Japanin maahanmuutto- ja oleskeluhallintojärjestelmä: Oleskeluluvan peruuttaminen, maastakarkotus ja laillisuuden todistaminen selitettynä

Nykyisessä globaalissa liiketoiminnan laajentumisen aikakaudella kansainvälisten osaajien liikkuvuus on yritysten kasvun kannalta välttämätön tekijä. Japani ei ole tässä poikkeus, ja monet yritykset ottavat aktiivisesti vastaan ulkomailta erikoistunutta tietämystä ja taitoja omaavia työntekijöitä. Jotta tällainen kansainvälinen osaajien liikkuvuus sujuisi ongelmitta ja samalla ylläpitäen maan turvallisuutta ja järjestystä, Japanin lainsäädäntö on luonut tarkan kehyksen. Sen ytimessä on “Japanin maahantulo- ja pakolaisuuslaki” (jäljempänä “maahantulolaki”). Tämä laki pyrkii, kuten Japanin maahantulolain ensimmäisessä pykälässä on määritelty, “turvaamaan oikeudenmukaisen hallinnan kaikille maahan saapuville tai maasta poistuville henkilöille sekä kaikille Japanissa oleskeleville ulkomaalaisille”. Tämän “oikeudenmukaisen hallinnan” periaatteen konkretisoimiseksi maahantulolaki määrittelee useita tärkeitä järjestelmiä. Tässä artikkelissa keskitymme erityisesti kolmeen yritystoimintaan tiiviisti liittyvään järjestelmään: “oleskeluluvan peruuttamisjärjestelmään”, joka varmistaa oleskeluoikeuden jatkuvan soveltuvuuden, “karkotusjärjestelmään”, joka on lopullinen toimenpide lakirikkomuksia vastaan, sekä “oleskelun laillisuuden todistamisjärjestelmään”, joka edistää aktiivisesti compliance-toimintaa. Nämä järjestelmät eivät ole pelkkiä sääntelyjä, vaan ne ovat äärimmäisen tärkeitä oikeudellisia perustoja, jotka Japanissa toimivien yritysten tulee ymmärtää riskien hallinnan, lakien noudattamisen ja ulkomaisten työntekijöiden asianmukaisen tukemisen kannalta.

Oleskeluluvan peruuttamisjärjestelmä: Compliance-ylläpidon merkitys Japanissa

Japanin maahanmuuttolain (Heisei 14 [2002]) 22 artiklan 4 kohdassa säädetty oleskeluluvan peruuttamisjärjestelmä on tärkeä mekanismi, joka voi horjuttaa ulkomaalaisten oikeudellista perustaa jatkaa oleskeluaan Japanissa. Järjestelmän tarkoitus ei rajoitu pelkästään oleskeluluvan hankkimisen yhteydessä tapahtuneiden petosten rankaisemiseen. Sen sijaan se pyrkii varmistamaan, että oleskeluluvan saaneet ulkomaalaiset jatkavat sallittujen toimintojen harjoittamista koko oleskelunsa ajan, ja ylläpitämään oleskelunhallinnan asianmukaisuutta dynaamisesti. Tilastot osoittavat, että peruutustapaukset ovat yleisimpiä “harjoittelija” ja “opiskelija” -oleskelulupakategorioissa. Nämä luokat ovat erityisen alttiita tilanteille, joissa alkuperäinen toiminta (harjoittelu tai opiskelu) keskeytyy ja henkilö ryhtyy luvattomaan työntekoon, mikä viittaa siihen, että viranomaiset seuraavat näiden ryhmien compliance-sitoumuksia erityisen tarkasti. Tämä osoittaa, että oleskelulupa ei ole yksittäinen arviointi, vaan sen jatkuva noudattaminen on ehdollinen lupaus.

Peruutuksen perusteet on lueteltu yksityiskohtaisesti Japanin maahanmuuttolain 22 artiklan 4 kohdan 1 momentissa. Ne voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan. Ensinnäkin, oleskeluluvan hankkiminen petoksen tai muun vilpillisen keinon avulla (sama momentti kohta 1, 2 ja 3). Esimerkiksi, jos henkilö on jättänyt väärän koulutustodistuksen saadakseen “Tekniikka, humanistiset tieteet ja kansainväliset palvelut” -oleskeluluvan tai peittänyt aikaisemman maastakarkotuksensa saadakseen maahantuloluvan, kuuluu tämä kategoriaan. Erityisesti, jos henkilö on saanut luvan peittämällä maahantulokiellon perusteet, oleskelulupa voidaan peruuttaa ja henkilö voidaan välittömästi asettaa maastapoistamismenettelyn kohteeksi.

Toiseksi, sallittujen toimintojen laiminlyönti (sama momentti kohta 5, 6 ja 7). Esimerkiksi, jos työntekijällä on työperäinen oleskelulupa ja hän jatkaa oleskeluaan yli kolme kuukautta ilman työtä ja ilman pätevää syytä uuden työpaikan etsimiseen, tai jos henkilöllä on “Japanilaisen puolison ym.” oleskelulupa ja hän jatkaa oleskeluaan yli kuusi kuukautta avioeron jälkeen ilman puolisona toimimiseen liittyvää toimintaa, kuuluu tämä kategoriaan.

Kolmanneksi, asuinpaikan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti (sama momentti kohta 9 ja 10). Jos keskipitkän tai pitkän aikavälin oleskelija muuttaa asuinpaikkaa mutta ei ilmoita uutta osoitetta 90 päivän kuluessa tai ilmoittaa väärän asuinpaikan, se on myös peruutuksen peruste.

Kuitenkin, vaikka henkilö täyttäisi nämä perusteet muodollisesti, oleskelulupa ei peruunnu automaattisesti. Laki asettaa poikkeuksen, jos “pätevä syy” on olemassa, jolloin peruutusta ei sovelleta. Esimerkiksi, jos henkilö on irtisanottu yrityksen toimesta ja hän etsii uutta työpaikkaa vilpittömästi tai jos hän on keskeyttänyt toimintansa tilapäisesti sairauden hoitamiseksi, nämä voidaan tunnustaa “päteviksi syiksi”. Tämän “pätevän syyn” olemassaolo on tärkein puolustusperuste välttää oleskeluluvan peruuttaminen. Siksi, kun yritykset irtisanovat työntekijöitä, on tärkeää huolehtia siitä, että heidän uudelleentyöllistymisensä sujuu ongelmitta ja että he voivat säilyttää asiaankuuluvat todisteet, mikä voi epäsuorasti suojata heidän oikeudellista asemaansa.

Peruutettaessa oleskelulupaa, oikeusministerin on annettava etukäteen ilmoitus kyseiselle ulkomaalaiselle ja tarjottava mahdollisuus “mielipiteen kuulemiseen”. Tämän menettelyn kautta henkilö voi esittää omat väitteensä ja toimittaa hyödyllisiä todisteita. Tämä on erittäin tärkeä oikeus oikeudenmukaisen menettelyn turvaamisen näkökulmasta.

Oleskeluluvan peruuttamisen seuraukset ovat merkittäviä. Henkilö menettää paitsi oikeudellisen perustan oleskeluun, myös hänen rekisteröity asuinpaikkansa poistetaan, ja pääsy julkisiin palveluihin, kuten kansalliseen terveysvakuutukseen, katkeaa. Peruutuksen perusteesta riippuen henkilölle voidaan antaa enintään 30 päivän valmistautumisaika maasta poistumista varten, mutta vakavissa petostapauksissa voidaan siirtyä suoraan maastapoistamismenettelyyn.

Tämän järjestelmän soveltamisen ymmärtämisessä Japanin korkeimman oikeuden 2002 vuoden lokakuun 17 päivän päätös tarjoaa tärkeitä oivalluksia. Tässä tapauksessa kyseessä oli ulkomaalainen puoliso, jonka oleskelu oli kyseenalaistettu, vaikka lakiin perustuva avioliitto jatkui, mutta avioliitto oli käytännössä rikkoutunut. Oikeus totesi, että oleskeluluvan arvioinnissa ei tulisi keskittyä pelkästään lakiin perustuvaan muotoon, vaan myös toiminnan “todellisuuteen”, eli avioliiton ydinolemuksen mukaiseen yhteiselämään puolisoina. Tämä osoittaa, että maahanmuuttoviranomaisten tulisi tarkastella paitsi asiakirjojen vaatimuksia, myös oleskelun todellisia olosuhteita, ja vihjaa yrityksille tarpeesta varmistaa, että työntekijöiden oleskeluluvan perustana olevat toiminnot ovat todellisia.

Ulkomaalaisen maastapoistamisjärjestelmä: Viimeinen toimenpide rikkomuksia vastaan

Ulkomaalaisen maastapoistamisjärjestelmä on hallinnollinen toimenpide, jolla Japanissa maahanmuuttolakia rikkoneet ulkomaalaiset pakotetaan poistumaan maasta, ja se on yksi Japanin maahantulo- ja oleskelunhallinnan tiukimmista toimenpiteistä. Järjestelmän perusta on pääasiassa Japanin maahanmuuttolain (入管法) 24. pykälässä, jossa maastapoistamisen kohteeksi tulevat syyt (maastapoistamisperusteet) on lueteltu kattavasti.

Maastapoistamisperusteita on monia, mutta tärkeimpiä ovat laiton maahantulo ilman voimassa olevaa passia ja luvatun oleskeluajan ylittäminen eli “oleskeluluvan ylitys (overstay)”. Myös oleskeluoikeuden ulkopuolinen työskentely voi olla maastapoistamisperuste. Lisäksi vakavat rikosoikeudelliset rikkomukset, kuten huumerikokset tai yli vuoden vankeusrangaistukseen johtaneet rikokset, voivat johtaa maastapoistamiseen.

Maastapoistamismenettely etenee useiden vaiheiden kautta huolellisesti. Ensin rajavartija aloittaa tutkinnan (rikkomustutkinta) ulkomaalaisesta, jolla epäillään olevan rikkomus. Jos tutkinnan tuloksena on riittävästi perusteita epäillä maastapoistamisperusteiden täyttymistä, epäilty yleensä otetaan säilöön säilöönottoasiakirjan perusteella. Tämän jälkeen maahantarkastaja suorittaa rikkomustarkastuksen, ja jos epäilty todetaan maastapoistamisen kohteeksi, hänellä on oikeus pyytää suullista käsittelyä erityistuomarilta kolmen päivän kuluessa. Jos suullisessa käsittelyssä päätös pysyy ennallaan, henkilö voi vielä esittää vastalauseensa oikeusministerille. Ellei oikeusministeri myönnä myöhemmin mainittua “oleskelun erityislupaa”, maastapoistamismääräys annetaan ja karkotus pannaan täytäntöön.

Kaikkia laittomasti maassa oleskelevia ei kuitenkaan automaattisesti kohdella näin tiukasti. Japanin maahanmuuttolaki tarjoaa lievemmän toimenpiteen “maastalähtökäskyn” muodossa. Tämä järjestelmä soveltuu henkilöille, jotka ovat laittomasti maassa ja jotka vapaaehtoisesti ilmoittautuvat maahanmuutto- ja oleskeluhallinnon toimistoon, eivätkä ole aiemmin saaneet maastapoistamispäätöstä eivätkä ole syyllistyneet rikoksiin, kuten varkauteen, täyttäen tietyt ehdot. Maastalähtökäskyn ja maastapoistamisjärjestelmän pääasiallinen ero on menettelyn ja seurausten vakavuudessa.

Maastapoistamismenettelyn viimeisessä vaiheessa oikeusministerillä on erittäin tärkeä harkintavalta, jota kutsutaan “oleskelun erityisluvaksi”. Tämä on armollinen toimenpide, joka voidaan myöntää poikkeuksellisesti henkilöille, jotka täyttävät maastapoistamisperusteet, mutta joita oikeusministeri katsoo yksilöllisten olosuhteiden perusteella syytä oleskelun sallimiseen. Oikeusministerin harkintavalta on laaja, mutta sen ohjeistuksena toimii “oleskelun erityislupaa koskevat ohjeet”.

Näiden ohjeiden mukaan sellaiset seikat kuin lapsen olemassaolo japanilaisen tai pysyvän asukkaan kanssa, avioliiton jatkuminen tosiasiallisesti, pitkä oleskeluaika Japanissa ja vakiintuneisuus sekä erityiset humanitaariset huomioon otettavat seikat ovat “myönteisiä tekijöitä”, jotka otetaan huomioon oleskelun sallimisen puolesta. Toisaalta vakavat rikoshistoriat, aiemmat maastapoistamiset ja osallistuminen joukkosalakuljetukseen ovat “kriittisiä tekijöitä”, jotka otetaan huomioon oleskelun kieltämisen puolesta.

Yhtenä esimerkkinä maastapoistamista koskevista oikeudellisista päätöksistä on Tokion alueellisen tuomioistuimen päätös 30. tammikuuta 2015. Tässä tapauksessa jo kotimaahansa palautettu ulkomaalainen haastoi oikeuteen vaatien maastapoistamispäätöksen kumoamista, ja tuomioistuin tunnusti kanteen hyödyn. Tämä johtui siitä, että päätöksen kumoaminen saattaisi mahdollistaa oikeudellisen edun, kuten tulevaisuudessa lyhyemmän uudelleen maahantulokiellon, palauttamisen. Tämä päätös osoittaa, että vaikka maastapoistaminen on voimakas hallinnollinen toimenpide, oikeusjärjestelmä tarjoaa rajoitetusti jälkikäteistä oikeussuojaa.

Proaktiiviset toimenpiteet: Oleskelun ja työskentelyn laillisuuden todistaminen Japanissa

Aiemmin tarkastelimme Japanin oleskeluluvan peruuttamisjärjestelmää ja maastapoistamismääräyksiä, jotka ovat jälkikäteisiä korjaavia toimenpiteitä compliance-rikkomuksiin. Sen sijaan Japanin maahanmuuttolaki tarjoaa myös proaktiivisia järjestelmiä, jotka auttavat yrityksiä ja ulkomaalaisia varmistamaan oikeudellisen vakauden ja ennaltaehkäisemään riskejä. Nämä eivät ole pelkkiä hallinnollisia menettelyjä, vaan erittäin tehokkaita työkaluja ulkomaisten työntekijöiden palkkaamisessa yritysten hallinnon ja riskienhallinnan näkökulmasta. Erityisen tärkeitä ovat “oleskeluluvan saamisen edellytysten täyttymistä koskeva todistus” ja “työskentelyoikeuden todistus”.

“Oleskeluluvan saamisen edellytysten täyttymistä koskeva todistus” perustuu Japanin maahanmuuttolain 7 artiklan 2 kohtaan. Tämä on asiakirja, jossa oikeusministeriö ennakkotarkastaa ja todistaa, että ulkomailla asuva henkilö täyttää tietyt oleskeluluvan vaatimukset, kun hän aikoo tulla Japaniin keskipitkäksi tai pitkäksi aikaa. Yleensä Japanissa toimiva vastaanottava organisaatio (kuten yritys) hakee tätä todistusta puolestaan. Kun todistus on myönnetty, ulkomaalainen voi esittää sen Japanin suurlähetystössä tai konsulaatissa viisumia hakiessaan, mikä nopeuttaa ja sujuvoittaa viisumin myöntämistä. Yrityksille suurin hyöty on siinä, että he voivat merkittävästi vähentää riskiä, ettei palkattu henkilö pääse maahan. Ennakkohyväksynnän saaminen lisää koko rekrytointiprosessin ennakoitavuutta.

Toisaalta “työskentelyoikeuden todistus” perustuu Japanin maahanmuuttolain 19 artiklan 2 kohtaan ja sitä käytetään, kun Japanissa jo oleskeleva ulkomaalainen vaihtaa työpaikkaa. Tämä todistus on virallinen vahvistus siitä, että uuden työpaikan työtehtävät ovat ulkomaalaisen nykyisen oleskeluluvan sallimissa rajoissa. Kun yritys palkkaa ulkomaalaisen kesken työsuhteen, tämän todistuksen pyytäminen voi estää tahattoman laittoman työskentelyn edistämisen. Ulkomaalaiselle itselleen todistus on tärkeä vakuutus siitä, ettei työpaikan vaihto johda odottamattomaan oleskeluluvan uusimisen epäämiseen tulevaisuudessa.

Nämä kaksi todistusta saattavat nimeltään muistuttaa toisiaan, mutta niiden tarkoitus, kohderyhmä ja hakemisen ajankohta eroavat toisistaan huomattavasti. Molempien erojen ymmärtäminen on välttämätöntä asianmukaisen henkilöstö- ja työvoimahallinnon kannalta.

Näin ollen näiden kahden todistuksen strateginen hyödyntäminen on avain ulkomaisten työntekijöiden palkkaamisen compliance-järjestelmän vahvistamiseen ja liiketoiminnan riskejä tehokkaasti hallitsemiseen. Oleskeluluvan saamisen edellytysten täyttymistä koskeva todistus poistaa epävarmuuden rekrytointivaiheessa, ja työskentelyoikeuden todistus takaa työsuhteen aikaisen oikeudellisen aseman vakauden. Ne toimivat ikään kuin “virallisina hyväksyntöinä”, jotka mahdollistavat ulkomaisten työntekijöiden kykyjen turvallisen hyödyntämisen ja suojaavat yritystä oikeudellisilta vastuilta.

Yhteenveto

Japanin maahanmuutto- ja oleskelulupajärjestelmä on monitahoinen ja looginen kokonaisuus, joka sisältää tiukkoja toimenpiteitä, kuten oleskeluluvan peruuttamisen ja maastakarkotuksen, mutta tarjoaa myös järjestelmiä, kuten oleskeluluvan sertifikaatit ja työskentelyoikeuden todistukset, jotka aktiivisesti edistävät oikeudellista vakautta. Yritysjohtamisen näkökulmasta peruuttamis- ja maastakarkotusjärjestelmät sisältävät merkittäviä compliance-riskejä, mutta näitä riskejä voidaan hallita ja luoda turvallinen ympäristö ulkomaalaisille työntekijöille käyttämällä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kuten sertifikaattijärjestelmiä, asianmukaisesti. Näiden monimutkaisten säännösten ymmärtäminen ja yksittäisten tapausten asianmukainen käsittely edellyttävät korkeatasoista erikoisosaamista ja laajaa käytännön kokemusta.

Monolith-oikeustoimisto on tarjonnut laajaa oikeudellista palvelua monille kotimaisille asiakasyrityksille liittyen Japanin maahanmuuttolakiin (Immigration Control and Refugee Recognition Act) ja sillä on pitkäaikainen kokemus alalta. Toimistossamme työskentelee useita kansainvälisen taustan omaavia asiantuntijoita, mukaan lukien englanninkielisiä juristeja, jotka ovat saaneet pätevyytensä ulkomailla, mikä mahdollistaa sujuvan kommunikoinnin kielellisten ja kulttuuristen esteiden yli ja tarjoaa yksityiskohtaista tukea. Tarjoamme laillista tukea yrityksellenne kaikissa tilanteissa, olipa kyseessä ulkomaalaisten työntekijöiden oleskelulupakysymykset, compliance-järjestelmän rakentaminen tai odottamattomien ongelmien ratkaiseminen.