Japanin oleskelunhallintajärjestelmä: Yritysten vaatimustenmukaisuuden ja riskienhallinnan näkökulmasta

Globalisaation etenemisen ja kotimaan väestödynamiikan muutosten taustalla monille japanilaisille yrityksille on tullut elintärkeäksi liiketoiminnan kasvustrategiaksi varmistaa pätevien ulkomaisten osaajien saatavuus. Kuitenkin ulkomaisten osaajien palkkaamiseksi ja heidän kykyjensä täyden potentiaalin hyödyntämiseksi tarvitaan enemmän kuin pelkkää henkilöstöhallintoa; tarvitaan erikoistunutta oikeudellista tietämystä. Erityisesti syvällinen ymmärrys Japanin ulkomaalaisten toimintaa sääntelevästä peruslaista, ‘Japanin maahantulo- ja pakolaisstatuksen hallintolaista’ (jäljempänä ‘maahantulolaki’), on äärimmäisen tärkeää nykyaikaisessa yrityshallinnossa ja riskienhallinnassa. Tämä järjestelmä määrittelee kaikkien Japanissa oleskelevien ulkomaalaisten oikeudellisen aseman ja määrittää tarkasti heidän toimintansa rajat. Siksi on välttämätöntä, että yritykset noudattavat tätä lainsäädäntöä ja soveltavat sitä asianmukaisesti, ei ainoastaan välttääkseen oikeudellisia vastuita, vaan myös luodakseen ympäristön, jossa ulkomaalaiset työntekijät voivat turvallisesti käyttää kykyjään ja tukea yrityksen kestävää kasvua. Tässä artikkelissa käsitellään asiantuntijan näkökulmasta Japanissa toimivien yritysjohtajien ja lakiasioista vastaavien henkilöiden ymmärtämän olennaisen Japanin oleskelunhallintajärjestelmän ydinkohdat, kuten oleskelulupajärjestelmä, maasta poistumisen ja uudelleen maahan tulon menettelyt sekä niihin liittyvät oikeudelliset riskit, sisällyttäen konkreettisia lakipykäliä ja käytännön huomioon otettavia seikkoja.

Oleskelun hallinnan perusteet: Oleskelulupajärjestelmä Japanissa

Japanissa ulkomaalaisten on hankittava ja ylläpidettävä maahanmuuttolain määrittelemää ‘oleskelulupaa’ voidakseen laillisesti oleskella ja toimia maassa. Tämä oleskelulupajärjestelmä on Japanin oleskelun hallintaviranomaisten perusta, ja sen rakenteen ymmärtäminen on ensimmäinen askel compliance-toiminnassa.

Oleskelulupajärjestelmän perusperiaatteet

Japanin oleskelulupajärjestelmä perustuu ‘lupaperiaatteeseen’, joka sallii yksilöiden suorittaa tiettyjä erikseen hyväksyttyjä toimintoja. Laki ei luettele kiellettyjä toimintoja, vaan määrittelee rajoitetusti kunkin oleskeluluvan sallimat toiminnot. Tämän rakenteen mukaan kaikki sallitun toiminnan ulkopuoliset, erityisesti tulon tuottavat toiminnot ovat periaatteessa kiellettyjä ilman erillistä erityislupaa. Tämä ‘oletusarvoisesti ei-luvallinen’ rakenne on perusperiaate, jota yritysten on jatkuvasti pidettävä mielessä ulkomaalaisten työntekijöiden työtehtäviä hallinnoitaessa.

Oleskeluluvat voidaan jakaa kahteen pääkategoriaan niiden perustan mukaan.

Ensimmäinen on ‘toimintalupa’, joka keskittyy Japanissa suoritettavan toiminnan sisältöön. Esimerkiksi ‘teknologia, humanistiset tieteet ja kansainväliset liiketoimet’ sekä ‘johtaminen ja hallinto’ kuuluvat tähän, ja ne sallivat vain tiettyjen erikoistuneiden ja teknisten toimintojen suorittamisen.

Toinen on ‘asumislupa’, joka keskittyy henkilön asemaan tai statukseen. Tähän kuuluvat ‘pysyvät asukkaat’ ja ‘japanilaisten puolisot ja muut’, ja näiden oleskelulupien haltijat voivat periaatteessa toimia ilman rajoituksia ja työskennellä vapaasti.

Yritysten compliance- ja riskienhallintanäkökulmasta näillä kahdella kategorialla on tärkeitä eroja. Toimintaluvan omaavia työntekijöitä palkattaessa yrityksen on jatkuvasti varmistettava, että työntekijän työtehtävät eivät ylitä oleskeluluvan sallimia rajoja. Toisaalta asumisluvan omaavien työntekijöiden kohdalla maahanmuuttolain mukaisia työskentelyrajoituksia ei ole, mikä vähentää merkittävästi yrityksen hallinnollista taakkaa. Tämä ero on tärkeä tekijä, joka on otettava huomioon henkilöstön rekrytointistrategioita laadittaessa.

Oleskelukortti: Identiteetin ja työluvan todistus

Pitkäaikaisesti Japanissa oleskeleville ulkomaalaisille myönnetään oikeusministeriön antama ‘oleskelukortti’. Tämä kortti ei ole pelkästään henkilöllisyystodistus, vaan se on virallinen asiakirja, joka sisältää keskeiset tiedot oleskelun hallinnasta. Kortin etupuolella on perustiedot, kuten nimi, kansalaisuus ja syntymäaika, sekä oleskeluluvan tyyppi, oleskeluajan päättymispäivä ja kaikkein tärkeimpänä ‘työskentelyrajoitusten olemassaolo’.

Maahanmuuttolain 23. pykälä velvoittaa pitkäaikaisia oleskelijoita kantamaan oleskelukorttiaan aina mukanaan. Yrityksille oleskelukortti on ainoa ja ehdoton tietolähde, kun he tarkistavat ulkomaalaisen työnhakijan työskentelyoikeuden. Pelkkä hakijan suullinen ilmoitus tai itsekehun ei riitä, vaan työsopimusta solmittaessa on tarkistettava oleskelukortin alkuperäinen ja varmistettava, että työskentely on sallittua ja jos on, missä laajuudessa. Mikäli tämä tarkistus laiminlyödään, yritys voi joutua syytteeseen laittoman työnteon edistämisestä, mikä voi olla vakava compliance-rikkomus.

Liiketoiminnan keskeiset oleskeluluvat Japanissa

Yritystoimintaan suoraan liittyviä oleskelulupia on monenlaisia, mutta erityisesti johtoportaan ja asiantuntijoiden oleskeluluvat vaativat tarkkaa ymmärrystä niiden vaatimuksista ja käytännöistä.

Johtaminen ja hallinto

Oleskelulupa “Johtaminen ja hallinto” on tarkoitettu ulkomaalaisille, jotka osallistuvat liiketoiminnan johtamiseen ja hallintaan Japanissa. Tähän kuuluvat esimerkiksi osakeyhtiöiden toimitusjohtajat, hallituksen jäsenet ja sivuliikkeiden johtajat. Tämän oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä arvioidaan paitsi hakijan henkilökohtaista taustaa, myös liiketoiminnan todellisuutta, vakautta ja jatkuvuutta tiukasti.

Konkreettisina vaatimuksina ovat muun muassa se, että liiketoimintaa varten on varmistettu toimitilat Japanissa, liiketoiminnan laajuus täyttää tietyt kriteerit (esimerkiksi vähintään kaksi kokopäiväistä työntekijää tai pääoman tai sijoitusten kokonaismäärä on yli 5 miljoonaa jeniä) ja että liiketoimintasuunnitelma on konkreettinen ja toteuttamiskelpoinen. Erityisesti liiketoiminnan jatkuvuutta arvioidaan tiukasti, ja esimerkiksi viimeisimmän tilinpäätöksen ollessa velkaantunut, taloudellinen tilanne tarkastetaan tarkasti.

Viimeaikainen suuntaus on, että tämän oleskeluluvan vaatimukset ovat tiukentuneet. Esimerkiksi hakijan tai kokopäiväisen työntekijän tietyn tason japanin kielen taitovaatimus on suunnitteilla, mikä osoittaa, että viranomaiset painottavat muodollisten vaatimusten täyttämisen lisäksi kykyä ja halua hallita liiketoimintaa todellisesti Japanissa. Kun yritykset kutsuvat ulkomaalaisia tämän oleskeluluvan avulla, on välttämätöntä todistaa objektiivisin asiakirjoin, että liiketoiminta on aitoa ja kestävää, eikä pelkästään yrityksen perustamista.

Tekniikka, humanistiset tieteet ja kansainvälinen liiketoiminta

“Tekniikka, humanistiset tieteet ja kansainvälinen liiketoiminta” on yksi työnteon tarkoituksessa myönnettävistä oleskeluluvista. Se kattaa toiminnan, joka vaatii luonnontieteiden, kuten fysiikan, tekniikan ja muiden vastaavien alojen teknistä tietämystä (tekniikka), oikeustieteen, taloustieteen, sosiologian ja muiden humanististen tieteiden alueiden tietämystä (humanistiset tieteet) tai ulkomaisen kulttuurin pohjalta olevaa ajattelua tai herkkyyttä vaativaa toimintaa (kansainvälinen liiketoiminta). Esimerkkejä ovat IT-insinöörit, koneensuunnittelijat, kirjanpitäjät, konsultit, tulkki-kääntäjät, kieltenopettajat ja suunnittelijat.

Tämän oleskeluluvan saamisen tärkein vaatimus on, että hakijan koulutuksen tai työkokemuksen ja Japanissa suoritettavan työn välillä on suora ja järkevä yhteys. Esimerkiksi “tekniikan” tai “humanististen tieteiden” alueilla vaaditaan yleensä, että hakija on valmistunut yliopistosta alaan liittyvää ainetta pääaineenaan tai että hänellä on yli kymmenen vuoden työkokemus alalta. “Kansainvälisen liiketoiminnan” alueella vaaditaan yleensä vähintään kolmen vuoden työkokemus, lukuun ottamatta kääntämistä ja tulkkausta sekä kieltenopetusta.

Tärkeää on, että tämän oleskeluluvan myötä ei sallita toimintaa, joka katsotaan yksinkertaiseksi työksi, joka ei vaadi erityistä tietämystä tai taitoa. Koulutuksen ja työkokemuksen sekä työn sisällön epäjohdonmukaisuus on yksi yleisimmistä syistä oleskeluluvan hylkäämiseen. Siksi yritysten on rekrytoinnin yhteydessä huolellisesti varmistettava, että ehdokkaan asiantuntemus ja hänelle osoitettu työtehtävä vastaavat toisiaan, ja että tämä yhteys on selkeästi kuvattu hakemusasiakirjoissa. Lisäksi on tärkeää, että työnantaja jatkuvasti valvoo, ettei työntekijän työtehtävät poikkea hakemuksessa ilmoitetusta ja muutu yksinkertaiseksi työksi, joka ei vaadi erityisosaamista, sillä tämä on olennaista compliance-näkökulmasta.

Oleskelun aikaiset erilaiset menettelyt Japanissa

Ulkomaalaisten, jotka oleskelevat Japanissa, on suoritettava erilaisia ​​lakisääteisiä menettelyjä olosuhteidensa muuttuessa. Näiden menettelyjen asianmukainen hoitaminen on perusedellytys vakaan oleskelun ylläpitämiseksi maassa.

Oleskeluluvan muutoksen hakeminen Japanissa

Ulkomaisilla kansalaisilla, joilla on oleskelulupa Japanissa ja jotka haluavat harjoittaa toimintaa, joka ylittää nykyisen oleskeluluvan salliman toiminnan, on haettava etukäteen “oleskeluluvan muutosta” ja saatava siihen lupa. Tämä menettely on määritelty maahanmuuttolain (nyūkoku kanri-hō) 20 artiklassa. Esimerkiksi opiskelija, jolla on “opiskelija” oleskelulupa ja joka valmistumisen jälkeen haluaa työskennellä japanilaisessa yrityksessä asiantuntijana, tarvitsee muuttaa oleskelulupansa “teknologiaan, humanistisiin tieteisiin tai kansainvälisiin palveluihin” liittyväksi.

Oleskeluluvan muutoshakemus ei ole pelkkä rekisteritietojen päivitys. Se on uuden oleskeluluvan vaatimusten täyttymisen arviointiin tarkoitettu, yhtä tiukka kuin uuden oleskeluluvan hakeminen. Viranomaiset arvioivat hakijan toimittamien asiakirjojen perusteella uuden toiminnan asianmukaisuutta, hakijan soveltuvuutta ja käyttäytymistä Japanissa oleskelun aikana, mukaan lukien aiempi oleskeluhistoria.

Oleskeluluvan uusiminen Japanissa

Japanissa kullakin oleskeluluvan tyypillä on oikeusministeriön asetuksella määrätty voimassaoloaika. Jos haluat jatkaa oleskelua Japanissa oleskelukortissa ilmoitetun voimassaoloajan päättymisen jälkeen, sinun on haettava “oleskeluluvan uusimista” ennen voimassaoloajan päättymistä. Tämä menettely perustuu maahanmuuttolain (nyk. Vierastyöläisten hallintolaki) 21. pykälään. Hakemuksen voi yleensä jättää noin kolme kuukautta ennen oleskeluluvan voimassaolon päättymispäivää.

Tämä uusimishakemus toimii säännöllisenä compliance-tarkastuksena oleskelutilanteeseen liittyen. Tarkastusviranomaiset arvioivat uudelleen, onko hakija jatkanut toimintaansa rehellisesti sallitun oleskeluluvan mukaisesti ja onko hänen käytöksessään ongelmia. Esimerkiksi, jos henkilöllä on “johtaminen ja hallinto” -oleskelulupa, tarkistetaan, onko yrityksen johtaminen pysynyt terveellä pohjalla, ja “teknologia, humanistiset tieteet ja kansainväliset palvelut” -luvan haltijalta edellytetään, että hän jatkaa asiantuntijatehtävissä toimimista.

Jos oleskeluluvan voimassaolon päättymispäivään mennessä ei ole tehty päätöstä hakemuksesta, mutta uusimishakemus on hyväksytty ennen voimassaolon päättymispäivää, on olemassa “erityisaika”, joka mahdollistaa laillisen oleskelun jatkamisen enintään kaksi kuukautta alkuperäisen oleskeluluvan päättymispäivästä. Tämä on tärkeä järjestelmä, joka estää viivästysten vuoksi laittoman oleskelun tilanteen syntymisen.

Ansioluettelon ulkopuolisen toiminnan lupa Japanissa

Kun Japanissa oleskeluluvan haltija haluaa osallistua päätoimintaansa haittaamatta toimintaan, joka ei ole sallittua nykyisen oleskeluluvan puitteissa ja joka sisältää tulonhankintaa, on hänellä oltava etukäteen ‘ansioluettelon ulkopuolisen toiminnan lupa’. Tämä lupa perustuu maahanmuuttolain (Heisei 3 vuosi eli 1991) 19 artiklan 2 momenttiin.

Luvassa on pääasiassa kaksi eri tyyppiä. Ensimmäinen on ‘kattava lupa’, joka on suunnattu pääasiassa ‘opiskelija’- ja ‘perheenjäsenen oleskelu’-statussa oleville henkilöille. Tämä lupa mahdollistaa periaatteessa enintään 28 tuntia viikossa kestävän työskentelyn tietyissä ammateissa, lukuun ottamatta esimerkiksi aikuisviihdealaa. Toinen tyyppi on ‘yksilöllinen lupa’, joka myönnetään ammattilaisille, joilla on työskentelyoikeus ja jotka haluavat käyttää asiantuntemustaan sivutoimisesti esimerkiksi luennoimalla tai konsultoimalla, ja jossa toiminnan sisältö ja sopimuskumppani määritellään yksilöllisesti.

Kun yritykset palkkaavat opiskelijoita tai muita osa-aikatyöntekijöitä, ei riitä, että tarkistetaan oleskelukortista ansioluettelon ulkopuolisen toiminnan luvan olemassaolo. Viikoittainen 28 tunnin työaikaraja lasketaan yhteen kaikkien työnantajien alaisena tehdyn työajan kanssa. Siksi yritysten on luotava järjestelmä, joka varmistaa, ettei yhteensä viikoittainen 28 tunnin raja ylity (esimerkiksi henkilön ilmoituksen, vakuutuksen ja sivutyön hakuprosessin kautta), ja jos ylityksen merkkejä ilmenee, on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin. Jos yritys laiminlyö tämän hallinnan ja seurauksena työntekijä työskentelee yli sallitun rajan, yritys voi kantaa riskin katsottavan edistäneen laitonta työskentelyä.

Pysyvä oleskelulupa Japanissa

“Pysyvä oleskelulupa” on lupa vaihtaa oleskelustatusta “pysyväksi asukkaaksi”, ja se on säädetty Japanin maahanmuuttolain (入管法) 22 artiklassa. Pysyvän asukkaan oleskelustatuksella ei ole rajoituksia oleskelutoiminnassa, ja oleskeluaika on rajaton, mikä erottaa sen muista oleskelustatuksista ja merkittävästi helpottaa oleskelun hallintaa. Tämä tekee elämän perustan Japanissa erittäin vakaaksi.

Pysyvän oleskeluluvan saamiseksi on täytettävä kolme tiukkaa vaatimusta, jotka on määritelty maahanmuuttolain 22 artiklan 2 momentissa. Ensimmäinen vaatimus on “hyvä käytös” (hyvän käytöksen vaatimus), toinen on “riittävät varat tai taidot itsenäiseen elämän ylläpitoon” (itsenäisen elämän ylläpidon vaatimus), ja kolmas on “henkilön pysyvän oleskelun katsotaan olevan Japanin edun mukaista” (kansallisen edun mukaisuuden vaatimus). Kansallisen edun mukaisuuden vaatimus sisältää yleensä vaatimuksen, että on asunut Japanissa jatkuvasti yli 10 vuotta, sekä julkisten velvoitteiden, kuten verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen, asianmukaisen suorittamisen.

Pysyvän oleskeluluvan käsittely suoritetaan erittäin huolellisesti, ja standardikäsittelyaika on neljä kuukautta, mutta käytännössä käsittely voi kestää kuudesta kymmeneen kuukautta tai jopa kauemmin. Hakijan koko Japanissa oleskelun ajan lain noudattamista tarkastellaan yksityiskohtaisesti, joten menneisyyden pienet rikkomukset tai epäjohdonmukaisuudet voivat johtaa luvan epäämiseen.

Väliaikainen ulkomaanmatka ja uudelleen maahanmuutto

Ulkomaisilla asukkailla, jotka asuvat Japanissa ja jotka aikovat lähteä maasta väliaikaisesti työn tai yksityiselämän vuoksi ja palata myöhemmin takaisin samalla oleskeluoikeudella, on noudatettava asianmukaisia menettelyjä ennen maasta poistumista. Jos näitä menettelyjä ei noudateta, oleskeluoikeus voi raueta, ja Japaniin palatakseen on aloitettava alusta ja haettava uudelleen oleskeluoikeuden todistusta.

Uudelleen maahanmuuttolupajärjestelmän yleiskatsaus

Järjestelmät, jotka helpottavat maasta poistumisen jälkeistä uudelleen maahanmuuttoa, ovat “uudelleen maahanmuuttolupa” ja “oletettu uudelleen maahanmuuttolupa”. Kumpaa järjestelmää käytetään, riippuu maasta poistumisen kestosta ja tarkoituksesta, ja valinta on tehtävä huolellisesti.

“Uudelleen maahanmuuttolupa” perustuu maahanmuuttolain (Immigration Control and Refugee Recognition Act) 26. pykälään ja edellyttää, että hakemus jätetään ja lupa saadaan etukäteen alueellisesta maahanmuutto- ja oleskeluhallinnosta ennen maasta poistumista. Tätä lupaa käytetään, kun on suunniteltu yli vuoden kestävää poissaoloa. Lupa voi olla kertaluonteinen tai useita kertoja käytettävä monikertainen lupa, jonka voimassaoloaika on enintään viisi vuotta nykyisen oleskeluajan puitteissa.

Toisaalta “oletettu uudelleen maahanmuuttolupa” on yksinkertaistettu järjestelmä, joka perustuu maahanmuuttolain 26. pykälän 2 kohtaan. Tämä järjestelmä sallii keskipitkän ja pitkän aikavälin oleskelijoiden, joilla on voimassa oleva passi ja oleskelukortti, ilmaista aikomuksensa palata Japaniin vuoden kuluessa maasta poistumisesta ilmoittamalla siitä maastapoistumisrekisterissä (ED-kortti) lentokentän maahanmuuttovirkailijalle, ilman etukäteislupahakemusta.

Järjestelmän valinta riskienhallinnan näkökulmasta

“Oletettu uudelleen maahanmuuttolupa” on yksinkertainen ja maksuton, joten sitä käytetään laajalti lyhytaikaisilla työmatkoilla ja matkoilla. Tässä järjestelmässä on kuitenkin merkittäviä riskejä. Sen suurin heikkous on, että voimassaoloaikaa, joka on vuosi tai oleskeluajan päättymispäivä kumpi tulee ensin, ei voi pidentää ulkomailta. Jos et voi palata Japaniin vuoden kuluessa mistä tahansa syystä, kuten odottamattoman sairauden, paikallisen poliittisen epävakauden tai työn pidentymisen vuoksi, oleskeluoikeutesi raukeaa automaattisesti. Jos oleskeluoikeus raukeaa, myös pysyvän oleskeluluvan hakemista varten kertynyt jatkuva oleskeluaika nollautuu.

Yritysten kriisinhallinnan näkökulmasta, jos on mahdollista, että työntekijän ulkomaanmatka voi pidentyä edes hieman tai kestää lähelle vuotta, on viisainta ohjeistaa heitä hankkimaan “uudelleen maahanmuuttolupa” ennen maasta poistumista, vaikka se vaatisi vaivaa ja kustannuksia. Tämä on tärkeä vakuutustoimenpide työntekijöiden vakaan oleskeluoikeuden ylläpitämiseksi ja odottamattomien tilanteiden aiheuttaman liiketoiminnan keskeytymisen estämiseksi.

Alla on koottuna kahden järjestelmän pääasialliset erot.

Yrityksen vastuu ja oikeudelliset riskit: Johtajan näkökulma Japanissa

Ulkomaalaisten työntekijöiden oleskelulupien asianmukainen hallinta on yrityksen yhteiskunnallinen vastuu ja samalla keskeinen johtamishaaste oikeudellisten riskien välttämiseksi. Erityisesti laittomaan työntekoon liittyvät ongelmat voivat merkittävästi vahingoittaa yrityksen mainetta ja johtaa ankariin rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.

Laittoman työnteon edistämisrikos

Maahanmuuttolain (Immigration Control and Refugee Recognition Act) 73. artiklan 2 kohdassa määritellään “laittoman työnteon edistämisrikos”. Tämä rikos kattaa toimet, joissa yritystoiminnan yhteydessä palkataan työntekijöitä, joilla ei ole työskentelyoikeutta, tai annetaan heidän toimia oleskeluluvan sallimien rajojen ulkopuolella. Lisäksi rangaistuksen kohteena ovat myös teot, joissa ulkomaalaisia asetetaan henkilön valvontaan laittoman työnteon mahdollistamiseksi tai välittäminen tällaiseen toimintaan liiketoimintana. Laissa säädetty rangaistus on jopa kolme vuotta vankeutta tai enintään 3 miljoonan jenin sakko tai molemmat.

Tämän rikoksen huomionarvoisin seikka on saman artiklan 2 kohdan säännös. Se määrää, että laittoman työnteon edistämisestä voidaan rangaista, vaikka työnantaja “ei olisi tiennyt” työntekijän olevan laiton työntekijä, jos työnantajalla on ollut “huolimattomuutta”. Käytännössä tämä asettaa työnantajille tiukan velvollisuuden tarkistaa ulkomaalaisten työntekijöiden oleskeluluvat ja työskentelyoikeudet. Pelkkä oleskelukortin tarkistamatta jättäminen tai perusvelvollisuuksien laiminlyönti ei riitä puolustukseksi “en tiennyt” -väitteelle. Todellisuudessa eri toimialoilla, kuten henkilöstövuokrausyrityksissä, rakennusyrityksissä, ravintoloissa ja japanin kielen kouluissa, yrityksiä on pidätetty tämän rikoksen vuoksi, mikä osoittaa, että viranomaiset toteuttavat aktiivisesti lainvalvontaa.

Rikosoikeudellisesta vastuusta siviilioikeudelliseen vastuuseen: Hiroshiman korkeimman oikeuden päätös 26. maaliskuuta 2021

Oleskelulupien hallinnan puutteista aiheutuvat riskit eivät rajoitu rikosoikeudellisiin seuraamuksiin tai hallinnollisiin toimenpiteisiin. Viime aikoina on nähty oikeudellisia päätöksiä, jotka tunnustavat yritysten suoran siviilioikeudellisen vahingonkorvausvastuun, ja tämä suuntaus on jotain, jota johtajien tulisi ottaa vakavasti.

Eräs merkittävä esimerkki on Hiroshiman korkeimman oikeuden päätös 26. maaliskuuta 2021. Tässä tapauksessa “leivänvalmistuksen” taitoharjoittelijana palkattu ulkomaalainen työntekijä määrättiin yrityksen toimesta työskentelemään taitoharjoittelusuunnitelman ulkopuolisissa ravintolan astianpesu- ja salitehtävissä. Seurauksena tämä taitoharjoittelija pidätettiin ja vangittiin epäiltynä luvattoman toiminnan harjoittamisesta.

Tässä tapauksessa oikeus määräsi yritykselle ja sen toimitusjohtajalle vahingonkorvauksia taitoharjoittelijalle. Päätöksen perustelut ovat erittäin opettavaisia yritysten riskienhallinnan kannalta.

Ensinnäkin oikeus totesi, että suunnitelman ulkopuolisten tehtävien määrääminen oli työsopimuksen rikkomista. Toiseksi, ja vielä tärkeämpänä, oikeus totesi, että yrityksellä on laillinen velvollisuus olla antamatta työntekijöilleen maahanmuuttolain vastaisia työtehtäviä, ja että yritys oli rikkonut tätä velvollisuutta. Yritys väitti konsultoineensa valvontaelintä, mutta oikeus hylkäsi tämän väitteen toteamalla, että lopullinen vastuu lain noudattamisesta on itse työnantajayrityksellä. Lisäksi oikeus totesi, että ulkomaalaisen työntekijän on perusteltua luottaa yrityksen ohjeisiin, eikä se asettanut vastuuta työntekijälle.

Tämän päätöksen merkitys on merkittävä. Se osoittaa, että maahanmuuttolain rikkomisesta aiheutuva julkinen ongelma voi johtaa suoraan yksityisoikeudelliseen ongelmaan, kuten työntekijän vahingonkorvausvaatimukseen yritystä kohtaan. Toisin sanoen, jos yritys hallinnoi työntekijöidensä oleskelulupia sopimattomasti ja määrää heitä suorittamaan luvattomia tehtäviä, se ei ainoastaan altistu hallinnollisille rangaistuksille, vaan myös työntekijöiden vaatimuksille saamatta jääneestä tulosta tai henkisestä kärsimyksestä. Tämä on lisännyt oleskelulupien hallinnan merkitystä pelkästä sääntöjen noudattamisesta työsuhteisiin, yrityksen vahingonkorvausvastuuvakuutuksiin ja kokonaisvaltaiseen yrityshallintoon liittyväksi keskeiseksi johtamishaasteeksi.

Yhteenveto

Japanin oleskelunhallintajärjestelmä on rakennettu tiukan ja yksilöllisen luvan varaan, ja sen käyttö on monimutkaista. Yrityksille tämän järjestelmän oikea ymmärtäminen ja noudattaminen ei ole enää vain osa hallinnollisia tehtäviä. Se on keskeinen compliance-toiminta, joka suojaa arvokasta ulkomaista työvoimaa ja tukee yrityksen kasvua. Oleskeluoikeuden huolellinen tarkistaminen, työtehtävien jatkuvan hallinnan ylläpitäminen ja erilaisten menettelyjen asianmukainen suorittaminen ovat välttämättömiä. Näiden laiminlyönti voi johtaa erittäin vakaviin seurauksiin, rikosoikeudellisista rangaistuksista siviilioikeudellisiin vahingonkorvausvelvollisuuksiin asti.

Tällaisen monimutkaisen ja erikoistuneen oikeudenalan asianmukaiseen navigointiin tarvitaan syvällistä asiantuntemusta ja runsaasti käytännön kokemusta. Monolith-oikeustoimisto on tarjonnut laillisia palveluita kaikilla Japanin maahanmuuttolainsäädännön (Immigration Control and Refugee Recognition Act) alueilla monille kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaille vuosien varrella, ja sillä on laaja kokemus tällä alalla. Toimistossamme työskentelee useita englanninkielisiä asiantuntijoita, mukaan lukien ulkomaisten oikeustieteellisten tutkintojen haltijoita, mikä mahdollistaa monipuolisen vastauksen kansainvälisen liiketoimintaympäristön tarpeisiin. Tarjoamme kattavaa tukea asiakasyrityksillemme, jotta ne voivat varmistaa oikeudellisten riskien vähentämisen ja hyödyntää globaalia työvoimaa vakauden ja compliance-sääntöjen mukaisesti.