{"id":69173,"date":"2025-10-23T22:30:31","date_gmt":"2025-10-23T13:30:31","guid":{"rendered":"https:\/\/monolith.law\/fi\/?p=69173"},"modified":"2025-11-18T10:15:22","modified_gmt":"2025-11-18T01:15:22","slug":"copyright-infringement-remedies-japan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/monolith.law\/fi\/general-corporate\/copyright-infringement-remedies-japan","title":{"rendered":"Japanin tekij\u00e4noikeuslain rikkomukset ja siviilioikeudelliset korjaustoimenpiteet: Kielto, vahingonkorvaukset ja perusteettoman edun palautus"},"content":{"rendered":"\n<p>Globaalissa liiketoiminnassa, erityisesti tekij\u00e4noikeuksien suojaaminen on strateginen elementti, joka muodostaa yrityksen kilpailukyvyn ja varallisuuden arvon yll\u00e4pit\u00e4misen ytimen. Toimittaessa Japanin markkinoilla tai tehdess\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 japanilaisten luovien tekij\u00f6iden tai yritysten kanssa on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tarkasti, miten Japanin tekij\u00e4noikeuslaki toimii. T\u00e4m\u00e4 ymm\u00e4rrys on olennaista paitsi compliance-s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen noudattamisen kannalta, my\u00f6s riskienhallinnan ja varallisuuden hy\u00f6dynt\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Mit\u00e4 oikeudellisia toimenpiteit\u00e4 oikeudenhaltija voi toteuttaa, jos h\u00e4nen teostaan k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n luvatta? Japanin laki tarjoaa oikeudenhaltijoiden etujen suojelemiseksi vahvoja ja monipuolisia oikeussuojakeinoja. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n yksityiskohtaisesti Japanin tekij\u00e4noikeuslain (Japanese Copyright Law) rikkomisen edellytyksi\u00e4 ja oikeudenhaltijan k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevia t\u00e4rkeimpi\u00e4 siviilioikeudellisia suojakeinoja, kuten kieltovaatimusta, vahingonkorvausvaatimusta ja perusteettoman edun palauttamisvaatimusta, erityisasiantuntemuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta ja konkreettisten lakipyk\u00e4lien sek\u00e4 oikeustapausten pohjalta. N\u00e4iden oikeudellisten kehysten ymm\u00e4rt\u00e4minen tarjoaa vankan ohjenuoran oman yrityksen teosten suojelemiseen ja muiden oikeuksien kunnioittamiseen.<\/p>\n\n\n\n<div id=\"ez-toc-container\" class=\"ez-toc-v2_0_53 counter-hierarchy ez-toc-counter ez-toc-grey ez-toc-container-direction\">\n<div class=\"ez-toc-title-container\">\n<span class=\"ez-toc-title-toggle\"><\/span><\/div>\n<nav><ul class='ez-toc-list ez-toc-list-level-1 ' ><li class='ez-toc-page-1 ez-toc-heading-level-2'><a class=\"ez-toc-link ez-toc-heading-1\" href=\"https:\/\/monolith.law\/fi\/general-corporate\/copyright-infringement-remedies-japan\/#Japanin_tekijanoikeusrikkomuksen_toteutumisen_edellytykset\" title=\"Japanin tekij\u00e4noikeusrikkomuksen toteutumisen edellytykset\">Japanin tekij\u00e4noikeusrikkomuksen toteutumisen edellytykset<\/a><ul class='ez-toc-list-level-3'><li class='ez-toc-heading-level-3'><a class=\"ez-toc-link ez-toc-heading-2\" href=\"https:\/\/monolith.law\/fi\/general-corporate\/copyright-infringement-remedies-japan\/#Teoksen_tekijanoikeudellinen_suoja\" title=\"Teoksen tekij\u00e4noikeudellinen suoja\">Teoksen tekij\u00e4noikeudellinen suoja<\/a><\/li><li class='ez-toc-page-1 ez-toc-heading-level-3'><a class=\"ez-toc-link ez-toc-heading-3\" href=\"https:\/\/monolith.law\/fi\/general-corporate\/copyright-infringement-remedies-japan\/#Riippuvuus\" title=\"Riippuvuus\">Riippuvuus<\/a><\/li><li class='ez-toc-page-1 ez-toc-heading-level-3'><a class=\"ez-toc-link ez-toc-heading-4\" href=\"https:\/\/monolith.law\/fi\/general-corporate\/copyright-infringement-remedies-japan\/#Samankaltaisuus\" title=\"Samankaltaisuus\">Samankaltaisuus<\/a><\/li><\/ul><\/li><li class='ez-toc-page-1 ez-toc-heading-level-2'><a class=\"ez-toc-link ez-toc-heading-5\" href=\"https:\/\/monolith.law\/fi\/general-corporate\/copyright-infringement-remedies-japan\/#Siviilioikeudelliset_keinot_tekijanoikeusrikkomuksia_vastaan_Japanissa\" title=\"Siviilioikeudelliset keinot tekij\u00e4noikeusrikkomuksia vastaan Japanissa\">Siviilioikeudelliset keinot tekij\u00e4noikeusrikkomuksia vastaan Japanissa<\/a><ul class='ez-toc-list-level-3'><li class='ez-toc-heading-level-3'><a class=\"ez-toc-link ez-toc-heading-6\" href=\"https:\/\/monolith.law\/fi\/general-corporate\/copyright-infringement-remedies-japan\/#Kieltohakemus_Japanin_tekijanoikeuslain_mukaan\" title=\"Kieltohakemus Japanin tekij\u00e4noikeuslain mukaan\">Kieltohakemus Japanin tekij\u00e4noikeuslain mukaan<\/a><\/li><li class='ez-toc-page-1 ez-toc-heading-level-3'><a class=\"ez-toc-link ez-toc-heading-7\" href=\"https:\/\/monolith.law\/fi\/general-corporate\/copyright-infringement-remedies-japan\/#Vahingonkorvausvaatimukset\" title=\"Vahingonkorvausvaatimukset\">Vahingonkorvausvaatimukset<\/a><\/li><li class='ez-toc-page-1 ez-toc-heading-level-3'><a class=\"ez-toc-link ez-toc-heading-8\" href=\"https:\/\/monolith.law\/fi\/general-corporate\/copyright-infringement-remedies-japan\/#Epaoikeudenmukaisen_edun_palautusvaatimus_Japanin_lain_mukaan\" title=\"Ep\u00e4oikeudenmukaisen edun palautusvaatimus Japanin lain mukaan\">Ep\u00e4oikeudenmukaisen edun palautusvaatimus Japanin lain mukaan<\/a><\/li><li class='ez-toc-page-1 ez-toc-heading-level-3'><a class=\"ez-toc-link ez-toc-heading-9\" href=\"https:\/\/monolith.law\/fi\/general-corporate\/copyright-infringement-remedies-japan\/#Vahingonkorvausvaatimuksen_ja_perusteettoman_edun_palautusvaatimuksen_vertailu_Japanissa\" title=\"Vahingonkorvausvaatimuksen ja perusteettoman edun palautusvaatimuksen vertailu Japanissa\">Vahingonkorvausvaatimuksen ja perusteettoman edun palautusvaatimuksen vertailu Japanissa<\/a><\/li><\/ul><\/li><li class='ez-toc-page-1 ez-toc-heading-level-2'><a class=\"ez-toc-link ez-toc-heading-10\" href=\"https:\/\/monolith.law\/fi\/general-corporate\/copyright-infringement-remedies-japan\/#Yhteenveto\" title=\"Yhteenveto\">Yhteenveto<\/a><\/li><\/ul><\/nav><\/div>\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><span class=\"ez-toc-section\" id=\"Japanin_tekijanoikeusrikkomuksen_toteutumisen_edellytykset\"><\/span>Japanin tekij\u00e4noikeusrikkomuksen toteutumisen edellytykset<span class=\"ez-toc-section-end\"><\/span><\/h2>\n\n\n\n<p>Tekij\u00e4noikeusrikkomuksen laillinen toteutuminen ei perustu subjektiiviseen k\u00e4sitykseen, vaan se arvioidaan Japanin tekij\u00e4noikeuslain mukaisesti objektiivisten edellytysten perusteella. Jotta jokin toiminta katsottaisiin tekij\u00e4noikeusrikkomukseksi, on ensisijaisesti t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 kolme kriteeri\u00e4: teoksen alkuper\u00e4isyys, riippuvuus ja samankaltaisuus. N\u00e4m\u00e4 kriteerit toimivat t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 mekanismina oikeuksien suojan rajojen m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4 ja samalla varmistavat, ettei luova toiminta joudu kohtuuttoman rajoituksen kohteeksi.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><span class=\"ez-toc-section\" id=\"Teoksen_tekijanoikeudellinen_suoja\"><\/span>Teoksen tekij\u00e4noikeudellinen suoja<span class=\"ez-toc-section-end\"><\/span><\/h3>\n\n\n\n<p>Tekij\u00e4noikeusrikkomuksen v\u00e4itt\u00e4misen perusedellytyksen\u00e4 on, ett\u00e4 suojattavan teoksen on kuuluttava Japanin tekij\u00e4noikeuslain 2 artiklan 1 momentin 1 kohdassa m\u00e4\u00e4riteltyyn &#8216;teokseen&#8217;. Kyseinen laki m\u00e4\u00e4rittelee teoksen &#8216;ajatuksen tai tunteen luovana ilmaisuna, joka kuuluu kirjallisuuden, tieteen, taiteen tai musiikin alaan&#8217;. T\u00e4st\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4 k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 &#8216;luovuus&#8217; on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n edellytys teoksen tekij\u00e4noikeudelliselle suojalle.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuitenkin &#8216;luovuus&#8217; ei t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 tarkoita v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 korkeaa taiteellisuutta tai omaper\u00e4isyytt\u00e4. Riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 teoksessa ilmenee jonkin verran tekij\u00e4n persoonallisuutta, ja t\u00e4m\u00e4 arviointiperuste on suhteellisen joustava. Luovuutta ei kuitenkaan tunnusteta sellaisille ilmaisuille, jotka ovat samanlaisia kenen tahansa esitt\u00e4min\u00e4, tai pelkille faktoille ja datalle itselleen. Esimerkiksi s\u00e4\u00e4satelliitin mekaanisesti ottama kuva taifuunista ei sis\u00e4ll\u00e4 ihmisen luovaa osallistumista, ja periaatteessa se ei t\u00e4yt\u00e4 teoksen kriteerej\u00e4. N\u00e4in ollen, jos joku muu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4llaista kuvaa, ei tekij\u00e4noikeusrikkomusta synny. Yritysten toiminnassa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 arvioida, onko itse tuotettu data tai raportit suojattavissa, ja t\u00e4ss\u00e4 &#8216;luovuuden&#8217; olemassaolo on ensimm\u00e4inen t\u00e4rke\u00e4 erottava tekij\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><span class=\"ez-toc-section\" id=\"Riippuvuus\"><\/span>Riippuvuus<span class=\"ez-toc-section-end\"><\/span><\/h3>\n\n\n\n<p>Toinen vaatimus on &#8220;riippuvuus&#8221;. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 uusi teos on luotu toisen henkil\u00f6n teoksen (aiemman teoksen) pohjalta ja riippuu siit\u00e4. Vaikka kaksi teosta lopulta muistuttaisivatkin toisiaan suuresti, jos my\u00f6hemmin luotu teos on luotu itsen\u00e4isesti tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aiemmasta teoksesta, riippuvuutta ei ole olemassa, eik\u00e4 tekij\u00e4noikeusrikkomusta tapahdu. T\u00e4m\u00e4 periaate on suunniteltu est\u00e4m\u00e4\u00e4n luovan ty\u00f6n esteit\u00e4, jotka johtuvat sattumanvaraisista yht\u00e4l\u00e4isyyksist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Riippuvuuden k\u00e4sitteen vakiinnutti Japanin oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Japanin korkeimman oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s 7. syyskuuta 1978 (1978), joka tunnetaan nimell\u00e4 &#8220;Yksi sateinen y\u00f6 Tokiossa&#8221; -tapaus. T\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 korkein oikeus totesi, ett\u00e4 tekij\u00e4noikeuslain &#8220;kopioiminen&#8221; tarkoittaa &#8220;olemassa olevaan teokseen nojautumista ja sen sis\u00e4ll\u00f6n sek\u00e4 muodon uudelleen tuottamista siten, ett\u00e4 se on tunnistettavissa&#8221;. T\u00e4m\u00e4n seurauksena, jos henkil\u00f6 ei ole ollut tekemisiss\u00e4 olemassa olevan teoksen kanssa eik\u00e4 tied\u00e4 sen olemassaolosta tai sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4, ja luo lopulta samankaltaisen teoksen, sit\u00e4 ei katsota &#8220;kopioimiseksi&#8221;, eik\u00e4 tekij\u00e4noikeusrikkomusta synny.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuitenkin oikeudenk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, kun rikkomusta v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, on vaikeaa suoraan todistaa riippuvuuden olemassaoloa, jos vastapuoli v\u00e4itt\u00e4\u00e4 luoneensa teoksen itsen\u00e4isesti. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 riippuvuus liittyy luomisprosessin sis\u00e4iseen tilaan. Siksi tuomioistuimet yleens\u00e4 p\u00e4\u00e4ttelev\u00e4t riippuvuuden olemassaolon ep\u00e4suorista tosiasioista, kuten siit\u00e4, onko my\u00f6hemm\u00e4n teoksen tekij\u00e4ll\u00e4 ollut mahdollisuus tutustua aiempaan teokseen (p\u00e4\u00e4syn mahdollisuus), ja kuinka paljon samankaltaisuutta teosten v\u00e4lill\u00e4 on. Erityisesti, jos ilmaisu on monimutkainen tai yhteisi\u00e4 piirteit\u00e4 l\u00f6ytyy harvinaisista tai ep\u00e4tavallisista osista, riippuvuutta pidet\u00e4\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4. T\u00e4m\u00e4 korostaa yritysten tarvetta s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 asianmukaisesti suunnitelmia, viitemateriaaleja ja kehityslokikirjoja osoittaakseen oman luovan prosessinsa laillisuuden.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><span class=\"ez-toc-section\" id=\"Samankaltaisuus\"><\/span>Samankaltaisuus<span class=\"ez-toc-section-end\"><\/span><\/h3>\n\n\n\n<p>Kolmas vaatimus on, ett\u00e4 j\u00e4lkik\u00e4teen luotu teos on &#8216;samankaltainen&#8217; kuin aikaisempi teos. Pelkk\u00e4 ideoiden tai k\u00e4sitteiden samankaltaisuus ei riit\u00e4 tekij\u00e4noikeusrikkomukseen. Japanin tekij\u00e4noikeuslaki suojaa nimenomaan &#8216;ilmaisua&#8217;, ei sen taustalla olevaa ideaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Samankaltaisuuden olemassaolon arvioinnissa Japanin korkein oikeus on esitt\u00e4nyt kriteerin, joka koskee &#8216;ilmaisun olennaisten piirteiden suoraa havaitsemista&#8217;. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, onko my\u00f6hemm\u00e4n teoksen kohderyhm\u00e4 kykenev\u00e4 tunnistamaan suoraan aikaisemman teoksen ilmaisumuodon olennaiset piirteet, toisin sanoen ne osat, joissa tekij\u00e4n persoonallisuus tulee voimakkaimmin esiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Joten vaikka kahdella teoksella olisikin yhteisi\u00e4 osia, jos n\u00e4m\u00e4 osat ovat yleisi\u00e4 ja ilmeisi\u00e4 ilmaisuja (kuten tietyn el\u00e4imen tyypillinen kuvaustapa), niit\u00e4 ei pidet\u00e4 &#8216;ilmaisun olennaisina piirtein\u00e4&#8217;, ja samankaltaisuus kumotaan. Esimerkiksi Tokion alueellisen tuomioistuimen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 30. maaliskuuta 2022 (kev\u00e4tk\u00e4\u00e4ryleiden asetteluvalokuvatapaus) todettiin, ett\u00e4 lautaselle aseteltujen kev\u00e4tk\u00e4\u00e4ryleiden valokuvan sommittelussa ja asettelussa olevat yht\u00e4l\u00e4isyydet eiv\u00e4t ylitt\u00e4neet yleisi\u00e4 ilmaisun rajoja, ja tekij\u00e4noikeusrikkomus hyl\u00e4ttiin. Toisaalta toisessa oikeustapauksessa vesimelonin ainutlaatuisen asettelun ja taustan v\u00e4rien k\u00e4yt\u00f6n kaltaiset konkreettiset ilmaisutavat tunnustettiin luoviksi, ja niiden olennaiset piirteet olivat yhteisi\u00e4, joten samankaltaisuus hyv\u00e4ksyttiin.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 kriteeri vihjaa, miss\u00e4 lailliset rajat tulisi vet\u00e4\u00e4, kun yritykset tutkivat kilpailijoidensa tuotteita tai palveluita ja kehitt\u00e4v\u00e4t uusia tuotteita vastaamaan markkinoiden kysynt\u00e4\u00e4n. Saattaa olla hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 saada inspiraatiota kilpailijan menestyksen taustalla olevista ideoista, mutta n\u00e4iden ideoiden konkreettisen ilmaisun, erityisesti tuotteen luovien ja erottuvien osien, j\u00e4ljitteleminen voi merkitt\u00e4v\u00e4sti lis\u00e4t\u00e4 tekij\u00e4noikeusrikkomuksen riski\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><span class=\"ez-toc-section\" id=\"Siviilioikeudelliset_keinot_tekijanoikeusrikkomuksia_vastaan_Japanissa\"><\/span>Siviilioikeudelliset keinot tekij\u00e4noikeusrikkomuksia vastaan Japanissa<span class=\"ez-toc-section-end\"><\/span><\/h2>\n\n\n\n<p>Japanin tekij\u00e4noikeuslaki sek\u00e4 siviilioikeus tarjoavat useita siviilioikeudellisia keinoja, joita oikeudenhaltija voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tekij\u00e4noikeuksiensa loukkaustapauksissa. N\u00e4m\u00e4 toimenpiteet on suunniteltu lopettamaan loukkaava toiminta, korjaamaan aiheutuneet vahingot ja est\u00e4m\u00e4\u00e4n tulevat rikkomukset. Keskeisi\u00e4 keinoja ovat oikeudenk\u00e4ynti loukkauksen lopettamiseksi, vahingonkorvausvaatimukset ja perusteettoman edun palauttamista koskevat vaatimukset.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><span class=\"ez-toc-section\" id=\"Kieltohakemus_Japanin_tekijanoikeuslain_mukaan\"><\/span>Kieltohakemus Japanin tekij\u00e4noikeuslain mukaan<span class=\"ez-toc-section-end\"><\/span><\/h3>\n\n\n\n<p>Kieltohakemus on yksi suoraviivaisimmista ja tehokkaimmista keinoista puuttua tekij\u00e4noikeusrikkomuksiin. Japanin tekij\u00e4noikeuslain 112 artiklan 1 momentin mukaan tekij\u00e4noikeuden haltija voi vaatia oikeudenloukkaajan lopettamaan loukkauksen tai, jos on olemassa vaara tulevasta loukkauksesta, est\u00e4m\u00e4\u00e4n sen.<\/p>\n\n\n\n<p>Kielto-oikeuden merkitt\u00e4v\u00e4 piirre on se, ett\u00e4 loukkaajan tahallisuutta tai huolimattomuutta ei tarvitse todistaa. Vaatimuksen voi esitt\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 loukkaava toiminta on olemassa tai ett\u00e4 on ilmeinen vaara sen esiintymisest\u00e4. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa oikeudenhaltijalle nopean toiminnan oikeudenloukkauksen korjaamiseksi ilman, ett\u00e4 loukkaajan subjektiivisia aikomuksia tarvitsee selvitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Lis\u00e4ksi Japanin tekij\u00e4noikeuslain 112 artiklan 2 momentti sallii toimenpiteet, jotka varmistavat kieltohakemuksen tehokkuuden. Tarkemmin sanottuna oikeudenhaltija voi vaatia toimenpiteit\u00e4, jotka ovat tarpeen loukkauksen lopettamiseksi tai est\u00e4miseksi, kuten loukkaavassa toiminnassa k\u00e4ytettyjen esineiden (esimerkiksi piraattipainosten kirjat tai ohjelmistot) tai loukkaavan toiminnan seurauksena syntyneiden esineiden (esimerkiksi luvatta kopioitujen DVD-levyjen) h\u00e4vitt\u00e4mist\u00e4. Joissakin tapauksissa voidaan vaatia my\u00f6s nimenomaan loukkaavaan toimintaan k\u00e4ytettyjen koneiden tai laitteiden h\u00e4vitt\u00e4mist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6s antaa oikeudenhaltijalle voimakkaat keinot ei ainoastaan lopettaa loukkaavaa toimintaa, vaan my\u00f6s fyysisesti poistaa loukkauksen l\u00e4hteen ja est\u00e4\u00e4 tulevat rikkomukset. Yrityksille markkinoille p\u00e4\u00e4tyneiden j\u00e4ljitelm\u00e4tuotteiden ker\u00e4\u00e4minen ja h\u00e4vitt\u00e4minen on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 br\u00e4ndiarvon ja markkinaosuuden suojelemiseksi.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><span class=\"ez-toc-section\" id=\"Vahingonkorvausvaatimukset\"><\/span>Vahingonkorvausvaatimukset<span class=\"ez-toc-section-end\"><\/span><\/h3>\n\n\n\n<p>Kun tekij\u00e4noikeuden haltija k\u00e4rsii vahinkoa tekij\u00e4noikeusrikkomuksen seurauksena, h\u00e4n voi vaatia taloudellista korvausta. Japanissa t\u00e4m\u00e4 vahingonkorvausvaatimus perustuu siviililain (\u6c11\u6cd5 Minp\u014d) 709 artiklaan, joka k\u00e4sittelee laittomia tekoja. Toisin kuin lopettamisvaatimus, vahingonkorvausta vaatiessaan oikeudenhaltijan on todistettava, ett\u00e4 rikkojalla on ollut tahallisuutta tai huolimattomuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuitenkin tekij\u00e4noikeusrikkomuksesta aiheutuneen vahingon m\u00e4\u00e4r\u00e4n tarkka todistaminen on usein eritt\u00e4in vaikeaa. &#8220;Kuinka paljon voittoa olisi saatu, jos rikkomusta ei olisi tapahtunut&#8221; -kysymyksen konkreettinen todistaminen ei ole helppoa. Todistustaakan helpottamiseksi Japanin tekij\u00e4noikeuslaki (\u8457\u4f5c\u6a29\u6cd5 Chosakuken-h\u014d) 114 artikla tarjoaa kolme oletuss\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 vahingon m\u00e4\u00e4r\u00e4n laskemiseksi. Oikeudenhaltija voi valita ja vedota n\u00e4ist\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4 itselleen edullisimpaan.<\/p>\n\n\n\n<ol type=\"1\" start=\"1\">\n<li>114 artiklan 1 momentti: Menetelm\u00e4, jossa rikkojan myymien loukkaavien tuotteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n kerrotaan oikeudenhaltijan myymien laillisten tuotteiden yksikk\u00f6kohtainen voitto. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemys pit\u00e4\u00e4 rikkojan myyntimahdollisuudet oikeudenhaltijan menett\u00e4m\u00e4n\u00e4 voittona. Kuitenkin oikeudenhaltijan tuotanto- ja myyntikyvyn ylitt\u00e4v\u00e4 osuus tai rikkojan liiketoiminnan ponnistelut voivat v\u00e4hent\u00e4\u00e4 korvattavaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li>114 artiklan 2 momentti: Menetelm\u00e4, jossa oletetaan, ett\u00e4 rikkojan tekij\u00e4noikeusrikkomuksesta saama hy\u00f6ty on oikeudenhaltijan vahingon m\u00e4\u00e4r\u00e4. T\u00e4m\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen mukaan oikeudenhaltijan tarvitsee vain todistaa rikkojan hy\u00f6dyn m\u00e4\u00e4r\u00e4, ja sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n laillisesti oikeudenhaltijan vahingon m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin vain oletus, ja rikkoja voi kumota sen todistamalla, ett\u00e4 oikeudenhaltijan todellinen vahinko on ollut v\u00e4h\u00e4isempi.<\/li>\n\n\n\n<li>114 artiklan 3 momentti: Menetelm\u00e4, jossa vahingon m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi katsotaan teoksen k\u00e4ytt\u00f6oikeuden lisensointimaksu. T\u00e4m\u00e4 sallii oikeudenhaltijan vaatia korvausta v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin siit\u00e4 summasta, jonka rikkoja olisi laillisesti lisensoinnista maksanut. Vaikka menetetyt voitot tai rikkojan hy\u00f6ty olisivat vaikeasti todistettavissa, vahingon m\u00e4\u00e4r\u00e4 voidaan arvioida viitaten alalla vallitseviin lisensointimaksuihin, mik\u00e4 tekee t\u00e4st\u00e4 menetelm\u00e4st\u00e4 laajalti k\u00e4ytetyn k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p>N\u00e4m\u00e4 oletuss\u00e4\u00e4nn\u00f6kset auttavat suuresti oikeudenhaltijan todistustaakassa ja vaikuttavat oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 voimasuhteisiin oikeudenhaltijan eduksi. Viimeaikaisissa oikeustapauksissa on n\u00e4hty, ett\u00e4 n\u00e4iden s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten perusteella on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty suuria vahingonkorvauksia laajamittaisten piraattisivustojen tapauksissa.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><span class=\"ez-toc-section\" id=\"Epaoikeudenmukaisen_edun_palautusvaatimus_Japanin_lain_mukaan\"><\/span>Ep\u00e4oikeudenmukaisen edun palautusvaatimus Japanin lain mukaan<span class=\"ez-toc-section-end\"><\/span><\/h3>\n\n\n\n<p>Ep\u00e4oikeudenmukaisen edun palautusvaatimus on taloudellinen oikeussuojakeino, joka perustuu eri oikeudellisiin perusteisiin kuin vahingonkorvausvaatimus. Se nojaa Japanin siviililain (703 ja 704 pyk\u00e4l\u00e4t) s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiin ja koskee tilanteita, joissa henkil\u00f6 on &#8220;ilman laillista syyt\u00e4&#8221; hy\u00f6tynyt toisen omaisuudesta tai ty\u00f6panoksesta ja aiheuttanut siten toiselle tappiota, vaatien hy\u00f6dyn palauttamista.<\/p>\n\n\n\n<p>Tekij\u00e4noikeusrikkomuksen yhteydess\u00e4 rikkoja on k\u00e4ytt\u00e4nyt teosta &#8220;ilman laillista syyt\u00e4&#8221; eli ilman oikeudenhaltijan lupaa ja saanut siit\u00e4 taloudellista hy\u00f6ty\u00e4, joten oikeudenhaltija voi vaatia t\u00e4t\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 palautettavaksi. T\u00e4m\u00e4n vaatimuksen suurin etu on, ett\u00e4 toisin kuin vahingonkorvausvaatimuksessa, rikkojan tahallisuutta tai huolimattomuutta ei tarvitse todistaa. Riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 todistetaan rikkomuksen tosiasia ja se, ett\u00e4 rikkoja on objektiivisesti hy\u00f6tynyt siit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Palautettavan hy\u00f6dyn laajuus riippuu rikkojan subjektiivisesta tietoisuudesta. Jos rikkoja ei ole tiennyt toimintansa olevan tekij\u00e4noikeusrikkomus (hyv\u00e4ss\u00e4 uskossa), h\u00e4n on velvollinen palauttamaan vain sen hy\u00f6dyn, joka h\u00e4nell\u00e4 on viel\u00e4 hallussaan (nykyinen hy\u00f6ty). Toisaalta, jos rikkoja on tietoisesti jatkanut toimintaansa tiet\u00e4en sen olevan rikkomus (pahassa uskossa), h\u00e4nen on palautettava saamansa hy\u00f6dyn kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 sek\u00e4 siihen lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 laillinen korko.<\/p>\n\n\n\n<p>Ep\u00e4oikeudenmukaisen edun palautusvaatimus on erityisen t\u00e4rke\u00e4 kahdessa tilanteessa. Ensimm\u00e4inen on tapaukset, joissa rikkojan huolimattomuuden todistaminen on vaikeaa. Toinen on tilanteet, joissa vahingonkorvausvaatimuksen vanhentumisaika on kulunut umpeen. N\u00e4in ollen ep\u00e4oikeudenmukaisen edun palautusvaatimus toimii oikeudellisena &#8220;turvaverkkona&#8221;, joka t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 vahingonkorvausvaatimusta ja tarjoaa oikeudenhaltijalle t\u00e4rke\u00e4n vaihtoehdon oikeussuojan hakemiseen.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><span class=\"ez-toc-section\" id=\"Vahingonkorvausvaatimuksen_ja_perusteettoman_edun_palautusvaatimuksen_vertailu_Japanissa\"><\/span>Vahingonkorvausvaatimuksen ja perusteettoman edun palautusvaatimuksen vertailu Japanissa<span class=\"ez-toc-section-end\"><\/span><\/h3>\n\n\n\n<p>Vahingonkorvausvaatimus ja perusteettoman edun palautusvaatimus pyrkiv\u00e4t molemmat taloudelliseen hyvitykseen, mutta niiden oikeudellinen luonne, vaatimukset ja vaikutukset eroavat toisistaan merkitt\u00e4v\u00e4sti. Kumpaa vaatimusta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, tulisi strategisesti p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 tapauksen konkreettisten olosuhteiden, erityisesti loukkaajan subjektiivisen asenteen ja loukkauksen havaitsemiseen kuluneen ajan perusteella.<\/p>\n\n\n\n<p>Vahingonkorvausvaatimus keskittyy korvaamaan oikeudenhaltijalle aiheutuneet &#8220;vahingot&#8221; loukkaajan &#8220;laittoman teon&#8221; seurauksena. T\u00e4m\u00e4n vuoksi loukkaajan tahallisuus tai huolimattomuus on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n edellytys. Sit\u00e4 vastoin perusteettoman edun palautusvaatimus t\u00e4ht\u00e4\u00e4 &#8220;laittomasti&#8221; saadun &#8220;edun&#8221; poistamiseen ilman oikeudellista perustetta ja oikeudenmukaisuuden periaatteen toteuttamiseen, eik\u00e4 se edellyt\u00e4 loukkaajan tahallisuutta tai huolimattomuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Lis\u00e4ksi molempien vaatimusten vanhentumisajat eroavat toisistaan. Japanin siviililain mukaan laittoman teon perusteella teht\u00e4v\u00e4n vahingonkorvausvaatimuksen vanhentumisaika on kolme vuotta siit\u00e4, kun uhri sai tiet\u00e4\u00e4 vahingosta ja tekij\u00e4st\u00e4, tai kaksikymment\u00e4 vuotta teon tapahtumisajankohdasta (j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n poissulkemisaikana). Toisaalta perusteettoman edun palautusvaatimuksen vanhentumisaika on viisi vuotta siit\u00e4, kun oikeudenhaltija sai tiet\u00e4\u00e4 oikeuden k\u00e4ytt\u00e4mismahdollisuudesta, tai kymmenen vuotta siit\u00e4, kun oikeus oli k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. N\u00e4in ollen, jos loukkauksesta on kulunut yli kolme vuotta, vahingonkorvausvaatimus voi olla vanhentunut, mutta perusteettoman edun palautusvaatimus voi silti olla mahdollinen.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4m\u00e4 erot voidaan tiivist\u00e4\u00e4 seuraavaan taulukkoon:<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table><thead><tr><td>Ominaisuus<\/td><td>Vahingonkorvausvaatimus<\/td><td>Perusteettoman edun palautusvaatimus<\/td><\/tr><\/thead><tbody><tr><td>Perustava lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6<\/td><td>Japanin siviililaki 709 \u00a7, Japanin tekij\u00e4noikeuslaki 114 \u00a7<\/td><td>Japanin siviililaki 703 \u00a7, 704 \u00a7<\/td><\/tr><tr><td>Tahallisuuden tai huolimattomuuden tarve<\/td><td>Tarvitaan<\/td><td>Ei tarvita<\/td><\/tr><tr><td>Vanhentumisaika<\/td><td>Kolme vuotta vahingon ja tekij\u00e4n tiedosta, tai kaksikymment\u00e4 vuotta teosta (poissulkemisaika)<\/td><td>Viisi vuotta oikeuden k\u00e4ytt\u00e4mismahdollisuuden tiedosta, tai kymmenen vuotta oikeuden k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4olosta<\/td><\/tr><tr><td>Palautuksen tai korvauksen laajuus<\/td><td>K\u00e4rsityn vahingon m\u00e4\u00e4r\u00e4 (tekij\u00e4noikeuslain mukainen oletusm\u00e4\u00e4r\u00e4ys)<\/td><td>Perusteettomasti saadun edun m\u00e4\u00e4r\u00e4 (hyv\u00e4uskoisessa tilanteessa rajoittuu nykyiseen hy\u00f6tyyn)<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><span class=\"ez-toc-section\" id=\"Yhteenveto\"><\/span>Yhteenveto<span class=\"ez-toc-section-end\"><\/span><\/h2>\n\n\n\n<p>Kuten t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa on selostettu, Japanin tekij\u00e4noikeuslaki m\u00e4\u00e4rittelee selke\u00e4sti tekij\u00e4noikeusrikkomuksen edellytykset ja tarjoaa tehokkaita siviilioikeudellisia keinoja oikeudenhaltijoiden etujen suojelemiseksi. Rikkomustoiminnan nopea lopettaminen vaatimuksella ja taloudellisen hyvityksen saaminen vahingonkorvaus- ja perusteettoman edun palautusvaatimuksilla ovat t\u00e4rkeit\u00e4 oikeudellisia ty\u00f6kaluja, joilla on kumpikin omat vaatimuksensa ja vaikutuksensa. N\u00e4iden j\u00e4rjestelmien syv\u00e4llinen ymm\u00e4rt\u00e4minen ja niiden asianmukainen hy\u00f6dynt\u00e4minen tilanteen mukaan on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 yrityksen immateriaalioikeusstrategian toteuttamisessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Monolith Lakitoimisto on edustanut lukuisia kotimaisia ja kansainv\u00e4lisi\u00e4 asiakkaita tekij\u00e4noikeuden ja muiden immateriaalioikeuksien alueella ja omaa laajan kokemuksen n\u00e4iss\u00e4 asioissa. Tiimiss\u00e4mme on paitsi Japanin oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n perehtyneit\u00e4 asianajajia, my\u00f6s useita englanninkielisi\u00e4 asiantuntijoita, joilla on ulkomaisia asianajajap\u00e4tevyyksi\u00e4, mik\u00e4 mahdollistaa monimutkaisten kansainv\u00e4listen tekij\u00e4noikeuskysymysten tarkan k\u00e4sittelyn. Tarjoamme kattavaa oikeudellista tukea, joka vastaa yrityksenne tarpeita, olipa kyse sitten tekij\u00e4noikeusrikkomuksen neuvonnasta, oikeuksien k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 tai rikkomusriskin arvioinnista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Globaalissa liiketoiminnassa, erityisesti tekij\u00e4noikeuksien suojaaminen on strateginen elementti, joka muodostaa yrityksen kilpailukyvyn ja varallisuuden arvon yll\u00e4pit\u00e4misen ytimen. Toimittaessa Japan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":32,"featured_media":69174,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18],"tags":[24,96],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69173"}],"collection":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/32"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=69173"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69173\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":69317,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69173\/revisions\/69317"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/69174"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=69173"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=69173"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=69173"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}