{"id":68979,"date":"2025-10-11T01:00:51","date_gmt":"2025-10-10T16:00:51","guid":{"rendered":"https:\/\/monolith.law\/fi\/?p=68979"},"modified":"2025-10-19T04:37:00","modified_gmt":"2025-10-18T19:37:00","slug":"workers-rights-labor-law-japan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/monolith.law\/fi\/general-corporate\/workers-rights-labor-law-japan","title":{"rendered":"Japanin ty\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ihmisoikeuksia puolustavat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden henkil\u00f6kohtaisten etujen suojelu"},"content":{"rendered":"\n<p>Japanissa toimiville yrityksille ty\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n noudattaminen on yksi johtamisen keskeisist\u00e4 haasteista. Kuitenkin noudattaminen ei rajoitu vain palkkoihin tai ty\u00f6aikoihin liittyviin muodollisiin s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiin. Japanin ty\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n perustana on ty\u00f6ntekij\u00f6iden perusoikeuksien puolustaminen ja heid\u00e4n henkil\u00f6kohtaisen arvokkuutensa suojeleminen, mik\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 periaate. T\u00e4m\u00e4 periaate velvoittaa yrityksi\u00e4 aktiivisesti luomaan ymp\u00e4rist\u00f6n, jossa ty\u00f6ntekij\u00e4t voivat s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 arvokkuutensa ja ty\u00f6skennell\u00e4 terveellisess\u00e4 tilassa niin henkisesti kuin fyysisestikin. T\u00e4m\u00e4n velvollisuuden syv\u00e4llinen ymm\u00e4rt\u00e4minen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 potentiaalisten oikeudellisten kiistojen v\u00e4ltt\u00e4miseksi ja kest\u00e4v\u00e4n organisaation toiminnan varmistamiseksi. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa selit\u00e4mme asiantuntevasta n\u00e4k\u00f6kulmasta kaksi peruslakipilaria, jotka muodostavat ihmisoikeuksien puolustamisen kehyksen Japanin ty\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Ensimm\u00e4inen pilari on Japanin ty\u00f6normilain (Japanese Labor Standards Act) m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4 &#8216;yht\u00e4l\u00e4isen kohtelun periaate&#8217;, joka kielt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden syrjinn\u00e4n tiettyjen ominaisuuksien perusteella. Toinen pilari on Japanin ty\u00f6sopimuslain (Japanese Labor Contract Act) m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4 &#8216;turvallisuuden huomioonottovelvollisuus&#8217;, joka on laajempi k\u00e4site, joka velvoittaa yrityksi\u00e4 huolehtimaan ty\u00f6ntekij\u00f6iden el\u00e4m\u00e4n ja terveyden turvallisuudesta. Analysoimalla, miten n\u00e4it\u00e4 periaatteita on tulkittu oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja miten ne on laillistettu konkreettisiksi yritysten velvollisuuksiksi, tarjoamme k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 tietoa yritysten kohtaamista oikeudellisista riskeist\u00e4 ja niiden hallintakeinoista.<\/p>\n\n\n\n<div id=\"ez-toc-container\" class=\"ez-toc-v2_0_53 counter-hierarchy ez-toc-counter ez-toc-grey ez-toc-container-direction\">\n<div class=\"ez-toc-title-container\">\n<span class=\"ez-toc-title-toggle\"><\/span><\/div>\n<nav><ul class='ez-toc-list ez-toc-list-level-1 ' ><li class='ez-toc-page-1 ez-toc-heading-level-2'><a class=\"ez-toc-link ez-toc-heading-1\" href=\"https:\/\/monolith.law\/fi\/general-corporate\/workers-rights-labor-law-japan\/#Periaatteen_yhdenvertaisesta_kohtelusta_Japanin_tyonormilain_%E6%97%A5%E6%9C%AC%E3%81%AE%E5%8A%B4%E5%83%8D%E5%9F%BA%E6%BA%96%E6%B3%95_mukaan\" title=\"Periaatteen yhdenvertaisesta kohtelusta Japanin ty\u00f6normilain (\u65e5\u672c\u306e\u52b4\u50cd\u57fa\u6e96\u6cd5) mukaan\">Periaatteen yhdenvertaisesta kohtelusta Japanin ty\u00f6normilain (\u65e5\u672c\u306e\u52b4\u50cd\u57fa\u6e96\u6cd5) mukaan<\/a><\/li><li class='ez-toc-page-1 ez-toc-heading-level-2'><a class=\"ez-toc-link ez-toc-heading-2\" href=\"https:\/\/monolith.law\/fi\/general-corporate\/workers-rights-labor-law-japan\/#Tyontekijan_henkilokohtaisen_edun_suojaaminen_osana_tyosopimusta_Japanissa\" title=\"Ty\u00f6ntekij\u00e4n henkil\u00f6kohtaisen edun suojaaminen osana ty\u00f6sopimusta Japanissa\">Ty\u00f6ntekij\u00e4n henkil\u00f6kohtaisen edun suojaaminen osana ty\u00f6sopimusta Japanissa<\/a><\/li><li class='ez-toc-page-1 ez-toc-heading-level-2'><a class=\"ez-toc-link ez-toc-heading-3\" href=\"https:\/\/monolith.law\/fi\/general-corporate\/workers-rights-labor-law-japan\/#Yhdenvertaisen_kohtelun_periaatteen_ja_turvallisuuden_huomioon_ottamisen_velvollisuuden_vertailu_Japanissa\" title=\"Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja turvallisuuden huomioon ottamisen velvollisuuden vertailu Japanissa\">Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja turvallisuuden huomioon ottamisen velvollisuuden vertailu Japanissa<\/a><\/li><li class='ez-toc-page-1 ez-toc-heading-level-2'><a class=\"ez-toc-link ez-toc-heading-4\" href=\"https:\/\/monolith.law\/fi\/general-corporate\/workers-rights-labor-law-japan\/#Henkilokohtaisten_etujen_suojaamiseen_liittyvien_oikeudellisten_velvoitteiden_konkretisointi_Japanissa\" title=\"Henkil\u00f6kohtaisten etujen suojaamiseen liittyvien oikeudellisten velvoitteiden konkretisointi Japanissa\">Henkil\u00f6kohtaisten etujen suojaamiseen liittyvien oikeudellisten velvoitteiden konkretisointi Japanissa<\/a><\/li><li class='ez-toc-page-1 ez-toc-heading-level-2'><a class=\"ez-toc-link ez-toc-heading-5\" href=\"https:\/\/monolith.law\/fi\/general-corporate\/workers-rights-labor-law-japan\/#Yhteenveto\" title=\"Yhteenveto\">Yhteenveto<\/a><\/li><\/ul><\/nav><\/div>\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><span class=\"ez-toc-section\" id=\"Periaatteen_yhdenvertaisesta_kohtelusta_Japanin_tyonormilain_%E6%97%A5%E6%9C%AC%E3%81%AE%E5%8A%B4%E5%83%8D%E5%9F%BA%E6%BA%96%E6%B3%95_mukaan\"><\/span>Periaatteen yhdenvertaisesta kohtelusta Japanin ty\u00f6normilain (\u65e5\u672c\u306e\u52b4\u50cd\u57fa\u6e96\u6cd5) mukaan<span class=\"ez-toc-section-end\"><\/span><\/h2>\n\n\n\n<p>Japanin ty\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ihmisoikeuksien suojelun perustavanlaatuisena s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen\u00e4 voidaan ensimm\u00e4isen\u00e4 mainita Japanin ty\u00f6normilain (\u65e5\u672c\u306e\u52b4\u50cd\u57fa\u6e96\u6cd5) 3. pyk\u00e4l\u00e4. T\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4d\u00f6s m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, ett\u00e4 &#8220;ty\u00f6nantaja ei saa syrji\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 kansalaisuuden, uskonnon tai sosiaalisen aseman perusteella palkan, ty\u00f6ajan tai muiden ty\u00f6ehtojen osalta.&#8221; T\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6s konkretisoi Japanin perustuslain (\u65e5\u672c\u56fd\u61b2\u6cd5) 14. artiklan periaatetta, joka takaa kaikille kansalaisille yhdenvertaisuuden lain edess\u00e4 ty\u00f6suhteessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Syrjinn\u00e4n kielletyt perusteet t\u00e4ss\u00e4 s\u00e4\u00e4d\u00f6ksess\u00e4 rajoittuvat kolmeen: &#8220;kansalaisuus&#8221;, &#8220;uskonto&#8221; ja &#8220;sosiaalinen asema&#8221;.<\/p>\n\n\n\n<p>&#8220;Kansalaisuus&#8221; viittaa ty\u00f6ntekij\u00e4n omaan kansalaisuuteen, ja esimerkiksi ilman perusteltua syyt\u00e4 japanilaisten ja ulkomaalaisten ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 teht\u00e4v\u00e4t palkka- tai ylennysmahdollisuuksien erot ovat t\u00e4m\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen vastaisia.<\/p>\n\n\n\n<p>&#8220;Uskonto&#8221; tulkitaan laajasti, kattaen erityiset uskonnolliset vakaumukset sek\u00e4 poliittiset ja ideologiset uskomukset.<\/p>\n\n\n\n<p>&#8220;Sosiaalinen asema&#8221; tarkoittaa synnynn\u00e4ist\u00e4 asemaa, eli yhteiskunnallista asemaa, jota henkil\u00f6 ei voi muuttaa omalla ponnistelullaan. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n 3. pyk\u00e4l\u00e4n syrjint\u00e4kielto rajoittuu n\u00e4ihin kolmeen perusteeseen, eik\u00e4 itse s\u00e4\u00e4d\u00f6s suoraan k\u00e4sittele muita syrjinn\u00e4n perusteita.<\/p>\n\n\n\n<p>Oikeustulkinnan kannalta on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miss\u00e4 laajuudessa yhdenvertaisen kohtelun periaatetta sovelletaan. Japanin korkein oikeus on johdonmukaisesti todennut, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6s koskee vain ty\u00f6sopimuksen solmimisen j\u00e4lkeisi\u00e4 &#8220;ty\u00f6ehtoja&#8221; ja syrjint\u00e4\u00e4, ei ty\u00f6ntekij\u00e4ksi tulemisen vaihetta, eli &#8220;palkkaamista&#8221; itsess\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 ajattelutapa vahvistettiin selke\u00e4sti korkeimman oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 12. joulukuuta 1973, tunnetussa &#8220;Mitsubishi Jushi -tapauksessa&#8221;. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa ty\u00f6nantaja kielt\u00e4ytyi palkkaamasta ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 vakituiseen ty\u00f6suhteeseen, koska t\u00e4m\u00e4 oli salannut osallistumisensa opiskelijaliikkeeseen ty\u00f6haastattelussa. Korkein oikeus totesi, ett\u00e4 yrityksill\u00e4 on &#8220;palkkaamisen vapaus&#8221; ja se, ket\u00e4 mielipiteit\u00e4 omaavia henkil\u00f6it\u00e4 yritys palkkaa, on periaatteessa yrityksen harkinnan varassa. T\u00e4m\u00e4n seurauksena vakiintui oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, jonka mukaan Japanin ty\u00f6normilain 3. pyk\u00e4l\u00e4\u00e4 ei sovelleta suoraan palkkausvaiheen syrjint\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuitenkin t\u00e4m\u00e4 &#8220;palkkaamisen vapaus&#8221; ei ole rajoittamaton. Jos ty\u00f6nantajan toimenpiteet, kuten irtisanominen palkkaamisen j\u00e4lkeen, perustuvat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaiseen syrjiv\u00e4\u00e4n motiiviin, tuomioistuin voi katsoa ne mit\u00e4tt\u00f6miksi. T\u00e4st\u00e4 esimerkkin\u00e4 on Yokohaman alioikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s 19. kes\u00e4kuuta 1974, tunnettu &#8220;Hitachi Seisakusho -tapauksena&#8221;. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa yritys irtisanoi ty\u00f6ntekij\u00e4n, joka oli hakenut ty\u00f6t\u00e4 japanilaisella nimell\u00e4 piilottaen korealaisen taustansa. Tuomioistuin ei kuitenkaan tarkastellut irtisanomisen muodollista syyt\u00e4, vaan sen todellista motiivia. Lopulta tuomioistuin totesi, ett\u00e4 irtisanomisen todellinen syy oli ty\u00f6ntekij\u00e4n &#8220;kansalaisuus&#8221; ja katsoi, ett\u00e4 t\u00e4llainen kansalaisuuteen perustuva irtisanominen ei ainoastaan rikkonut Japanin ty\u00f6normilain 3. pyk\u00e4l\u00e4n henke\u00e4, vaan my\u00f6s rikkoi Japanin siviililain 90. artiklan &#8220;hyv\u00e4n tavan ja j\u00e4rjestyksen&#8221; vastaisesti ja oli siten mit\u00e4t\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4ist\u00e4 oikeustapauksista johdetut johtamisen n\u00e4k\u00f6kulmat ovat t\u00e4rkeit\u00e4. Mitsubishi Jushi -tapauksen p\u00e4\u00e4t\u00f6s antaa yrityksille laajan harkintavallan palkkausvaiheessa, mutta Hitachi Seisakusho -tapauksen p\u00e4\u00e4t\u00f6s osoittaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n harkintavallan k\u00e4ytt\u00f6 voi joutua tiukan oikeudellisen tarkastelun kohteeksi, jos se johtaa syrjiviin toimiin palkkaamisen j\u00e4lkeisiss\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6toimenpiteiss\u00e4. Yritykset voivat kantaa oikeudellisen riskin siit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kset, jotka n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t muodollisesti laillisilta, mutta joiden taustalla on Japanin ty\u00f6normilain 3. pyk\u00e4l\u00e4n kielt\u00e4m\u00e4 syrjiv\u00e4 tarkoitus, todetaan laittomiksi. Lis\u00e4ksi &#8220;uskonnon&#8221; suojelun osalta ty\u00f6ntekij\u00f6iden sis\u00e4iset ajatukset ja vakaumukset ovat suojattuja, mutta jos n\u00e4m\u00e4 uskomukset johtavat ty\u00f6paikan j\u00e4rjestyksen h\u00e4irint\u00e4\u00e4n, kuten toistuvaan muiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4rv\u00e4\u00e4miseen ty\u00f6aikana, yrityksell\u00e4 on oikeus yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 kuria ty\u00f6j\u00e4rjestyksen mukaisesti. Siksi yritysten on m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4 selke\u00e4sti ty\u00f6ntekij\u00f6iden sis\u00e4isen vapauden kunnioittamisen ohella tarvittavat k\u00e4ytt\u00e4ytymiss\u00e4\u00e4nn\u00f6t ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n yll\u00e4pit\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><span class=\"ez-toc-section\" id=\"Tyontekijan_henkilokohtaisen_edun_suojaaminen_osana_tyosopimusta_Japanissa\"><\/span>Ty\u00f6ntekij\u00e4n henkil\u00f6kohtaisen edun suojaaminen osana ty\u00f6sopimusta Japanissa<span class=\"ez-toc-section-end\"><\/span><\/h2>\n\n\n\n<p>Yksi Japanin ty\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n t\u00e4rkeimmist\u00e4 ihmisoikeuksien suojelun pilareista on yritysten ty\u00f6ntekij\u00f6illeen tarjoama kattava suojeluvelvollisuus, eli &#8220;turvallisuuden huomioonottovelvollisuus&#8221;. T\u00e4m\u00e4 velvollisuus on kirjattu Japanin ty\u00f6sopimuslain (2007) 5. pyk\u00e4l\u00e4\u00e4n, jossa todetaan: &#8220;Ty\u00f6nantajan on ty\u00f6sopimuksen my\u00f6t\u00e4 huolehdittava siit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4 voi ty\u00f6skennell\u00e4 turvallisesti el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja terveytt\u00e4\u00e4n vaarantamatta.&#8221; T\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4d\u00f6s vahvistettiin vuonna 2007, mutta turvallisuuden huomioonottovelvollisuuden k\u00e4site on ollut olemassa jo kauan ennen sit\u00e4, vakiintuen vuosien saatossa oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 ty\u00f6sopimukseen liittyv\u00e4ksi perusvelvollisuudeksi.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n velvollisuuden ydin on &#8220;el\u00e4m\u00e4n ja terveyden turvallisuuden&#8221; ilmaisun laaja tulkinta. Alun perin velvollisuus keskittyi l\u00e4hinn\u00e4 rakennusty\u00f6maiden ja tehtaiden fyysisten onnettomuuksien ehk\u00e4isemiseen. Kuitenkin yhteiskunnan ja talouden muutosten my\u00f6t\u00e4 tuomioistuimet ovat laajentaneet &#8220;turvallisuuden&#8221; k\u00e4sitett\u00e4 fyysisest\u00e4 vaarasta suojautumisesta my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00f6iden henkisen terveyden, eli mielenterveyden, suojelemiseen. Velvollisuus ei rajoitu vain vaarallisten toimien v\u00e4ltt\u00e4miseen, vaan se k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s aktiivisen toiminnan, jolla ty\u00f6nantajan tulee luoda ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, jossa ty\u00f6ntekij\u00e4t voivat ty\u00f6skennell\u00e4 fyysisesti ja henkisesti tervein\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n turvallisuuden huomioonottovelvollisuuden nykyaikaisen merkityksen m\u00e4\u00e4ritteli maaliskuun 24. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2000 annettu korkeimman oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s, joka tunnetaan &#8220;Dentsu-tapauksena&#8221;. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa toisen vuoden ty\u00f6ntekij\u00e4 p\u00e4\u00e4tti itsemurhan jatkuvan pitk\u00e4aikaisen ty\u00f6skentelyn ja liiallisen ty\u00f6taakan seurauksena kehittyneen masennuksen vuoksi. Korkein oikeus totesi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa selv\u00e4sti, ett\u00e4 yrityksen turvallisuuden huomioonottovelvollisuuteen sis\u00e4ltyy &#8220;velvollisuus huolehtia siit\u00e4, ettei ty\u00f6ntekij\u00e4n fyysinen ja henkinen terveys vahingoitu liiallisen v\u00e4symyksen tai psykologisen kuormituksen kertymisen seurauksena&#8221;. Oikeus totesi, ett\u00e4 esimies oli tietoinen kyseisen ty\u00f6ntekij\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 ylity\u00f6st\u00e4 ja terveydentilan heikkenemisest\u00e4, mutta ei ryhtynyt toimenpiteisiin ty\u00f6taakan v\u00e4hent\u00e4miseksi, ja tunnusti turvallisuuden huomioonottovelvollisuuden rikkomisen. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s johti lopulta noin 168 miljoonan jenin suuruiseen korvaussummaan, mik\u00e4 osoittaa yrityksen suuren taloudellisen riskin, jos se rikkoo t\u00e4t\u00e4 velvollisuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Dentsu-tapauksen j\u00e4lkeen turvallisuuden huomioonottovelvollisuus on muodostunut nykyaikaisen ty\u00f6paikan riskienhallinnan ytimeksi. Yritysten on huolehdittava paitsi fyysisen ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n turvallisuudesta, my\u00f6s ylity\u00f6n ehk\u00e4isemisest\u00e4, ty\u00f6paikan ihmissuhteista johtuvan stressin hallinnasta ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6iden varhaisen havaitsemisen ja niihin puuttumisen j\u00e4rjestelmist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 laaja turvallisuuden huomioonottovelvollisuus muodostaa perustan tarkemmille ja yksityiskohtaisemmille laillisille velvoitteille, kuten my\u00f6hemmin k\u00e4sitelt\u00e4ville h\u00e4irinn\u00e4n ehk\u00e4isytoimenpiteille. Toisin sanoen Japanin ty\u00f6sopimuslain 5. pyk\u00e4l\u00e4n m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4 abstrakti &#8220;huomioonottovelvollisuus&#8221; konkretisoituu yksitt\u00e4isiss\u00e4 laeissa, jotka m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t, mit\u00e4 yritysten tulee tehd\u00e4 toiminnan tasolla. T\u00e4m\u00e4n rakenteen ymm\u00e4rt\u00e4minen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, jotta yritykset voivat rakentaa integroidun compliance-j\u00e4rjestelm\u00e4n, joka ei keskity pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen noudattamiseen, vaan vastaa ty\u00f6ntekij\u00f6iden henkil\u00f6kohtaisen edun suojaamisen perustavaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 vaatimusta.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><span class=\"ez-toc-section\" id=\"Yhdenvertaisen_kohtelun_periaatteen_ja_turvallisuuden_huomioon_ottamisen_velvollisuuden_vertailu_Japanissa\"><\/span>Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja turvallisuuden huomioon ottamisen velvollisuuden vertailu Japanissa<span class=\"ez-toc-section-end\"><\/span><\/h2>\n\n\n\n<p>Aiemmin selitt\u00e4m\u00e4mme Japanin ty\u00f6oikeuden yhdenvertaisen kohtelun periaate ja turvallisuuden huomioon ottamisen velvollisuus jakavat yhteisen tavoitteen ty\u00f6ntekij\u00f6iden arvokkuuden ja ihmisoikeuksien suojelemisessa, mutta niill\u00e4 on selkeit\u00e4 eroja oikeudellisessa luonteessaan ja yrityksille asetetuissa velvoitteissa. Yhdenvertaisen kohtelun periaate on &#8220;passiivinen velvollisuus&#8221;, joka kielt\u00e4\u00e4 syrjinn\u00e4n tietyist\u00e4 syist\u00e4, kuten kansalaisuudesta, uskomuksista tai sosiaalisesta asemasta. Se m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 yrityksille, mit\u00e4 niiden ei tule tehd\u00e4, ja keskittyy ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4lisen oikeudenmukaisuuden varmistamiseen. Toisaalta turvallisuuden huomioon ottamisen velvollisuus on &#8220;aktiivinen velvollisuus&#8221;, joka velvoittaa yrityksi\u00e4 aktiivisesti huolehtimaan toimenpiteist\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden el\u00e4m\u00e4n ja fyysisen sek\u00e4 henkisen terveyden suojelemiseksi. Se vaatii kaikille ty\u00f6ntekij\u00f6ille turvallisen ja terveellisen ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n tietyn tason tarjoamista.<\/p>\n\n\n\n<p>Erojen selvent\u00e4miseksi vertaamme seuraavassa taulukossa molempien ominaisuuksia.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table><thead><tr><td>Vertailukohta<\/td><td>Yhdenvertaisen kohtelun periaate<\/td><td>Turvallisuuden huomioon ottamisen velvollisuus<\/td><\/tr><\/thead><tbody><tr><td>Oikeudellinen perusta<\/td><td>Japanin ty\u00f6normilaki (\u7b2c3\u6761)<\/td><td>Japanin ty\u00f6sopimuslaki (\u7b2c5\u6761)<\/td><\/tr><tr><td>Suojelun kohde<\/td><td>Syrjim\u00e4tt\u00f6m\u00e4t ja oikeudenmukaiset ty\u00f6ehdot tietyist\u00e4 ominaisuuksista (kansalaisuus, uskomukset, sosiaalinen asema) riippumatta<\/td><td>Ty\u00f6ntekij\u00f6iden el\u00e4m\u00e4, fyysinen ja henkinen terveys mukaan lukien turvallisuus<\/td><\/tr><tr><td>Velvollisuuden luonne<\/td><td>Passiivinen velvollisuus kielt\u00e4\u00e4 tiettyihin syihin perustuva ep\u00e4edullinen kohtelu<\/td><td>Aktiivinen velvollisuus huolehtia ty\u00f6ntekij\u00f6iden turvallisesta ty\u00f6skentelyst\u00e4<\/td><\/tr><tr><td>Soveltamisala<\/td><td>Kaikki ty\u00f6ehdot ty\u00f6suhteen alusta alkaen<\/td><td>Koko ty\u00f6suhde ja yleinen ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<p>Kuten vertailusta k\u00e4y ilmi, yhdenvertaisen kohtelun periaate liittyy ty\u00f6ehtojen &#8220;oikeudenmukaisuuteen&#8221;, kun taas turvallisuuden huomioon ottamisen velvollisuus liittyy ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n &#8220;terveellisyyteen&#8221;. Yritysten on noudatettava molempia velvollisuuksia samanaikaisesti ja itsen\u00e4isesti. Esimerkiksi, vaikka yritys tarjoaisi kaikille ty\u00f6ntekij\u00f6ille yhdenvertaiset ty\u00f6ehdot, jos ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6 on huono ylity\u00f6n tai sopimattomien ihmissuhteiden vuoksi, voi turvallisuuden huomioon ottamisen velvollisuuden rikkominen tulla kyseeseen. P\u00e4invastoin, vaikka yritys yll\u00e4pit\u00e4isi fyysisesti turvallista ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, jos se palkkaa tietyn kansalaisuuden ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ep\u00e4oikeudenmukaisesti alhaisella palkalla, se rikkoo yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Tehokkaan henkil\u00f6st\u00f6hallinnon ja riskien v\u00e4ltt\u00e4misen kannalta on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 n\u00e4iden kahden velvollisuuden luonteen erot tarkasti ja rakentaa niiden mukainen yrityksen sis\u00e4inen j\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><span class=\"ez-toc-section\" id=\"Henkilokohtaisten_etujen_suojaamiseen_liittyvien_oikeudellisten_velvoitteiden_konkretisointi_Japanissa\"><\/span>Henkil\u00f6kohtaisten etujen suojaamiseen liittyvien oikeudellisten velvoitteiden konkretisointi Japanissa<span class=\"ez-toc-section-end\"><\/span><\/h2>\n\n\n\n<p>Aiemmin mainittu laaja turvallisuushuomioonottovelvollisuus ei rajoitu vain abstraktiin periaatteeseen, vaan se on selkeytetty konkreettisiksi toimenpiteiksi, joita yritysten tulee toteuttaa tiettyjen lakien mukaisesti. T\u00e4m\u00e4n edustavin esimerkki on niin kutsuttu &#8220;Power Harassment Prevention Law&#8221;, joka on Japanin ty\u00f6politiikan kokonaisvaltaisen edist\u00e4misen lain uudistettu versio. T\u00e4m\u00e4 laki velvoittaa yrityksi\u00e4 ottamaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n konkreettisia ty\u00f6hallinnollisia toimenpiteit\u00e4 ty\u00f6paikan kiusaamisen est\u00e4miseksi. T\u00e4m\u00e4n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n merkitt\u00e4vyys piilee siin\u00e4, ett\u00e4 se muuttaa kattavan turvallisuushuomioonottovelvollisuuden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisiksi ja todennettaviksi yritystoimiksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Laki ei vaadi yrityksilt\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kiusaamisen kielt\u00e4mist\u00e4. Sen sijaan yrityksilt\u00e4 edellytet\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4llisen sis\u00e4isen j\u00e4rjestelm\u00e4n rakentamista ja yll\u00e4pitoa, jotta kiusaamisen esiintyminen voidaan est\u00e4\u00e4 ennalta ja ett\u00e4 siihen voidaan reagoida asianmukaisesti, mik\u00e4li se ilmenee. N\u00e4m\u00e4 velvoitteet koostuvat nelj\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4elementist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Ensimm\u00e4inen on &#8220;ty\u00f6nantajan politiikan selkeytt\u00e4minen ja sen tiedottaminen sek\u00e4 valistaminen&#8221;. Yritysten on m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4 selke\u00e4 politiikka, joka ei salli kiusaamista ty\u00f6paikalla, ja osoitettava konkreettisesti, mitk\u00e4 teot katsotaan kiusaamiseksi. Lis\u00e4ksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kiusaamiseen syyllistyneit\u00e4 kohtaan noudatetaan tiukkaa politiikkaa ja ett\u00e4 konkreettiset rangaistustoimenpiteet kirjataan ty\u00f6j\u00e4rjestykseen ja muihin sis\u00e4isiin s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin, ja ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tiedotetaan kaikille ty\u00f6ntekij\u00f6ille koulutuksen ja sis\u00e4isen tiedotuksen kautta.<\/p>\n\n\n\n<p>Toinen on &#8220;neuvontaan vastaamisen ja asianmukaisen toiminnan mahdollistavan j\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4minen&#8221;. Yritysten on perustettava erityinen neuvontapiste, jossa ty\u00f6ntekij\u00e4t voivat turvallisesti keskustella kiusaamisesta, ja tiedotettava sen olemassaolosta kaikille ty\u00f6ntekij\u00f6ille. Lis\u00e4ksi on varmistettava, ett\u00e4 neuvontapisteen henkil\u00f6kunta voi suojella neuvonantajien yksityisyytt\u00e4 ja toimia oikeudenmukaisesti ja asianmukaisesti tapauksen sis\u00e4ll\u00f6n mukaisesti, mik\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 tarvittavien koulutusten ja ohjeistusten kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kolmas on &#8220;asianmukainen ja nopea toiminta ty\u00f6paikan kiusaamistapauksissa&#8221;. Kun neuvontapyynt\u00f6j\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n, yritysten on nopeasti tutkittava tosiasiat. Jos tosiasiat vahvistetaan, on ryhdytt\u00e4v\u00e4 nopeasti toimenpiteisiin kiusaamisen kohteeksi joutuneen ty\u00f6ntekij\u00e4n tukemiseksi (esimerkiksi ty\u00f6teht\u00e4vien uudelleenj\u00e4rjestely) ja samanaikaisesti on m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4v\u00e4 asianmukaisia kurinpitotoimenpiteit\u00e4 kiusaajalle ty\u00f6j\u00e4rjestyksen mukaisesti. Lis\u00e4ksi on toteutettava toimenpiteit\u00e4 vastaavien tapausten uudelleen esiintymisen est\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Nelj\u00e4s on &#8220;neuvonantajien yksityisyyden suojaaminen ja ep\u00e4edullisen kohtelun kielt\u00e4minen&#8221; toimenpiteiden toteuttamisen yhteydess\u00e4. On toteutettava toimenpiteit\u00e4 neuvonantajien ja tutkimukseen osallistuneiden yksityisyyden suojelemiseksi ja varmistettava, ett\u00e4 kiusaamisesta ilmoittaminen tai tosiasioiden selvitt\u00e4miseen osallistuminen ei johda mihink\u00e4\u00e4n ep\u00e4edulliseen kohteluun, kuten irtisanomiseen tai alentamiseen. T\u00e4m\u00e4 on selke\u00e4sti m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4 ja tiedotettava ty\u00f6ntekij\u00f6ille.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4m\u00e4 oikeudelliset velvoitteet tarkoittavat, ett\u00e4 turvallisuushuomioonottovelvollisuuden noudattaminen ei ole vain yrityksen hyv\u00e4ntahtoisuuden tai ponnistelutavoitteen asia, vaan sit\u00e4 arvioidaan konkreettisten prosessien ja menettelyjen kautta. Oikeudellisissa kiistoissa tuomioistuimet ja ty\u00f6hallinnon viranomaiset eiv\u00e4t tarkastele ainoastaan sit\u00e4, onko yritys ottanut n\u00e4m\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4t k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n muodollisesti, vaan my\u00f6s sit\u00e4, ovatko ne toimineet tehokkaasti. Siksi on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 toimenpiteet rakennetaan ja yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n &#8220;tarkistuslistana&#8221;, vaan tehokkaana yrityshallinnon mekanismina, joka todella suojaa ty\u00f6ntekij\u00f6iden henkil\u00f6kohtaisia etuja, jotta yritykset voivat t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oikeudelliset velvoitteensa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><span class=\"ez-toc-section\" id=\"Yhteenveto\"><\/span>Yhteenveto<span class=\"ez-toc-section-end\"><\/span><\/h2>\n\n\n\n<p>Kuten t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa on tarkasteltu, Japanin ty\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 tarjoaa vahvan oikeudellisen kehyksen, joka ylitt\u00e4\u00e4 pelk\u00e4t ty\u00f6ehtojen s\u00e4\u00e4ntelyt ja suojaa ty\u00f6ntekij\u00f6iden perustavanlaatuista arvokkuutta ja henkil\u00f6kohtaisia etuja. Japanin ty\u00f6normilain (Labor Standards Act) 3. pyk\u00e4l\u00e4n mukainen &#8216;yht\u00e4l\u00e4isen kohtelun periaate&#8217; kielt\u00e4\u00e4 syrjinn\u00e4n, joka perustuu muuttumattomiin ominaisuuksiin, kuten kansalaisuuteen, uskomuksiin tai sosiaaliseen asemaan, ja takaa oikeudenmukaisuuden ty\u00f6paikalla. Toisaalta Japanin ty\u00f6sopimuslain (Labor Contract Act) 5. pyk\u00e4l\u00e4ss\u00e4 juurtunut &#8216;turvallisuuden huomioon ottamisen velvollisuus&#8217; velvoittaa yrityksi\u00e4 takaamaan ty\u00f6ntekij\u00f6iden kattavan hyvinvoinnin fyysisest\u00e4 turvallisuudesta henkiseen terveyteen asti. N\u00e4m\u00e4 periaatteet ovat kehittyneet selkeiksi toimintastandardeiksi, joita yritysten on noudatettava, pitk\u00e4aikaisen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kertym\u00e4n ja konkreettisten lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6toimien, kuten kiusaamisen est\u00e4mistoimenpiteiden laillistamisen, kautta. N\u00e4iden velvoitteiden noudattamatta j\u00e4tt\u00e4minen voi johtaa paitsi suoriin oikeudellisiin riskeihin, kuten korkeisiin vahingonkorvausvaatimuksiin ja hallinnollisiin ohjeisiin, my\u00f6s vakaviin haitallisiin vaikutuksiin yrityksen sosiaaliseen maineeseen ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden moraaliin.<\/p>\n\n\n\n<p>Monolith Lakitoimisto on tarjonnut runsaasti neuvoja monille kotimaisille ja kansainv\u00e4lisille asiakasyrityksille liittyen Japanin ty\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n sis\u00e4lt\u00e4miin monimutkaisiin ja syv\u00e4llisiin velvoitteisiin. Toimistomme vahvuus piilee syv\u00e4ss\u00e4 asiantuntemuksessa Japanin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n liittyen sek\u00e4 ymm\u00e4rryksess\u00e4 kansainv\u00e4lisest\u00e4 liiketoimintaymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. Toimistossamme on useita englanninkielisi\u00e4 asianajajia, joilla on my\u00f6s ulkomaisia oikeustieteellisi\u00e4 p\u00e4tevyyksi\u00e4, ja he pystyv\u00e4t tukemaan yrityksi\u00e4 rakentamaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 ja tehokkaita compliance-j\u00e4rjestelmi\u00e4 kansainv\u00e4lisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, ottaen huomioon kunkin yrityksen liiketoiminnan ja organisaatiokulttuurin. Me Monolith Lakitoimistossa tuemme voimakkaasti yrityst\u00e4nne oikeudelliselta puolelta vastatessanne nykyaikaisen johtamisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4n haasteeseen, ty\u00f6ntekij\u00f6iden henkil\u00f6kohtaisten etujen suojelemiseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Japanissa toimiville yrityksille ty\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n noudattaminen on yksi johtamisen keskeisist\u00e4 haasteista. Kuitenkin noudattaminen ei rajoitu vain palkkoihin tai ty\u00f6aikoihin liittyviin muodollisiin s\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":32,"featured_media":68980,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18],"tags":[24,96],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68979"}],"collection":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/32"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=68979"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68979\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":69032,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68979\/revisions\/69032"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/68980"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=68979"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=68979"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=68979"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}