<\/span><\/h2>\n\n\n\nLiike-el\u00e4m\u00e4n projekteissa useat asiantuntijat ty\u00f6skentelev\u00e4t yhdess\u00e4 luodakseen yhden lopputuotteen. T\u00e4ll\u00f6in esiin nousee kysymys ‘yhteisluomuksen’ k\u00e4sittelyst\u00e4. Japanin tekij\u00e4noikeuslaki m\u00e4\u00e4rittelee yhteisluomuksen ‘teokseksi, jonka ovat yhdess\u00e4 luoneet kaksi tai useampi henkil\u00f6 ja jonka kunkin osallistujan panosta ei voida erottaa ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erikseen’. T\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ss\u00e4 on kaksi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 edellytyst\u00e4: ensinn\u00e4kin, useiden luojien on oltava yhteisymm\u00e4rryksess\u00e4 yhden teoksen yhteisest\u00e4 luomisesta, ja toiseksi, valmiissa teoksessa kunkin henkil\u00f6n panosta ei voi fyysisesti tai k\u00e4sitteellisesti erottaa ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isesti.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 eroaa selv\u00e4sti ‘yhdistelm\u00e4teoksesta’, jossa kunkin osallistujan panos on erotettavissa. Esimerkiksi, jos useat kirjoittajat kirjoittavat eri luvut yhteen kirjaan, kukin luku voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isen\u00e4 teoksena, joten se on yhdistelm\u00e4teos. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa jokainen kirjoittaja omistaa tekij\u00e4noikeudet itse kirjoittamaansa lukuun. Toisaalta, jos kaksi k\u00e4sikirjoittajaa yhteisty\u00f6ss\u00e4 kirjoittaa yhden k\u00e4sikirjoituksen, ei kummankaan panosta voida erottaa, joten se on yhteisluomus.<\/p>\n\n\n\n
Yhteisluomuksen oikeuksien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyen Japanin tekij\u00e4noikeuslaki asettaa eritt\u00e4in tiukat s\u00e4\u00e4nn\u00f6t. Tekij\u00f6iden oikeudet jaetaan henkisi\u00e4 etuja suojaaviin ‘tekij\u00e4n moraalisiin oikeuksiin’ ja taloudellisia etuja suojaaviin ‘tekij\u00e4noikeuksiin (omaisuusoikeudet)’. Yhteisluomuksen tapauksessa molempien oikeuksien k\u00e4ytt\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 kaikkien yhteisluojien suostumusta. Tarkemmin sanottuna, Japanin tekij\u00e4noikeuslain 64 artiklan 1 momentti vaatii kaikkien suostumusta tekij\u00e4n moraalisten oikeuksien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, ja sama lain 65 artiklan 2 momentti vaatii kaikkien suostumusta tekij\u00e4noikeuksien (omaisuusoikeudet) k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 ‘kaikkien suostumuksen’ periaate p\u00e4tee kolmansien osapuolten k\u00e4ytt\u00f6oikeuksiin (lisensseihin) sek\u00e4 tilanteisiin, joissa yksi yhteisomistajista haluaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teosta yksin. Lis\u00e4ksi, Japanin tekij\u00e4noikeuslain 65 artiklan 1 momentti m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yhteisomistajien on saatava kaikkien muiden suostumus, kun he haluavat siirt\u00e4\u00e4 omistusosuutensa toiselle tai asettaa siihen panttioikeuden.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 yksimielisyyden periaate suojaa yht\u00e4 yhteisluojaa, mutta se voi aiheuttaa vakavia liiketoiminnallisia riskej\u00e4, kuten ‘tekij\u00e4noikeuden umpikujan (deadlock)’. Jos yksikin yhteisluoja vastustaa, kaikki kaupalliset k\u00e4yt\u00f6t, kuten teoksen lisensointi, myynti tai muokkaus, muuttuvat mahdottomiksi, ja arvokas immateriaalioikeus j\u00e4\u00e4tyy kokonaan. Japanin tekij\u00e4noikeuslaki pyrkii v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4llaiset tilanteet kielt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ‘luottamuksen vastaisesti’ yksimielisyyden est\u00e4misen tekij\u00e4n moraalisten oikeuksien osalta (64 artiklan 2 momentti) ja kielt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 suostumuksen kielt\u00e4misen ‘ilman p\u00e4tev\u00e4\u00e4 syyt\u00e4’ tekij\u00e4noikeuksien (omaisuusoikeudet) osalta (65 artiklan 3 momentti). Kuitenkin, mit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n ‘luottamuksen vastaisena’ tai ‘ilman p\u00e4tev\u00e4\u00e4 syyt\u00e4’, on lopulta ratkaistava oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4, mik\u00e4 vaatii aikaa ja kustannuksia, joten se ei ole k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen liiketoimintaratkaisu.<\/p>\n\n\n\n
Siksi yhteisluomusprojektin aloittamisen yhteydess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sopia etuk\u00e4teen yhteisluojien v\u00e4lisest\u00e4 sopimuksesta, jossa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n oikeuksien k\u00e4yt\u00f6n menetelm\u00e4t, tuottojen jakaminen, oikeuksien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 edustavan henkil\u00f6n nime\u00e4minen ja erimielisyyksien ratkaisumekanismit yksityiskohtaisesti, jotta umpikujan riski voidaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ainoana ja parhaana keinona.<\/p>\n\n\n\nOminaisuus<\/td> Yhteisluomus<\/td> Yhdistelm\u00e4teos<\/td><\/tr><\/thead> Luomisprosessi<\/td> On yhteinen tahto luoda yhten\u00e4inen teos, ja luomistoiminta tapahtuu yhten\u00e4isesti.<\/td> Kukin tekij\u00e4 luo teoksen itsen\u00e4isesti, ja ne yhdistet\u00e4\u00e4n j\u00e4lkik\u00e4teen.<\/td><\/tr> Panoksen erottelun mahdollisuus<\/td> Kunkin henkil\u00f6n panosta ei voi erottaa ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isesti.<\/td> Kunkin henkil\u00f6n panosta voi erottaa ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isesti.<\/td><\/tr> Oikeuksien k\u00e4ytt\u00f6<\/td> Periaatteessa koko teoksen k\u00e4ytt\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 kaikkien tekij\u00f6iden suostumusta.<\/td> Kukin tekij\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oikeuksia itsen\u00e4isesti luomaansa osaan.<\/td><\/tr> Konkreettinen esimerkki<\/td> Usean henkil\u00f6n yhdess\u00e4 kirjoittama k\u00e4sikirjoitus.<\/td> Erilaisten kirjoittajien esseet kokoava antologia.<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<\/span>Tekij\u00e4noikeuden tunnistaminen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4: Tekij\u00e4n olettama<\/span><\/h2>\n\n\n\nKun teoksen luomisesta on kulunut aikaa tai kun siihen liittyy useita osapuolia, voi olla haastavaa todistaa, kuka on teoksen todellinen tekij\u00e4. T\u00e4llaisten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n vaikeuksien lievitt\u00e4miseksi Japanin tekij\u00e4noikeuslaki sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 tekij\u00e4n olettamisesta. Japanin tekij\u00e4noikeuslain 14. pyk\u00e4l\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, ett\u00e4 “jos henkil\u00f6n nimi tai nimi, joka on yleisesti tunnettu… on n\u00e4kyv\u00e4sti esill\u00e4 teoksen alkuper\u00e4iskappaleessa tai kun teos tarjotaan tai esitet\u00e4\u00e4n yleis\u00f6lle tavallisella tavalla, kyseist\u00e4 henkil\u00f6\u00e4 oletetaan teoksen tekij\u00e4ksi”.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6s on vain laillinen “olettamus”, joka voidaan kumota vastan\u00e4yt\u00f6ll\u00e4. Toisin sanoen, henkil\u00f6, jonka nimi on esitetty teoksessa, katsotaan aluksi tekij\u00e4ksi, mutta jos voidaan todistaa, ett\u00e4 esitys ei vastaa tosiasioita, t\u00e4m\u00e4 olettamus voidaan kumota. T\u00e4rke\u00e4n\u00e4 oikeustapauksena, joka valaisee t\u00e4m\u00e4n olettamuss\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen oikeudellista luonnetta ja rajoja, on tunnettu “Tekij\u00e4noikeustapaukset sadan valinnan” p\u00e4\u00e4t\u00f6s, joka tuli Japanin immateriaalioikeuksien korkeimmasta oikeudesta.<\/p>\n\n\n\n
Kyseisess\u00e4 tapauksessa er\u00e4s oppinut, jonka nimi oli esitetty oikeudellisen kirjasarjan “toimittajana”, v\u00e4itti olevansa kyseisen kirjan tekij\u00e4. Koska oppineen nimi oli esitetty toimittajana, oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Japanin tekij\u00e4noikeuslain 14. pyk\u00e4l\u00e4n mukainen tekij\u00e4n olettamus oli voimassa. Kuitenkin oikeus tutki tarkasti oppineen todellista osallistumista projektiin. Lopulta oikeus totesi, ett\u00e4 oppineen rooli oli rajoittunut neuvontaan ja mielipiteiden esitt\u00e4miseen, eik\u00e4 h\u00e4n ollut aktiivisesti osallistunut sellaiseen luovaan toimintaan, joka on olennainen osa toimitettua teosta, kuten oikeustapausten valintaan ja j\u00e4rjestelyyn. Toisin sanoen, h\u00e4nen roolinsa oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vain neuvonantajan, eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ollut luovaa panosta, joten oikeus hyv\u00e4ksyi tekij\u00e4n olettamuksen kumoamisen.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 oikeustapaus korostaa, ett\u00e4 tekij\u00e4n tunnistamisessa painotetaan muodollisten nimikkeiden tai esitysten sijaan todellista luovaa panosta. Yrityksille t\u00e4m\u00e4 antaa kaksi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 vihjett\u00e4. Ensinn\u00e4kin, yrityksen sis\u00e4isiss\u00e4 asiakirjoissa, raporteissa ja muissa tuotoksissa tekij\u00e4n\u00e4 esitett\u00e4v\u00e4n henkil\u00f6n on oltava todellinen luovan ty\u00f6n tekij\u00e4, ei vain projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 tai virkamies. Huolimaton tekij\u00e4n nime\u00e4minen johtaa vain laillisesti p\u00e4tem\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n olettamukseen. Toiseksi, jos henkil\u00f6, joka on virheellisesti esitetty tekij\u00e4n\u00e4, vaatii oikeuksia, voidaan vastustaa h\u00e4nen vaatimuksiaan, jos voidaan todistaa, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ei ollut todellista luovaa panosta. Yrityksen immateriaalioikeuksien hallinnassa on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 luovan panoksen todellisuus, ei asema tai hierarkia, on perustana luotaessa luottamusta oikeudelliseen vakauden varmistamiseksi.<\/p>\n\n\n\n
<\/span>T\u00e4rke\u00e4 poikkeus nro 1: Yrityksen sis\u00e4ll\u00e4 luodut teokset<\/span><\/h2>\n\n\n\nYritystoiminnassa p\u00e4ivitt\u00e4in luotavat raportit, piirustukset, ohjelmistot ja suunnitelmat ovat teoksia, jotka vaatisivat jokaisen luomiskerran yhteydess\u00e4 tekij\u00e4lt\u00e4 luvan, mik\u00e4li t\u00e4llainen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 olisi pakollinen. T\u00e4m\u00e4 hidastaisi merkitt\u00e4v\u00e4sti liiketoiminnan sujuvaa etenemist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n ongelman ratkaisemiseksi Japanin tekij\u00e4noikeuslaki (Tekij\u00e4noikeuslaki, artikla 15) sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yhden t\u00e4rkeimmist\u00e4 poikkeuksista periaatteeseen, joka tunnustaa tekij\u00e4n: “ty\u00f6suhteessa syntyneet teokset”. T\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6s, joka on m\u00e4\u00e4ritelty Japanin tekij\u00e4noikeuslaissa, tunnustaa tietyin edellytyksin yrityksen tai muun organisaation alkuper\u00e4iseksi tekij\u00e4ksi, ei yksitt\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joka teoksen loi.<\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6suhteessa syntyneen teoksen syntyminen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikki seuraavat Japanin tekij\u00e4noikeuslain 15 artiklan 1 momentissa m\u00e4\u00e4ritellyt ehdot t\u00e4yttyv\u00e4t:<\/p>\n\n\n\n
\nTeoksen tulee olla luotu yrityksen tai muun organisaation aloitteesta.<\/li>\n\n\n\n Sen tulee olla luotu yrityksen tai organisaation palveluksessa olevan henkil\u00f6n toimesta.<\/li>\n\n\n\n Henkil\u00f6n tulee luoda teos ty\u00f6teht\u00e4viens\u00e4 puitteissa.<\/li>\n\n\n\n Yrityksen tai organisaation tulee julkaista teos omalla nimell\u00e4\u00e4n.<\/li>\n\n\n\n Sopimuksessa, ty\u00f6ehtos\u00e4\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tai muussa asiakirjassa ei ole erityisi\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 luomishetkell\u00e4.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n<\/p>\n
<\/p>\n
Kuitenkin, kun kyseess\u00e4 ovat tietokoneohjelmistot, jotka on kehitetty sis\u00e4iseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n eik\u00e4 niit\u00e4 yleens\u00e4 julkaista ulkopuolisille, Japanin tekij\u00e4noikeuslain 15 artiklan 2 momentin mukaan “yrityksen nimiss\u00e4 tapahtuva julkaisu” ei ole tarpeen.<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n\n\n\n\nVaatimus<\/td>\n Yleiset teokset (raportit, suunnitelmat jne.)<\/td>\n Tietokoneohjelmistot<\/td>\n<\/tr>\n<\/thead>\n \n\n1. Yrityksen aloite<\/td>\n Tarvitaan<\/td>\n Tarvitaan<\/td>\n<\/tr>\n \n2. Palveluksessa olevan henkil\u00f6n luoma<\/td>\n Tarvitaan<\/td>\n Tarvitaan<\/td>\n<\/tr>\n \n3. Ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4 luotu<\/td>\n Tarvitaan<\/td>\n Tarvitaan<\/td>\n<\/tr>\n \n4. Yrityksen nimiss\u00e4 julkaistu<\/td>\n Tarvitaan<\/td>\n Ei tarvita<\/td>\n<\/tr>\n \n5. Erityisi\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 ei ole<\/td>\n Tarvitaan<\/td>\n Tarvitaan<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<\/figure>\n<\/p>\n
<\/p>\n
N\u00e4ist\u00e4 vaatimuksista erityisesti “palveluksessa olevan henkil\u00f6n” m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 aiheuttaa usein erimielisyyksi\u00e4 ja on yleinen riidanaihe oikeudenk\u00e4ynneiss\u00e4. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vakituiset ty\u00f6ntekij\u00e4t kuuluvat t\u00e4h\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n, mutta ongelmallista on m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 sopimusty\u00f6ntekij\u00f6iden, vuokraty\u00f6ntekij\u00f6iden tai freelancereiden, jotka ovat tehneet teoksen ilman muodollista ty\u00f6suhdetta, tuottamien teosten kohtalo.<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
T\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 ennakkotapaus on Japanin korkeimman oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s “RGB Adventure -tapauksessa” 11. huhtikuuta 2003 (2003). T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa Kiinasta turistiviisumilla Japaniin tullut suunnittelija loi hahmosuunnittelun japanilaiselle animaatioyhti\u00f6lle ilman virallista ty\u00f6sopimusta. Korkein oikeus korosti muodollisen sopimussuhteen sijaan todellista suhdetta ja esitti kaksi keskeist\u00e4 kriteeri\u00e4: 1) onko henkil\u00f6 tarjonnut ty\u00f6panostaan yrityksen ohjauksessa ja valvonnassa, ja 2) voidaanko maksettu korvaus katsoa ty\u00f6panoksen vastineeksi. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa suunnittelija ty\u00f6skenteli yrityksen ohjeiden mukaan ja sai kuukausittaista kiinte\u00e4\u00e4 palkkaa, joten todettiin, ett\u00e4 h\u00e4n oli todellisuudessa yrityksen ohjauksen ja valvonnan alaisena, ja ty\u00f6suhteessa syntyneen teoksen olemassaolo hyv\u00e4ksyttiin.<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 korkeimman oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s on toiminut standardina my\u00f6hemmiss\u00e4 oikeustapauksissa. Esimerkiksi “Valokuvaajan tapauksessa” (Tieteen ja teknologian korkein oikeus, 24. joulukuuta 2009) todettiin, ett\u00e4 ammattivalokuvaaja k\u00e4ytti kuvaamisessa korkeaa ammatillista harkintaa ja vaikka h\u00e4n sai yleisi\u00e4 ohjeita yritykselt\u00e4, h\u00e4n ei ollut todellisuudessa yrityksen ohjauksen ja valvonnan alaisena, joten ty\u00f6suhteessa syntyneen teoksen olemassaoloa ei hyv\u00e4ksytty. Toisaalta “Shingoku no Valhalla Gate -tapauksessa” (Tieteen ja teknologian korkein oikeus, 25. helmikuuta 2016) todettiin, ett\u00e4 ty\u00f6sopimusta vailla oleva pelinkehitt\u00e4j\u00e4, joka kirjasi ty\u00f6aikansa ja k\u00e4ytti yrityksen tiloja ja laitteita, oli todellisuudessa yrityksen ohjauksen ja valvonnan alaisena, ja ty\u00f6suhteessa syntyneen teoksen olemassaolo hyv\u00e4ksyttiin.<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
N\u00e4ist\u00e4 oikeustapauksista voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 yrityksen p\u00e4ivitt\u00e4inen “liiketoiminnan hallinta” itsess\u00e4\u00e4n kantaa oikeudellista merkityst\u00e4 immateriaalioikeuksien omistajuuden m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4. Vaikka sopimuksessa lukee “toimeksianto”, jos p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 toiminnassa hallitaan tarkasti ty\u00f6aikaa ja -paikkaa, annetaan yksityiskohtaisia ohjeita ty\u00f6n edistymisest\u00e4 ja maksetaan korvausta tunneittain, oikeus voi katsoa t\u00e4m\u00e4n todelliseksi ohjaukseksi ja valvonnaksi ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 teoksen tekij\u00e4noikeudet kuuluvat yritykselle ty\u00f6suhteessa syntyneen\u00e4 teoksena. Siksi yritysten on strategisesti sovitettava yhteen sopimussis\u00e4lt\u00f6 ja todellinen liiketoiminnan hallinta v\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen odottamattomia oikeuksien omistajuuden riskej\u00e4.<\/p>\n
<\/span>T\u00e4rke\u00e4 poikkeus nro 2: Elokuvateosten tekij\u00e4noikeus Japanissa<\/span><\/h2>\n<\/p>\n
<\/p>\n
Elokuva on monimutkainen taiteenmuoto, joka syntyy lukuisien asiantuntijoiden, kuten ohjaajien, k\u00e4sikirjoittajien, kuvaajien, lavastajien, n\u00e4yttelij\u00f6iden ja muusikoiden luovien panosten yhdistelm\u00e4st\u00e4. Jos kaikki n\u00e4m\u00e4 panostajat omistaisivat tekij\u00e4noikeudet (omaisuusoikeudet) yhdess\u00e4 yhteisin\u00e4 tekij\u00f6in\u00e4, voisi synty\u00e4 aiemmin mainittu “tekij\u00e4noikeuksien umpikuja”, joka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tekisi elokuvan kaupallisesta hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4, kuten levityksest\u00e4 ja lisenssien my\u00f6nt\u00e4misest\u00e4, mahdotonta. V\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen t\u00e4llaisen tilanteen ja edist\u00e4\u00e4kseen suuria investointeja vaativan elokuvateollisuuden terveellist\u00e4 kehityst\u00e4, Japanin tekij\u00e4noikeuslaki on asettanut elokuvateoksille omat s\u00e4\u00e4nt\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
Ensinn\u00e4kin, Japanin tekij\u00e4noikeuslain 16. pyk\u00e4l\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelee elokuvateoksen “tekij\u00e4t” niiksi, jotka ovat osallistuneet tuotantoon, ohjaukseen, esitt\u00e4miseen, kuvaamiseen, lavastukseen ja muihin vastaaviin teht\u00e4viin ja jotka ovat luovasti vaikuttaneet elokuvateoksen kokonaisvaltaiseen muodostumiseen. T\u00e4h\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n kuuluvat esimerkiksi elokuvaohjaajat ja kuvaajat. N\u00e4m\u00e4 henkil\u00f6t s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t tekij\u00f6in\u00e4 siirrett\u00e4viss\u00e4 olemattomat “tekij\u00e4noikeudelliset persoonallisuusoikeudet” (kuten nimen ilmoittamisoikeus ja teoksen eheyden suoja).<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
Kuitenkin, omaisuusoikeutena olevan “tekij\u00e4noikeuden” omistajuudesta s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n Japanin tekij\u00e4noikeuslain 29. pyk\u00e4l\u00e4ss\u00e4, joka asettaa ratkaisevan erityispoikkeuksen. T\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4d\u00f6s m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, ett\u00e4 elokuvateoksen tekij\u00e4noikeudet eiv\u00e4t kuulu tekij\u00f6ille (kuten ohjaajille), vaan “elokuvateoksen tuotannosta aloitteellisesti ja vastuullisesti huolehtivalle” eli “elokuvan tuottajalle”. Elokuvan tuottajalla tarkoitetaan yleens\u00e4 elokuvan rahoituksen j\u00e4rjest\u00e4vi\u00e4 ja lopullisen vastuun kantavia elokuvayhti\u00f6it\u00e4 tai tuotantokomiteoita.<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 on selke\u00e4 teollisuuspoliittinen huomio, joka on sis\u00e4llytetty Japanin tekij\u00e4noikeuslakiin. Monien luovien tekij\u00f6iden osallistuessa elokuvan tuotantoon, t\u00e4m\u00e4 mekanismi keskitt\u00e4\u00e4 kaupalliseen hy\u00f6dynt\u00e4miseen tarvittavat omaisuusoikeudet riskin kantavalle elokuvan tuottajalle, poistaen oikeuksien k\u00e4sittelyn monimutkaisuuden ja mahdollistaen sujuvan rahoituksen hankinnan sek\u00e4 globaalin levityksen. T\u00e4m\u00e4n ansiosta sijoittajat voivat investoida elokuvaprojekteihin ilman huolta oikeudellisista ep\u00e4varmuuksista. Persoonallisuusoikeudet j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yksitt\u00e4isille luoville tekij\u00f6ille ja keskitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 omaisuusoikeudet tuottajalle, t\u00e4m\u00e4 erottelumalli on eritt\u00e4in j\u00e4rkev\u00e4 oikeudellinen ratkaisu, joka tasapainottaa luovien tekij\u00f6iden kunnian ja elokuvateollisuuden kehityksen.<\/p>\n
<\/span>Lis\u00e4tietoja tietokoneella luoduista teoksista<\/span><\/h2>\n<\/p>\n
<\/p>\n
Viime vuosina teko\u00e4lyn (AI) teknologian kehittyess\u00e4 on tietokoneiden tuottamien sis\u00e4lt\u00f6jen tekij\u00e4noikeuskysymykset nousseet maailmanlaajuiseen keskusteluun. Japanin tekij\u00e4noikeuslain osalta suoraa s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 ei ole, mutta Japanin kulttuuriviraston tekij\u00e4noikeusneuvoston vuonna 1993 (Heisei 5) julkaisema raportti mukaan lukien pitk\u00e4aikaiset pohdinnat ovat tuoneet esiin johdonmukaisen ajattelutavan.<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 perusajatus tunnetaan ‘ty\u00f6kaluteoriana’. Se asettaa tietokoneet ja AI-j\u00e4rjestelm\u00e4t ihmisen luovan toiminnan suorittamisen edistyneiksi ‘ty\u00f6kaluiksi’. T\u00e4m\u00e4n n\u00e4kemyksen mukaan, vaikka teos olisi tietokoneen tuottama, mik\u00e4li ihminen on luovassa prosessissa osoittanut luovaa aikomusta ja antanut konkreettisia ohjeita (sy\u00f6tt\u00e4nyt komentoja, valinnut dataa, asettanut parametreja, valikoinut ja muokannut tuotettuja tuloksia jne.), ja n\u00e4in ollen ilmaissut ajatuksia tai tunteita luovasti, kyseinen henkil\u00f6 tunnustetaan teoksen tekij\u00e4ksi.<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
Olipa AI-teknologia kuinka kehittynytt\u00e4 tahansa, nykyisen japanilaisen oikeustulkinnan mukaan AI itse ei voi olla tekij\u00e4noikeuden haltija. Oikeudellinen kysymys ei ole ‘voiko AI olla tekij\u00e4’, vaan ‘mink\u00e4 ihmisen mitk\u00e4 toimet AI:n tuottaman teoksen luomisessa arvioidaan tekij\u00e4noikeudellisesti merkitt\u00e4v\u00e4ksi luovaksi panokseksi’. T\u00e4m\u00e4 ‘ty\u00f6kaluteoria’ tarjoaa johdonmukaisen l\u00e4hestymistavan, joka takaa oikeudellista ennakoitavuutta nopeasti muuttuvassa teknologisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Kun yritykset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t AI:ta sis\u00e4ll\u00f6n tuottamiseen, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 dokumentoida ja pysty\u00e4 todistamaan ihmisen luovan osallistumisen prosessi, kuten komentojen suunnittelu ja tuotosten valikointi sek\u00e4 muokkaus, jotta tekij\u00e4noikeudet voidaan turvata.<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/span>Yhteenveto<\/span><\/h2>\n<\/p>\n
<\/p>\n
Japanin tekij\u00e4noikeuslain mukainen tekij\u00e4n tunnistaminen l\u00e4htee yksinkertaisesta periaatteesta: “Tekij\u00e4 on henkil\u00f6, joka on luonut teoksen”. Kuitenkin yritystoiminnan kontekstissa t\u00e4m\u00e4 periaate ei yksin\u00e4\u00e4n riit\u00e4 vastaamaan moninaisiin luomisen muotoihin. Useiden henkil\u00f6iden osallistuminen yhteistekij\u00f6in\u00e4, ty\u00f6ntekij\u00f6iden luomat ty\u00f6suhdeteokset ja elokuvateokset ovat t\u00e4rkeit\u00e4 poikkeuksia, jotka on luotu oikeuksien omistuksen s\u00e4\u00e4t\u00e4miseksi liiketoiminnan todellisuuden mukaisesti. N\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 liiketoimintaa harjoittaminen voi aiheuttaa vakavia riskej\u00e4, kuten tahattoman t\u00e4rke\u00e4n immateriaalioikeuden menett\u00e4misen tai odottamattomiin oikeusriitoihin joutumisen. Immateriaalioikeuksien omistuksen varmistamiseksi ja liiketoiminnan vakauden takaamiseksi on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 solmia kaikkien luovaa toimintaa harjoittavien osapuolten kanssa etuk\u00e4teen selke\u00e4t ja yksityiskohtaiset sopimukset sek\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 oikeussuhteet.<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
Monolith-oikeustoimistomme on tarjonnut erikoistuneita oikeudellisia palveluita monille kotimaisille ja kansainv\u00e4lisille asiakkaille Japanin tekij\u00e4noikeuslain mukaisissa monimutkaisissa kysymyksiss\u00e4 ja meill\u00e4 on laaja kokemus n\u00e4ist\u00e4 asioista. Toimistossamme on useita asiantuntijoita, joilla on paitsi Japanin asianajajap\u00e4tevyys my\u00f6s ulkomaisia oikeudellisia p\u00e4tevyyksi\u00e4 ja jotka puhuvat englantia, mik\u00e4 mahdollistaa kansainv\u00e4lisen liiketoiminnan kontekstissa esiintyvien tekij\u00e4noikeuskysymysten tarkan k\u00e4sittelyn. Jos yrityksell\u00e4nne on kysytt\u00e4v\u00e4\u00e4 tekij\u00e4n tunnistamisesta, sopimusten laatimisesta tai oikeuksien hallintaj\u00e4rjestelm\u00e4n rakentamisesta, jotka tukevat yrityksenne immateriaalioikeusstrategiaa, ota rohkeasti yhteytt\u00e4 toimistoomme.\u00a0<\/p>\n
<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Japanin tekij\u00e4noikeuslaissa kysymys siit\u00e4, “kuka on tekij\u00e4”, on kaikkien oikeussuhteiden l\u00e4ht\u00f6kohta ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4 keskustelunaihe. Toisin kuin patentti- tai tavaramerkkioikeudet, t […]<\/p>\n","protected":false},"author":32,"featured_media":69194,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18],"tags":[24,96],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69193"}],"collection":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/32"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=69193"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69193\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":69334,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69193\/revisions\/69334"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/69194"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=69193"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=69193"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/monolith.law\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=69193"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}