<\/span><\/h3>\n\n\n\nJapanin tekij\u00e4noikeuslaki noudattaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6periaatetta, jota kutsutaan “rajoitetuksi luetteloimisperiaatteeksi”, jossa oikeuksien rajoitukset on listattu tarkasti ja kattavasti lain pyk\u00e4liss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 kaikki sellaiset k\u00e4ytt\u00f6tavat, jotka eiv\u00e4t ole listalla, katsotaan periaatteessa tekij\u00e4noikeuden rikkomuksiksi. T\u00e4ll\u00e4 l\u00e4hestymistavalla on etuna se, ett\u00e4 se tarjoaa korkean ennustettavuuden siit\u00e4, mik\u00e4 on laillista ja mik\u00e4 laitonta. Yritykset voivat arvioida oikeudellisia riskej\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti tarkistamalla, vastaako niiden toiminta lain vaatimuksia.<\/p>\n\n\n\n
Sit\u00e4 vastoin Yhdysvaltojen tekij\u00e4noikeuslaki hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 “fair use” -periaatetta, joka on kattava ja joustava oikeusoppi. Sen sijaan, ett\u00e4 lueteltaisiin yksitt\u00e4isi\u00e4 poikkeuksia, tuomioistuimet ottavat huomioon nelj\u00e4 tekij\u00e4\u00e4: “k\u00e4yt\u00f6n tarkoitus ja luonne”, “teoksen luonne”, “k\u00e4ytetyn osan m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja olennaisuus” sek\u00e4 “k\u00e4yt\u00f6n vaikutus teoksen potentiaaliseen markkinaan tai arvoon” ja tekev\u00e4t kokonaisvaltaisen arvioinnin siit\u00e4, onko k\u00e4ytt\u00f6 reilua tapauskohtaisesti. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 tarjoaa joustavuutta nopeasti vastata uusiin teknologioihin ja ilmaisumuotoihin, mutta samalla se tekee tulosten ennustamisesta vaikeaa ja lis\u00e4\u00e4 oikeudenk\u00e4yntiriski\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Molempien j\u00e4rjestelmien liiketoiminnalliset merkitykset voidaan tiivist\u00e4\u00e4 seuraavaan taulukkoon:<\/p>\n\n\n\nOminaisuus<\/th> Japanin rajoitettu luetteloimisperiaate<\/th> Amerikan fair use<\/th><\/tr><\/thead> Oikeudellinen perusta<\/td> Pyk\u00e4liss\u00e4 tarkasti luetellut poikkeuss\u00e4\u00e4nn\u00f6kset (esim. pyk\u00e4l\u00e4t 30\u201350)<\/td> Tuomioistuinten soveltama kattava nelj\u00e4n kriteerin standardi<\/td><\/tr> Ennustettavuus<\/td> Korkea. Toiminta arvioidaan sen perusteella, vastaako se pyk\u00e4lien vaatimuksia.<\/td> Matala. Riippuu tuomioistuimen j\u00e4lkik\u00e4teisest\u00e4 kokonaisarvioinnista.<\/td><\/tr> Joustavuus<\/td> Matala. Uusiin teknologioihin vastaaminen vaatii lainmuutoksia.<\/td> Korkea. Uusiin k\u00e4ytt\u00f6tapoihin voidaan soveltaa tulkinnan kautta.<\/td><\/tr> Oikeudenk\u00e4yntiriski<\/td> Matala, jos toiminta vastaa selv\u00e4sti pyk\u00e4lien vaatimuksia.<\/td> Korkea, koska k\u00e4yt\u00f6n “reiluus” on usein kiistanalainen ja lis\u00e4\u00e4 oikeudenk\u00e4yntiriski\u00e4.<\/td><\/tr> Yritysten vastaus<\/td> Keskeist\u00e4 on pyk\u00e4lien sanamuodon tarkka tulkinta ja noudattaminen.<\/td> Keskeist\u00e4 on nelj\u00e4n tekij\u00e4n ja oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n analysointi sek\u00e4 riskien arviointi.<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<\/span>Joustavat oikeudenrajoituss\u00e4\u00e4nn\u00f6kset: Tarkoituksena ei ole ideoiden tai tunteiden nauttiminen (Japanin tekij\u00e4noikeuslain 30 pyk\u00e4l\u00e4 4 kohta)<\/span><\/h3>\n\n\n\nTeknologisen innovaation edist\u00e4miseksi ja rajoitetun luetteloinnin j\u00e4ykkyyden lievent\u00e4miseksi Japanin tekij\u00e4noikeuslakiin (2018) lis\u00e4ttiin 30 pyk\u00e4l\u00e4 4 kohta vuoden 2018 lainmuutoksessa. T\u00e4t\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 kutsutaan usein “Japanin version fair useksi”, mutta sen soveltamisala on rajattu.<\/p>\n\n\n\n
Kyseinen pyk\u00e4l\u00e4 sallii tekij\u00e4noikeudella suojatun teoksen k\u00e4yt\u00f6n “ideoiden tai tunteiden nauttimisen tarkoituksen ulkopuolella” siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kuin se katsotaan tarpeelliseksi. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6s on suunniteltu tilanteisiin, joissa teosta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ei niink\u00e4\u00e4n nautiskeluun, vaan “datana” esimerkiksi tiedonanalyysiin tai teknologian kehitystestaukseen. T\u00e4llainen k\u00e4ytt\u00f6 voi olla esimerkiksi suurten kuvam\u00e4\u00e4rien tai tekstien ker\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja niiden mallien analysointia uuden teknologian kehitt\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n
Kuitenkin t\u00e4m\u00e4 oikeus ei ole rajoittamaton. On olemassa varauma, ett\u00e4 “jos tekij\u00e4noikeuden haltijan etuja vahingoitetaan kohtuuttomasti”, s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 ei sovelleta. Esimerkiksi tietoanalyysiin myyt\u00e4v\u00e4n tietokannan k\u00e4ytt\u00f6 ilman lisenssisopimusta, mik\u00e4 kilpailee suoraan tekij\u00e4noikeuden haltijan saaman markkinan kanssa, voidaan katsoa kohtuuttomasti vahingoittavan tekij\u00e4noikeuden haltijan etuja, eik\u00e4 sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti sallita.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Parodian oikeudelliset haasteet Japanissa<\/span><\/h3>\n\n\n\nJapanin tekij\u00e4noikeuslaissa ei ole erityist\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4, joka tunnustaisi parodian. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 parodiateosten laillisuus arvioidaan olemassa olevan tekij\u00e4noikeuslain puitteissa, erityisesti ‘muunteluoikeuden’ (oikeus muuttaa teosta ja luoda siit\u00e4 johdannainen teos) ja edell\u00e4 mainitun ‘persoonallisuusoikeuden s\u00e4ilytt\u00e4misen oikeuden’ (tekij\u00e4n moraalinen oikeus) rikkomisen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n
Ohjaava tapaus t\u00e4ss\u00e4 asiassa on Japanin korkeimman oikeuden vuoden 1980 p\u00e4\u00e4t\u00f6s, joka tunnetaan ‘parodia-montaasivalokuva tapauksena’. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa kyse oli tunnetun laskettelukuvaajan teoksen muuntamisesta mustavalkoiseksi ja siihen yhdistetyst\u00e4 valtavan renkaan kuvasta lasketteluj\u00e4lkien p\u00e4\u00e4lle, mik\u00e4 satirisoi luonnon tuhoamista. Korkein oikeus katsoi, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 parodiateos rikkoi tekij\u00e4noikeuksia. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ydin perustui siihen, ett\u00e4 muunnettu teos s\u00e4ilytti edelleen alkuper\u00e4isen valokuvan ‘olennaiset ilmaisulliset piirteet, jotka voidaan suoraan havaita’. Toisin sanoen, katsoja saattoi helposti muistaa alkuper\u00e4isen teoksen, ja luvaton muuntelu loukkasi tekij\u00e4n persoonallisuusoikeuden s\u00e4ilytt\u00e4misen oikeutta. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s osoitti, ett\u00e4 Japanin oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n alla parodia, joka suoraan muuttaa alkuper\u00e4isen teoksen ilmaisua, vaikka sill\u00e4 olisi kritiikin tai satiirin tarkoitus, sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 eritt\u00e4in suuren oikeudellisen riskin.<\/p>\n\n\n\n
Toisaalta on olemassa ennakkotapauksia, jotka viittaavat turvallisempaan suuntaan parodisen luomisty\u00f6n kannalta. Vuoden 2001 korkeimman oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 ‘Esashi Oiwake -tapaus’ kyse oli tositapahtumiin perustuvan kirjan historiallisten tosiasioiden ja ideoiden k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 televisio-ohjelman tuottamisessa. Korkein oikeus vahvisti, ett\u00e4 tekij\u00e4noikeus suojaa konkreettista ‘ilmaisua’, ei sen taustalla olevia ‘ideoita’ tai ‘tosiasioita’, mik\u00e4 tunnetaan ‘idean ja ilmaisun erotteluna’. T\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 jos parodia ei suoraan muuta alkuper\u00e4isen teoksen ilmaisua, vaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sen teemaa, tyyli\u00e4 tai ideoita satiirin kohteena ja luo t\u00e4ysin uuden ja ainutlaatuisen ilmaisun, tekij\u00e4noikeusrikkomuksen mahdollisuus on pieni.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Yhteenveto<\/span><\/h2>\n\n\n\nJapanin tekij\u00e4noikeuslain mukaiset oikeuksien rajoituss\u00e4\u00e4nn\u00f6kset perustuvat tiukkaan rajoitettuun luettelointiperiaatteeseen ja tarjoavat selke\u00e4n ja ennustettavissa olevan oikeudellisen kehyksen. Kun yritykset hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t n\u00e4it\u00e4 poikkeuss\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ottaa huomioon paitsi yksitt\u00e4isten pyk\u00e4lien vaatimukset, my\u00f6s l\u00e4pileikkaavat perusperiaatteet, kuten l\u00e4hdeilmoitusvelvollisuus (pyk\u00e4l\u00e4 48), k\u00e4yt\u00f6n rajoitukset tarkoituksen ulkopuolella (pyk\u00e4l\u00e4 49) ja ennen kaikkea tekij\u00e4n persoonallisuusoikeudet, jotka eiv\u00e4t vaikuta omaisuusoikeuksien rajoituksiin (pyk\u00e4l\u00e4 50). Erityisesti tekij\u00e4n persoonallisuusoikeuksien suoja on eritt\u00e4in vahva ja merkitt\u00e4v\u00e4 riskitekij\u00e4, joka eroaa ulkomaisten oikeusj\u00e4rjestelmien suojasta. Parodian osalta tiukat oikeudelliset arvioinnit ja teknologisen innovaation huomioon ottamiseksi tehty rajoitettu joustavuus (30 \u00a7:n 4) ovat merkkej\u00e4 Japanin oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n ominaispiirteist\u00e4, jotka pyrkiv\u00e4t huolellisesti tasapainottamaan tekij\u00e4noikeuksien suojelua ja kulttuurin kehityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Monolith Lakitoimisto tarjoaa monipuolista neuvontaa ja on kokenut monimutkaisten tekij\u00e4noikeusrajoitusten kysymyksiss\u00e4, joita on k\u00e4sitelty t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa, sek\u00e4 kotimaisille ett\u00e4 kansainv\u00e4lisille asiakkaille. Toimistossamme ty\u00f6skentelee useita asiantuntijoita, mukaan lukien englanninkielisi\u00e4 juristeja, joilla on ulkomaisia oikeustieteellisi\u00e4 p\u00e4tevyyksi\u00e4, ja voimme tarjota tarkkaa oikeudellista tukea kansainv\u00e4lisen liiketoiminnan n\u00e4k\u00f6kulmasta erityisesti Japanin immateriaalioikeuden ainutlaatuisten haasteiden osalta. Tarjoamme erikoistunutta tukea muun muassa compliance-j\u00e4rjestelmien rakentamisessa, tekij\u00e4noikeussopimusten neuvotteluissa tekij\u00e4n persoonallisuusoikeuksien k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4miseksi ja muissa strategisissa tekij\u00e4noikeusneuvonnoissa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Japanin tekij\u00e4noikeuslaki (\u8457\u4f5c\u6a29\u6cd5) noudattaa “muodollisuusperiaatetta”, jonka mukaan oikeudet syntyv\u00e4t automaattisesti teoksen luomisen hetkell\u00e4, tarjoten tekij\u00f6ille vahvan suojan. Periaatte […]<\/p>\n","protected":false},"author":32,"featured_media":69184,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18],"tags":[24,96],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69183"}],"collection":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/32"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=69183"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69183\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":69325,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69183\/revisions\/69325"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/69184"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=69183"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=69183"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=69183"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}