<\/span><\/h2>\n\n\n\nJapanin tekij\u00e4noikeuslaki luokittelee tekij\u00e4n oikeudet kahteen p\u00e4\u00e4ryhm\u00e4\u00e4n. Ensimm\u00e4inen on teoksen taloudellista arvoa suojaava ‘tekij\u00e4noikeus (omaisuusoikeus)’, ja toinen on tekij\u00e4n henkisi\u00e4 etuja, eli luomisty\u00f6n ja tekij\u00e4n henkil\u00f6kohtaista sidett\u00e4 suojaavat ‘tekij\u00e4n moraaliset oikeudet’. Japanin tekij\u00e4noikeuslain 17. pyk\u00e4l\u00e4n 1. momentti m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tekij\u00e4ll\u00e4 on oikeus nauttia molemmista oikeuksista.<\/p>\n\n\n\n
Tekij\u00e4n moraalisten oikeuksien suurin ominaisuus on niiden yksil\u00f6llisyys. Japanin tekij\u00e4noikeuslain 59. pyk\u00e4l\u00e4 toteaa selv\u00e4sti, ett\u00e4 ‘tekij\u00e4n moraaliset oikeudet ovat yksinomaan tekij\u00e4n omia eik\u00e4 niit\u00e4 voi siirt\u00e4\u00e4’. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 tekij\u00e4n moraaliset oikeudet ovat erottamattomasti yhteydess\u00e4 tekij\u00e4n henkil\u00f6kohtaisuuteen, ja vaikka tekij\u00e4noikeus (omaisuusoikeus) siirtyisi sopimuksen my\u00f6t\u00e4 toiselle osapuolelle, tekij\u00e4n moraaliset oikeudet pysyv\u00e4t alkuper\u00e4isen luojan hallussa pysyv\u00e4sti. T\u00e4m\u00e4n oikeudellisen ominaisuuden ymm\u00e4rt\u00e4minen on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sopimusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, kun kyse on teosten k\u00e4ytt\u00f6oikeuksista ja oikeuksien siirroista. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ‘tekij\u00e4noikeuden siirt\u00e4misest\u00e4’ sopiminen ei riit\u00e4 hallitsemaan tekij\u00e4n moraalisiin oikeuksiin liittyvi\u00e4 riskej\u00e4. Jotta yritykset voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teoksia vapaasti ja joustavasti, on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 huolehtia tekij\u00e4n moraalisten oikeuksien asianmukaisesta k\u00e4sittelyst\u00e4 tekij\u00e4noikeuden (omaisuusoikeuden) hankinnan lis\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n
Alla oleva taulukko tiivist\u00e4\u00e4 n\u00e4iden kahden oikeuden peruserot.<\/p>\n\n\n\nOminaisuus<\/td> Tekij\u00e4noikeus (omaisuusoikeus)<\/td> Tekij\u00e4n moraaliset oikeudet<\/td><\/tr><\/thead> P\u00e4\u00e4asiallinen tarkoitus<\/td> Taloudellisen ja omaisuudellisen edun suojaaminen<\/td> Tekij\u00e4n henkil\u00f6kohtaisen ja henkisen edun suojaaminen<\/td><\/tr> Siirrett\u00e4vyys<\/td> Sopimuksen kautta siirto ja lisenssi mahdollisia<\/td> Japanin tekij\u00e4noikeuslain 59. pyk\u00e4l\u00e4n mukaan siirto ei ole mahdollista (yksil\u00f6llisyys)<\/td><\/tr> Oikeudellinen perusta<\/td> Japanin tekij\u00e4noikeuslain 21.\u201328. pyk\u00e4l\u00e4t<\/td> Japanin tekij\u00e4noikeuslain 18.\u201320. pyk\u00e4l\u00e4t<\/td><\/tr> Yrityksen p\u00e4\u00e4asiallinen strategia<\/td> Sopimuksen kautta hankinta, siirto tai lisenssi<\/td> ‘Ty\u00f6teoksen’ j\u00e4rjestelm\u00e4n soveltaminen tai sopimuksen mukainen oikeuksien k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4misen sopimus<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<\/span>Julkaisuoikeus: Oikeus hallita julkaisematonta teosta Japanin tekij\u00e4noikeuslain mukaan<\/span><\/h2>\n\n\n\nJulkaisuoikeus on m\u00e4\u00e4ritelty Japanin tekij\u00e4noikeuslain 18. pyk\u00e4l\u00e4ss\u00e4, jossa todetaan, ett\u00e4 “tekij\u00e4ll\u00e4 on oikeus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, milloin ja mill\u00e4 tavalla h\u00e4nen viel\u00e4 julkaisematon teoksensa tarjotaan yleis\u00f6lle tai esitet\u00e4\u00e4n”. T\u00e4m\u00e4 on tekij\u00e4n yksinoikeus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, milloin ja miten h\u00e4nen luomansa teos tuodaan julkisuuteen. Liiketoiminnassa on olemassa monia julkaisemattomia teoksia, kuten yrityksen sis\u00e4ll\u00e4 laaditut suunnitelmaluonnokset, julkaisemattomat tutkimus- ja kehitysraportit, julkaisua edelt\u00e4v\u00e4 ohjelmisto ja lopullista p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 odottavat mainosdesignit. N\u00e4iden teosten julkaiseminen ilman tekij\u00e4n \u2013 ty\u00f6ntekij\u00e4n tai ulkopuolisen toimeksisaajan \u2013 suostumusta voi loukata julkaisuoikeutta.<\/p>\n\n\n\n
Kuitenkin Japanin tekij\u00e4noikeuslaki sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, jotka “olettavat” tekij\u00e4n suostumuksen tietyiss\u00e4 tilanteissa. Japanin tekij\u00e4noikeuslain 18. pyk\u00e4l\u00e4n 2. momentin 1. kohdan mukaan, jos julkaisemattoman teoksen tekij\u00e4noikeus (omaisuusoikeus) on siirretty, oletetaan, ett\u00e4 tekij\u00e4 on suostunut siihen, ett\u00e4 oikeuden saanut henkil\u00f6 tarjoaa tai esitt\u00e4\u00e4 teoksen yleis\u00f6lle tekij\u00e4noikeuden k\u00e4ytt\u00e4misen\u00e4. T\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6s on tarkoitettu helpottamaan yritysten sujuvaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, kun ne ovat hankkineet sopimuksella oikeudet julkaisemattomaan teokseen, mutta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 “olettamus” voidaan kumota oikeudellisesti. Oikeudellinen “olettamus” on heikompi kuin “katsoa kuin” -vaikutus, ja jos tekij\u00e4 pystyy todistamaan, ett\u00e4 “olen siirt\u00e4nyt tekij\u00e4noikeuden, mutta en ole suostunut julkaisuun”, olettamus voidaan kumota. Siksi, jos yritys on hankkinut julkaisemattoman teoksen ja suunnittelee sen julkaisua tulevaisuudessa, on viisasta saada tekij\u00e4lt\u00e4 selke\u00e4 ja peruuttamaton suostumus julkaisun ajankohdasta ja tavasta sopimuksessa, jotta mahdolliset kiistat voidaan est\u00e4\u00e4 ennalta.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Tekij\u00e4noikeuden nimimerkint\u00e4oikeus: Tekij\u00e4n kreditoimisen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4 oikeus Japanissa<\/span><\/h2>\n\n\n\nTekij\u00e4noikeuden nimimerkint\u00e4oikeus on m\u00e4\u00e4ritelty Japanin tekij\u00e4noikeuslain (\u8457\u4f5c\u6a29\u6cd5) 19 artiklassa. T\u00e4m\u00e4 oikeus takaa tekij\u00e4lle mahdollisuuden valita, haluaako h\u00e4n julkaista teoksensa omalla nimell\u00e4\u00e4n, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 salanime\u00e4 tai j\u00e4tt\u00e4\u00e4 nimens\u00e4 kokonaan mainitsematta (nimett\u00f6m\u00e4n\u00e4). Teoksen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n on periaatteessa noudatettava tekij\u00e4n jo k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 nimen esitt\u00e4mistapaa.<\/p>\n\n\n\n
Kuitenkin my\u00f6s t\u00e4h\u00e4n oikeuteen liittyy poikkeuksia. Japanin tekij\u00e4noikeuslain 19 artiklan 3 momentti toteaa, ett\u00e4 “jos katsotaan, ettei teoksen k\u00e4yt\u00f6n tarkoitus ja tapa vaaranna tekij\u00e4n etua vaatia tunnustusta luojana, voidaan nimen n\u00e4ytt\u00e4minen j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pois, kunhan se ei ole vastoin reilua k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4”. Esimerkiksi ravintolassa tai kaupassa taustamusiikkina soitetun musiikin kappalekohtaista s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n nime\u00e4 ei yleens\u00e4 tarvitse ilmoittaa, mik\u00e4 katsotaan kuuluvan t\u00e4m\u00e4n poikkeuss\u00e4\u00e4nn\u00f6n piiriin.<\/p>\n\n\n\n
Teknologian kehitys on viime vuosina tuonut uusia haasteita nimimerkint\u00e4oikeuden toteutumiselle. Er\u00e4s merkitt\u00e4v\u00e4 tapaus on Japanin korkeimman oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s 21. hein\u00e4kuuta 2020, joka tunnetaan “retweet-oikeudenk\u00e4yntin\u00e4”. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa er\u00e4s valokuvaaja oli julkaissut Twitteriss\u00e4 kuvan, jossa h\u00e4nen nimens\u00e4 oli n\u00e4kyviss\u00e4, mutta kun kuva retweetattiin, Twitterin j\u00e4rjestelm\u00e4n automaattisen kuvan rajauksen vuoksi valokuvaajan nimi katosi n\u00e4kyvist\u00e4 aikajanalla. Korkein oikeus totesi, ett\u00e4 vaikka retweetin tehnyt henkil\u00f6 ei ollut tarkoittanut poistaa nime\u00e4, se, ett\u00e4 kuva esitettiin julkisesti ilman tekij\u00e4n nime\u00e4, loukkasi valokuvaajan nimimerkint\u00e4oikeutta. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s antaa t\u00e4rkeit\u00e4 viitteit\u00e4 yrityksille, jotka harjoittavat verkkosivustojen yll\u00e4pitoa, sovellusten kehityst\u00e4 tai sosiaalisen median markkinointia. Se osoittaa, ett\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 automaattisesti k\u00e4sittelevien ja esitt\u00e4vien j\u00e4rjestelmien suunnitteluvaiheessa on otettava huomioon tekniset seikat, jotta tekij\u00e4n kreditoiminen ei tahattomasti poistu. On v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 nimimerkint\u00e4oikeuden loukkaus voi synty\u00e4 paitsi suorien ihmisten toimien my\u00f6s automaattisten j\u00e4rjestelmien toiminnan seurauksena.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Tekij\u00e4noikeuden moraalinen oikeus: Teoksen eheyden suojaaminen Japanissa<\/span><\/h2>\n\n\n\nTekij\u00e4noikeuden moraalinen oikeus on erityisen voimakas ja aiheuttaa usein kiistoja liiketoiminnassa. Japanin tekij\u00e4noikeuslain (\u8457\u4f5c\u6a29\u6cd5) 20 artiklan 1 momentin mukaan tekij\u00e4ll\u00e4 on oikeus s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 teoksensa ja sen nimen eheys, eik\u00e4 teosta saa muuttaa, poistaa osia siit\u00e4 tai muokata tekij\u00e4n tahtoa vastaan. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 tekij\u00e4ll\u00e4 on oikeus est\u00e4\u00e4 teoksensa sis\u00e4ll\u00f6n tai nimen muuttaminen ilman h\u00e4nen suostumustaan. Esimerkiksi romaanin juonen muuttaminen, kuvituksen v\u00e4ris\u00e4vyjen s\u00e4\u00e4t\u00e4minen tai logon osan poistaminen voivat kaikki rikkoa tekij\u00e4noikeuden moraalista oikeutta.<\/p>\n\n\n\n
Kaikki muutokset eiv\u00e4t kuitenkaan ole kiellettyj\u00e4. Japanin tekij\u00e4noikeuslain 20 artiklan 2 momentti listaa joitakin poikkeuksia, jotka eiv\u00e4t loukkaa tekij\u00e4noikeuden moraalista oikeutta. Erityisen merkitt\u00e4v\u00e4 yritystoiminnassa on 4 kohdan “teoksen luonteen ja k\u00e4yt\u00f6n tarkoituksen sek\u00e4 tavoin huomioon ottaen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi katsottavat muutokset”. Kuitenkin “v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden” arviointi on hyvin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 ja oikeudellisesti ennustettavuus on vaikeaa. Esimerkiksi kuvan koon muuttaminen verkkosivustolle sijoittamista varten tai raportin tiivist\u00e4minen voivat olla liiketoiminnassa itsest\u00e4\u00e4nselvi\u00e4 toimia, mutta jos tekij\u00e4 v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 “luovan tarkoituksen” toteutuminen on vaarantunut, voi synty\u00e4 kiista.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 “tahtoa vastaan” -vaatimus arvioidaan tekij\u00e4n subjektiivisten tunteiden lis\u00e4ksi objektiivisten standardien mukaan. Kuitenkin t\u00e4m\u00e4n objektiivisen arvioinnin ja “v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien muutosten” rajan ep\u00e4selvyys tekee t\u00e4st\u00e4 oikeudesta voimakkaan neuvotteluv\u00e4lineen tekij\u00e4lle. Yritykset voivat joutua suostumaan ep\u00e4edullisiin sovitteluihin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen oikeudenk\u00e4yntiriskit pienist\u00e4 muutoksista, mik\u00e4 voi johtaa ep\u00e4suotuisaan tilanteeseen. T\u00e4llaisen ep\u00e4varmuuden poistamiseksi on tehokasta riskienhallintaa, kun teoksen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koskevassa sopimuksessa luetellaan konkreettisesti odotettavissa olevat muutokset (kuten koon muuttaminen, kuvan rajaus, v\u00e4ris\u00e4vyjen korjaus) ja sovitaan, ett\u00e4 tekij\u00e4 hyv\u00e4ksyy n\u00e4m\u00e4 muutokset etuk\u00e4teen kattavasti.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Japanin oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaiset tapaukset, jotka koskevat tekij\u00e4n moraalista oikeutta s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 teoksensa identiteetti<\/span><\/h2>\n\n\n\nTekij\u00e4n moraalisen oikeuden s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 teoksensa identiteetti (\u540c\u4e00\u6027\u4fdd\u6301\u6a29) tulkinnan ja soveltamisalan ymm\u00e4rt\u00e4miseksi esittelemme kaksi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 oikeustapausta Japanissa.<\/p>\n\n\n\n
Ensimm\u00e4inen on Japanin korkeimman oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s 13. helmikuuta 2001 (Heisei 13) (lempinimelt\u00e4\u00e4n “Tokimeki Memorial -tapaus”). T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa syytettiin yrityst\u00e4, joka myi muistikortteja, joilla pystyi laittomasti muuttamaan suositun rakkaussimulaatiopelin “Tokimeki Memorial” parametreja. Syytetty (muistikorttien myyj\u00e4) v\u00e4itti, ettei h\u00e4n ollut suoraan muuttanut pelin ohjelmistoa. Kuitenkin korkein oikeus totesi, ett\u00e4 syytetyn myymien muistikorttien k\u00e4ytt\u00f6 mahdollisti pelin p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n parametrien muuttamisen alkuper\u00e4isest\u00e4 poikkeaviin arvoihin, mik\u00e4 muutti pelin tarinan kulkua ja hahmojen kuvauksia tavalla, joka poikkesi tekij\u00e4n tarkoittamasta. Oikeus katsoi, ett\u00e4 tekij\u00e4n moraalisen oikeuden s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 teoksensa identiteetti\u00e4 loukkaavan muutoksen mahdollistavan laitteen myynti on itsess\u00e4\u00e4n laitonta toimintaa, joka edist\u00e4\u00e4 tekij\u00e4noikeuden loukkausta. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s on asettanut ennakkotapauksen, joka osoittaa, ett\u00e4 teoksen suoraa muuttamista koskevien toimien lis\u00e4ksi kolmansien osapuolien tekemien muutosten mahdollistaminen ty\u00f6kalujen tai palveluiden kautta voi my\u00f6s muodostaa tekij\u00e4n moraalisen oikeuden s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 teoksensa identiteetin loukkauksen (v\u00e4lillinen loukkaus), ja se on erityisen t\u00e4rke\u00e4 ennakkotapaus ohjelmisto- ja digitaalisen sis\u00e4ll\u00f6n alalla.<\/p>\n\n\n\n
Toinen tapaus on Tokion alueellisen tuomioistuimen p\u00e4\u00e4t\u00f6s 26. maaliskuuta 1999 (Heisei 11) (lempinimelt\u00e4\u00e4n “Delfiinikuvatapaus”). T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa er\u00e4s valokuvaaja oli ottanut valokuvia valaista ja delfiineist\u00e4, ja kustantaja julkaisi kuvat lehdess\u00e4 ilman ennakkolupaa, leikaten (poistaen osia ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4, alhaalta ja sivuilta) ja asettaen tekstin kuvien p\u00e4\u00e4lle. Kustantaja v\u00e4itti, ett\u00e4 muutokset olivat tarpeellisia lehden taiton vuoksi eiv\u00e4tk\u00e4 ne vahingoittaneet teoksen ydint\u00e4. Tuomioistuin kuitenkin totesi, ett\u00e4 kuvien leikkaaminen muutti alkuper\u00e4ist\u00e4 sommittelua ja se ei vastannut tekij\u00e4n tuotantotarkoitusta. Lis\u00e4ksi kuvien p\u00e4\u00e4lle asetettu teksti katsottiin osaksi kuvan peitt\u00e4v\u00e4ksi leikkaustoimeksi, ja n\u00e4m\u00e4 toimet loukkasivat valokuvaajan tekij\u00e4n moraalista oikeutta s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 teoksensa identiteetti. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s on selke\u00e4sti osoittanut, ett\u00e4 mainonnan, julkaisun ja verkkosuunnittelun kaltaisilla aloilla, vaikka suunnittelun tai teknisen tarpeen vuoksi olisi muutoksia, jos ne vaikuttavat tekij\u00e4n luovaan ilmaisuun, ne voivat loukata tekij\u00e4n moraalista oikeutta s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 teoksensa identiteetti.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Ty\u00f6suhdetekij\u00e4noikeus: Oikeudellinen kehys, joka tunnustaa oikeushenkil\u00f6n tekij\u00e4ksi<\/span><\/h2>\n\n\n\nKuten olemme n\u00e4hneet, tekij\u00e4noikeuden moraaliset oikeudet ovat siirrett\u00e4viss\u00e4 olemattomia ja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t hallinnan kannalta vaikeita riskej\u00e4 yrityksille. T\u00e4m\u00e4n perustavanlaatuisen ongelman ratkaisemiseksi kaikkein kattavin ja tehokkain oikeudellinen keino on Japanin tekij\u00e4noikeuslain (Heisei 1 (1989)) 15. pyk\u00e4l\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelty ty\u00f6suhdetekij\u00e4noikeuden j\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6suhdetekij\u00e4noikeuden j\u00e4rjestelm\u00e4n suurin erityispiirre on, ett\u00e4 tietyt vaatimukset t\u00e4yttyess\u00e4, teoksen todellinen luonut yksil\u00f6 ei ole tekij\u00e4, vaan teoksen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4, kuten oikeushenkil\u00f6, saa tekij\u00e4n aseman heti luomisen alusta. T\u00e4m\u00e4n seurauksena oikeushenkil\u00f6 saa paitsi tekij\u00e4noikeuden (omaisuusoikeuden), my\u00f6s tekij\u00e4noikeuden moraaliset oikeudet alkuper\u00e4isesti. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 luojayksil\u00f6lle ei synny tekij\u00e4noikeuden moraalisia oikeuksia, jolloin siirrett\u00e4vyyden aiheuttamat tulevaisuuden riskit voidaan t\u00e4ysin poistaa. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 poikkeus Japanin tekij\u00e4noikeuslain periaatteesta, jonka mukaan “luoja on tekij\u00e4” (luojakeskeisyys), ja se on luotu tukemaan yritysten sujuvaa liiketoimintaa. Koska t\u00e4m\u00e4 on kuitenkin vain poikkeuss\u00e4\u00e4nn\u00f6s, tuomioistuimet tulkitsevat sen edellytyksi\u00e4 tiukasti. Jotta yritykset voivat hy\u00f6ty\u00e4 t\u00e4st\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4, niiden on varmistettava, ett\u00e4 ne t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t jokaisen asetetun vaatimuksen ja ett\u00e4 ne yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t todisteita t\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Ty\u00f6suhteessa syntyneiden teosten edellytykset ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n huomioitavat seikat Japanissa<\/span><\/h2>\n\n\n\nJotta ty\u00f6suhteessa syntyv\u00e4 teos katsottaisiin syntyneeksi Japanin tekij\u00e4noikeuslain (\u8457\u4f5c\u6a29\u6cd5) 15 artiklan mukaisesti, on t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 seuraavat kaikki vaatimukset:<\/p>\n\n\n\n
\nTeoksen on oltava luotu yrityksen tai muun ty\u00f6nantajan (j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 ‘yritys’) aloitteesta.<\/li>\n\n\n\n Teoksen on oltava yrityksen palveluksessa olevan henkil\u00f6n luoma.<\/li>\n\n\n\n Henkil\u00f6n on luotava teos ty\u00f6teht\u00e4viens\u00e4 puitteissa.<\/li>\n\n\n\n Yrityksen on julkaistava teos omalla tekij\u00e4nimell\u00e4\u00e4n. (T\u00e4m\u00e4 vaatimus ei kuitenkaan koske tietokoneohjelmien tekij\u00e4noikeusteoksia.)<\/li>\n\n\n\n Teoksen luomishetkell\u00e4 ei saa olla voimassa sopimusta, ty\u00f6j\u00e4rjestyst\u00e4 tai muita erityisi\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4, jotka est\u00e4isiv\u00e4t teoksen syntymisen.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\nN\u00e4ist\u00e4 vaatimuksista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 eniten tulkinnanvaraisuutta aiheuttaa toinen kohta, joka koskee ‘yrityksen palveluksessa olevan henkil\u00f6n’ m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vakituiset ty\u00f6ntekij\u00e4t t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t t\u00e4m\u00e4n vaatimuksen, mutta ulkopuolisten luovien ammattilaisten, kuten alihankkijoiden tai freelancerien, luomien teosten kohdalla arviointi voi olla monimutkaisempaa.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 Japanin korkeimman oikeuden 2003 vuoden huhtikuun 11. p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6s (tunnetaan nimell\u00e4 ‘RGB-tapaus’) tarjoaa t\u00e4rke\u00e4n arviointiperusteen. Korkein oikeus totesi, ett\u00e4 ‘yrityksen palveluksessa olevan henkil\u00f6n’ m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n tulisi perustua ei niink\u00e4\u00e4n sopimuksen nimeen (esimerkiksi ‘alihankintasopimus’) tai muihin muodollisiin kriteereihin, vaan siihen, onko ty\u00f6nantajan ja tekij\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 todellinen ohjaus- ja valvontasuhde ja voidaanko maksettua korvausta pit\u00e4\u00e4 ty\u00f6suorituksen vastikkeena. T\u00e4m\u00e4 arviointi tulisi tehd\u00e4 ottaen huomioon ty\u00f6n luonne, ohjauksen ja valvonnan olemassaolo, korvauksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja maksutapa sek\u00e4 muut konkreettiset seikat kokonaisvaltaisesti.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 ennakkotapaus osoittaa, ett\u00e4 yritykset eiv\u00e4t voi olettaa kevyesti ty\u00f6suhteessa syntyv\u00e4n teoksen oikeuksien muodostuvan suhteessa ulkopuolisiin asiantuntijoihin. Freelance-suunnittelijat ja -ohjelmoijat toimivat yleens\u00e4 ilman yrityksen suoraa ohjausta ja valvontaa ja suorittavat ty\u00f6ns\u00e4 itsen\u00e4isin\u00e4 yritt\u00e4jin\u00e4, joten heit\u00e4 ei usein katsota ‘yrityksen palveluksessa oleviksi henkil\u00f6iksi’. Siksi yritysten on harkittava kaksijakoista l\u00e4hestymistapaa immateriaalioikeuksiensa hallintaan. Ty\u00f6ntekij\u00f6iden luomien teosten osalta yritysten on varmistettava oikeuksiensa turvaaminen laatimalla ty\u00f6sopimuksia ja ty\u00f6j\u00e4rjestyksi\u00e4, jotka t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ty\u00f6suhteessa syntyv\u00e4n teoksen vaatimukset. Toisaalta, kun ulkopuoliset luovat teoksia, yritysten ei tulisi luottaa ty\u00f6suhteessa syntyv\u00e4n teoksen oikeuksien muodostumiseen, vaan sen sijaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 sopimuksissa tekij\u00e4noikeuksien (omaisuusoikeuksien) siirto selke\u00e4sti ja asettaa erityisehtoja, jotka est\u00e4v\u00e4t tekij\u00e4noikeuksien henkil\u00f6kohtaisten oikeuksien k\u00e4ytt\u00e4misen (ei-k\u00e4ytt\u00f6ehto).<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Yhteenveto<\/span><\/h2>\n\n\n\nJapanin tekij\u00e4noikeuslain mukaiset tekij\u00e4n moraaliset oikeudet ovat luovuttamattomia ja ne suojaavat luojan henkil\u00f6kohtaisia etuja voimakkaasti. Jos yritykset eiv\u00e4t ota huomioon n\u00e4iden oikeuksien olemassaoloa, ne voivat kohdata vakavia liiketoiminnallisia riskej\u00e4, kuten suunnitelmien viiv\u00e4stymist\u00e4 tai odottamattomia oikeudenk\u00e4yntej\u00e4. Julkaisuoikeus, nimen ilmoittamisoikeus ja erityisesti teoksen eheyden s\u00e4ilytt\u00e4misoikeus vaikuttavat suoraan yritysten viestint\u00e4\u00e4n, kehitykseen ja markkinointitoimiin. N\u00e4iden riskien tehokas hallinta edellytt\u00e4\u00e4 toimenpiteit\u00e4 sek\u00e4 yrityksen sis\u00e4isess\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 ulkoisissa sopimuksissa. On v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 yritykset ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t ty\u00f6suhteessa syntyneiden teosten vaatimukset tarkasti ja kehitt\u00e4v\u00e4t sis\u00e4isi\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja toimintatapoja niiden varmistamiseksi. Toisaalta yhteisty\u00f6ss\u00e4 freelancereiden tai alihankkijoiden kanssa on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 solmia selkeit\u00e4 ja konkreettisia sopimuksia, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t tekij\u00e4noikeuksien siirron ja sopimuksen tekij\u00e4n moraalisten oikeuksien k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4misest\u00e4, ilman odotuksia ty\u00f6suhteessa syntyneiden teosten syntymisest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Monolith Lakitoimisto on edustanut lukuisia kotimaisia ja kansainv\u00e4lisi\u00e4 asiakkaita Japanissa monimutkaisissa tapauksissa, jotka liittyv\u00e4t tekij\u00e4noikeuslakiin ja erityisesti tekij\u00e4n moraalisiin oikeuksiin. Toimistossamme on useita asiantuntijoita, joilla on kansainv\u00e4linen tausta, mukaan lukien englanninkielisi\u00e4 asianajajia, jotka ovat p\u00e4tevi\u00e4 ulkomailla. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa meid\u00e4n tarjota tarkkaa neuvontaa Japanin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 globaalista n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tarjoamme kaikenkattavaa oikeudellista tukea, joka liittyy t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4siteltyihin aiheisiin, mukaan lukien ty\u00f6sopimusten ja alihankintasopimusten laatiminen ja tarkastus, yrityksen sis\u00e4isten immateriaalioikeuksien hallintapolitiikkojen kehitt\u00e4minen sek\u00e4 mahdollisten riitojen ratkaiseminen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Japanin lain mukaan luovasta toiminnasta syntyv\u00e4t oikeudet omaavat kaksi erilaista luonnetta. Ensimm\u00e4inen on taloudellinen oikeus, eli “tekij\u00e4noikeus (omaisuusoikeus)”, joka on lisensoitav […]<\/p>\n","protected":false},"author":32,"featured_media":69178,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18],"tags":[24,96],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69177"}],"collection":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/32"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=69177"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69177\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":69319,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69177\/revisions\/69319"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/69178"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=69177"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=69177"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=69177"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}