<\/span><\/h2>\n\n\n\nKumppanuusyhti\u00f6n j\u00e4senten oikeuksien erityispiirteet ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n paremmin vertaamalla niit\u00e4 osakeyhti\u00f6n osakkeenomistajien oikeuksiin, jotka ovat yleisimpi\u00e4 yritysmuotoja Japanissa. Eroavaisuudet johtuvat perustavanlaatuisista eroista ‘omistuksen ja johtamisen’ suhteessa.<\/p>\n\n\n\n
Osakeyhti\u00f6 perustuu ‘omistuksen ja johtamisen erottamisen’ periaatteelle, jossa sijoittajat eli osakkeenomistajat antavat johtamisen ammattilaisille eli hallituksen j\u00e4senille. Osakkeenomistajien oikeudet keskittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4asiassa osakkeenomistajien kokouksessa \u00e4\u00e4nest\u00e4misen kautta ep\u00e4suoraan johtamiseen vaikuttamiseen ja osinkojen vastaanottamiseen.<\/p>\n\n\n\n
Toisaalta kumppanuusyhti\u00f6 perustuu ‘omistuksen ja johtamisen yhten\u00e4isyyden’ periaatteelle, jossa sijoittajat eli yhti\u00f6n j\u00e4senet itse hoitavat johtamisen. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 oikeudet ovat suorempia ja joustavampia. Esimerkiksi voitonjaon voi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 vapaasti yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4 sijoitusosuudesta riippumatta. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko on mahdollista tehd\u00e4 nopeasti j\u00e4senten keskin\u00e4isell\u00e4 sopimuksella ilman osakkeenomistajien kokouksen kaltaisia muodollisia menettelyj\u00e4. Osuuden siirtoon tarvitaan kaikkien muiden j\u00e4senten suostumus, mik\u00e4 korostaa yhti\u00f6n henkil\u00f6kohtaisten luottamussuhteiden merkityst\u00e4 suljetussa rakenteessa.<\/p>\n\n\n\n
Alla olevassa taulukossa on tiivistetty n\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4asialliset erot.<\/p>\n\n\n\nOminaisuus<\/td> Kumppanuusyhti\u00f6<\/td> Osakeyhti\u00f6 (KK)<\/td><\/tr><\/thead> Voitonjaon periaate<\/td> Vapaasti p\u00e4\u00e4tett\u00e4viss\u00e4 yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4<\/td> Periaatteessa sijoitusosuuden mukainen<\/td><\/tr> P\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoelin<\/td> Periaatteessa kaikkien j\u00e4senten suostumus \/ enemmist\u00f6<\/td> Osakkeenomistajien kokous<\/td><\/tr> \u00c4\u00e4nestysoikeuden perusta<\/td> Periaatteessa j\u00e4senten enemmist\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6s (muutettavissa yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4)<\/td> Periaatteessa yksi osake, yksi \u00e4\u00e4ni<\/td><\/tr> Johtajat<\/td> Toimivat j\u00e4senet (periaatteessa kaikki j\u00e4senet)<\/td> Hallituksen j\u00e4senet<\/td><\/tr> Omistuksen ja johtamisen suhde<\/td> Yhten\u00e4isyys<\/td> Erottaminen<\/td><\/tr> Osuuden siirto<\/td> Vaatii kaikkien muiden j\u00e4senten suostumuksen<\/td> Periaatteessa vapaa (siirtoon rajoitetut osakkeet pois lukien)<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\nT\u00e4st\u00e4 vertailusta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 kumppanuusyhti\u00f6 soveltuu pienimuotoisiin yhteisyrityksiin, jotka perustuvat henkil\u00f6kohtaisiin luottamussuhteisiin ja tavoittelevat joustavaa ja nopeaa johtamista, kun taas osakeyhti\u00f6 soveltuu laajemman p\u00e4\u00e4oman ker\u00e4\u00e4miseen ja omistuksen ja johtamisen erottamiseen perustuvaan suurimuotoiseen liiketoimintaan.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4liset riidat ja oikeustapaukset: Ty\u00f6ntekij\u00e4n erottaminen Japanissa<\/span><\/h2>\n\n\n\nKumppanuusyhti\u00f6n joustavuus ja sulkeutuneisuus ovat suuria etuja, kun ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4linen luottamus on s\u00e4ilynyt. Kuitenkin, kun t\u00e4m\u00e4 luottamus murtuu, se voi aiheuttaa vakavia liiketoiminnan pys\u00e4hdyksi\u00e4 ja ristiriitoja. T\u00e4llaisissa tilanteissa viimeinen oikeudellinen keino on ongelmallisen ty\u00f6ntekij\u00e4n pakottaminen poistumaan yhti\u00f6st\u00e4, eli ‘erottaminen’.<\/p>\n\n\n\n
Japanin yhti\u00f6lain (Companies Act of Japan) 859 artikla m\u00e4\u00e4rittelee, ett\u00e4 jos ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 on tapahtunut vilpillist\u00e4 toimintaa tai vakavaa velvollisuuden laiminly\u00f6nti\u00e4, yhti\u00f6 voi vaatia kyseisen ty\u00f6ntekij\u00e4n erottamista, jos muut ty\u00f6ntekij\u00e4t, yli puolet, tekev\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ja nostavat kanteen. T\u00e4m\u00e4 ‘v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n syy’ ja sen tulkinta on selkeytetty kahdessa kontrastissa olevassa oikeustapauksessa.<\/p>\n\n\n\n
Ensimm\u00e4isen\u00e4 esimerkkin\u00e4, jossa erottamisvaatimusta ei hyv\u00e4ksytty, on Tokion alueellisen tuomioistuimen p\u00e4\u00e4t\u00f6s 3. hein\u00e4kuuta 2019. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa kumppanuusyhti\u00f6n kaksi ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, jotka olivat aviopari, olivat tilanteessa, jossa vaimo, ty\u00f6ntekij\u00e4 A, vaati aviomiehens\u00e4, edustajaty\u00f6ntekij\u00e4 Y:n erottamista. A v\u00e4itti, ett\u00e4 Y oli v\u00e4\u00e4rent\u00e4nyt A:n allekirjoituksen tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen laatimiseksi ja kielt\u00e4ytynyt antamasta p\u00e4\u00e4sy\u00e4 kirjanpitoon. Kuitenkin tuomioistuin hylk\u00e4si vaatimuksen. T\u00e4rkein syy oli, ett\u00e4 yhti\u00f6n liiketoiminta perustui k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yksinomaan Y:n toimintaan, ja Y:n erottaminen olisi aiheuttanut merkitt\u00e4vi\u00e4 haittoja yhti\u00f6n liiketoiminnan jatkumiselle. Tuomioistuin totesi, ett\u00e4 vaikka Y:n toiminta oli ongelmallista, se oli enemm\u00e4n avioparin v\u00e4linen konflikti, joka oli tuotu yhti\u00f6\u00f6n, eik\u00e4 Y:n poistaminen ollut ‘v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4’ yhti\u00f6n s\u00e4ilymisen kannalta.<\/p>\n\n\n\n
Toisena esimerkkin\u00e4, jossa erottamisvaatimus hyv\u00e4ksyttiin, on Tokion alueellisen tuomioistuimen p\u00e4\u00e4t\u00f6s 29. marraskuuta 2021. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa toinen kumppanuusyhti\u00f6n ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 (oikeushenkil\u00f6) oli syyllistynyt vakavaan vilpilliseen toimintaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yhti\u00f6n varoja yksityisesti. Toinen ty\u00f6ntekij\u00e4 vaati t\u00e4m\u00e4n vilpillisen toiminnan perusteella syyllisen ty\u00f6ntekij\u00e4n erottamista. Tuomioistuin hyv\u00e4ksyi t\u00e4m\u00e4n vaatimuksen. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 todettiin, ett\u00e4 yhti\u00f6n varojen yksityinen k\u00e4ytt\u00f6 oli selv\u00e4sti yhti\u00f6lain 859 artiklan 3 kohdan ‘teht\u00e4vien suorittamisessa tapahtunut vilpillinen toiminta’, ja se tuhosi ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4lisen luottamuksen perustavanlaatuisesti. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa vilpillisen toiminnan vakavuus ylitti erottamisen aiheuttamat haitat liiketoiminnalle, ja yhti\u00f6n terveen s\u00e4ilymisen kannalta oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 poistaa vilpillisesti toiminut ty\u00f6ntekij\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4m\u00e4 kaksi oikeustapausta osoittavat, ett\u00e4 tuomioistuimet ottavat erottamisp\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4\u00e4n huomioon paitsi teon muodollisen laittomuuden, my\u00f6s sen, kuinka paljon teko vaikuttaa yhti\u00f6n liiketoiminnan jatkuvuuteen ja kuinka paljon se tuhoaa ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4list\u00e4 luottamusta. Erityisesti on tehty selv\u00e4 ero vakavien vilpillisten toimien (kuten kavalluksen) ja liikkeenjohdollisten mielipide-erojen tai valvontavallan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4misen kaltaisten ongelmien v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 erottaminen on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen rajoitettu keino, ja samalla korostaa, ett\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pyrki\u00e4 ratkaisemaan riidat ennen niiden vakavoitumista yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4 m\u00e4\u00e4riteltyjen menettelyjen ja neuvottelujen kautta omien oikeuksien suojelemiseksi.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Yhteenveto<\/span><\/h2>\n\n\n\nT\u00e4ss\u00e4 artikkelissa olemme kattavasti k\u00e4sitelleet yksityisoikeudellisia ja yhteisoikeudellisia n\u00e4k\u00f6kulmia ty\u00f6ntekij\u00f6iden oikeuksista Japanin\u5408\u540c\u4f1a\u793eissa (Godo Kaisha). Yksi\u5408\u540c\u4f1a\u793ejen suurimmista vieh\u00e4tyksist\u00e4 on niiden joustava hallinto, joka perustuu s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen autonomian periaatteeseen. Ty\u00f6ntekij\u00e4t voivat vapaasti suunnitella yrityksen rakenteen, aina voitonjaon menetelmist\u00e4 johtamisj\u00e4rjestelm\u00e4n suunnitteluun, oman sopimuksensa mukaisesti. Kuitenkin t\u00e4m\u00e4 vapaus ei ole rajoittamaton. Lain m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4t tiukat varojen s\u00e4\u00e4nn\u00f6t velkojien suojelemiseksi ja toimeenpanevien johtajien valvontaoikeuden turvaaminen ovat t\u00e4rkeit\u00e4 kehyksi\u00e4 yrityksen terveyden yll\u00e4pit\u00e4miseksi. Oikeustapausten mukaan, kun ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4linen luottamus romahtaa, oikeudellinen ratkaisu voi olla vaikeaa, joten t\u00e4rkein riskienhallintatoimenpide on luoda selke\u00e4 ja yksityiskohtainen s\u00e4\u00e4nt\u00f6kirja, joka saa kaikkien ty\u00f6ntekij\u00f6iden hyv\u00e4ksynn\u00e4n liiketoiminnan alussa. S\u00e4\u00e4nt\u00f6kirjaan tulisi sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 kunkin ty\u00f6ntekij\u00e4n oikeudet ja velvollisuudet, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessit ja mahdollisten tulevien riitojen ratkaisumenetelm\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n
Monolith Lakitoimisto on tarjonnut laajan valikoiman oikeudellisia palveluita lukuisille kotimaisille ja kansainv\u00e4lisille asiakkaille, aina\u5408\u540c\u4f1a\u793ejen perustamisesta niiden hallinnointiin ja riitojen ratkaisuun asti. Toimistossamme on useita asiantuntijoita, joilla on paitsi Japanin asianajajap\u00e4tevyys my\u00f6s ulkomaisten asianajajien p\u00e4tevyyksi\u00e4 ja jotka puhuvat englantia, mik\u00e4 mahdollistaa kansainv\u00e4lisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta optimaalisen hallintorakenteen rakentamisen asiakkaidemme liiketoimintaan. Jos tarvitset asiantuntevaa neuvontaa t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4siteltyjen kaltaisista monimutkaisista ty\u00f6ntekij\u00f6iden oikeuksia koskevista kysymyksist\u00e4, ota rohkeasti yhteytt\u00e4 toimistoomme.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Japanin yhti\u00f6lain (2006) voimaantulon j\u00e4lkeen, Godo Kaisha (LLC) on muodostunut suosituksi yhti\u00f6muodoksi monille yritt\u00e4jille sen perustamisen helppouden ja joustavan toiminnan ansiosta. Erityisesti Yh […]<\/p>\n","protected":false},"author":32,"featured_media":69010,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18],"tags":[24,96],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69009"}],"collection":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/32"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=69009"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69009\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":69026,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69009\/revisions\/69026"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/69010"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=69009"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=69009"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=69009"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}