<\/span><\/h3>\n\n\n\nJapanin tekij\u00e4noikeuslain (\u8457\u4f5c\u6a29\u6cd5) 29. pyk\u00e4l\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, ett\u00e4 elokuvantekij\u00e4lle kuuluvat taloudelliset oikeudet, kuten kopioimisoikeus ja levitysoikeus, eli “tekij\u00e4noikeudet”. Toisaalta tekij\u00e4lle yksil\u00f6llisesti kuuluvat “tekij\u00e4noikeuden moraaliset oikeudet” eiv\u00e4t kuulu t\u00e4m\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen piiriin. Tekij\u00e4noikeuden moraalisiin oikeuksiin kuuluvat oikeus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 teoksen julkaisemisesta (julkaisuoikeus), oikeus tekij\u00e4n nimen ilmoittamiseen (nimenilmoitusoikeus) sek\u00e4 oikeus siihen, ettei teoksen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 tai otsikkoa muuteta tekij\u00e4n tahtoa vastaan (teoksen eheyden suojaamisoikeus). N\u00e4m\u00e4 henkil\u00f6kohtaiset oikeudet s\u00e4ilyv\u00e4t tekij\u00e4ll\u00e4, kuten ohjaajalla, vaikka tekij\u00e4noikeudet siirtyisiv\u00e4t elokuvantekij\u00e4lle. N\u00e4in ollen elokuvantekij\u00e4n on otettava huomioon ohjaajan kaltaisen tekij\u00e4n teoksen eheyden suojaamisoikeus esimerkiksi elokuvaa muokattaessa.<\/p>\n\n\n\n
Alla oleva taulukko tiivist\u00e4\u00e4 elokuvateosten tekij\u00f6iden ja elokuvantekij\u00f6iden oikeussuhteet.<\/p>\n\n\n\nOminaisuus<\/td> Elokuvan tekij\u00e4 (esim. ohjaaja)<\/td> Elokuvantekij\u00e4 (esim. tuotantoyhti\u00f6)<\/td><\/tr><\/thead> Oikeudellinen asema<\/td> Tekij\u00e4<\/td> Tekij\u00e4noikeuden haltija<\/td><\/tr> Taloudelliset oikeudet (tekij\u00e4noikeus)<\/td> Ei omista<\/td> Omistaa kaikki taloudelliset oikeudet, kuten kopioimis-, levitys- ja l\u00e4hetysoikeudet<\/td><\/tr> Henkil\u00f6kohtaiset oikeudet (tekij\u00e4noikeuden moraaliset oikeudet)<\/td> Omistaa (teoksen eheyden suojaamisoikeus, nimenilmoitusoikeus jne.)<\/td> Ei omista<\/td><\/tr> Aseman perusta<\/td> Elokuvan kokonaisvaltaiseen muodostumiseen kohdistuva luova panos (16. pyk\u00e4l\u00e4)<\/td> Tuotannon aloitteellisuus ja vastuu (29. pyk\u00e4l\u00e4)<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<\/span>Elokuvan tekij\u00e4noikeuksien poikkeuss\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n huomioitavat seikat Japanissa<\/span><\/h2>\n\n\n\nJapanin tekij\u00e4noikeuslain (\u8457\u4f5c\u6a29\u6cd5) 29. pyk\u00e4l\u00e4n 1. momentin mukainen elokuvantekij\u00f6iden tekij\u00e4noikeuksien omistusoikeuss\u00e4\u00e4nt\u00f6 on vahva, mutta siihen sis\u00e4ltyy t\u00e4rkeit\u00e4 poikkeuksia. Yritysten on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa tarkasti, mink\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen piiriin k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4 elokuva kuuluu.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Poikkeus 1: Ty\u00f6suhdeteos<\/span><\/h3>\n\n\n\nEnsimm\u00e4inen tapaus, jossa 29. pyk\u00e4l\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 ei sovelleta, on kun elokuva t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 “ty\u00f6suhdeteoksen” vaatimukset. Japanin tekij\u00e4noikeuslain 15. pyk\u00e4l\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jos teos on luotu henkil\u00f6n toimiessa ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n yhti\u00f6n tai muun oikeushenkil\u00f6n aloitteesta ja julkaistu t\u00e4m\u00e4n nimen alla, tekij\u00e4noikeus kuuluu oletusarvoisesti kyseiselle yhti\u00f6lle, ellei sopimuksessa ole toisin m\u00e4\u00e4r\u00e4tty. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee esimerkiksi silloin, kun elokuvatuotantoyhti\u00f6 on antanut ty\u00f6ntekij\u00e4lleen, ohjaajalle, teht\u00e4v\u00e4ksi elokuvan tuottamisen. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa, toisin kuin 29. pyk\u00e4l\u00e4ss\u00e4, yhti\u00f6 ei ainoastaan saa “tekij\u00e4noikeuden haltijan” asemaa, vaan se tulee itse “tekij\u00e4ksi”. T\u00e4m\u00e4n seurauksena sek\u00e4 taloudelliset oikeudet ett\u00e4 ohjaajan henkil\u00f6kohtaiset moraaliset oikeudet siirtyv\u00e4t yhti\u00f6lle.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Poikkeus 2: L\u00e4hetykseen tarkoitettu elokuva<\/span><\/h3>\n\n\n\nToinen poikkeus koskee elokuvia, jotka on tuotettu erityisesti l\u00e4hetyksi\u00e4 varten. Japanin tekij\u00e4noikeuslain 29. pyk\u00e4l\u00e4n 2. momentti m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vain tietyt oikeudet siirtyv\u00e4t l\u00e4hetyksi\u00e4 varten elokuvia tuottavalle yhti\u00f6lle. N\u00e4it\u00e4 ovat oikeus l\u00e4hett\u00e4\u00e4 teos televisiossa, kaapelil\u00e4hetysoikeus ja oikeus kopioida teos l\u00e4hetyksi\u00e4 varten sek\u00e4 jakaa n\u00e4it\u00e4 kopioita muille l\u00e4hetyksen tarjoajille. Muut oikeudet, kuten oikeus esitt\u00e4\u00e4 elokuva teattereissa tai myyd\u00e4 se DVD:n\u00e4, j\u00e4\u00e4v\u00e4t yleens\u00e4 ohjaajalle tai muille tekij\u00f6ille. Sopimuksella voidaan kuitenkin sopia toisin. T\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6s rajoittaa oikeuksia erityisesti l\u00e4hetyksi\u00e4 varten ja heijastaa liiketoimintamallia, joka eroaa teatterielokuvista.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Oikeustapausten valossa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n haasteet<\/span><\/h3>\n\n\n\nVaikka n\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ovat olemassa, erityisesti vanhempien elokuvien oikeuksien m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen ei ole helppoa. Japanin immateriaalioikeuksien korkeimman oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s 17. kes\u00e4kuuta 2010 (tapausnumero: \u5e73\u621021\u5e74(\u30cd)10050\u53f7) on t\u00e4rke\u00e4 esimerkki t\u00e4m\u00e4n ongelman monimutkaisuudesta. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa kiisteltiin vanhan tekij\u00e4noikeuslain alaisuudessa tuotetun elokuvan tekij\u00e4noikeuksien omistuksesta. Oikeus totesi, ett\u00e4 kyseisen elokuvan ohjaaja oli yksi tekij\u00f6ist\u00e4, mutta p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 oikeudet oli hiljaisesti siirretty elokuvayhti\u00f6lle, ja hyv\u00e4ksyi yhti\u00f6n tekij\u00e4noikeusrikkomuksen est\u00e4mist\u00e4 koskevan vaatimuksen. Samalla kuitenkin oikeus hylk\u00e4si vahingonkorvausvaatimuksen, koska vanhan lain aikaisen elokuvan tekij\u00e4noikeuksien tulkinnassa oli akateemista erimielisyytt\u00e4 ja oikeudet olivat ep\u00e4selv\u00e4t, mik\u00e4 johti siihen, ett\u00e4 vastaaja, joka uskoi tekij\u00e4noikeuksien rauenneen ja myi DVD:t\u00e4, ei ollut tuomittavissa huolimattomuudesta. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s vihjaa, ett\u00e4 vaikka lailliset s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ovat olemassa, niiden tulkinta voi olla vakiintumaton ja oikeuksien omistuksesta voi olla eri\u00e4vi\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4. Erityisesti historiallisen sis\u00e4ll\u00f6n k\u00e4sittelyss\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 suorittaa huolellinen due diligence oikeuksien suhteen.<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4in ollen Japanin tekij\u00e4noikeuslaki tarjoaa elokuvan tuotantotaustan ja k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksen mukaan hierarkkisia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 oikeuksien omistuksesta. Se ottaa huomioon kolme erilaista skenaariota: teatterielokuvat, yrityksen sis\u00e4iset ty\u00f6suhdeteokset ja l\u00e4hetyksiin tarkoitetut elokuvat, tarjoten kullekin optimoidun oikeudellisen kehyksen. Siksi elokuvan oikeuksia koskevissa sopimusneuvotteluissa tai yrityskaupoissa on ensisijaisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, mihin n\u00e4ist\u00e4 kategorioista k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4 teos kuuluu, sill\u00e4 se on kaiken analyysin l\u00e4ht\u00f6kohta.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Tekij\u00e4noikeuden suojan kesto: Oikeuksien ajallinen raja Japanissa<\/span><\/h2>\n\n\n\nTekij\u00e4noikeus ei ole ikuinen oikeus, vaan sen suojan kesto on lailla m\u00e4\u00e4r\u00e4tty ajanjakso. Kun t\u00e4m\u00e4 aika p\u00e4\u00e4ttyy, teos siirtyy “public domain” -alueelle, ja periaatteessa kuka tahansa voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 vapaasti.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Suojan keston periaate<\/span><\/h3>\n\n\n\nJapanin tekij\u00e4noikeuslain (Heisei 30 (2018) vuoden 12. kuuta 30. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 voimaan astuneen lainmuutoksen mukaisesti) yleinen periaate suojan kestosta on, ett\u00e4 oikeudet s\u00e4ilyv\u00e4t “tekij\u00e4n kuoleman j\u00e4lkeen 70 vuotta”. T\u00e4m\u00e4 aika on pidennetty aikaisemmasta 50 vuodesta 70 vuoteen. Kuitenkin, jos teoksen suojan kesto oli jo p\u00e4\u00e4ttynyt lainmuutoksen voimaantulohetkell\u00e4, oikeudet eiv\u00e4t palaa voimaan.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Periaatteen poikkeukset<\/span><\/h3>\n\n\n\nT\u00e4h\u00e4n “kuoleman j\u00e4lkeen 70 vuotta” -periaatteeseen liittyy useita t\u00e4rkeit\u00e4 poikkeuksia teoksen tyypist\u00e4 riippuen.<\/p>\n\n\n\n
\nYhteistekij\u00e4noikeudelliset teokset: Kun teoksella on useita tekij\u00f6it\u00e4, suojan kesto lasketaan viimeisen kuolleen tekij\u00e4n kuoleman j\u00e4lkeen 70 vuotta (Japanin tekij\u00e4noikeuslain 51. pyk\u00e4l\u00e4n 2. momentti).<\/li>\n\n\n\n Nimett\u00f6m\u00e4t tai salanimell\u00e4 julkaistut teokset: Tekij\u00e4n nimi tuntemattomien tai salanimell\u00e4 julkaistujen teosten suojan kesto p\u00e4\u00e4ttyy 70 vuotta julkaisun j\u00e4lkeen. Jos tekij\u00e4n oikea nimi paljastuu ennen suojan keston p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4, noudatetaan periaatetta ja suojan kesto on tekij\u00e4n kuoleman j\u00e4lkeen 70 vuotta (Japanin tekij\u00e4noikeuslain 52. pyk\u00e4l\u00e4).<\/li>\n\n\n\n Yhteis\u00f6n nimiss\u00e4 julkaistut teokset: Yhteis\u00f6n, kuten yrityksen nimiss\u00e4 julkaistujen teosten (esimerkiksi ty\u00f6suhteessa syntyneiden teosten) suojan kesto on 70 vuotta julkaisun j\u00e4lkeen (Japanin tekij\u00e4noikeuslain 53. pyk\u00e4l\u00e4).<\/li>\n\n\n\n Elokuvateokset: Elokuvateosten suojan kesto on my\u00f6s 70 vuotta julkaisun j\u00e4lkeen, samoin kuin yhteis\u00f6n nimiss\u00e4 julkaistujen teosten (Japanin tekij\u00e4noikeuslain 54. pyk\u00e4l\u00e4).<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\nSuojan keston laskennassa noudatetaan Japanin tekij\u00e4noikeuslain 57. pyk\u00e4l\u00e4\u00e4, jonka mukaan tekij\u00e4n kuolema tai teoksen julkaisu lasketaan seuraavan vuoden tammikuun 1. p\u00e4iv\u00e4st\u00e4. Esimerkiksi, jos tekij\u00e4 kuolee vuoden 2020 aikana, suojan keston laskenta alkaa 1. tammikuuta 2021 ja p\u00e4\u00e4ttyy 31. joulukuuta 2090.<\/p>\n\n\n\n
Alla oleva taulukko tiivist\u00e4\u00e4 Japanin tekij\u00e4noikeuslain mukaiset t\u00e4rkeimm\u00e4t suojan kestot.<\/p>\n\n\n\nTeoksen tyyppi<\/td> Suojan keston alkamispiste<\/td> Suojan kesto<\/td> Liittyv\u00e4 pyk\u00e4l\u00e4<\/td><\/tr><\/thead> Yksityishenkil\u00f6n teos (yleinen periaate)<\/td> Tekij\u00e4n kuolema<\/td> 70 vuotta<\/td> 51. pyk\u00e4l\u00e4<\/td><\/tr> Yhteistekij\u00e4noikeudelliset teokset<\/td> Viimeisen kuolleen tekij\u00e4n kuolema<\/td> 70 vuotta<\/td> 51. pyk\u00e4l\u00e4<\/td><\/tr> Nimett\u00f6m\u00e4t tai salanimell\u00e4 julkaistut teokset<\/td> Teoksen julkaisu<\/td> 70 vuotta<\/td> 52. pyk\u00e4l\u00e4<\/td><\/tr> Yhteis\u00f6n nimiss\u00e4 julkaistut teokset<\/td> Teoksen julkaisu<\/td> 70 vuotta<\/td> 53. pyk\u00e4l\u00e4<\/td><\/tr> Elokuvateokset<\/td> Teoksen julkaisu<\/td> 70 vuotta<\/td> 54. pyk\u00e4l\u00e4<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\nN\u00e4in ollen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 yksityishenkil\u00f6n teosten suojan keston alkamispiste on “tekij\u00e4n kuolema”, kun taas yhteis\u00f6jen tai elokuvien, joissa oikeudenhaltijana on usein yhteis\u00f6, suojan kesto alkaa “julkaisusta”, joka on objektiivinen tosiasia. Koska yhteis\u00f6ill\u00e4 ei ole luonnollisen henkil\u00f6n kuoleman k\u00e4sitett\u00e4, suojan keston alkamispisteen asettaminen julkaisuhetkeen antaa oikeuksien kestolle selkeytt\u00e4 ja ennustettavuutta. T\u00e4m\u00e4 on j\u00e4rkev\u00e4 suunnittelu tekij\u00e4noikeuden, \u00e4lyomaisuusoikeuden, hallinnan ja kaupank\u00e4ynnin vakauden varmistamiseksi. Siksi yritysten on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 analysoida tarkasti kunkin omaisuuser\u00e4n luonne ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 erikseen, mik\u00e4 suojan keston s\u00e4\u00e4nt\u00f6 kuhunkin soveltuu, kun ne hallinnoivat \u00e4lyomaisuusportfoliotaan.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>Yhteenveto<\/span><\/h2>\n\n\n\nKuten t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa selitettiin, Japanin tekij\u00e4noikeuslaki sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4lisestikin katsottuna erityisi\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, erityisesti silloin kun luovassa toiminnassa on mukana useita osapuolia. “Kaikkien osapuolten suostumus” -periaate, joka on vaatimuksena yhteisteoksen oikeuksien k\u00e4ytt\u00e4miselle, sek\u00e4 elokuvien tekij\u00e4noikeuksien periaatteellinen kuuluminen tuottajalle, ovat t\u00e4st\u00e4 hyvi\u00e4 esimerkkej\u00e4. N\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset pyrkiv\u00e4t tasapainottamaan luovan ty\u00f6n tekij\u00f6iden oikeuksien suojelua ja teollisuuden kehityst\u00e4, mutta niiden monimutkaisuuden vuoksi ne vaativat harkittua l\u00e4hestymistapaa. N\u00e4iden s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen ymm\u00e4rt\u00e4minen ei ole vain oikeudellisen riskin v\u00e4ltt\u00e4mist\u00e4, vaan se on strateginen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys, jotta voidaan maksimoida liiketoiminnan arvo Japanin sis\u00e4lt\u00f6markkinoilla.<\/p>\n\n\n\n
Monolith Lakitoimisto tarjoaa laajaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemusta monimutkaisista tekij\u00e4noikeuskysymyksist\u00e4, kuten t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4siteltiin, sek\u00e4 kotimaisille ett\u00e4 kansainv\u00e4lisille asiakkaille. Olemme tarjonneet laaja-alaisia oikeudellisia palveluita, kuten yhteistuotantosopimusten laatimista, media-alan yrityskauppojen yhteydess\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 immateriaalioikeuksien due diligence -tarkastusta ja tekij\u00e4noikeusrikkomuksiin liittyvien riitojen ratkaisua. Toimistossamme on useita englanninkielisi\u00e4 asiantuntijoita, joilla on ulkomaisten asianajajien p\u00e4tevyyksi\u00e4 ja jotka yhdist\u00e4v\u00e4t syv\u00e4llisen erikoisosaamisen Japanin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 kansainv\u00e4lisen liiketoimintak\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ymm\u00e4rrykseen. Hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ainutlaatuista vahvuutta voimme tarjota asiakkaillemme selke\u00e4\u00e4 ja tehokasta oikeudellista tukea. Jos tarvitsette neuvontaa Japanin tekij\u00e4noikeuslain alalla, ottakaa rohkeasti yhteytt\u00e4 toimistoomme.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Japanin sis\u00e4lt\u00f6teollisuus, joka kattaa elokuvat, animaation, musiikin ja kirjallisuuden, saa maailmanlaajuisesti korkeaa arvostusta. Yrityksille, jotka aikovat tulla mukaan t\u00e4h\u00e4n elinvoimaiseen markki […]<\/p>\n","protected":false},"author":32,"featured_media":69192,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18],"tags":[24,96],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69191"}],"collection":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/32"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=69191"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69191\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":69330,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69191\/revisions\/69330"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/69192"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=69191"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=69191"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=69191"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}