{"id":68960,"date":"2025-10-11T01:00:51","date_gmt":"2025-10-10T16:00:51","guid":{"rendered":"https:\/\/monolith.law\/fi\/?p=68960"},"modified":"2025-10-19T04:55:49","modified_gmt":"2025-10-18T19:55:49","slug":"labor-union-organization-japan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/monolith.law\/fi\/general-corporate\/labor-union-organization-japan","title":{"rendered":"Ty\u00f6ntekij\u00f6iden yhdistymisvapaus ja ty\u00f6ehtosopimuslaki Japanissa"},"content":{"rendered":"\n<p>Japanin liike-el\u00e4m\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden ammattiyhdistykset ovat merkitt\u00e4v\u00e4 voima, jolla on suuri vaikutus yritysjohtamiseen ja ty\u00f6suhteisiin. Japanin perustuslaki takaa ty\u00f6ntekij\u00f6iden yhdistymis-, kollektiivineuvottelu- ja kollektiivitoiminta-oikeudet, ja n\u00e4iden perusteella on luotu lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4, kuten ty\u00f6ntekij\u00f6iden ammattiyhdistyslaki. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 yritysten suhde ammattiyhdistyksiin ei ole valinnan kysymys, vaan se on hallinnollinen haaste, johon tulee vastata laillisten rakenteiden puitteissa. Ammattiyhdistysten organisaatiorakenteen, toimintaperiaatteiden ja niit\u00e4 s\u00e4\u00e4televien lakien ymm\u00e4rt\u00e4minen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 terveiden ty\u00f6suhteiden rakentamisessa ja oikeudellisten riskien hallinnassa. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n Japanin ty\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaisesti ammattiyhdistysten organisaatiota ja toimintaa, keskittyen erityisesti kolmeen t\u00e4rke\u00e4\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmaan: &#8216;ammattiyhdistysten itsehallinto ja sen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llinen s\u00e4\u00e4ntely&#8217;, &#8216;union shop -sopimus&#8217; ja &#8216;ammattiyhdistyksen elimet&#8217;. Analyysin kautta pyrimme auttamaan yritysjohtajia rakentamaan strategisia ja lainmukaisia suhteita ammattiyhdistyksiin.<\/p>\n\n\n\n<div id=\"ez-toc-container\" class=\"ez-toc-v2_0_53 counter-hierarchy ez-toc-counter ez-toc-grey ez-toc-container-direction\">\n<div class=\"ez-toc-title-container\">\n<span class=\"ez-toc-title-toggle\"><\/span><\/div>\n<nav><ul class='ez-toc-list ez-toc-list-level-1 ' ><li class='ez-toc-page-1 ez-toc-heading-level-2'><a class=\"ez-toc-link ez-toc-heading-1\" href=\"https:\/\/monolith.law\/fi\/general-corporate\/labor-union-organization-japan\/#Tyontekijayhdistysten_itsehallinto_ja_sen_oikeudelliset_vaatimukset_Japanissa\" title=\"Ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistysten itsehallinto ja sen oikeudelliset vaatimukset Japanissa\">Ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistysten itsehallinto ja sen oikeudelliset vaatimukset Japanissa<\/a><\/li><li class='ez-toc-page-1 ez-toc-heading-level-2'><a class=\"ez-toc-link ez-toc-heading-2\" href=\"https:\/\/monolith.law\/fi\/general-corporate\/labor-union-organization-japan\/#Ammattiyhdistyksen_saannot_Ammattiyhdistyksen_sisaisen_hallinnon_perusta_Japanissa\" title=\"Ammattiyhdistyksen s\u00e4\u00e4nn\u00f6t: Ammattiyhdistyksen sis\u00e4isen hallinnon perusta Japanissa\">Ammattiyhdistyksen s\u00e4\u00e4nn\u00f6t: Ammattiyhdistyksen sis\u00e4isen hallinnon perusta Japanissa<\/a><\/li><li class='ez-toc-page-1 ez-toc-heading-level-2'><a class=\"ez-toc-link ez-toc-heading-3\" href=\"https:\/\/monolith.law\/fi\/general-corporate\/labor-union-organization-japan\/#Tyontekijayhdistysten_elimet_ja_valtuudet_Japanissa\" title=\"Ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistysten elimet ja valtuudet Japanissa\">Ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistysten elimet ja valtuudet Japanissa<\/a><\/li><li class='ez-toc-page-1 ez-toc-heading-level-2'><a class=\"ez-toc-link ez-toc-heading-4\" href=\"https:\/\/monolith.law\/fi\/general-corporate\/labor-union-organization-japan\/#Union_Shop_-sopimuksen_oikeudellinen_rakenne_ja_kaytanto_Japanissa\" title=\"Union Shop -sopimuksen oikeudellinen rakenne ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 Japanissa\">Union Shop -sopimuksen oikeudellinen rakenne ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 Japanissa<\/a><\/li><li class='ez-toc-page-1 ez-toc-heading-level-2'><a class=\"ez-toc-link ez-toc-heading-5\" href=\"https:\/\/monolith.law\/fi\/general-corporate\/labor-union-organization-japan\/#Tarkeat_oikeustapaukset_liittyen_union_shop_-sopimuksiin_Japanissa\" title=\"T\u00e4rke\u00e4t oikeustapaukset liittyen union shop -sopimuksiin Japanissa\">T\u00e4rke\u00e4t oikeustapaukset liittyen union shop -sopimuksiin Japanissa<\/a><\/li><li class='ez-toc-page-1 ez-toc-heading-level-2'><a class=\"ez-toc-link ez-toc-heading-6\" href=\"https:\/\/monolith.law\/fi\/general-corporate\/labor-union-organization-japan\/#Yhteenveto\" title=\"Yhteenveto\">Yhteenveto<\/a><\/li><\/ul><\/nav><\/div>\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><span class=\"ez-toc-section\" id=\"Tyontekijayhdistysten_itsehallinto_ja_sen_oikeudelliset_vaatimukset_Japanissa\"><\/span>Ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistysten itsehallinto ja sen oikeudelliset vaatimukset Japanissa<span class=\"ez-toc-section-end\"><\/span><\/h2>\n\n\n\n<p>Japanin oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistyksille on my\u00f6nnetty laaja itsehallinto. T\u00e4m\u00e4n itsehallinnon periaate on suunniteltu est\u00e4m\u00e4\u00e4n valtion tai ty\u00f6nantajien ep\u00e4oikeudenmukainen sekaantuminen yhdistysten sis\u00e4iseen toimintaan, jotta ty\u00f6ntekij\u00e4t voivat neuvotella ty\u00f6nantajien kanssa tasavertaisessa asemassa. Kuitenkin, jotta ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistys voi nauttia Japanin ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistyslain tarjoamasta suojasta, sen on t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 lain asettamat tiukat vaatimukset. N\u00e4iden vaatimusten ymm\u00e4rt\u00e4minen on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4, kun yritykset arvioivat, onko heid\u00e4n vastapuolensa laillisesti p\u00e4tev\u00e4 neuvottelukumppani.<\/p>\n\n\n\n<p>Japanin perustuslain 28. artikla takaa ty\u00f6ntekij\u00f6iden oikeuden yhdistymiseen, kollektiiviseen neuvotteluun ja ryhm\u00e4toimintaan. N\u00e4m\u00e4 perustuslailliset oikeudet konkretisoidaan Japanin ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistyslaissa. Lain 2. artiklan mukaan ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistys m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n &#8220;ty\u00f6ntekij\u00f6iden perustamaksi itsen\u00e4iseksi yhdistykseksi tai liitoksi, jonka p\u00e4\u00e4asiallisena tarkoituksena on ty\u00f6ehtojen yll\u00e4pit\u00e4minen ja parantaminen sek\u00e4 muu taloudellisen aseman kohentaminen&#8221;. T\u00e4h\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n sis\u00e4ltyy positiivisia vaatimuksia, jotta yhdistys voidaan oikeudellisesti tunnustaa: ty\u00f6ntekij\u00f6iden on oltava p\u00e4\u00e4asiallisia toimijoita, yhdistyksen on oltava itsen\u00e4inen ja sen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on oltava ty\u00f6ehtojen parantaminen.<\/p>\n\n\n\n<p>Toisaalta Japanin ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistyslain 2. artiklan poikkeuss\u00e4\u00e4nn\u00f6s m\u00e4\u00e4rittelee negatiiviset vaatimukset, jotka sulkevat tietyntyyppiset yhdistykset lain soveltamisalan ulkopuolelle. Jos yhdistys t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yhdenkin n\u00e4ist\u00e4 vaatimuksista, sit\u00e4 ei pidet\u00e4 laillisessa mieless\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistyksen\u00e4, eik\u00e4 se voi saada lain tarjoamaa vahvaa suojaa (esimerkiksi suojaa ep\u00e4oikeudenmukaiselta ty\u00f6lt\u00e4). Yritysjohtajille on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 negatiiviset vaatimukset.<\/p>\n\n\n\n<p>Ensinn\u00e4kin, yhdistys, joka sallii ty\u00f6nantajan edunvalvojien osallistumisen, ei ole tunnustettu ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistykseksi. T\u00e4h\u00e4n sis\u00e4ltyv\u00e4t johtajat, ty\u00f6ntekij\u00e4t, joilla on suora valta palkkaamiseen, irtisanomiseen tai ylennyksiin, sek\u00e4 henkil\u00f6t, jotka ovat perehtyneet ty\u00f6nantajan ty\u00f6suhteisiin liittyviin salaisiin suunnitelmiin tai politiikkoihin. T\u00e4m\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen tarkoituksena on varmistaa yhdistyksen itsen\u00e4isyys ja est\u00e4\u00e4 ty\u00f6nantajan vaikutusvalta.<\/p>\n\n\n\n<p>Toiseksi, yhdistys, joka saa taloudellista tukea ty\u00f6nantajalta toimintakulujensa kattamiseen, ei yleens\u00e4 ole tunnustettu ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistykseksi. T\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6s on suunniteltu est\u00e4m\u00e4\u00e4n yhdistyksen taloudellinen riippuvuus ty\u00f6nantajasta ja s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sen itsen\u00e4isyys. Japanin ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistyslaki kuitenkin sallii joitakin poikkeuksia. Esimerkiksi ty\u00f6nantajan sallima ty\u00f6ntekij\u00f6iden neuvottelu ty\u00f6aikana ilman palkan menetyst\u00e4, ty\u00f6nantajan lahjoitukset hyvinvointirahastoon ja toimistotilan tarjoaminen minimaalisessa laajuudessa eiv\u00e4t kuulu kiellettyyn taloudelliseen tukeen.<\/p>\n\n\n\n<p>Kolmanneksi, yhdistykset, joiden ainoa tarkoitus on keskin\u00e4inen avustaminen tai hyvinvointitoiminta, tai jotka p\u00e4\u00e4asiassa keskittyv\u00e4t poliittiseen tai yhteiskunnalliseen toimintaan, eiv\u00e4t kuulu ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistyslain soveltamisalaan.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4m\u00e4 oikeudelliset vaatimukset eiv\u00e4t rajoitu pelkkiin m\u00e4\u00e4ritelmiin. Kun yritys saa neuvottelupyynt\u00f6j\u00e4 tietylt\u00e4 yhdistykselt\u00e4, on ensimm\u00e4inen askel yrityksen oikeudellisten velvoitteiden arvioinnissa varmistaa, t\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 kyseinen yhdistys Japanin ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistyslain 2. artiklan vaatimukset ja onko se laillinen ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistys. Jos yhdistys sallii johtajien osallistumisen tai saa sopimatonta taloudellista tukea ty\u00f6nantajalta, sill\u00e4 ei ehk\u00e4 ole laillista neuvotteluoikeutta. Siksi n\u00e4iden vaatimusten tarkastelu on olennainen osa yrityksen oikeudellista due diligence -prosessia ja riskienhallintaa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><span class=\"ez-toc-section\" id=\"Ammattiyhdistyksen_saannot_Ammattiyhdistyksen_sisaisen_hallinnon_perusta_Japanissa\"><\/span>Ammattiyhdistyksen s\u00e4\u00e4nn\u00f6t: Ammattiyhdistyksen sis\u00e4isen hallinnon perusta Japanissa<span class=\"ez-toc-section-end\"><\/span><\/h2>\n\n\n\n<p>Ammattiyhdistyksen toimiakseen laillisesti p\u00e4tev\u00e4n\u00e4 yhteis\u00f6n\u00e4 Japanissa, on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 sill\u00e4 on &#8216;ammattiyhdistyksen s\u00e4\u00e4nn\u00f6t&#8217;, jotka m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t sen organisaation ja toiminnan perusperiaatteet. N\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6t toimivat ammattiyhdistyksen sis\u00e4isen\u00e4 &#8216;perustuslakina&#8217;, joka s\u00e4\u00e4ntelee j\u00e4senten oikeuksia ja velvollisuuksia sek\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessia. Lis\u00e4ksi Japanin ammattiyhdistyslaki edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ammattiyhdistyksen s\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 on tiettyj\u00e4 demokraattisia m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4, jotta yhdistys voi saada lain suojan. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 ammattiyhdistyksen s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen ymm\u00e4rt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4 mittari arvioitaessa kyseisen ammattiyhdistyksen toiminnan laillisuutta ja demokraattisuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Japanin ammattiyhdistyslain 5. pyk\u00e4l\u00e4n 1. momentin mukaan ammattiyhdistyksen on osoitettava ty\u00f6komissiolle, ett\u00e4 sen s\u00e4\u00e4nn\u00f6t vastaavat kyseisen pyk\u00e4l\u00e4n 2. momentin vaatimuksia, jotta se voi osallistua laissa m\u00e4\u00e4riteltyihin menettelyihin ja saada niist\u00e4 suojaa, kuten ep\u00e4oikeudenmukaisen ty\u00f6toiminnan korjaamista koskeviin valituksiin. Vaikka s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen puutteelliset ammattiyhdistykset (s\u00e4\u00e4nt\u00f6puutteelliset yhdistykset) ovat rajoitettuja osallistumaan ammattiyhdistyslain mukaisiin menettelyihin, yksitt\u00e4isten ty\u00f6ntekij\u00f6iden suojaa, joka perustuu lain 7. pyk\u00e4l\u00e4n 1. kohtaan, ei kiellet\u00e4, ja heill\u00e4 on oikeus saada perustuslain 28. artiklan suojaa laillisille ryhm\u00e4toimille.<\/p>\n\n\n\n<p>Japanin ammattiyhdistyslain 5. pyk\u00e4l\u00e4n 2. momentin mukaan s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen on sis\u00e4llett\u00e4v\u00e4 seuraavat yhdeks\u00e4n demokraattista vaatimusta:<\/p>\n\n\n\n<ol start=\"1\">\n<li>Nimi<\/li>\n\n\n\n<li>P\u00e4\u00e4toimiston sijainti<\/li>\n\n\n\n<li>J\u00e4senten oikeus osallistua kaikkiin ammattiyhdistyksen asioihin ja saada yht\u00e4l\u00e4ist\u00e4 kohtelua<\/li>\n\n\n\n<li>Kenenk\u00e4\u00e4n ei tule menett\u00e4\u00e4 j\u00e4senyytt\u00e4\u00e4n rodun, uskonnon, sukupuolen, syntyper\u00e4n tai aseman perusteella<\/li>\n\n\n\n<li>Johtajien tulee tulla valituiksi j\u00e4senten suoralla salaisella \u00e4\u00e4nestyksell\u00e4 (liittoammattiyhdistyksiss\u00e4 on mahdollista, ett\u00e4 edustajat valitaan yksikk\u00f6ammattiyhdistysten j\u00e4senten suoralla salaisella \u00e4\u00e4nestyksell\u00e4)<\/li>\n\n\n\n<li>Yleiskokouksen tulee kokoontua v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran vuodessa<\/li>\n\n\n\n<li>Tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6sraportin on oltava ammattitaitoisen tilintarkastajan todistuksen kanssa ja julkaistava j\u00e4senille v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran vuodessa<\/li>\n\n\n\n<li>Liittolakko (lakko) ei saa alkaa ilman j\u00e4senten suoran salaisen \u00e4\u00e4nestyksen enemmist\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>S\u00e4\u00e4nt\u00f6jen muutokset on saatava j\u00e4senten suoran salaisen \u00e4\u00e4nestyksen enemmist\u00f6n tuen<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p>N\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset on suunniteltu varmistamaan demokratia ja avoimuus ammattiyhdistyksen toiminnassa. Esimerkiksi johtajien valinnassa, lakon p\u00e4\u00e4tt\u00e4misess\u00e4 ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen muuttamisessa vaaditaan j\u00e4senten suoraa salaisia \u00e4\u00e4nestyksi\u00e4, mik\u00e4 est\u00e4\u00e4 pienen johtoryhm\u00e4n itsevaltaisen toiminnan ja takaa toiminnan perustuvan j\u00e4senten yhteiseen tahtoon. Lis\u00e4ksi tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6sraportin julkaisuvelvollisuus varmistaa ammattiyhdistyksen talouden l\u00e4pin\u00e4kyvyyden ja j\u00e4senmaksujen asianmukaisen k\u00e4yt\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6vaatimukset ovat kuin &#8216;p\u00e4\u00e4sylippu&#8217;, joka antaa ammattiyhdistykselle laillisen voiman. Kun ammattiyhdistys hakee ty\u00f6komissiolta suojaa ty\u00f6nantajan ep\u00e4oikeudenmukaisia ty\u00f6toimia vastaan (esimerkiksi perusteettoman kollektiivineuvottelujen kielt\u00e4ytymisen), ty\u00f6komissio tarkistaa ensin, t\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 ammattiyhdistys lain 5. pyk\u00e4l\u00e4n 2. momentin vaatimukset. Jos s\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 on puutteita, valitus voi tulla hyl\u00e4tyksi. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 yrityksen n\u00e4k\u00f6kulmasta, kun ammattiyhdistys ryhtyy laillisiin toimiin, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarkistaa, t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 ammattiyhdistyksen s\u00e4\u00e4nn\u00f6t lain vaatimukset, sill\u00e4 se voi olla yksi laillinen vastatoimi. Ammattiyhdistyksen sis\u00e4isen hallinnon kysymykset eiv\u00e4t rajoitu vain ammattiyhdistyksen sis\u00e4isiin asioihin, vaan ne voivat olla t\u00e4rkeit\u00e4 kiistakysymyksi\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6nantajan ja ty\u00f6ntekij\u00e4n v\u00e4lisiss\u00e4 laillisissa riidoissa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><span class=\"ez-toc-section\" id=\"Tyontekijayhdistysten_elimet_ja_valtuudet_Japanissa\"><\/span>Ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistysten elimet ja valtuudet Japanissa<span class=\"ez-toc-section-end\"><\/span><\/h2>\n\n\n\n<p>Ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistykset Japanissa perustavat tavoitteidensa saavuttamiseksi sis\u00e4isi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko- ja toimeenpanoelimi\u00e4. Ymm\u00e4rt\u00e4minen, miten n\u00e4m\u00e4 elimet on muodostettu ja mit\u00e4 valtuuksia ne omaavat, on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 yrityksille, kun ne neuvottelevat ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistysten kanssa, jotta voidaan tunnistaa, kuka on laillinen edustaja ja miten yhdistyksen tahto on p\u00e4\u00e4tetty.<\/p>\n\n\n\n<p>Ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistyksen korkein p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoelin on yleens\u00e4 &#8220;kokous&#8221; (tai yleiskokous). Kokous vastaa osakeyhti\u00f6n yhti\u00f6kokousta ja sill\u00e4 on valtuudet p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 yhdistyksen toimintalinjasta, budjetista, virkailijoiden valinnasta, yhdistyksen s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen muutoksista ja ty\u00f6ehtosopimusten hyv\u00e4ksymisest\u00e4, jotka ovat yhdistyksen toiminnan kannalta kaikkein t\u00e4rkeimpi\u00e4 asioita. Japanin ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistyslain (Heisei (1988)) 5. artiklan 2. momentin 6. kohdan mukaan kokous on pidett\u00e4v\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran vuodessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Kokouksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4 linjaa toteuttava elin on &#8220;toimeenpaneva komitea&#8221;. Toimeenpaneva komitea koostuu kokouksessa valituista virkailijoista, kuten puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja sihteerist\u00e4. Toimeenpaneva komitea vastaa konkreettisten neuvottelujen valmistelusta, j\u00e4senten mielipiteiden yhdist\u00e4misest\u00e4 ja p\u00e4ivitt\u00e4isist\u00e4 yhdistystoimista, ja se on yhdistyksen toiminnan ydin.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4ist\u00e4 virkailijoista erityisesti &#8220;puheenjohtaja&#8221; toimii yleens\u00e4 yhdistyksen ulkoisena edustajana ja korkeimpana vastuuhenkil\u00f6n\u00e4. Japanin ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistyslain (Heisei (1988)) 6. artikla m\u00e4\u00e4rittelee, ett\u00e4 &#8220;ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistyksen edustajalla tai ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistyksen valtuuttamalla henkil\u00f6ll\u00e4 on oikeus neuvotella ty\u00f6nantajan tai sen ryhm\u00e4n kanssa ty\u00f6ehtosopimuksen tekemisest\u00e4 ja muista asioista ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistyksen tai j\u00e4senten puolesta&#8221;. T\u00e4m\u00e4n perusteella puheenjohtajalla ja muilla edustajilla on laillinen oikeus k\u00e4yd\u00e4 kollektiivisia neuvotteluja ty\u00f6nantajan kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun yritys l\u00e4hestyy neuvotteluja ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistyksen kanssa, on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 elimellinen rakenne. Neuvottelup\u00f6yt\u00e4\u00e4n istuvat yleens\u00e4 toimeenpanevan komitean j\u00e4senet, joilla on Japanin ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistyslain (Heisei (1988)) 6. artiklan perusteella oikeus k\u00e4yd\u00e4 neuvotteluja. Heid\u00e4n valtuutensa ovat kuitenkin rajoittuneet &#8220;neuvotteluvaltuuksiin&#8221;, eiv\u00e4tk\u00e4 ne v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita &#8220;loppullista sopimisvaltuutta&#8221;.<\/p>\n\n\n\n<p>Monissa yhdistyksiss\u00e4 yhdistyksen s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan ty\u00f6nantajan kanssa neuvotellun ty\u00f6ehtosopimusehdotuksen lopullisen hyv\u00e4ksymisen valtuudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n korkeimmalle p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoelimelle, kokoukselle. T\u00e4m\u00e4 on demokraattinen valvontamekanismi, joka varmistaa, etteiv\u00e4t neuvottelijat tee kompromisseja, jotka ovat vastoin kaikkien j\u00e4senten etuja. T\u00e4m\u00e4 rakenne vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti yrityksen neuvottelustrategiaan. Vaikka toimeenpanevan komitean kanssa saavutettaisiin alustava sopimus, on aina olemassa riski, ett\u00e4 my\u00f6hemmin kokouksessa j\u00e4senten \u00e4\u00e4nestyksell\u00e4 se hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n. Siksi yrityksen neuvottelijoiden on viisasta varmistaa neuvotteluprosessin aikana yhdistyksen sis\u00e4iset hyv\u00e4ksymisprosessit ja ottaa huomioon t\u00e4m\u00e4 hyv\u00e4ksymisriski laatiessaan neuvottelustrategiaa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><span class=\"ez-toc-section\" id=\"Union_Shop_-sopimuksen_oikeudellinen_rakenne_ja_kaytanto_Japanissa\"><\/span>Union Shop -sopimuksen oikeudellinen rakenne ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 Japanissa<span class=\"ez-toc-section-end\"><\/span><\/h2>\n\n\n\n<p>Union Shop -sopimus on laajalti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva j\u00e4rjestelm\u00e4, joka vahvistaa ammattiyhdistysten organisaatiokyky\u00e4 Japanin ty\u00f6suhteissa. Sopimus velvoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yrityksen ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 liittym\u00e4\u00e4n tiettyyn ammattiyhdistykseen, ja sen oikeudellisen voiman ja rajoitusten ymm\u00e4rt\u00e4minen on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 yrityksen henkil\u00f6st\u00f6hallinnossa.<\/p>\n\n\n\n<p>Japanin ty\u00f6ntekij\u00f6iden ammattiyhdistyslaki (Labor Union Act) artikla 7, kohta 1 kielt\u00e4\u00e4 periaatteessa ty\u00f6ntekij\u00f6iden ep\u00e4edullisen kohtelun, kuten irtisanomisen, jos se perustuu ammattiyhdistykseen kuulumattomuuteen tai siit\u00e4 eroamiseen, m\u00e4\u00e4ritellen sen &#8216;ep\u00e4oikeudenmukaiseksi ty\u00f6toiminnaksi&#8217; <sup><\/sup>. Kuitenkin saman kohdan poikkeus sallii t\u00e4rke\u00e4n poikkeuksen t\u00e4h\u00e4n periaatteeseen. Se sallii ty\u00f6ehtosopimuksen, joka asettaa ty\u00f6ntekij\u00e4n ammattiyhdistyksen j\u00e4senyyden ty\u00f6suhteen ehdoksi, jos ammattiyhdistys edustaa enemmist\u00f6\u00e4 tietyss\u00e4 tehtaassa tai ty\u00f6paikassa <sup><\/sup>. T\u00e4m\u00e4 on Union Shop -sopimuksen oikeudellinen perusta.<\/p>\n\n\n\n<p>Sopimuksen t\u00e4rkein voimassaolon edellytys on &#8216;enemmist\u00f6n edustusvaatimus&#8217; <sup><\/sup>. Union Shop -sopimuksen voi solmia vain ammattiyhdistys, joka muodostuu kyseisen ty\u00f6paikan ty\u00f6ntekij\u00f6iden enemmist\u00f6st\u00e4 (enemmist\u00f6ammattiyhdistys). Vaikka ammattiyhdistys edustaisi enemmist\u00f6\u00e4 sopimuksen solmimishetkell\u00e4, jos j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 my\u00f6hemmin laskee alle puolen, Union Shop -sopimuksen voima lakkaa automaattisesti <sup><\/sup>. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa yrityksen velvollisuus irtisanoa ty\u00f6ntekij\u00e4, joka ei kuulu ammattiyhdistykseen, p\u00e4\u00e4ttyy.<\/p>\n\n\n\n<p>Yrityksen ei tarvitse suostua ammattiyhdistyksen vaatimaan Union Shop -sopimukseen sen kaikkein tiukimmassa muodossa. Neuvottelujen perusteella on mahdollista solmia l\u00f6yhempi sopimus, joka s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 yrityksen harkintavaltaa <sup><\/sup>. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yleisi\u00e4 sopimustyyppej\u00e4 ovat seuraavat kaksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Ensimm\u00e4inen on &#8216;per\u00e4p\u00e4\u00e4n unioni&#8217; (rear-end union). T\u00e4ss\u00e4 sopimuksessa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 periaatteessa ty\u00f6ntekij\u00e4t, jotka eroavat tai erotetaan ammattiyhdistyksest\u00e4, irtisanotaan, mutta lopullinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s irtisanomisesta j\u00e4tet\u00e4\u00e4n yrityksen ja ammattiyhdistyksen neuvottelujen varaan, s\u00e4ilytt\u00e4en n\u00e4in yrityksen harkintavaltaa <sup><\/sup>.<\/p>\n\n\n\n<p>Toinen on &#8216;julistusunioni&#8217; (declaration union). T\u00e4ss\u00e4 sopimuksessa todetaan vain, ett\u00e4 &#8216;ty\u00f6ntekij\u00f6iden on oltava ammattiyhdistyksen j\u00e4seni\u00e4&#8217;, mutta ei m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 mit\u00e4\u00e4n velvoitetta irtisanoa ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole j\u00e4seni\u00e4, tehden siit\u00e4 heikoimman vaikutusvoiman omaavan sopimustyypin <sup><\/sup>.<\/p>\n\n\n\n<p>Alla olevassa taulukossa selkeytet\u00e4\u00e4n Union Shop -sopimukseen liittyvien muiden j\u00e4rjestelmien eroja. Vaikka n\u00e4m\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4t ovat kansainv\u00e4lisesti k\u00e4ytettyj\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4, niiden voimassaolo vaihtelee Japanin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table><thead><tr><td>Sopimuksen tyyppi<\/td><td>M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4<\/td><td>Ty\u00f6ntekij\u00f6iden ammattiyhdistykseen liittymisvelvollisuus<\/td><td>Voimassaolo Japanin laissa<\/td><\/tr><\/thead><tbody><tr><td>Open Shop<\/td><td>J\u00e4rjestelm\u00e4, joka j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ammattiyhdistykseen liittymisen t\u00e4ysin ty\u00f6ntekij\u00e4n vapaan tahdon varaan.<\/td><td>Ei<\/td><td>Voimassa<\/td><\/tr><tr><td>Union Shop<\/td><td>J\u00e4rjestelm\u00e4, jossa ty\u00f6suhteen jatkuminen edellytt\u00e4\u00e4 liittymist\u00e4 tiettyyn ammattiyhdistykseen tietyn ajan kuluessa palkkaamisesta.<\/td><td>Kyll\u00e4<\/td><td>Voimassa tietyin edellytyksin (kuten enemmist\u00f6n edustus)<\/td><\/tr><tr><td>Closed Shop<\/td><td>J\u00e4rjestelm\u00e4, jossa ty\u00f6ntekij\u00e4n on oltava tietyn ammattiyhdistyksen j\u00e4sen jo palkkaamisen ehtona.<\/td><td>Palkkaamisen edellytys<\/td><td>P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti ei voimassa (vain eritt\u00e4in rajoitetut poikkeukset, kuten tietyt ammattikohtaiset yhdistykset)<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<p>Kuten vertailusta k\u00e4y ilmi, Japanissa ei p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti hyv\u00e4ksyt\u00e4 Closed Shop -j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, joka vaatii ammattiyhdistyksen j\u00e4senyytt\u00e4 jo palkkausvaiheessa. Toisaalta Union Shop -j\u00e4rjestelm\u00e4 on voimassa vain tiukkojen vaatimusten, kuten enemmist\u00f6n edustuksen, alaisuudessa. Yritysten on harkittava Union Shop -sopimuksen solmimista huolellisesti ymm\u00e4rt\u00e4en n\u00e4m\u00e4 oikeudelliset vaatimukset ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n vaihtoehdot sek\u00e4 sovittaen ne omaan ty\u00f6suhteiden todellisuuteensa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><span class=\"ez-toc-section\" id=\"Tarkeat_oikeustapaukset_liittyen_union_shop_-sopimuksiin_Japanissa\"><\/span>T\u00e4rke\u00e4t oikeustapaukset liittyen union shop -sopimuksiin Japanissa<span class=\"ez-toc-section-end\"><\/span><\/h2>\n\n\n\n<p>Union shop -sopimukset antavat ty\u00f6ntekij\u00e4unionille vahvan organisatorisen perustan, mutta samalla ne kantavat merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 voimaa, joka voi vaikuttaa yksitt\u00e4isten ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6llisyyteen. T\u00e4m\u00e4n vuoksi niiden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n soveltamisesta on syntynyt useita oikeudellisia kiistoja. Japanin korkein oikeus on sarjassa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 selvent\u00e4nyt, ett\u00e4 union shop -sopimusten vaikutusvaltaan liittyy oikeudellisia rajoituksia. N\u00e4m\u00e4 oikeustapaukset ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4ksemme oikeudellisia riskej\u00e4, joita yritykset kohtaavat noudattaessaan sopimuksen perusteella tehtyj\u00e4 irtisanomisvelvoitteita.<\/p>\n\n\n\n<p>Ensinn\u00e4kin on olemassa oikeustapaus, joka k\u00e4sittelee irtisanomisen p\u00e4tevyytt\u00e4 tilanteessa, jossa unionin tekem\u00e4 erottamisp\u00e4\u00e4t\u00f6s on mit\u00e4t\u00f6n. Japanin suolantuotannon tapauksessa (korkeimman oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s 25. huhtikuuta 1975) korkein oikeus totesi, ett\u00e4 jos ty\u00f6ntekij\u00e4unioni erottaa j\u00e4senens\u00e4 perusteettomasti, ty\u00f6nantajan tekem\u00e4 irtisanominen t\u00e4llaisen mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4n erottamisp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perusteella on ty\u00f6sopimuslain v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja siten mit\u00e4t\u00f6nt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s her\u00e4tt\u00e4\u00e4 yrityksiss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomiota. Yritykset eiv\u00e4t saa toimia pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n unionin vaatimusten &#8216;toteuttajina&#8217;, vaikka ne saisivatkin union shop -sopimuksen perusteella pyynn\u00f6n ty\u00f6ntekij\u00e4n irtisanomiseksi. Ennen irtisanomisen toteuttamista yritysten on laillisesti velvollisuus tutkia ja varmistaa, ett\u00e4 unionin erottamismenettely on suoritettu unionin s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaisesti ja ett\u00e4 erottamisen syy on perusteltu. Jos yritys laiminly\u00f6 t\u00e4m\u00e4n ja suorittaa irtisanomisen perusteettoman erottamisen perusteella, irtisanominen katsotaan mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi ja yritys voi joutua oikeudelliseen vastuuseen kyseist\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 kohtaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Toiseksi on t\u00e4rke\u00e4 oikeustapaus, joka k\u00e4sittelee irtisanomisen p\u00e4tevyytt\u00e4, kun ty\u00f6ntekij\u00e4 liittyy toiseen ty\u00f6ntekij\u00e4unioniin. Mitsui-varasto- ja satamaty\u00f6ntekij\u00f6iden tapauksessa (korkeimman oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s 14. joulukuuta 1989) korkein oikeus totesi, ett\u00e4 ty\u00f6nantajalla ei ole velvollisuutta irtisanoa ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joka eroaa enemmist\u00f6unionista ja liittyy v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti toiseen v\u00e4hemmist\u00f6unioniin tai perustaa uuden unionin. Korkein oikeus totesi, ett\u00e4 union shop -sopimuksen tarkoituksena on yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ja vahvistaa unionin yhten\u00e4isyytt\u00e4, mutta se ei saa loukata ty\u00f6ntekij\u00f6iden perustavanlaatuista oikeutta valita unioninsa. Siksi vaatimus irtisanoa ty\u00f6ntekij\u00e4, joka on yll\u00e4pit\u00e4nyt ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4 yhten\u00e4isyytt\u00e4 liittym\u00e4ll\u00e4 toiseen unioniin erottuaan enemmist\u00f6unionista, on Japanin siviililain 90 artiklan m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4n yleisen j\u00e4rjestyksen ja hyvien tapojen vastainen ja siten mit\u00e4t\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4m\u00e4 oikeustapaukset ovat eritt\u00e4in t\u00e4rkeit\u00e4, koska ne selvent\u00e4v\u00e4t union shop -sopimusten vaikutusvaltaa. Sopimus voi edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4, joka ei kuulu mihink\u00e4\u00e4n unioniin, liittyy enemmist\u00f6unioniin, mutta sill\u00e4 ei ole oikeutta est\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 siirtym\u00e4st\u00e4 yhdest\u00e4 unionista toiseen. Erityisesti tilanteissa, joissa yrityksess\u00e4 on useita ty\u00f6ntekij\u00e4unioneja, t\u00e4m\u00e4 oikeustapaus toimii oikeudellisena suojana v\u00e4hemmist\u00f6unioneille.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4iden kahden korkeimman oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen yhteinen piirre on, ett\u00e4 tuomioistuin on tehnyt huolellisen etujen punninnan union shop -sopimuksen sopimusperusteisen vaikutusvallan ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden perusoikeuksien (oikeudenmukaisen menettelyn oikeus, yhten\u00e4isyysoikeus ja unionin valinnan vapaus) v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 oikeuslaitoksen asenne vihjaa yritysjohtajille, ett\u00e4 union shop -sopimus ei ole automaattinen irtisanomisv\u00e4line. Sopimuksen perusteella tehty irtisanominen on aina oikeudellisesti riskialtis toimenpide, joka voi joutua tuomioistuimen j\u00e4lkik\u00e4teisen tarkastelun kohteeksi. Siksi t\u00e4llaista irtisanomista harkittaessa on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 aina pyyt\u00e4\u00e4 etuk\u00e4teen neuvoa asiantuntevalta juristilta.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><span class=\"ez-toc-section\" id=\"Yhteenveto\"><\/span>Yhteenveto<span class=\"ez-toc-section-end\"><\/span><\/h2>\n\n\n\n<p>Japanin ty\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaisesti ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistysten j\u00e4rjest\u00e4ytyminen ja toiminta on s\u00e4\u00e4nnelty\u00e4 yksityiskohtaisen oikeudellisen kehyksen kautta, joka varmistaa toiminnan demokraattisen ja oikeudenmukaisen toteutumisen samalla kun yhdistysten itsehallintoa kunnioitetaan. Yritysjohtamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tarkasti ne oikeudelliset vaatimukset, jotka ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistyksen on t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 saadakseen laillisen suojan, demokraattisen toiminnan periaatteet, jotka tulee m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 yhdistyksen s\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4, sek\u00e4 union shop -sopimuksen kaltaisten j\u00e4rjest\u00e4ytymispakon j\u00e4rjestelmien voimakas vaikutus ja niiden oikeudelliset rajat. N\u00e4m\u00e4 oikeudelliset tiedot toimivat kompassina ty\u00f6ehtosopimusneuvotteluissa, ty\u00f6ehtosopimusten solmimisessa ja henkil\u00f6st\u00f6hallinnollisissa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4, auttaen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n oikeudellisia riskej\u00e4 ja tekem\u00e4\u00e4n asianmukaisia johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Monolith Lakitoimisto on tarjonnut laaja-alaista oikeudellista palvelua monille koti- ja ulkomaalaisille asiakasyrityksille Japanin ty\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n monimutkaisissa kysymyksiss\u00e4. Toimistossamme ty\u00f6skentelee useita englanninkielisi\u00e4 asianajajia, joilla on sek\u00e4 Japanin ett\u00e4 ulkomaiden asianajajap\u00e4tevyydet, mik\u00e4 mahdollistaa monipuolisen vastauksen kansainv\u00e4lisess\u00e4 liiketoimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 esiintyviin ty\u00f6voimakysymyksiin. Tarjoamme kaikenkattavaa oikeudellista tukea liittyen ty\u00f6ntekij\u00e4yhdistysten j\u00e4rjest\u00e4ytymiseen ja toimintaan, ty\u00f6ehtosopimusneuvotteluihin ja ty\u00f6ehtosopimusten tarkasteluun.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Japanin liike-el\u00e4m\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden ammattiyhdistykset ovat merkitt\u00e4v\u00e4 voima, jolla on suuri vaikutus yritysjohtamiseen ja ty\u00f6suhteisiin. Japanin perustuslaki takaa ty\u00f6ntekij\u00f6iden yhdisty [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":32,"featured_media":68961,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18],"tags":[24,96],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68960"}],"collection":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/32"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=68960"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68960\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":69139,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68960\/revisions\/69139"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/68961"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=68960"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=68960"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=68960"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}