tarvitaan ty\u00f6aikakortteja ja palkkalaskelmia). T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen analysoidaan yrityksen oikeudellinen asema, m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n neuvottelujen lopulliset tavoitteet ja mahdolliset my\u00f6nnytykset sek\u00e4 yhdenmukaistetaan neuvottelijoiden v\u00e4liset linjaukset. Neuvotteluissa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 paikalla on p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa omaava henkil\u00f6st\u00f6. Jos paikalla on vain valtuudeton henkil\u00f6kunta, joka v\u00e4lttelee konkreettisia vastauksia, se voidaan n\u00e4hd\u00e4 vilpitt\u00f6m\u00e4n neuvottelun puutteena.<\/p>\n\n\n\n
Neuvottelup\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on olennaista s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 rauhallinen ja j\u00e4rkev\u00e4 asenne. Tunteellisia vastav\u00e4itteit\u00e4 ja valheellisia selityksi\u00e4 tulee v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, ja yrityksen kantaa on perusteltava sinnikk\u00e4\u00e4sti tosiasioihin ja oikeudellisiin perusteisiin nojaten. Neuvottelujen kulkua ja sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 dokumentoida tarkasti, ja yksityiskohtaisen p\u00f6yt\u00e4kirjan laatiminen sek\u00e4 mahdollisuuksien mukaan \u00e4\u00e4nitteen tekeminen molempien osapuolten suostumuksella on hy\u00f6dyllist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Mik\u00e4li neuvotteluissa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n molempia osapuolia tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4n sopimukseen (sovintoon), sopimuksen sis\u00e4lt\u00f6 kirjataan selke\u00e4sti “ty\u00f6ehtosopimukseen” tai “sopimukseen”. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 sopimukseen “selvityslauseke”, joka vahvistaa, ett\u00e4 osapuolten v\u00e4lill\u00e4 ei ole muita oikeuksia tai velvollisuuksia sopimuksen ulkopuolella, jotta tulevaisuuden riitoja voidaan ennaltaehk\u00e4ist\u00e4. Jos neuvottelut eiv\u00e4t johda sopimukseen ja katkeavat, ty\u00f6ntekij\u00e4liitto voi siirty\u00e4 seuraaviin toimiin, kuten lakkoiluun, ty\u00f6neuvostolle teht\u00e4viin valituksiin tai oikeudenk\u00e4ynteihin, joten ty\u00f6nantajan on my\u00f6s oltava valmistautunut n\u00e4ihin mahdollisuuksiin.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Kollektiivineuvottelujen kielt\u00e4ytyminen ja sen seuraukset Japanissa<\/span><\/h2>\n\n\n\nKun ty\u00f6nantaja kielt\u00e4ytyy kollektiivineuvottelujen aloittamisesta tai suhtautuu niihin ep\u00e4rehellisesti, se voi kohdata vakavia oikeudellisia riskej\u00e4. N\u00e4m\u00e4 riskit voivat realisoitua kahden erilaisen reitin kautta: hallinnollisten toimenpiteiden ja siviilioikeudenk\u00e4yntien kautta.<\/p>\n\n\n\n
Ensinn\u00e4kin ty\u00f6nantajan velvollisuus ei rajoitu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n neuvottelup\u00f6yt\u00e4\u00e4n istumiseen. Laki edellytt\u00e4\u00e4 vilpitt\u00f6m\u00e4\u00e4n yhteisymm\u00e4rrykseen pyrkimist\u00e4 ja vilpit\u00f6nt\u00e4 neuvotteluvelvollisuutta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 ty\u00f6nantajan on kuunneltava ammattiyhdistyksen esitt\u00e4mi\u00e4 vaatimuksia, selitett\u00e4v\u00e4 yrityksen kantaa perustellen ja esitett\u00e4v\u00e4 tarvittaessa vaihtoehtoisia ehdotuksia. Pelkk\u00e4 yrityksen n\u00e4k\u00f6kantojen toistaminen ei riit\u00e4, vaan se voi tulkita vilpitt\u00f6m\u00e4n neuvotteluvelvollisuuden rikkomiseksi ja siten ep\u00e4oikeudenmukaiseksi ty\u00f6toiminnaksi. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta Japanin korkein oikeus totesi 18. maaliskuuta 2022 (Reiwa 4) antamassaan Yamagatan yliopiston tapauksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4, ett\u00e4 vaikka neuvotteluasiassa ei n\u00e4ytt\u00e4isi olevan mahdollisuutta sopimukseen, ty\u00f6nantajan vilpit\u00f6n neuvotteluvelvollisuus s\u00e4ilyy ja ty\u00f6komissio voi m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 ty\u00f6nantajaa neuvottelemaan vilpitt\u00f6m\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6nantajalla on oikeus kielt\u00e4yty\u00e4 neuvotteluista vain “p\u00e4tevist\u00e4 syist\u00e4”, jotka laissa tulkitaan hyvin rajoitetusti. Esimerkiksi, jos ammattiyhdistys k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4kivaltaa tai uhkailua, mik\u00e4 tekee normaalista keskustelusta mahdotonta, tai jos pitkien neuvottelujen j\u00e4lkeen molempien osapuolten kannat on esitetty ja tilanne on objektiivisesti tarkasteltuna t\u00e4ysin pattitilanteessa. Sen sijaan syyt kuten “ammattiyhdistys on ulkopuolinen organisaatio”, “vaatimukset ovat liian suuria” tai “sama asia on parhaillaan oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4” eiv\u00e4t yleens\u00e4 kelpaa p\u00e4teviksi syiksi.<\/p>\n\n\n\n
Jos ammattiyhdistys katsoo, ett\u00e4 ty\u00f6nantaja on kielt\u00e4ytynyt neuvottelemasta ilman p\u00e4tev\u00e4\u00e4 syyt\u00e4 tai on neuvotellut ep\u00e4rehellisesti, ammattiyhdistyksell\u00e4 on kaksi p\u00e4\u00e4asiallista oikeussuojakeinoa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Ensimm\u00e4inen on hallinnollinen oikeussuoja, joka haetaan prefektuurin ty\u00f6komissiolta. Ty\u00f6komissio suorittaa tutkimuksen ja kuulemisen (osapuolten ja todistajien kuulustelun) saatuaan hakemuksen ja mik\u00e4li se toteaa ep\u00e4oikeudenmukaisen ty\u00f6toiminnan tosiasiat, se antaa ty\u00f6nantajalle “oikeussuojam\u00e4\u00e4r\u00e4yksen”. T\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ys voi olla esimerkiksi konkreettinen toimintaohje, kuten “osallistu kollektiivineuvotteluihin”, ja se on suoraa hallinnollista puuttumista yritystoimintaan. Jos ty\u00f6nantaja ei ole tyytyv\u00e4inen t\u00e4h\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4ykseen, h\u00e4n voi hakea uudelleenarviointia keskus-ty\u00f6komissiolta tai nostaa kumoamiskanteen tuomioistuimessa.<\/p>\n\n\n\n
Toinen keino on siviilioikeudenk\u00e4ynti tuomioistuimessa. Kollektiivineuvotteluoikeuden loukkaaminen katsotaan Japanin siviilioikeuden mukaiseksi laittomaksi teoksi, ja ammattiyhdistys voi vaatia ty\u00f6nantajalta vahingonkorvauksia. Itse asiassa Nagoyan alueellinen tuomioistuin m\u00e4\u00e4r\u00e4si 25. tammikuuta 2012 antamassaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 yhti\u00f6lle 2 miljoonan jenin vahingonkorvaukset neuvottelukiellon vuoksi. Lis\u00e4ksi Kioton alueellinen tuomioistuin m\u00e4\u00e4r\u00e4si 8. joulukuuta 2023 (Reiwa 5) antamassaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 kaupungille 300 000 jenin maksun samasta syyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi menettely\u00e4 ovat toisistaan riippumattomia. Ammattiyhdistys voi hakea oikeussuojam\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4 ty\u00f6komissiolta ja samanaikaisesti nostaa vahingonkorvauskanteen tuomioistuimessa. T\u00e4m\u00e4 kaksinkertainen riski kertoo, kuinka suuri oikeudellinen ja taloudellinen isku sopimattomat vastaukset kollektiivineuvotteluihin voivat yritykselle aiheuttaa.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Yhteenveto<\/span><\/h2>\n\n\n\nJapanin ty\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaiset kollektiiviset neuvottelut ovat ty\u00f6nantajille v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 laillisia velvoitteita, jotka juontavat juurensa perustuslaillisiin oikeuksiin. Ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistysten neuvottelupyynt\u00f6ihin vastatessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 asianosaiset ja neuvottelun kohteena olevat asiat tarkasti sek\u00e4 toimia lainmukaisesti ja vilpitt\u00f6m\u00e4sti, mik\u00e4 on olennaista oikeudellisten riskien hallinnassa. Neuvottelujen kielt\u00e4ytyminen tai ep\u00e4rehellinen toiminta voi johtaa ty\u00f6komission antamiin korjausm\u00e4\u00e4r\u00e4yksiin tai oikeuden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4miin vahingonkorvauksiin, mik\u00e4 voi aiheuttaa vakavia seurauksia.<\/p>\n\n\n\n
Monolith Lakitoimisto omaa laajan kokemuksen Japanin ty\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n, erityisesti kollektiivisten neuvottelujen, alalla ja on edustanut lukuisia kotimaisia asiakkaita. Toimistossamme ty\u00f6skentelee useita englanninkielisi\u00e4 asianajajia, joilla on ulkomaiset asianajajap\u00e4tevyydet, ja voimme tarjota tarkkaa ja strategista oikeudellista tukea kansainv\u00e4lisille yrityksille, jotka kohtaavat monimutkaisia ty\u00f6suhteiden ongelmia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Japanin liike-el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 yritysjohtajat saattavat kohdata ty\u00f6ntekij\u00f6iden edustajien kanssa k\u00e4yt\u00e4vi\u00e4 kollektiivineuvotteluja. N\u00e4m\u00e4 neuvottelut eiv\u00e4t ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ty\u00f6nantajan ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4list\u00e4 v […]<\/p>\n","protected":false},"author":32,"featured_media":68959,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18],"tags":[24,96],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68958"}],"collection":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/32"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=68958"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68958\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":69036,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68958\/revisions\/69036"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/68959"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=68958"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=68958"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=68958"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}