Esimerkkejä ohjelmistojen tekijänoikeusrikkomuksista ja hyödyllistä lakitietoa

Minkälaisia tapauksia on olemassa, joissa ohjelmistojen kehittämisessä väitetään loukattavan tekijänoikeuksia? Tässä artikkelissa käsittelemme konkreettisia esimerkkejä ja niihin liittyviä Japanin lainsäädäntöjä.

Mikä tekijänoikeuslaki on

Tekijänoikeusrikkomuksista ymmärtämiseksi on ensin tärkeää tarkastella tekijänoikeuslakia. Mikä on tekijänoikeuslain tarkoitus? Tekijänoikeuslain 1 §:ssä sanotaan:

“Tämän lain tarkoituksena on määritellä tekijänoikeudet ja niihin liittyvät oikeudet teoksille, esityksille, levyille, lähetyksille ja kaapelilähetyksille, suojella tekijöiden oikeuksia samalla kun otetaan huomioon näiden kulttuurituotteiden oikeudenmukainen käyttö, ja edistää siten kulttuurin kehitystä.”

Tekijänoikeuslaki 1 §

Toisin sanoen, tekijänoikeuslaki on laki, joka on säädetty tavoitteenaan edistää kulttuurin kehitystä tasapainottamalla teosten oikeudenmukaista käyttöä ja tekijöiden oikeuksien suojelua.

Tekijänoikeuslain 10 §:n 1 momentissa esitetään esimerkkejä teoksista, ja kohdassa yhdeksän on määritelty “ohjelmiston teos”, joten ohjelmisto kuuluu tekijänoikeuslain mukaisiin teoksiin, ja sillä on tekijänoikeuden haltija.

Tässä artikkelissa tarkastelemme tapauksia, joissa ohjelmiston käyttöliittymän (UI) ja valikkorakenteen tekijänoikeudet ovat olleet ongelmana.

Ohjelmakoodin tekijänoikeuskysymyksiä käsitellään yksityiskohtaisesti seuraavassa artikkelissa:

https://monolith.law/corporate/copyright-for-the-program-source-code[ja]

Tekijänoikeuslain perustiedot

Esittelemme tärkeimmät tekijänoikeuslakiin liittyvät kysymykset, jotka sinun tulisi tietää ohjelmistojen kehittämisen yhteydessä.

Kuka omistaa tekijänoikeudet?

Kun ohjelmisto on kehitetty, kuka omistaa tekijänoikeudet tekijänoikeuslain mukaan? Kuten muissakin teoksissa, ohjelmiston tekijänoikeudet kuuluvat alun perin tekijälle. Kuitenkin, kuten alla olevasta lainauksesta käy ilmi, jos teos, kuten ohjelmisto, on luotu työtehtävänä, tekijänoikeudet kuuluvat työnantajalle eikä tekijälle.

“Jos henkilö, joka työskentelee yrityksen tai muun oikeushenkilön palveluksessa, luo ohjelmiston osana työtehtäviään, tekijänoikeudet kuuluvat, ellei sopimuksessa, työehtosopimuksessa tai muussa määräyksessä toisin määrätä, kyseiselle oikeushenkilölle.”

Pykälä 15, kohta 2

Mitä tekijänoikeuksien siirtäminen tarkoittaa?

Kun ohjelmiston kehittäminen on ulkoistettu, ohjelmiston tekijänoikeudet kuuluvat alun perin tekijälle, joka on ulkoistettu. Pelkkä kehitystyön ulkoistaminen ei tarkoita, että ohjelmiston tekijänoikeudet siirtyvät automaattisesti ulkoistajalle. Jos ulkoistaja haluaa saada ohjelmiston tekijänoikeudet, on suositeltavaa keskustella tästä etukäteen ja kirjata se sopimukseen.

Jos ohjelmiston kehittämisen jälkeen syntyy kiistaa tekijänoikeuksista ja sopimuksessa ei ole mainintaa tekijänoikeuksista, useimmissa tapauksissa oletetaan, että tekijänoikeuksia ei ole siirretty ulkoistajalle. Jos sopimusta ei ole lainkaan, päätetään tekijänoikeuksien siirtymisestä ottaen huomioon molempien osapuolten aiempi vuorovaikutus.

Tekijänoikeusrikkomukset ja niiden rangaistukset

Tekijänoikeus tarkoittaa tekijän oikeutta suorittaa teoksellaan toimia, kuten kopiointi, kääntäminen, muokkaaminen ja julkisen lähetyksen tekeminen. Siksi, jos näitä toimia tehdään luvatta, se on tekijänoikeusrikkomus.

Jos tekijänoikeuksia rikotaan, tekijänoikeuden haltija voi nostaa syytteen, jolloin tekijänoikeusrikkomuksen tekijää voidaan rangaista. Tekijänoikeusrikkomuksesta voidaan määrätä enintään 10 vuoden vankeusrangaistus tai enintään 10 miljoonan jenin sakko (Tekijänoikeuslaki, pykälä 119, kohta 1). Lisäksi, jos oikeushenkilö, kuten yritys, rikkoo tekijänoikeuksia, voidaan määrätä enintään 300 miljoonan jenin sakko (Tekijänoikeuslaki, pykälä 124).

Tekijänoikeuksien suojan kesto

Tekijänoikeuksien suojan kesto on tekijän kuoleman jälkeen 70 vuotta teoksen luomisesta (Tekijänoikeuslaki, pykälä 51). Jos tekijänoikeuden haltija on oikeushenkilö, kuten yritys, tekijänoikeudet säilyvät 70 vuotta teoksen julkaisemisesta (tai, jos teosta ei ole julkaistu 70 vuoden kuluessa sen luomisesta, 70 vuotta sen luomisesta) (Tekijänoikeuslaki, pykälä 53).

Tapauksia, joissa UI:n ja näytön esityksen tekijänoikeudet ovat nousseet ongelmaksi

Esittelemme kaksi pääasiallista tapausta, joissa ohjelmiston käyttöliittymän (UI) ja näytön esityksen tekijänoikeuksista on kiistelty. Molemmat alla mainitut tapaukset ovat sellaisia, joissa samankaltaisen ohjelmiston tekijänoikeusrikkomusta ei tunnustettu.

UI ja näytön esitys vaikuttavat suuresti ohjelmiston käytettävyyteen, mutta kuinka pitkälle niiden tekijänoikeudellinen luonne tunnustetaan, on monimutkainen kysymys. Jos ohjelmistoilla on samanlaisia toimintoja, UI ja näytön esitys saattavat väistämättä muistuttaa toisiaan. Erityisesti liiketoiminnassa käytettävien ohjelmistojen kohdalla, joissa tavoitellut toiminnot ovat samankaltaisia ja UI sekä näytön esitys ovat usein yksinkertaisia, on vaikea arvioida, täyttääkö samankaltainen ohjelmisto tekijänoikeusrikkomuksen kriteerit.

Cybozu Office -tapaus

Cybozu, joka kehittää ja myy “Cybozu Office” -ohjelmistoa, väitti, että NeoJapanin “iOffice2000 versio 2.43” (iOffice 2.43) ja “iOfficeV3” (iOffice V3) kopioivat luvatta Cybozu Officen näyttökuvia. Cybozu haki väliaikaista määräystä iOffice 2.43:n ja iOffice V3:n jakelun ja käyttöoikeuden myöntämisen kieltämiseksi.

Tokion alioikeus, joka käsittelee tätä tapausta, totesi:

“Vaikka se ei olekaan omaperäinen, se on konkreettinen näyttö, jolla on ainutlaatuinen luonne, jota ei voida sanoa samaksi, kuka tahansa tekee sen. Siksi voimme tunnustaa tietyn luovuuden velkojan ohjelmistossa tässä tapauksessa, ja se ohjelmisto pitäisi suojata tekijänoikeuslain mukaan.”

Tokion alioikeus, päätös 13. kesäkuuta 2001 (2001)

ja tunnusti Cybozu Officen tekijänoikeudellisen suojan.

Vaikka iOffice V3:n näyttökuvassa on havaittavissa samankaltaisuuksia Cybozu Officen kanssa, visuaalisesti huomattavat erot estivät tekijänoikeusrikkomuksen tunnustamisen. iOffice 2.43:n osalta:

“iOffice2000 versio 2.43”, vaikka se ei olekaan kopio velkojan ohjelmistosta (huomautus: Cybozu Office), voidaan tunnustaa olevan muunnelma, joka on tehty säilyttäen ohjelmiston ilmaiseman ilmaisijan perusajatukset ja persoonallisuus ja muuttamalla hieman ulkoista muotoa.

Tokion alioikeus, päätös 13. kesäkuuta 2001 (2001)

ja tunnusti “iOffice2000 version 2.43” tekijänoikeusrikkomuksen ja antoi väliaikaisen määräyksen, joka kielsi lähettämisen, jakelun ja käyttöoikeuden myöntämisen kesäkuussa 2001. (Tokion alioikeus, päätös 13. kesäkuuta 2001 (2001))

NeoJapan jatkoi molempien tuotteiden käyttöoikeuden myöntämistä tämän väliaikaisen päätöksen jälkeen, joten Cybozu nosti kanteen. Tokion alioikeus, joka käsittelee tätä oikeudenkäyntiä, tunnusti yleisesti näyttökuvien mahdollisuuden saada tekijänoikeussuojaa, mutta:

“Vaikka molempien yritysten välillä voidaan tunnustaa ajatusten yhteisöllisyys ohjelmiston toiminnallisuuden tai käyttäjän toiminnan mukavuuden näkökulmasta, emme voi tunnustaa, että luovat piirteet ovat yhteisiä näistä yhteisistä piirteistä. Siksi, riippumatta siitä, voimmeko tunnustaa jokaisen näyttökuvan tekijänoikeuden kantajan ohjelmistossa (huomautus: Cybozu Office), joka tapauksessa, emme voi sanoa, että vastaajan ohjelmiston (huomautus: iOffice 2.43 ja iOffice V3) näyttö on kantajan ohjelmiston näytön kopio tai muunnelma.”

Tokion alioikeus, päätös 5. syyskuuta 2002 (2002)

ja hylkäsi kaikki Cybozun vaatimukset. Tässä päätöksessä:

“(Omitted) Tekijänoikeusrikkomuksen tunnustaminen on rajoitettu niin sanottuihin dead copyihin tai niihin verrattaviin.”

Tokion alioikeus, päätös 5. syyskuuta 2002 (2002)

ja ilmaisi tämän näkemyksen.

Väliaikaisen määräyksen vaiheessa tunnustettiin Cybozu Officen näyttökuvan tekijänoikeudellinen suojelu ja NeoJapanin tekijänoikeusrikkomus. Kuitenkin myöhemmässä oikeudenkäynnissä tekijänoikeusrikkomusta ei tunnustettu, koska ei voitu tunnustaa, että luovat piirteet ovat yhteisiä. Vaikka ohjelmiston näyttökuvan tekijänoikeudellista suojaa ei yleisesti tunnusteta, on selvää, että tekijänoikeudellisen suojan ja tekijänoikeusrikkomuksen tunnustamiseksi on oltava merkittävää luovuutta. Lisäksi ohjelmiston näyttökuvan osalta on vaikea tunnustaa tekijänoikeusrikkomus, ellei se ole erittäin samankaltainen kuin dead copy tai sen kaltaiset.

Sekisankun-tapaus

Sekisankun-tapaus viittaa oikeusjuttuun, jossa IC Planning Software House väitti, että heidän ohjelmistonsa ‘Sekisankun’ näyttöliittymän tekijänoikeuksia oli rikottu Comtechin ja muiden myymässä ‘WARP’ ohjelmistossa.

Osakan alioikeus vahvisti, että ohjelmiston näyttöliittymällä voi olla tekijänoikeudellista suojaa, mutta totesi, että ‘Sekisankun’ näyttöliittymällä ei ollut luovuutta, joten se ei nauttinut tekijänoikeudellista suojaa. (Osakan alioikeuden päätös 30. maaliskuuta 2000 (Gregoriaaninen kalenteri))

Yleisesti ottaen, ohjelmiston näyttöliittymän tekijänoikeudellinen suoja hyväksyttiin, mutta ‘Sekisankun’ näyttöliittymän luovuuden puutteen vuoksi tekijänoikeudellinen suoja hylättiin ja kantajan vaatimus hylättiin.

Tapaus, jossa ohjelmiston valikkorakenteen tekijänoikeus nousi ongelmaksi

Seuraavaksi esittelemme tapauksen, jossa kiisteltiin siitä, voidaanko ohjelmiston valikkorakenteelle myöntää tekijänoikeus.

A, joka kehitti markkinointityökalun käyttäen LINE@-palvelua, väitti, että B, joka kehitti ja myi samankaltaisen markkinointityökalun käyttäen LINE@-palvelua, rikkoi hänen tekijänoikeuksiaan. A vaati B:ltä tekijänoikeuslain mukaista kopiointikieltoa ja vahingonkorvausta siviililain perusteella.

Kiistan kohteena oli, täyttääkö A:n tuote muokatun teoksen kriteerit. Tuomioistuin kuitenkin hylkäsi A:n vaatimukset kokonaisuudessaan, todeten, että A:n tuote ei täytä muokatun teoksen kriteereitä eikä sitä suojata. Alla on lainaus tuomion keskeisistä kohdista.

A:n väite, että hänen tuotteensa on muokattu teos ja että kategorianimet ovat hänen tuotteensa materiaalia, on perusteeton ilman lisäselvitystä. (jäljempänä jätetty pois)

Väite, että kategorianimien valinta ja järjestys ovat samat, on loppujen lopuksi sama kuin väittäisi, että tietyn tuotteen käyttämät toiminnot ja niiden hierarkinen rakenne ovat samat. Se, mitä toimintoja tietty tuote käyttää ja miten ne järjestetään hierarkkisesti, ei ole suojattavaa muokatun teoksen materiaalia. (jäljempänä jätetty pois)

Kunkin kategorian nimi on tavallinen tapa ilmaista kunkin kategorian toimintoa. (jäljempänä jätetty pois)

(Tokion alioikeus, Reiwa 2 (2020) 19. maaliskuuta)

Kuten tästä tuomiosta käy ilmi, ohjelmiston valikkorakenteen osalta on itsestään selvää, että samankaltaisia toimintoja omaavat ohjelmistot saattavat näyttää samankaltaisilta. Sen tunnustaminen tekijänoikeuden alaiseksi tai tekijänoikeusrikkomukseksi on erittäin vaikeaa.

Yhteenveto

Ohjelmisto kuuluu tekijänoikeuslain mukaisiin teoksiin ja sille voidaan myöntää tekijänoikeus. Kuitenkin se, kuinka pitkälle tekijänoikeus myönnetään käyttöliittymälle, näytön esitykselle ja valikkorakenteelle, ja kuinka paljon samankaltaisuutta tarvitaan tekijänoikeusrikkomukseen, on monimutkainen kysymys. Jos ohjelmiston kehittämisessä on vähänkin epävarmuutta, suosittelemme konsultoimaan tekijänoikeuslakiin perehtynyttä lakimiestä.