Tekoälyn sääntelyä koskevien lakien nykytila? Selitys Japanin ja EU:n vertailusta ja toimenpidekohdista

ChatGPT:n kaltaiset generatiiviset AI:t ovat nousseet suureen suosioon. Nykyään generatiivista tekoälyä hyödynnetään myös liiketoiminnassa, ja sitä pidetään “neljännen sukupolven AI-buumin” katalysaattorina. Tämän myötä myös maailmanlaajuisesti tekoälyn sääntelyä koskevien oikeudellisten kehysten kehittäminen on edennyt.

Tässä artikkelissa käsittelemme tekoälyyn liittyviä lakiasioita, mukaan lukien immateriaalioikeuksien ja henkilötietojen kaltaisten luottamuksellisten tietojen asianmukaista käsittelyä.

AI:n (tekoäly) määritelmä ja historia

AI (artificial intelligence) viittaa tekoälyyn. Lakimielessä tarkkaa määritelmää ei ole, ja sille on annettu monia määritelmiä. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä.

AI:ta kuvataan usein teknologioiden, ohjelmistojen, tietokonejärjestelmien ja algoritmien joukkona, joka jäljittelee ihmisen älyllisiä kykyjä tietokoneella.

Joitakin keskeisiä erikoistuneita AI-sovelluksia ovat:

• Luonnollisen kielen käsittely (konekääntäminen, syntaksianalyysi, morfologinen analyysi, RNN jne.)
• Asiantuntijoiden päättelyä ja arviointia jäljittelevät asiantuntijajärjestelmät
• Kuvan- ja äänentunnistus, jotka havaitsevat ja erottavat tiettyjä malleja datasta

Tekoälyn tutkimus ja kehitys on jatkunut 1950-luvulta, tietokoneiden alkuajoista lähtien. Ensimmäinen AI-buumi tapahtui 1970-luvulle asti keskittyen “etsintään ja päättelyyn”, toinen AI-buumi 1980-luvulla “tiedon esittämiseen” liittyvän tutkimuksen myötä, jolloin syntyi asiantuntijajärjestelmiä, ja nämä kaksi paradigmaa loivat buumit.

2000-luvulla big data tuli esiin, ja vuodesta 2012 lähtien Alexnetin myötä kuvankäsittelyssä deep learningin (syväoppimisen) hyödyllisyys tunnustettiin maailmanlaajuisesti, mikä kiihdytti tutkimusta nopeasti ja toi kolmannen AI-buumin.

Vuodesta 2016 vuoteen 2017 deep learning (syväoppiminen) ja vahvistusoppiminen (Q-oppiminen, policy gradient -menetelmät) hyödyntävät AI:t tulivat markkinoille.

Kolmannen AI-buumin merkittävimmät vallankumoukset ovat olleet luonnollisen kielen käsittelyssä ja sensorien avulla tapahtuvassa kuvankäsittelyssä, mutta ne ovat vaikuttaneet myös teknologian kehitykseen, sosiologiaan, etiikkaan ja taloustieteeseen.

30. marraskuuta 2022 OpenAI lanseerasi ChatGPT:n, luonnollisen kielen käsittelyyn perustuvan AI:n, joka herätti huomiota monikäyttöisenä työkaluna, ja generatiivisen AI-liiketoiminnan kasvu kiihtyi. Jotkut kutsuvat tätä sosiaalista ilmiötä neljänneksi AI-buumiksi.

Liiketoimintatilanteet, joissa on syytä tarkistaa tekoälyä koskevat lait

Tekstiä tuottava tekoäly, joka on yksi tekoälyn muodoista, on hyödyllinen työkalu, mutta se voi myös levittää väärää tietoa, edistää rikollisuutta ja joskus jopa uhata demokratiaa.

Nämä tekoälyn riskit ovat nykyään välttämättömiä haasteita. Tässä yhteydessä selitämme, missä liiketoimintatilanteissa on syytä tarkistaa lainsäädäntöä, sekä käyttäjien että tarjoajien näkökulmasta.

Tekstiä tuottavan tekoälyn käyttö

ChatGPT:n julkaisun jälkeen marraskuussa 2022, tekstiä tuottava tekoäly on saanut maailmanlaajuista huomiota monipuolisen työkalunsa ansiosta, joka voi vastata monimutkaisiin pyyntöihin ja tarjota työn tehokkuutta sekä korkeaa kustannustehokkuutta.

Toisaalta tekstiä tuottavan tekoälyn käytön riskit ovat myös tulleet tunnetuiksi. On tärkeää olla tietoinen näistä potentiaalisista riskeistä ja siitä, mitä lakeja on noudatettava niiden välttämiseksi.

ChatGPT:n kaltaisella tekstiä tuottavalla tekoälyllä on riski, että käyttäjän syöttämät tiedot (kehotteet) vuotavat, ellei ryhdytä toimenpiteisiin. ChatGPT:llä on kyky kerätä, tallentaa ja käyttää kehotteita, mikä tarkoittaa, että henkilötiedot, yritysten luottamukselliset tiedot ja salassapitosopimuksilla (NDA) hankitut tiedot voivat vuotaa.

Lisäksi on muitakin riskejä, kuten ChatGPT:n tuottaman väärän tiedon (hallusinaatiot) levittäminen ja tekijänoikeusrikkomukset. Siksi on välttämätöntä tehdä faktantarkistus tuotetulle sisällölle.

Kuvia tuottavan tekoälyn käyttö

Kun käytetään kuvia tuottavaa tekoälyä liiketoiminnassa, on otettava huomioon tekijänoikeusrikkomusten riski.

ChatGPT:n kaltaisten työkalujen avulla tuotettujen kuvien ja tekstien tekijänoikeudet kuuluvat periaatteessa käyttäjälle. OpenAI:n mukaan käyttäjät voivat käyttää ChatGPT:tä kaikkiin tarkoituksiin (mukaan lukien kaupallinen käyttö).

Kuitenkin käytön yhteydessä on kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoihin:

ChatGPT:n oppimisdata sisältää suuren määrän internetissä julkisesti saatavilla olevaa sisältöä, ja suurin osa näistä sisällöistä on tekijänoikeuden alaista materiaalia (tekstit, kuvat, musiikki, videot jne.). Tämän seurauksena tuotettu sisältö saattaa loukata toisen osapuolen tekijänoikeuksia.

Tekoälyn kehittäminen ja tekoälypalveluiden tarjoaminen

Tekoälyliiketoimintaan liittyy monia lakeja, ja maailmanlaajuisesti oikeudellisten kehysten kehittäminen on edelleen meneillään. Siksi on tärkeää noudattaa olemassa olevia lakeja ja olla joustava uusien lakien suhteen.

Seuraavassa luvussa käsitellään Japanin tekoälyyn liittyviä lakeja ja joulukuussa 2023 (Reiwa 5) säädettyä maailman ensimmäistä kansainvälistä EU:n “Tekoälyä koskevaa sääntelyä”.

Japanin tekoälyä koskevat lait

Nykyisin Japanissa tekoälyä (AI) ei säännellä pakottavilla laeilla, vaan noudatetaan itseohjautuvaa sääntelyä. Tässä selitämme voimassa olevia lakeja, joihin tulisi kiinnittää huomiota tekoälyn hyödyntämisessä.

Viite: Talous-, kauppa- ja teollisuusministeriö | “Tekoälyn periaatteiden toteuttamisen hallintalinjaukset versio 1.1″[ja]

Tekijänoikeuslaki

Heisei 31 (2019) tammikuussa voimaan tulleessa “Muutetussa tekijänoikeuslaissa” lisättiin oikeuksien rajoitusmääräys (poikkeus, joka ei vaadi lupaa) “tiedonanalyysi” (kyseisen lain 30 artiklan 4 kohdan 1 alakohta 2). Tekijänoikeuden haltijan luvatta voidaan suorittaa tekoälyn kehityksen ja oppimisvaiheen aikana tiedonanalyysiä ja muita toimia, jotka eivät tähtää teosten ilmaisemien ajatusten tai tunteiden kokemiseen.

Tämän muutoksen myötä “tiedonanalyysin” määritelmä vahvistettiin, ja se selvensi, että tekoälyn syväoppiminen ja muu koneoppiminen sisältyvät “tiedonanalyysiin”.

Tiedonanalyysi (suuren määrän tekijänoikeudellisia teoksia tai muuta suurta tietomäärää koskevasta tiedosta kielen, äänen, kuvan tai muiden elementtien tietojen poimiminen ja näiden tietojen vertailu, luokittelu tai muu analysointi)

Tekijänoikeuslain 30 artiklan 4 kohdan 1 alakohta 2

Toisaalta, kun AI:ta käytetään luomaan teoksia, jotka muistuttavat muiden tekijänoikeudella suojattuja teoksia tai perustuvat niihin, on tärkeää olla tietoinen tekijänoikeusrikkomuksen riskistä.

Lisäksi, jos tekijänoikeudella suojattu teos syötetään ChatGPT:lle syötteenä, se voi rikkoa kopiointioikeuksia tai muita oikeuksia. Jos AI:ta käytetään muokkaamaan toisen henkilön tekijänoikeudella suojattua teosta, se voi rikkoa muunteluoikeuksia tai muita oikeuksia.

OpenAI:n käyttöehtojen mukaan ChatGPT:llä luodun sisällön oikeudet kuuluvat käyttäjälle, ja kaupallinen käyttö on sallittua, mutta jos sisällön tekijänoikeusrikkomus on epäselvä, on suositeltavaa konsultoida asiantuntijaa.

Jos tekijänoikeuden haltija syyttää tekijänoikeusrikkomuksesta, voi seurata siviilioikeudellisia (käytön kieltäminen, vahingonkorvaus, hyvitys, maineen palauttaminen jne.) tai rikosoikeudellisia seuraamuksia.

Laiton kilpailun estolaki

Heisei 31 (2019) heinäkuun 1. päivänä voimaan tullut “Muutettu laiton kilpailun estolaki” toi muutoksia. Aiemmin oli vaikeaa estää laitonta kilpailua, jos kohde ei kuulunut patenttilain tai tekijänoikeuslain suojaamiin kohteisiin tai ei täyttänyt laittoman kilpailun estolain “liikesalaisuuden” kriteerejä.

Tämän muutoksen myötä säädetään siviilioikeudellisia toimenpiteitä (kiellon vaatiminen, vahingonkorvauksen määrän arviointi jne.) arvokkaiden tietojen (rajoitetusti jaettavat tiedot) laittomia hankintatapoja ja väärinkäyttöä vastaan.

EU:n tekoälyn käyttöä koskevat lait

EU:n oikeusjärjestelmä koostuu kolmesta osasta: primaarioikeudesta (sopimukset), sekundaarioikeudesta (EU:n lainsäädäntö) ja oikeuskäytännöstä. Sekundaarioikeus perustuu primaarioikeuteen (sopimuksiin) ja se koostuu säädöksistä, jotka sitovat jäsenmaita suoraan tai välillisesti, ja sitä kutsutaan EU-oikeudeksi (johdettu oikeus). Sekundaarioikeus jakautuu viiteen päätyyppiin, mutta EU:n “tekoälyn sääntelylaki” kuuluu asetuksiin (Regulation), mikä tarkoittaa, että se on suoraan jäsenmaita sitova yhtenäinen sääntö.

Toisaalta direktiivit (Directive) ovat sellaisia, että EU:n jäsenvaltioiden on toteutettava direktiivin sisältöä varten uutta kansallista lainsäädäntöä tai muutettava olemassa olevaa lainsäädäntöä, mikä tarkoittaa välillistä oikeudellista velvoitetta. Määräaika on yleensä kolme vuotta EU:n virallisessa lehdessä julkaisemisen jälkeen.

Liittyvä artikkeli: Katso yritysten, jotka suunnittelevat liiketoimintansa laajentamista Eurooppaan, EU:n lakien ja oikeusjärjestelmän keskeiset kohdat[ja]

Tässä luvussa käsitellään EU:n tekoälyn käyttöön liittyvää lainsäädäntöä, erityisesti “direktiivejä” ja “asetuksia” koskevia viimeisimpiä suuntauksia.

AI-vastuudirektiiviluonnos

28. syyskuuta 2022 Euroopan komissio julkaisi “AI-vastuudirektiiviluonnoksen” yhdessä “Tuotevastuudirektiivin” muutosehdotuksen kanssa. Se määrittelee EU:ssa (Euroopan unioni) AI-liiketoiminnan oikeudelliset vastuut, jotka ovat yhdenmukaisia “EU:n AI-sääntelyasetuksen” kanssa, ja muodostaa tärkeän oikeudellisen kehyksen. Koska se kuuluu EU:n “ryhmäkanteita koskevan direktiivin”, joka tulee sovellettavaksi kesäkuusta 2023, alaan, myös asiaankuuluvien japanilaisten yritysten on syytä olla tietoisia sen sisällöstä.

Se merkitsee merkittävää muutosta siviilioikeudellisiin sääntöihin, jotka koskevat vastuuta ohjelmistoista, mukaan lukien AI-järjestelmät EU:ssa, sopiakseen digitaalisen aikakauden kiertotalouteen ja globaaleihin arvoketjuihin.

Liittyvä artikkeli: EU:n AI-sääntelyn nykytila ja näkymät? Japanilaisten yritysten vaikutusten selitys[ja]

“AI-vastuudirektiiviluonnoksen” tarkoituksena on asettaa säännöt sopimukseen kuulumattomista syistä johtuvasta siviilioikeudellisesta vastuusta AI-järjestelmien aiheuttamien vahinkojen osalta ja parantaa siten markkinoiden toimintaa EU:n alueella.

Toisin sanoen, se ei rajoitu sopimusvastuuseen (velvoitteiden laiminlyönti ja sopimuksen epätyydyttävyys) vaan kattaa myös vahingot, jotka johtuvat tuotevastuudirektiivin soveltamisalaan kuulumattomasta puutteellisesta turvallisuudesta, kuten tuottamusvastuusta (tort-vastuu mukaan lukien).

Esimerkiksi vahingot, jotka johtuvat AI:n rekrytointijärjestelmän aiheuttamasta syrjinnästä, katsotaan myös kuuluvan sen piiriin.

Tämä direktiiviluonnos pyrkii käsittelemään AI:n “mustan laatikon” ongelmaa ottamalla käyttöön todistustaakkaa keventäviä toimenpiteitä yrityksille, jotka ovat kehittäneet “EU:n AI-sääntelyasetuksessa” määriteltyjä “korkean riskin AI-järjestelmiä”, ja siihen on lisätty “syy-yhteyden olettamus” ja “todisteiden esittämisen järjestelmä”.

Jos todisteiden esittämismääräystä ei noudateta, “AI-vastuudirektiiviluonnoksessa” oletetaan huolellisuusvelvoitteen laiminlyönti ja syy-yhteys, ja “Tuotevastuudirektiivin muutosehdotuksessa” oletetaan vika ja syy-yhteys, ja määräyksen noudattamiseen on asetettu Japanin siviiliprosessilakia ankarampia seuraamuksia.

Direktiiviluonnos rajoittuu ensimmäisessä vaiheessa AI:n mustan laatikon ongelmaan ja siihen liittyviin todistustaakan keventämiseen, ja siihen on lisätty uusia säännöksiä kuten kantajakelpoisuus, todisteiden esittäminen, todisteiden säilyttäminen ja syy-yhteyden olettamus.

Toisessa vaiheessa säädetään tarkastelusta ja arvioinnista. Euroopan komissio perustaa seurantaohjelman, tarkastelee tapahtumatietoja, arvioi korkean riskin AI-järjestelmien yrityksille asetetun vahingonkorvausvastuun (ankara vastuu) soveltuvuutta ja pakollisen vakuutuksen tarvetta sekä raportoi tuloksista Euroopan neuvostolle ja Euroopan parlamentille.

Tuotevastuudirektiivin muutosehdotus

“Tuotevastuudirektiivi” on EU-laki, joka säädettiin vuonna 1985 (Showa 60) kuluttajien suojelemiseksi ja määrittelee valmistajien vastuun, jos kuluttajat kärsivät vahinkoa viallisista tuotteista.

Muutosehdotuksessa tuotevastuun soveltamisalaan lisätään uutena “ohjelmisto” “tuotteisiin”, ja jos AI-järjestelmän kaltaisessa ohjelmistossa on “vikoja”, AI-järjestelmän operaattorille sovelletaan vikaa koskevaa vastuuta ilman syyllisyyttä. Lisäksi “vian” olemassaolon arviointiperusteisiin lisätään uutena jatkuvan oppimiskyvyn ja ohjelmistopäivitysten jälkeen.

Japanin voimassa olevassa “Tuotevastuulaissa” yleisesti ohjelmistoja ei katsota irtaimistoksi, joten ne eivät kuulu lain soveltamisalaan “tuotteina”, mutta “tuotteen” käsitettä muuttamalla tähän on puututtu. Tämä muutosehdotus tuo mukanaan myös “näytön taakan keventämisen toimenpiteitä”, mikä voi vaikuttaa merkittävästi ohjelmistoihin, kuten AI-järjestelmiin ja huipputeknologiatuotteisiin.

AI-säädöslaki

“AI-säädöslaki (AI Act)” on kattava EU:n yhtenäissääntö (sekundaarilainsäädäntö), joka kohdistuu AI-liiketoimintaan ja koostuu 85 artiklasta. Se on maailman ensimmäinen kansainvälinen laki, joka säätelee tekoälyä. Laki hyväksyttiin Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston välisessä alustavassa sopimuksessa 9. joulukuuta 2023 ja sen odotetaan tulevan voimaan ja astuvan täysimittaisesti käyttöön vuonna 2024.

Tämä laki on EU:n digitaalistrategian, joka tunnetaan nimellä “A Europe fit for the Digital Age” (Digitaaliaikaan sopiva Eurooppa), ydin ja pyrkii vastaamaan digitaalisen aikakauden kehittyviin haasteisiin ja riskeihin. Se on osa laajaa AI-pakettia, joka tähtää tekoälyn turvallisuuden ja perusoikeuksien varmistamiseen sekä tekoälyyn liittyvän työn, investointien ja innovaatioiden vahvistamiseen koko EU:ssa.

EU:n “AI-säädöslaki” soveltuu suoraan EU:n jäsenvaltioihin sekä rajat ylittävästi EU:n alueella toimiviin yrityksiin, ja sitä sovelletaan myös EU:n ulkopuolella sijaitseviin yrityksiin.

Rikkomustapauksissa voidaan määrätä suuria sakkoja, jotka perustuvat maailmanlaajuiseen liikevaihtoon (enintään 30 miljoonaa euroa tai 6% maailmanlaajuisesta liikevaihdosta, kumpi on suurempi), mikä voi estää yrityksiä harjoittamasta AI-liiketoimintaa EU:n alueella.

Näin ollen yritykset, jotka ovat jo ottaneet käyttöön AI:n EU:n markkinoilla, mukaan lukien japanilaiset yritykset, tai harkitsevat EU:n markkinoille laajentumista, vaativat toimia, jotka ovat yhteensopivia EU:n uusien AI-säädösten kanssa.

“AI-säädöslain” perusta koostuu kolmesta pääpiirteestä: “riskipohjainen AI-luokittelu”, “vaatimukset ja velvoitteet” sekä “innovaation tukeminen”.

Sääntelyn kohteena ovat yritykset, jotka tuovat AI-järjestelmiä ja -palveluita Euroopan markkinoille, mukaan lukien AI:n kehittäjät, käyttöönottohenkilöt, tarjoajat, maahantuojat, jälleenmyyjät ja käyttäjät.

AI:n riskitasot luokitellaan neljään kategoriaan, ja kullekin tasolle sovelletaan asianmukaisia sääntöjä. AI-periaatteiden saavuttamiseksi on olennaista varmistaa AI-kehittäjien, käyttäjien ja tarjoajien AI-lukutaito. Lisätietoja löytyy liittyvästä artikkelista.

Liittyvä artikkeli: EU:n AI-säädöslain nykytila ja näkymät? Selitys myös japanilaisille yrityksille [ja]

Huomioitavia seikkoja tekoälyä koskevassa lainsäädännössä

Tässä luvussa käsitellään pääasiassa seikkoja, joita yritysten tulee ottaa huomioon käyttäessään generatiivista tekoälyä lainsäädännön näkökulmasta.

Tekoälyn luomien teosten tekijänoikeudesta

Generatiivisen tekoälyn luomien teosten osalta huomioon otettavia oikeudellisia kysymyksiä ovat muun muassa:

• Onko teos tekijänoikeuden rikkomus
• Myönnetäänkö generatiivisen tekoälyn luomalle teokselle tekijänoikeus

Kuten aiemmin mainittiin, jos ChatGPT:n luomassa teoksessa tunnistetaan samankaltaisuutta tai riippuvuutta olemassa olevasta teoksesta, se voi olla tekijänoikeuden rikkomus. Toisaalta, voidaanko generatiivisen tekoälyn luomalle teokselle myöntää tekijänoikeus?

Japanilaisen tekijänoikeuslain mukaan “teos” määritellään “ajatuksen tai tunteen luovana ilmaisuna”. Koska tekoälyllä ei ole ajatuksia tai tunteita, voidaan ajatella, ettei tekoälyn luomalle sisällölle myönnetä tekijänoikeutta.

Toisaalta, koska tekoälyn sisällöntuotantoprosessi on käyttäjälle musta laatikko (päätöksentekoprosessi on epäselvä), on erittäin vaikeaa saada tekoäly tuottamaan käyttäjän toivomaa sisältöä. Jos käyttäjän luovuutta voidaan pitää osoitettuna jo komentokehotteessa, voidaan ajatella, että käyttäjän “ajatus tai tunne” on “luovasti ilmaistu” generatiivisen tekoälyn avulla, ja tällöin tekijänoikeus voi olla mahdollinen.

Henkilötietojen käsittely tekoälyn käytössä

Tekoälyn käytössä on otettava huomioon mahdollisuus rikkoa henkilötietojen suojaa koskevaa lakia. On tarpeen toteuttaa toimenpiteitä, kuten välttää henkilötietojen ja yksityisyyteen liittyvien tietojen syöttämistä.

Jos komentokehotteeseen syötetään henkilötietoja, se voi olla henkilötietojen luovuttamista kolmannelle osapuolelle palveluntarjoajan osalta. Henkilötietojen luovuttaminen kolmannelle osapuolelle edellyttää periaatteessa henkilön suostumusta, joten ilman suostumusta se voi olla henkilötietolain rikkomus.

ChatGPT:ssä, jos henkilötietoja on syötetty vahingossa, ne eivät tule näkyviin chatissa. Tämä johtuu OpenAI:n politiikasta, jonka mukaan ChatGPT ei tallenna eikä seuraa henkilötietoja, mutta muiden palveluiden ja alustojen kohdalla tilanne voi olla toinen, joten varovaisuus on tarpeen.

Yritysten AI-riskien hallinta

Riskien hallinta vaihtelee yrityksen liiketoimintastrategian, AI:n käyttötarkoituksen ja siihen liittyvien lainsäädäntöjen mukaan, joten on tärkeää toteuttaa tilanteeseen ja tavoitteisiin sopivia riskienhallintatoimenpiteitä.

Yritysten, jotka hyödyntävät generatiivista tekoälyä, tulisi minimoida riskit ottamalla huomioon seuraavat seikat:

1. Henkilöstön koulutus: Generatiivisen tekoälyn asianmukainen käyttö edellyttää erikoistunutta tietämystä ja taitoja. On tärkeää varmistaa, että työntekijät ymmärtävät oikeat käyttötavat koulutuksen ja valmennuksen kautta.
2. Yrityksen sisäisten ohjeiden laatiminen, käyttöönotto ja hallinta: Generatiivisen tekoälyn käyttöön liittyvien yrityksen sisäisten ohjeiden laatiminen ja niiden noudattamisen varmistaminen työntekijöiden keskuudessa voi vähentää riskejä.
3. Riskienhallinta- ja hyödyntämisorganisaation perustaminen: Generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä edistävän organisaation perustaminen ja riskienhallintatiimin sijoittaminen organisaation sisälle on tehokasta.
4. Järjestelmän käyttöönotto: Generatiivisen tekoälyn asianmukaiseen käyttöönottoon on tärkeää suorittaa järjestelmän valinta ja suunnittelu huolellisesti.

Lisäksi generatiivisen tekoälyn käytön mukanaan tuomat riskit ovat moninaisia, kuten tietovuodot, oikeuksien ja yksityisyyden loukkaukset, tiedon tarkkuuden ja turvallisuuden huolenaiheet sekä vinoumien riskit. Näiden riskien välttämiseksi on välttämätöntä ottaa käyttöön asianmukainen hallinto- ja riskienhallintakehys.

Liittyvä artikkeli: “ChatGPT:n yrityskäyttöön liittyvät riskit: Tietovuotojen tapaukset ja niiden hallinta”[ja]

Yhteenveto: AI-lainsäädäntö on kehityksen alla, joten päivitysten seuraaminen on välttämätöntä

AI-liiketoimintaa koskeva lainsäädäntö, mukaan lukien maailman ensimmäinen kansainvälinen “AI-säädöslaki” (asetettu 9. joulukuuta 2023), on vielä kehitysvaiheessa EU:ssa, mikä tarkoittaa, että yritysten on noudatettava olemassa olevia lakeja samalla kun ne sopeutuvat joustavasti uusiin säädöksiin.

Japanissa ei vielä ole suoraan AI:ta sääntelevää lainsäädäntöä, mutta on tärkeää ymmärtää ja noudattaa oikein tekijänoikeuslakia, henkilötietojen suojalakia, epäreilun kilpailun estämistä koskevaa lakia ja muita asiaankuuluvia säädöksiä. Lisäksi on välttämätöntä seurata tarkasti näihin liittyvien lakien ja asetusten tulevia muutoksia ja reagoida niihin nopeasti.

Toimenpiteemme esittely

Monolith Lakitoimisto on IT-alan, erityisesti internetin ja oikeudellisten kysymysten, rikkaan kokemuksen omaava lakitoimisto. AI-liiketoimintaan liittyy monia oikeudellisia riskejä, ja on välttämätöntä saada tukea asianajajilta, jotka ovat perehtyneet AI:n oikeudellisiin ongelmiin.

Toimistomme tarjoaa AI:hin perehtyneiden asianajajien ja insinöörien tiimin avulla korkeatasoista oikeudellista tukea AI-liiketoiminnalle, mukaan lukien ChatGPT, sopimusten laatimisessa, liiketoimintamallien laillisuuden arvioinnissa, immateriaalioikeuksien suojelussa ja yksityisyyden suojan käsittelyssä. Lisätietoja on alla olevassa artikkelissa.

Monolith Lakitoimiston palvelualueet: AI (muun muassa ChatGPT) oikeudelliset palvelut[ja]