Kuka omistaa ohjelman lähdekoodin tekijänoikeudet?

Tekijänoikeuslain mukaan ohjelmat on nimenomaisesti määritelty ‘tekijänoikeuden alaisiksi teoksiksi’.

Kuitenkin, toisin kuin romaanit tai maalaukset ja muut tekijänoikeuden alaiset teokset, järjestelmäkehitykseen liittyvät ohjelmat luodaan yleensä useiden työntekijöiden tai useiden yritysten yhteistyönä.

Tämän seurauksena oikeudelliset suhteet voivat helposti muuttua epäselviksi, mikä johtaa helposti monimutkaisiin riitoihin.

Tässä artikkelissa selitämme, kuka omistaa ohjelmien tekijänoikeudet, ja käsittelemme riitojen yleisiä syitä ja ratkaisuja oikeustapausten avulla.

Mikä on tekijänoikeuslaki?

Tekijänoikeuslaki on laki, jonka tarkoituksena on suojata kirjailijoiden oikeuksia teoksiinsa, kuten romaaneihin, elokuviin ja maalauksiin, ja antaa kannustimia luomiseen, mikä edistää “kulttuurin kehitystä”.

Tekijänoikeuslain erityispiirteenä on, että toisin kuin patenttilaissa, oikeudet syntyvät automaattisesti teoksen luomisen yhteydessä ilman, että sitä tarvitsee rekisteröidä valtiolle.

“Ohjelmiston teoksen” ja “lähdekoodin” suhde

Tekijänoikeuslaissa, kuten romaaneissa ja maalauksissa, “ohjelma” on “teos”, joka voi olla tekijänoikeuslain suojan kohteena, ja tämä on nimenomaisesti mainittu laissa (Japanin tekijänoikeuslaki, artikla 10, kohta 1, alakohta 9).

Artikla 10 (Teosten esimerkit)

Tämän lain mukaan teoksia ovat esimerkiksi seuraavat:
…
9. Ohjelmiston teokset

Japanin tekijänoikeuslaki, artikla 10, kohta 1, alakohta 9

“Ohjelma” on määritelty seuraavasti:

Se, joka on esitetty yhdistämällä ohjeita tietokoneelle niin, että se voi saada aikaan tuloksen

Japanin tekijänoikeuslaki, artikla 1, kohta 1, alakohta 10.2

Toisaalta, “lähdekoodi” ei ole määritelty laissa, mutta yleisesti ottaen sillä tarkoitetaan ohjeita, jotka on kirjoitettu ihmisen ymmärtämällä kielellä (kuten JavaScript tai Python) tietokoneelle.

Tietokone suorittaa nämä ohjeet muuntamalla (kääntämällä) lähdekoodin konekieleksi.

Näin ollen, kun tarkastellaan “ohjelman” yllä olevaa määritelmää, voidaan sanoa, että lähdekoodi on suojattu tekijänoikeuslain “ohjelmiston teoksena”.

https://monolith.law/corporate/internet-technology-system-copyright-problem[ja]

Järjestelmäkehityksen yhteydessä esiintyvät
tekijänoikeuslakiin liittyvät ongelmat

Järjestelmäkehityksen yhteydessä tekijänoikeudesta tulee ongelma seuraavissa kahdessa päätyypissä.

Kuka on tekijänoikeuden haltija

Kysymys siitä, kuka omistaa tekijänoikeuden, liittyy tekijänoikeuden siirron onnistumiseen ja ajoitukseen.

Järjestelmäkehityksen yhteydessä palveluntarjoajalla on usein useita työntekijöitä, jotka jakavat projektin, mikä tekee oikeuksien omistajuudesta epäselvän ja johtaa monimutkaisiin riitoihin.

Lisäksi, kun palveluntarjoaja luovuttaa tuotoksen käyttäjälle, voi syntyä kiistoja siitä, voidaanko tekijänoikeus siirtää.

Onko tekijänoikeutta loukattu

Kysymys on “tekijänoikeuden loukkauksen” onnistumisesta, joka liittyy teosten kopiointiin ja mukauttamiseen.

Tämä koskee kysymyksiä, kuten onko jonkun toisen luoma “hyvin samankaltainen” ohjelma “vain viittaus” vai “kopio”.

Huomaa, että ohjelmaan liittyvät tekijänoikeusrikkomukset on selitetty yksityiskohtaisesti alla olevassa artikkelissa.

https://monolith.law/corporate/copyright-infringement-relatedtothe-program[ja]

Tässä artikkelissa keskitymme näiden ongelmien kokonaiskuvaan ja keskitymme erityisesti kysymykseen “kuka on tekijänoikeuden haltija”, ja selitämme sen alla.

Perustietoa lähdekoodin tekijänoikeuksien omistuksesta

Käsittelemme tekijänoikeuksien omistusta, kehityksen siirtoa ja sopimuksiin liittyvää perustietoa.

Tekijänoikeudet kuuluvat periaatteessa ‘luojalle’

Ensinnäkin, selvennetään, kenelle tekijänoikeudet kuuluvat. Ohjelmien tapauksessa, kuten romaaneissa tai maalauksissa, oikeudet kuuluvat periaatteessa tekijälle (henkilölle, joka on luonut teoksen).

Kuitenkin, tekijänoikeuslain mukaan, jos työ liittyy työtehtäviin, oikeudet kuuluvat työnantajalle tai vastaavalle taholle.

“Jos henkilö, joka työskentelee yrityksessä tai vastaavassa, luo ohjelman työtehtäviensä puitteissa yrityksen tai vastaavan tahon aloitteesta, tekijänoikeudet kuuluvat yritykselle tai vastaavalle taholle, ellei sopimuksessa, työsäännöissä tai muussa määräyksessä ole toisin määrätty.”

Tekijänoikeuslaki, pykälä 15, kohta 2 (Japanin tekijänoikeuslaki)

Tämä tarkoittaa, että jos ohjelman on luonut palveluntarjoajan työntekijä työaikana, tekijänoikeudet kuuluvat palveluntarjoajalle.

Kehityksen ulkoistaminen ei tarkoita tekijänoikeuksien siirtämistä

Tekijänoikeudet, lukuun ottamatta tekijän moraalisia oikeuksia, voidaan siirtää tai luovuttaa.

Kuitenkin, on tärkeää huomata, että kehitystyön ulkoistaminen korvausta vastaan ja tekijänoikeuksien luovuttaminen ovat erillisiä asioita.

On tapauksia, joissa on väärinkäsitys, että ohjelman tekijänoikeudet siirtyvät maksua vastaan samalla, kun ohjelma luovutetaan.

Kuitenkin, tekijänoikeuslain mukaan periaate on, että “oikeudet kuuluvat henkilölle, joka on luonut teoksen”, ei “henkilölle, joka on maksanut luomisen kustannukset”.

Jos ulkoistaja haluaa saada oikeudet, on tarpeen laatia sopimus etukäteen ja sopia siitä sopimuksen sisällössä.

Tekijänoikeuksien luovutusta koskevien lausekkeiden olemassaolo sopimuksissa jne.

Tekijänoikeuksien luovutusta koskevat sopimukset voidaan jakaa seuraaviin tapauksiin:

• Sopimuksessa tai vastaavassa on määräys tekijänoikeuksien luovutuksesta
• Ei ole sopimusta lainkaan tai sopimuksessa tai vastaavassa ei ole lauseketta tekijänoikeuksien luovutuksesta

Jos sopimuksessa tai vastaavassa on määräys tekijänoikeuksien luovutuksesta, tekijänoikeudet voidaan luonnollisesti siirtää toiselle osapuolelle. Tekijänoikeudet ovat siirrettävissä oleva oikeus, ja tekijänoikeuden haltija on hyväksynyt tämän itse.

Toisaalta, jos sopimusta ei ole lainkaan tai sopimuksessa tai vastaavassa ei ole lauseketta tekijänoikeuksien luovutuksesta, eli jos tekijänoikeuksien luovutuksesta ei ole nimenomaista sopimusta, voiko tekijänoikeuksia silti siirtää?

Alla selitämme, miten tekijänoikeuksien siirto onnistuu, jos tekijänoikeuksien luovutuksesta ei ole nimenomaista sopimusta, tuomioistuimen päätöksen perusteella.

Oikeustapaukset, joissa tekijänoikeuden siirrosta ei ole nimenomaista sopimusta

Tekijänoikeuden siirrosta, josta ei ole nimenomaista sopimusta, on olemassa sekä oikeustapauksia, jotka ovat hyväksyneet tekijänoikeuden siirron, että niitä, jotka ovat kieltäneet sen. Missä näiden kahden välillä on ero?

Tuomioistuimen päätös, joka hyväksyi tekijänoikeuden siirron

Vaikka se on eri alalla kuin järjestelmäkehitys, seuraava oikeustapaus voi olla hyödyllinen viite.

Monumentin suunnittelusta, joka oli tarkoitus sijoittaa aseman sisäänkäynnille, syntyi kiista suunnittelijan, joka loi monumentin suunnittelun, ja maakunnan sekä maakunnalta suunnittelutehtävän saaneen suunnitteluyrityksen välillä, jotka muokkasivat suunnitelmaa osittain ja rakensivat monumentin. Tekijänoikeusrikkomuksen olemassaoloa väiteltiin.

Tässä tapauksessa ei ollut nimenomaista sopimusta tekijänoikeuden siirrosta kantajan ja vastaajien välillä. Vastaajat väittivät, että tekijänoikeusrikkomusta ei voida tunnustaa, koska kantaja oli käytännössä hyväksynyt, että kyseisen suunnitelman tekijänoikeus kuuluu vastaajille ja että suunnitelmaa muutetaan.

Näin ollen tässä tapauksessa tekijänoikeuden siirron onnistuminen oli kiistanalainen kysymys, ja tuomioistuin totesi seuraavasti:

“Ottaen huomioon nämä tosiseikat (kuten se, että suunnittelumaksu oli maksettu ja että suunnittelua oli muutettu ilman suunnitteluneuvotteluja) ja se, että tämän monumentin oli alun perin tarkoitus sijoittaa Gifu-aseman eteläiseen sisäänkäyntiin eikä muuta käyttöä ollut suunniteltu, on kohtuullista olettaa, että valittaja oli suostunut ainakin hiljaisesti siirtämään tekijänoikeutensa vastaajayritykselle luodessaan tämän monumentin suunnitelman (joka on tekijänoikeuden alainen) ja saadessaan palkkion vastaajayritykseltä pyytämänsä summan. Vaikka olisi vaikea olettaa, että tekijänoikeuden siirrosta olisi ollut selvä sopimus, valittajan voidaan katsoa ainakin hiljaisesti hyväksyneen, että vastaajayritys suorittaa suunnittelutehtävän käyttäen osittain valittajan suunnitelmaa ja että maakunta rakentaa tämän monumentin tämän perusteella, ja hän on saanut korvauksen tästä.”

Tokion korkeimman oikeuden päätös 13. toukokuuta 2004 (Heisei 16)

Toisin sanoen, vaikka tekijänoikeuden siirrosta ei olisi nimenomaista sopimusta, jos tekijän katsotaan hiljaisesti hyväksyneen tekijänoikeuden siirron ottaen huomioon erilaiset olosuhteet työprosessin aikana, tekijänoikeuden siirto voidaan hyväksyä.

Oikeudenkäynti, jossa tekijänoikeuden siirtoa ei hyväksytty

Toisaalta, on olemassa oikeudenkäynti, jossa tekijänoikeuden siirtoa ei hyväksytty, kun ei ollut nimenomaista sopimusta tekijänoikeuden siirrosta.

Tässä tapauksessa, kantaja, joka oli antanut ohjelmiston kehittämisen vastaajan tehtäväksi, vaati vastaajalta vahingonkorvausta ja viivästyskorvausta, koska hän oli laiminlyönyt sopimuksen mukaisen velvollisuutensa luovuttaa kyseisen ohjelmiston lähdekoodi.

Vastaaja kiisti lähdekoodin luovutusvelvollisuuden perusteella tekijänoikeuden siirron, joten tässä tapauksessa tekijänoikeuden siirron hyväksyminen tai hylkääminen oli kiistanalainen kysymys. Kuitenkin tuomioistuin totesi seuraavasti ja ei hyväksynyt tekijänoikeuden siirtoa:

(1) Ei ole olemassa sopimusta tekijänoikeuden siirrosta, joka liittyy tämän sopimuksen täyttämiseen
Kantajan väite on, että tämän sopimuksen perusteella on sovittu tekijänoikeuden siirrosta tähän ohjelmaan ja tähän lähdekoodiin, ja tämän seurauksena syntyy myös velvollisuus luovuttaa lähdekoodi.
Kuten edellä 1(2) kohdassa todetaan, voidaan hyväksyä, että vastaaja on luonut tämän lähdekoodin ja että tämän lähdekoodin tekijänoikeus kuuluu alun perin vastaajalle.
Toisaalta, kuten edellä 1(2)(3) kohdassa todetaan, ei ole olemassa mitään asiakirjaa, jossa olisi määritelty tekijänoikeuden siirto tähän ohjelmaan tai tähän lähdekoodiin, joka on vaihdettu kantajan ja vastaajan välillä.
Kuten edellä 1 kohdassa todetaan, vastaaja ei ole luovuttanut tai paljastanut tätä lähdekoodia kantajalle, ja vaikka kantaja on vaatinut tämän lähdekoodin luovuttamista, vastaaja ei ole suostunut tähän.
Lisäksi, kantaja ei ole pyytänyt vastaajaa toimittamaan tätä lähdekoodia ennen marraskuuta 2011 (Heisei 23 vuosi), ja kuten edellä 1(7) kohdassa todetaan, kantajan edustaja on kysynyt vastaajalta, onko tämän lähdekoodin toimittaminen mahdollista, joten voidaan sanoa, että kantajan edustaja ymmärsi, että tämän toimittaminen ei ollut sopimusvelvoite.
Näin ollen, ei voida hyväksyä, että vastaaja olisi sopinut kantajan kanssa tämän lähdekoodin tekijänoikeuden siirtämisestä tai sen luovuttamisesta, ja pikemminkin, on kohtuullista hyväksyä, että tällaista sopimusta ei ollut.

Osakan alioikeuden päätös 12. kesäkuuta 2014 (Heisei 26 vuosi)

Yllä olevassa päätöksessä ei mainita sanaa “hiljainen sopimus”, mutta koska se toteaa, että “tekijänoikeuden siirtoa… ei voida hyväksyä” olettaen, että ei ole nimenomaista sopimusta tekijänoikeuden siirrosta, voidaan sanoa, että se on todellakin arvioitu “hiljaisen sopimuksen” olemassaolon perusteella.

Tässä yhteydessä, tässä tapauksessa tekijänoikeuden siirtoa koskevan “hiljaisen sopimuksen” kieltämisen pääasialliset syyt ovat seuraavat:

• Lähdekoodin, joka on tekijänoikeuden alainen, paljastamista tai luovuttamista ei alun perin vaadittu
• Kysyttiin, onko lähdekoodin paljastaminen tai toimittaminen mahdollista

Toisin sanoen, tässä tapauksessa, jos tekijänoikeuden siirrosta olisi sovittu, ei olisi tarvinnut kysyä tekijänoikeuden haltijalta, onko tekijänoikeuden alaisen aineiston toimittaminen mahdollista, vaan olisi pitänyt vaatia tekijänoikeuden alaisen aineiston luovuttamista alusta alkaen, ja tämä oli päätös.

Näin ollen, kun ei ole nimenomaista sopimusta tekijänoikeuden siirrosta, on vaikea ennustaa, kuka on tekijänoikeuden haltija, koska se arvioidaan järkevästi tapauksen mukaan osapuolten tahdon ja käyttäytymisen perusteella.

Siksi, on tärkeää tehdä tekijänoikeuden haltija selväksi sopimuksessa etukäteen, jotta voidaan välttää riitoja.

Keinot lähdekoodin tekijänoikeuden haltijan selvittämiseksi

Kerron kolme tapaa, joilla voit selvittää lähdekoodin tekijänoikeuden haltijan.

Kohdeohjelman kehittäjän tunnistaminen

IT-järjestelmät koostuvat yleensä useista ohjelmista, jotka useat henkilöt ovat kehittäneet yhdessä. Siksi on ensisijaisen tärkeää selvittää, kuka on kyseisen ohjelman kehittäjä.

Tässä tapauksessa voivat olla hyödyllisiä vihjeitä esimerkiksi toimittajan työaikataulussa mainitut vastuuhenkilöt tai lähdekoodiin liitetyt kommentit, joissa on tekijän tiedot.

Kehittäjän ja yrityksen suhteen selvittäminen

Kuten aiemmin mainittiin, jos kyseessä on työtehtävänä tehty teos, tekijänoikeus kuuluu henkilölle, joka on kirjoittanut lähdekoodin, ei hänen työnantajalleen.

Jos ohjelman kehitys tapahtuu kehittäjän työnantajan valvonnassa, työtehtävänä tehdyn teoksen tekijänoikeus voidaan yleensä helposti tunnustaa.

Toisaalta, jos kyseessä on yksityinen suhde, kuten “auttaminen”, työtehtävänä tehdyn teoksen tekijänoikeuden soveltuvuus voi olla kiistanalainen.

https://monolith.law/corporate/work-for-hire-copyright-disputes[ja]

Tekijänoikeuden siirron sopiminen etukäteen

Jos tilaaja väittää saaneensa oikeudet toimittajalta, hänellä on todistustaakka. Lisäksi tekijänoikeuden siirron onnistuminen on asia, jonka osapuolet voivat vapaasti sopia keskenään.

Jotta tällaiset kiistat voidaan välttää etukäteen, on suositeltavaa sopia etukäteen tekijänoikeuden omistuksesta, siirrosta ja toimittajan käyttöoikeuden laajuudesta, kun järjestelmän kehitys tilataan, ja kirjata nämä sopimukseen.

Huomaa, että talous- ja teollisuusministeriön mallisopimuksessa, joka on viraston julkaisema järjestelmän kehityssopimuksen malli, on seuraavat viittaukset:

Artikla 45 (Toimitettavan tuotteen tekijänoikeus)
Tekijänoikeus toimitettavaan tuotteeseen (mukaan lukien oikeudet tekijänoikeuslain 27 ja 28 artiklan mukaisesti) kuuluu toimittajalle, lukuun ottamatta tekijänoikeuksia, jotka tilaaja tai kolmas osapuoli on aiemmin omistanut.

(Jatkuu)

Talous- ja teollisuusministeriö “Tietojärjestelmän mallisopimus (kehitys (mukaan lukien osa suunnittelusta), ylläpito ja käyttö) (toinen painos)[ja]”

*Tilaaja on “A” ja toimittaja on “B”. Yllä oleva malli on vain esimerkki, ja sopimus, jossa tekijänoikeus annetaan käyttäjälle, on myös mahdollinen.

Yhteenveto: Tehdään lähdekoodin tekijänoikeuksien omistajuus selväksi sopimuksissa

Järjestelmäkehityksen tekijänoikeuksien omistajuutta koskevat kiistat voidaan ennaltaehkäistä laatimalla sopimus etukäteen.

Kuitenkin, sopimuksen laatiminen vaatii oikeudellista tietämystä. Jos haluat välttää ongelmat sopimuksen laatimisessa etukäteen, on turvallista turvautua lakimieheen, jolla on oikeudellista osaamista.

Jos sinulla on ongelmia tekijänoikeuksien omistajuuden kanssa, ota yhteyttä toimistoomme.

Esittely toimenpiteistämme toimistossamme

Monolis Lakitoimisto on lakitoimisto, jolla on korkea asiantuntemus IT:stä, erityisesti internetistä ja laista. Viime vuosina tekijänoikeuksia koskevat immateriaalioikeudet ovat saaneet paljon huomiota, ja oikeudellisen tarkastuksen tarve kasvaa yhä. Toimistossamme tarjoamme ratkaisuja immateriaalioikeuksiin liittyviin kysymyksiin. Yksityiskohdat on esitetty alla olevassa artikkelissa.