Mikä on järjestelmä, joka käsittelee kiistoja koskien domainin siirtohakemuksia?

Nykyajan liiketoiminnassa, jossa internetin kautta tapahtuvan myynnin ja markkinoinnin merkitys on kasvanut, voi olla hankalaa, jos joku muu hankkii yrityksesi tai tuotteesi domain-nimen.

Tätä vastaan voidaan taistella käyttämällä menetelmää, jota kutsutaan ‘domain-nimen siirtohakemukseksi’. Pelkkä se, että olet hankkinut domain-nimen ensin, ei oikeuta sinua väittämään, että sinulla on oikeus pitää se.

Tässä artikkelissa selitämme ‘domain-nimen siirtohakemuksen’ kahdesta reitistä ‘riidanratkaisun’ ja mitä tehdä, jos olet tyytymätön riidanratkaisun päätökseen.

Verkkotunnuksen siirtopyyntö

Verkkotunnuksen peruuttamiseen tai siirtopyyntöön on kaksi reittiä.

Riitojen ratkaisu

• JP-verkkotunnuksia koskevat JPNIC:n (Japanin verkkotiedotuskeskus) määrittelemät “JP-verkkotunnusten riitojen ratkaisukäytännöt”. Voit hakea riitojen ratkaisua JPNIC:n hyväksymältä riitojen ratkaisuelimeltä. Hakija voi pyytää rekisteröijän verkkotunnuksen peruuttamista tai kyseisen verkkotunnuksen siirtämistä hakijalle.
• Yleisiä verkkotunnuksia koskevat ICANN:n (Internet Corporation for Assigned Names and Numbers) määrittelemät “Yhtenäiset verkkotunnusten riitojen ratkaisukäytännöt”. Voit hakea riitojen ratkaisua ICANN:n hyväksymältä riitojen ratkaisuelimeltä. Hakija voi pyytää rekisteröijän verkkotunnuksen peruuttamista tai kyseisen verkkotunnuksen siirtämistä hakijalle.

Oikeudenkäynti

• Voit nostaa kanteen tuomioistuimessa ja saada asian käsitellyksi epäoikeudenmukaisen kilpailun estämislain perusteella.

“Verkkotunnuksen siirtopyynnön” osalta oikeudenkäyntiä käsitellään toisessa artikkelissamme “Yrityksen nimi / tuotenimi ja tavaramerkki / verkkotunnus”.

https://monolith.law/corporate/domain-trademark-company[ja]

Riitojen ratkaisu on yksinkertainen ja nopea (korkeintaan 57 päivää), mutta sillä ei ole oikeudellista sitovuutta, ja tyytymättömät osapuolet voivat nostaa kanteen toimivaltaisessa tuomioistuimessa, joten se ei ole lopullinen päätös. Joten, miten “verkkotunnuksen peruuttaminen tai siirtäminen” päätetään todellisessa oikeudenkäynnissä?

goo-verkkotunnuksen rekisteröinnin siirto

goo on NTT-ryhmän tarjoama portaalisivusto, ja tämän goon liittyen verkkotunnuksen rekisteröinnin siirtoa on käsitelty oikeudessa.

Popcorn-yhtiö sai JPNIC:ltä (Japanin verkkotiedotuskeskus) ‘goo.co.jp’ -verkkotunnuksen rekisteröinnin elokuussa 1996. Tähän vastauksena NTT-X (myöhemmin NTT Resonant) hankki samalla tavalla ‘goo.ne.jp’ -verkkotunnuksen rekisteröinnin helmikuussa 1997.

NTT-X käytti ‘goo.ne.jp’ -verkkotunnusta tietohakusivuston ylläpitämiseen, mutta Popcorn-yhtiön ‘goo.co.jp’ -verkkotunnuksen käyttö aiheutti sekaannusta alkuperästä, ja ‘goo.co.jp’ -valinnan jälkeen käyttäjät ohjattiin automaattisesti aikuisviihdesivustolle. Tämän perusteella NTT-X vaati marraskuussa 2000 Teollisuusomaisuuden välityskeskuksesta (nykyisin ‘Japanin immateriaalioikeuksien välityskeskus’) Popcorn-yhtiön ‘goo.co.jp’ -verkkotunnuksen siirtämistä NTT-X:lle. Vastauksena tähän keskus hyväksyi NTT-X:n vaatimuksen helmikuussa 2001 ja määräsi Popcorn-yhtiön siirtämään ‘goo.co.jp’ -verkkotunnuksen NTT-X:lle. Popcorn-yhtiö ei hyväksynyt tätä ja haastoi asian Tokion alioikeuteen vaatien vahvistusta oikeudelleen käyttää ‘goo.co.jp’ -verkkotunnusta.

Verkkotunnusten ja tavaramerkkien ympärillä käytävät kiistat voidaan luokitella seuraavasti:

Verkkotunnuksen siirtoa koskevat vaatimukset

JPNIC:n (Japan Network Information Center) määrittelemässä JP-DRP:ssä (Japanin verkkotunnusriitojen ratkaisupolitiikka) on määritelty vaatimukset, jotka on täytettävä verkkotunnuksen siirtoa koskevassa pyynnössä.

1. Rekisteröijän verkkotunnus on identtinen tai niin samankaltainen, että se aiheuttaa sekaannusta hakijan kauppamerkin tai muun merkinnän kanssa, johon hakijalla on oikeus tai laillinen etu
2. Rekisteröijällä ei ole oikeutta tai laillista etua kyseisen verkkotunnuksen rekisteröintiin
3. Rekisteröijän kyseistä verkkotunnusta on rekisteröity tai käytetty vilpillisessä tarkoituksessa

Tässä tapauksessa kiistanalaiseksi nousi kysymys siitä, täyttyvätkö nämä kolme vaatimusta.

Onko NTT-X:lla oikeuksia tai laillisia etuja?

Ensimmäinen kysymys on, onko NTT-X:lla oikeuksia tai laillisia etuja. NTT-X on huhtikuusta syyskuuhun 2000 asti käyttänyt noin 520 miljoonaa jeniä mainontaan ja markkinointiin, mukaan lukien televisiomainokset, sanomalehti-ilmoitukset, aikakauslehti-ilmoitukset, bannerimainokset ja tapahtumien järjestäminen. Se on saanut laajaa huomiota lukuisissa sanomalehdissä, aikakauslehdissä, verkkosivuilla ja sähköpostiuutisissa, ja sitä on käsitelty useita kertoja televisio-ohjelmissa. Lisäksi Japanin tutkimuskeskus on ilmoittanut, että syytetyn sivusto on aina ollut korkealla “Japan Access Rating” -mittarissa, joka osoittaa sivuston käyttömäärän Internetissä. Sivuston päivittäinen sivunäyttökertojen määrä, joka on todellinen määrä käyttäjiä, jotka ovat käyneet sivustolla, ylitti miljoonan viiden kuukauden palvelun jälkeen ja nousi 14,5 miljoonaan heinäkuuhun 2000 mennessä.

Lisäksi NTT-ryhmän liikevaihto, joka on saatu goo-liittyvistä liiketoiminnoista, oli noin 1,16 miljardia jeniä vuonna 1999 ja noin 950 miljoonaa jeniä vuoden 2000 ensimmäisellä puoliskolla. Koska goo tarjoaa pääpalvelunsa, kuten hakupalvelun, ilmaiseksi, suurin osa näistä tuloista tulee mainostuloista sivustolla.

Näiden tosiseikkojen perusteella on tunnustettu, että NTT-X:lla on oikeuksia tai laillisia etuja goo-verkkotunnuksessa.

Verkkotunnuksen samankaltaisuus

Verkkotunnus, joka sisältää sekä ylimmän tason että toisen tason verkkotunnuksen, edustaa “osoitetta” tai “nimeä” internetissä tiedon lähettäjälle tai tarjoajalle. Popcorn-yhtiö väitti, että jos toisen tason verkkotunnus on erilainen, se edustaa täysin erilaista “osoitetta” tai “nimeä”, eli se on täysin erilainen verkkotunnus.

Vastauksena tähän, tuomioistuin totesi, että vaikka on totta, että erilainen toisen tason verkkotunnus tarkoittaa erilaista verkkotunnusta, Popcorn-yhtiön verkkotunnus koostuu “jp” -osasta, joka on maakoodi, joka muodostaa ylimmän tason verkkotunnuksen, “co” -osasta, joka on organisaatiotyyppikoodi, joka muodostaa toisen tason verkkotunnuksen, ja “goo” -osasta, joka on koodi, joka osoittaa verkkotunnuksen käyttäjän (isännän). “co.jp” osoittaa vain, että Popcorn-yhtiön verkkotunnus on JPNIC:n hallinnoima ja että rekisteröijä on yritys. Se on yhteinen monille verkkotunnuksille. Lisäksi, “goo” -osalla on pääasiallinen tunnistusvoima Popcorn-yhtiön verkkotunnuksessa, joten Popcorn-yhtiön verkkotunnuksen keskeinen osa on “goo”, jota kutsutaan “guuksi”.

Toisaalta, NTT-X:n tavaramerkki 1 on kirjoitettu “GOO” suurilla kirjaimilla ja sen alapuolella on kirjoitettu “guu” katakanalla. Tavaramerkki 2 on “goo” pienillä kirjaimilla ja se on kuvioitu. NTT-X:n tavaramerkit ovat molemmat nimeltään “guu”.

Tuomioistuin totesi, että ottaen huomioon nämä tosiasiat ja NTT-X:n sivuston tunnettuuden, Popcorn-yhtiön verkkotunnus on samankaltainen kuin NTT-X:n tavaramerkki, näyttö ja verkkotunnus, mikä aiheuttaa sekaannusta. Tuomioistuin totesi, että samankaltaisuuden vaatimus tulisi arvioida objektiivisesti, riippumatta rekisteröinnin järjestyksestä tai subjektiivisesta käsityksestä.

Oikeudet tai lailliset edut domain-nimen rekisteröinnissä

“goo.co.jp” on domain-nimi, jonka Popcorn-yhtiö, joka alun perin keskittyi karaokebaarin liiketoimintaan, perusti yhteisösivustona kohdistaakseen karaoke-asiakkaita, erityisesti lukiolaistyttöjä. Tuomioistuin on tunnustanut, että se ei ole rekisteröity väärin.

Kuitenkin, sivuston kävijämäärä oli vähäinen, ja aikuisten miesten, jotka olivat kiinnostuneita lukiolaistyttöistä, vierailut olivat yleisempiä kuin itse lukiolaistyttöjen. Tämä ei johtanut karaokebaarin myynnin kasvuun. Siksi Popcorn-yhtiö päätti jatkaa alkuperäisen lukiolaistyttöjen yhteisösivuston sisällön tuottamista, mutta tavoitellakseen aikuisten miesten kävijöitä, he alkoivat mainostaa sivustoaan aikuisviihdesivustoilla. Lopulta he muuttivat sivustonsa automaattisesti ohjaamaan kävijät toisille aikuisviihdesivustoille, estäen pääsyn alkuperäiseen lukiolaistyttöjen yhteisösivustoon, ja alkoivat saada osuuden tuloista kävijämäärän mukaan.

Tuomioistuin totesi, että Popcorn-yhtiön mainoksissa ei ollut Popcorn-yhtiön kauppanimeä, vaan ainoastaan agentuurin nimi “GOO! Tuki ja yhteydenotot”. Lisäksi ei ollut riittävästi todisteita siitä, että Popcorn-yhtiö olisi tunnistettu nimellä “goo.co.jp” tai “goo”, kuten tosiasia, että he mainostivat sivustoa tai kyseistä domain-nimeä yhdessä Popcorn-yhtiön kanssa. Tuomioistuin totesi, että ei voida väittää, että Popcorn-yhtiö olisi yleisesti tunnistettu nimellä “goo.co.jp” tai “goo”, eikä ole olemassa riittäviä olosuhteita, jotka osoittaisivat, että Popcorn-yhtiöllä olisi oikeudet tai lailliset edut “goo.co.jp”:n suhteen.

Onko rekisteröinti tai käyttö tapahtunut vilpillisessä tarkoituksessa

Tuomioistuin totesi, että Popcorn-yhtiö oli muuttanut merkittävästi ‘goo.co.jp’ -sivuston käyttötapaa, jota se oli jatkuvasti käyttänyt ennen kuin goo tuli tunnetuksi. Yhtiö käytti sivustoa vain siirtotarkoituksessa ja sai voitonjaon aikuissivustoa ylläpitävältä yritykseltä sen mukaan, kuinka monta kertaa sivustoa oli käytetty. Tämä oli kuin olisi perustettu erillinen sivusto, jolla oli sama domain-nimi.

Lisäksi, kun ‘goo.co.jp’ lopetti automaattisen uudelleenohjauksen ja linkitti selkeästi aikuissivustoon, päivittäiset kävijät olivat kymmeniä verrattuna ‘goo.co.jp’:n 33 400 päivittäiseen kävijämäärään. Tämän perusteella ei voida olettaa, että suurin osa ‘goo.co.jp’:n käyttäjistä olisi tarkoituksellisesti etsinyt aikuisviihdettä. Suurin osa käyttäjistä oli todennäköisesti sekoittanut ‘goo.ne.jp’:n ‘goo.co.jp’:hen tai tehnyt kirjoitusvirheen. Tämän seurauksena,

Kantaja väittää, että hän on käyttänyt kyseistä domain-nimeä ennen kuin vastaajan sivusto tuli tunnetuksi, ja että vastaaja, tietäen domain-nimen olemassaolosta, hankki vastaajan domain-nimen ja aiheutti sekaannuksen. Vaikka kantaja käytti domain-nimeä ensin ja vastaaja tiesi domain-nimen olemassaolosta, se ei suoraan tarkoita, että kantajan domain-nimen käyttö olisi suojattu. Vaikka domain-nimeä olisi käytetty ensin, jos sitä on käytetty vilpillisessä tarkoituksessa, domain-nimen käyttö ei välttämättä ole suojattu, mikä on selvää riitojen ratkaisupolitiikan valossa. Kuten edellä mainittiin, kantajalla oli vilpillinen tarkoitus.

Tokion alioikeuden päätös 26. huhtikuuta 2002 (Gregoriaaninen kalenteri)

Tämän perusteella tuomioistuin totesi, että domain-nimeä oli käytetty vilpillisessä tarkoituksessa ja hylkäsi Popcorn-yhtiön vaatimuksen.

Popcorn-yhtiö valitti päätöksestä, mutta Tokion ylioikeus hylkäsi valituksen ja vahvisti ensimmäisen oikeusasteen päätöksen, jonka mukaan ‘goo.co.jp’ -domain-nimen tuli siirtyä NTT-X:lle (Tokion ylioikeuden päätös 17. lokakuuta 2002 (Gregoriaaninen kalenteri)). Tämä oli ensimmäinen ylioikeuden päätös, joka koski domain-nimien siirtoa koskevan riitojen ratkaisupolitiikan soveltamista.

Yhteenveto

Verkkotunnuksen peruuttamista tai siirtoa koskevia pyyntöjä on kaksi erilaista reittiä, ja tässä tapauksessa se käsiteltiin JPNIC:n (Japanin verkkotunnusinformaatiokeskus) hyväksymän riidanratkaisuelimen kautta. Kuitenkin, myös tapauksissa, joissa pyydetään verkkotunnuksen käytön lopettamista perustuen Japanin epäreilun kilpailun estämislakiin, päätökset tehdään lähes samojen vaatimusten perusteella.

Molemmissa tapauksissa, siirtoa tai peruutusta koskevan pyynnön kohteena oleva osapuoli väittää, että he ovat toimineet ensin. Kuitenkin, pelkästään tämän perusteella ei voida hyväksyä oikeutta pitää verkkotunnusta.