MONOLITH LAW OFFICE+81-3-6262-3248Arkisin 10:00-18:00 JST [English Only]

MONOLITH LAW MAGAZINE

IT

Miten älykäs omaisuus suojataan AI-kehityksessä? Selvitetään tekijänoikeuden ja patenttioikeuden keskeiset kysymykset

IT

Miten älykäs omaisuus suojataan AI-kehityksessä? Selvitetään tekijänoikeuden ja patenttioikeuden keskeiset kysymykset

AI:n (tekoälyn) kehitys on ollut viime vuosina huomattavaa, erityisesti iPhone Siri:n ja itseohjautuvan teknologian, kuten syväoppimisen, teknologinen innovaatio on tuonut suuria etuja elämäämme. Lisäksi monet koulutetut mallit, kuten GPT-3 ja BERT, ovat ilmestyneet, ja AI:n kehitys on ollut merkittävää luonnollisen kielen käsittelyn ja kuvanluonnin aloilla, ja yritykset, jotka työskentelevät AI:n kehittämisen parissa, ovat lisääntyneet nopeasti.

Toisaalta, AI:n avulla kätevien palvelujen luomiseksi on olemassa valtava määrä työtä ja tietotaitoa sen kehitysprosessissa, ja kysymys on siitä, miten suojata se lailla.

Tässä artikkelissa keskitymme erityisesti tekijänoikeuksiin ja patenttioikeuksiin, jotka ovat erityisen tärkeitä, kun haluat tarjota AI-pohjaisia palveluita.

Miten tekoälybisnes ja tekijänoikeuslaki liittyvät toisiinsa?

Miten tekoälybisnes ja tekijänoikeuslaki liittyvät toisiinsa?

Tekoälybisneksessä työ ja osaaminen keskittyvät tekoälyohjelmien luomiseen. Siksi on tärkeää, kuinka suojataan paitsi lopputuotteet, myös luomisprosessi tekijänoikeuksien avulla.

Tekoälyn toimintaperiaate

Tekoäly on ihmisen älykkyyden jäljitelmä tietokoneessa, ja sitä kutsutaan myös “keinoälyksi”.

Tekoälyn opettamisen periaate on seuraava:

  1. Kerätään ja käsitellään “oppimisdataa”
  2. Syötetään data oppimisohjelmaan, joka opiskelee automaattisesti
  3. Kehitetään malli, joka heijastaa toistuvan oppimisen tuloksia
  4. Tekoäly tuottaa lopputuotteen

Tätä prosessia, jossa tekoäly oppii datasta, kutsutaan “koneoppimiseksi”, ja yksi sen konkreettisista menetelmistä on syväoppiminen. Syväoppimisessa käytetään monikerroksista ihmisen aivoja jäljittelevää järjestelmää (neuraaliverkkoa), joka mahdollistaa monimutkaisten tietojen ominaisuuksien erottamisen ihmisen kokemuksen kautta oppimisen tavoin, saavuttaen siten aiemmin mahdottoman suorituskyvyn.

Tekoälybisnes ja tekijänoikeuslaki

Tekoälybisneksessä ei ole tärkeää vain lopputuote, vaan myös luomisprosessiin kertyvä osaaminen ja kustannukset. Siksi on tärkeää, kuinka suojataan kaikki prosessit tekijänoikeuslain avulla. Tekijänoikeudet tarkoittavat ihmisen luomia teoksia, kuten tekijänoikeudellisesti suojattuja teoksia ja keksintöjä, ja niitä sääntelevien lakien yhteisnimitys on tekijänoikeuslaki.

Erityisesti tekoälybisneksessä kiinnostus kohdistuu siihen, kuinka paljon suojaa voidaan saada tekijänoikeus- ja patenttilain avulla.

Tekoälyn kehittämisessä ei ole arvokasta vain valmis oppimismalli ja sen tuottamat lopputuotteet, vaan myös seuraavat prosessit ovat arvokkaita, ja odotukset niiden lailliseen suojaan kasvavat:

  1. Oppimisdatan kerääminen ja käsittely
  2. Oppimisohjelma
  3. Luotu oppimismalli
  4. Oppimismallin tuottamat lopputuotteet

Seuraavaksi selitämme näihin neljään vaiheeseen liittyvät oikeudelliset ongelmat.

Oppimisdatan suojelu tekoälyliiketoiminnassa

Oppimisdatan suojelu tekoälyliiketoiminnassa

Oppimisdata tarkoittaa suurta määrää raakadataa, kuten kuvia ja videoita, jotka on kerätty ennen koneoppimisen aloittamista tekoälylle ja jotka on muokattu oppimista varten.

Kuten sanonta “Garbage in, garbage out” (roskaa sisään, roskaa ulos) viittaa, oppimisdatan laatu vaikuttaa suoraan lopputuloksen laatuun. Tästä syystä oppimisdatan laillinen suojaaminen on tärkeää.

Liittyvä artikkeli: Mikä on web scraping? Selitämme suositun datankeruumenetelmän lailliset haasteet[ja]

Suoja tekijänoikeuslain mukaan

Oppimisdata voi saada suojaa tekijänoikeuslain mukaan, jos sille voidaan myöntää “luovuus” ja se voidaan luokitella “tietokantateokseksi” (Japanin tekijänoikeuslaki, 12 artiklan 2 kohta, 1 momentti[ja]). Tekijänoikeuslaissa “tietokanta” määritellään “järjestelmällisesti järjestetyksi kokoelmaksi tekstejä, numeroita, kuvioita tai muita tietoja, jotka voidaan hakea tietokoneella”.

Tämän lisäksi datan valinnan, järjestelyn tai järjestelmällisen rakenteen on oltava luova. Esimerkiksi asiakkaan osoitteen, nimen, puhelinnumeron jne. yksinkertainen järjestäminen aakkosjärjestyksessä ei ole “tietokantateos”, mutta jos tiedon valintamenetelmässä on luovuutta, tekijänoikeus voi olla mahdollinen.

Suoja patenttilain mukaan

“Oppimisdata” voi olla suojattu patenttilain mukaan, jos sen rakenteessa on uutuus ja edistyksellisyys, ja se voidaan luokitella “keksinnöksi” (Japanin patenttilaki, 2 artiklan 3 kohta, 1 momentti[ja]).

Patenttilaissa keksintö määritellään “korkeatasoiseksi tekniseksi ajatteluksi, joka hyödyntää luonnonlakeja” ja se jaetaan seuraaviin kolmeen tyyppiin:

1 “Esineiden (mukaan lukien ohjelmat)” keksinnöt
2 “Menetelmien” keksinnöt
3 “Esineiden tuotantomenetelmien” keksinnöt

Kuitenkin, yleisesti ottaen, on epätodennäköistä, että oppimisdata, joka on tiedon kokoelma, täyttäisi “esineen keksinnön” vaatimukset.

Oppimisohjelmien suojelu tekoälyliiketoiminnassa

Oppimisohjelmat ovat ohjelmia, jotka löytävät tiettyjä säännönmukaisuuksia sisäänotetuista oppimisdatasta ja suorittavat ne tietokoneella. Neuraaliverkkojen rakenteet ja muut syötetään ohjelmina, joten ne voivat olla suojattuja sekä tekijänoikeuslain että patenttilain mukaan.

Suojelu tekijänoikeuslain mukaan

Jos oppimisohjelmalla on tietty monimutkaisuus, se on suojattu tekijänoikeudella “ohjelman tekijänoikeusteoksena”.

Japanin kulttuurivirasto määrittelee “tekijänoikeusteoksen” seuraavasti:

  1. Se ilmaisee ajatuksia tai tunteita
  2. Se on luovasti ilmaistu
  3. Se kuuluu kirjallisuuden, tieteen, taiteen tai musiikin alaan

Jotta oppimisohjelma voisi olla tekijänoikeusteos, sen on oltava luovasti ilmaistu tekijän persoonallisuuden ja tunteiden kautta, ja sillä on oltava tietty monimutkainen rakenne.

Suojelu patenttilain mukaan

Jotta oppimisohjelma voisi olla suojattu patenttilain mukaan, sen on oltava “edistyksellinen”. Toisin kuin tekijänoikeuslaki, patenttilain suojelu edellyttää hakemista patenttivirastoon, jossa sen “edistyksellisyys” arvioidaan.

Esimerkiksi, jos kehität ohjelma B käyttämällä jo julkistettua ohjelmaa A, B:n on oltava “edistyksellinen” ollakseen suojattu patenttilain mukaan. Tämä tarkoittaa, että pelkkä ohjelma A:n keinojen ja menetelmien yhdistelmän muuttaminen ei riitä kehittämään sitä helposti (Japanin patenttilaki, 29 artiklan 2 kohta[ja]).

Oppimismallien suojelu tekoälyliiketoiminnassa

Oppimismalli on ohjelma, joka on luotu antamalla tekoälylle opetusdataa. Esimerkiksi, GPT (Generative Pretrained Transformer), jota käytetään ChatGPT:ssä, on luonnollisen kielen tuottamismalli, joka on koulutettu etukäteen suurella määrällä tekstidataa, ja sitä voidaan kutsua oppimismalliksi.

Oppimismallit ovat myös tärkeää immateriaalioikeutta tekoälyliiketoiminnassa, joten niiden suojaaminen lailla on välttämätöntä.

Suoja tekijänoikeuslain mukaan

Jos oppimismalli kuuluu “ohjelmistoteoksiin”, se saa suojaa tekijänoikeuslain mukaan. Tätä varten tarvitaan insinöörin persoonallisuutta ja luovuutta ilmaisussa.

Esimerkiksi, romaani on teos, mutta sen kirjoittamiseen käytetty japanin kielen sanasto ja kielioppi eivät ole tekijänoikeuslain suojaamia. Oppimismalli, joka on vain ohjelmointikielen luettelo, ei ole suojattu.

Suoja patenttilain mukaan

Periaatteessa oppimismalleille ei myönnetä patenttioikeutta, koska pelkkä data tai funktio ei ole luova.

Patenttilain mukaan suojattavien teosten on oltava edistyksellisiä, uusia ja ne on luokiteltava “keksinnöksi (ohjelma jne.)”.

Oppimismallien tuottamien tuotosten suojaaminen

Oppimismallien tuottamien tuotosten suojaaminen

Oppimismallien tuottamat tuotokset voidaan tunnustaa tekijänoikeuden alaisiksi, jos niiden luojalla on luomisintentio ja luova panos teoksen luomiseen. Samoin patenttioikeus voi olla mahdollinen, riippuen luovan panoksen määrästä.

Tässä tapauksessa, oppimismalli on vain työkalu luomisen prosessissa. Siksi tuotoksen tekijänoikeudet ja patenttioikeudet kuuluvat yksittäiselle käyttäjälle, ei järjestelmän kehittäjälle.

Toisaalta, jos käyttäjällä ei ole luovaa panosta ja AI oppii ja luo itsenäisesti, tätä pidetään “AI-luomuksena”, joka ei ole tekijänoikeuden alainen. Tekijänoikeuslaki ei myönnä tekijänoikeuksia AI:lle, koska se ei kykene omaksumaan ajatuksia tai tunteita.

Saman logiikan mukaan, patenttioikeudet, jotka myönnetään “keksijälle”, eivät myöskään kuulu AI:lle.

Liittyvä artikkeli: Onko kuvien kaapiminen netistä tekijänoikeusrikkomus? Koneoppimisen oikeudelliset kysymykset selitettynä[ja]

Tekoälyn luomien teosten suojauksen ongelmat

Ihmisen luomien ja tekoälyn luomien teosten ulkoisen erottamisen vaikeutuminen on johtanut huoliin tekoälyn luomien teosten suojauksen ongelmista. Tässä yhteydessä on esitetty seuraavia huolenaiheita:

Ongelmat, jos tekoälyn luomille teoksille annetaan samat oikeudet

Jos tekoälyn luomille teoksille myönnetään tekijänoikeudet ja niiden suojelu, on esitetty huoli siitä, että tekoälyn korkean tuottavuuden vuoksi oikeuksien alaisia teoksia saattaa syntyä räjähdysmäisesti.

Tämän seurauksena saattaa syntyä tilanne, jossa tekoälyä käyttävät kehittäjät ja tuottajat monopolisoivat tiedon, mikä voi johtaa yksittäisten luojien syrjäytymiseen.

Ongelmat, jos tekoälyn luomille teoksille ei anneta lainkaan oikeuksia

Toisaalta, jos tekoälyn luomille teoksille ei myönnetä lainkaan oikeuksia, on olemassa riski, että vaikka tekoälyyn olisi panostettu paljon aikaa ja rahaa, kolmannet osapuolet voivat käyttää sitä vapaasti. Tätä kutsutaan “freeridingiksi”, ja se voi vähentää motivaatiota tekoälyn tutkimukseen.

Tämän seurauksena, mitä enemmän halutaan saada tekijänoikeuksia tai patentteja, sitä enemmän saatetaan vähentää tekoälyn osallistumista luomisprosessiin ja lisätä ihmistyövoiman käyttöä kehitystyössä. Tämä voi johtaa siihen, että tekoälyn kehitys ja käyttö eivät etene.

Yhteenveto: Konsultoi asianajajaa AI:n immateriaalioikeuksista

AI:n kehitysvaiheessa immateriaalioikeuksia on harkittava seuraavista kahdesta näkökulmasta:

  • AI-ohjelman suojaaminen, joka tuottaa lopputuotteita
  • AI-ohjelman tuottaman lopputuotteen suojaaminen

Jotta tekijänoikeus voidaan myöntää kussakin vaiheessa, tarvitaan luovuutta ja monimutkaisuutta teoksena, ja patenttioikeuden myöntäminen edellyttää uutuutta ja edistystä. Tällä hetkellä “AI:n luomat teokset”, jotka AI on oppinut ja luonut itsenäisesti, eivät kuulu immateriaalioikeuksien suojan piiriin.

Kuitenkin, tällä hetkellä selkeästi vakiintunutta lainsäädäntöä tai sääntöjen luomista ei ole, ja hallitus aikoo edistää sääntöjen kehittämistä seuraamalla AI:n tulevaa kehitystä.

Jos harkitset AI-liiketoiminnan aloittamista tulevaisuudessa, suosittelemme konsultoimaan asianajajaa, jolla on erikoistunutta tietoa sekä immateriaalioikeuksista että AI-liiketoiminnasta, samalla kun ymmärrät nykytilanteen ja kiinnität huomiota tuleviin suuntauksiin.

Esittely toimenpiteistämme toimistossamme

Monolith Lakitoimisto on lakitoimisto, jolla on laaja kokemus IT:stä, erityisesti internetistä ja laista.

AI-liiketoimintaan liittyy monia laillisia riskejä, ja AI:hin liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä perehtyneen asianajajan tuki on välttämätöntä. Toimistossamme on tiimi, joka koostuu AI:hin perehtyneistä asianajajista ja insinööreistä, ja tarjoamme korkeatasoista oikeudellista tukea AI-liiketoiminnalle, mukaan lukien ChatGPT, kuten sopimusten laatiminen, liiketoimintamallin laillisuuden tarkastelu, immateriaalioikeuksien suojaaminen ja yksityisyyden suojaaminen. Yksityiskohtia on kuvattu alla olevassa artikkelissa.

Monolith Lakitoimiston käsittelemät alueet: AI (ChatGPT jne.) oikeudelliset asiat[ja]

Managing Attorney: Toki Kawase

The Editor in Chief: Managing Attorney: Toki Kawase

An expert in IT-related legal affairs in Japan who established MONOLITH LAW OFFICE and serves as its managing attorney. Formerly an IT engineer, he has been involved in the management of IT companies. Served as legal counsel to more than 100 companies, ranging from top-tier organizations to seed-stage Startups.

TOPへ戻る