Usein toistuvat häiritsevät teot kaiten-sushiravintoloissa, mikä on laillinen vastuu, jos astioita tms. tahallisesti nuolee?

Eräänä aikana, työntekijöiden toiminta, kuten se, että he menivät jääkaappiin tai söivät ja joivat tuotteita luvatta, tallennettiin videoille ja valokuviin, jotka levisivät sosiaalisessa mediassa. Tämä johti siihen, että kyseinen myymälä tunnistettiin ja seurauksena oli jopa boikotteja. Tätä kutsuttiin ‘osapäivätyöntekijöiden terroriksi’ (baitotero). Vaikka ‘osapäivätyöntekijöiden terrori’ -tapauksia nähdään edelleen silloin tällöin, viime aikoina on keskusteltu myös asiakkaiden aiheuttamista vahingoista, kuten varusteiden tai tuotteiden rikkoutumisesta.

Mitä laillisia vastuita asiakkaiden häiritsevästä käyttäytymisestä voi syntyä? Tässä artikkelissa selitämme esimerkkinä kaiten-zushi (kiertävä sushi) -ravintolassa tapahtuvan tuotteiden ja varusteiden ilkivallan videoiden levittämistä.

Häiritsevä käytös kiertävissä sushiravintoloissa yleistyy

Tammikuussa 2023 (Reiwa 5), sosiaalisessa mediassa julkaistiin useita videoita, joissa kiertävän sushiravintolan asiakkaat käyttäytyivät häiritsevästi.

Kiertävän sushiketjun ‘Sushiro’ ravintolassa nuori mies levitti sylkeä sormistaan kiertävään sushiin, nuoli pöydällä olevaa soijakastikepulloa ja käyttämättömiä teekuppeja ja palautti ne paikoilleen. Tämä video levisi laajasti.

Lisäksi ‘Hamazushi’-nimisen kiertävän sushiketjun, jota Zenso Holdings hallinnoi, ravintolassa jotkut asiakkaat lisäsivät luvatta wasabia sushituotteisiin. Tämä video julkaistiin sosiaalisessa mediassa ja se levisi laajasti, aiheuttaen paljon kritiikkiä. Myös muita häiritseviä tekoja, kuten toisten tilaamien sushien ottaminen lautaselta ilman lupaa, ovat aiheuttaneet suuttumusta.

Nämä vahingot ovat niin vakavia, että ravintolan omistajat ovat joutuneet tekemään rikosilmoituksen poliisille.

Viiteartikkeli: Sylki sushissa, nuoltu teekuppi palautettu… Häiritsevä video myös Sushirossa, neuvotteluja poliisin kanssa (Sankei Newspaper Article)

Uutisten mukaan jotkut yritykset ovat ilmoittaneet aikovansa jatkaa sekä rikosoikeudellista että siviilioikeudellista vastuuta, ja tulevat kehitykset ovat kiinnostavia.

Rikosoikeudellinen vastuu mahdollisista häiriökäyttäytymisistä kaiten-zushi-ravintoloissa

Kaiten-zushi-ravintoloissa tapahtuvista erilaisista häiriökäyttäytymisistä kuvattuja videoita on levinnyt laajasti, ja nämä häiriökäyttäytymiset saattavat johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Tässä artikkelissa selitämme mahdollisesti toteutuvia rikoksia viitaten uutissisältöön, joka oli saatavilla tämän artikkelin kirjoitushetkellä.

Fyysistä tuhoa ei tarvita, jotta esineen vahingoittamisrikos voidaan toteuttaa

Kiertävän sushin sylkeminen tai muiden asiakkaiden soijakastikepullon tai teekupin nuoleminen ja sen jälkeen palauttaminen alkuperäiseen paikkaansa voi johtaa esineen vahingoittamisrikoksen toteutumiseen.

Esineen vahingoittamisrikoksen “vahingoittaminen” tarkoittaa oikeuskäytännön ja yleisen käsityksen mukaan kaikkia toimia, jotka vahingoittavat omaisuuden hyötyä. Toisin sanoen, fyysistä tuhoa ei vaadita. Esimerkiksi oikeuskäytännössä on osoitettu, että rikos toteutuu myös silloin, kun astiaan virtsataan, koska se vahingoittaa esineen hyötyä (Suurin oikeus, Meiji 42 (1909) 16. huhtikuuta, rikosrekisteri 15. osa, sivu 452).

Siksi, vaikka se riippuu tietenkin konkreettisista olosuhteista, kiertävän sushin sylkeminen tai muiden asiakkaiden soijakastikepullon tai teekupin nuoleminen ja sen jälkeen palauttaminen alkuperäiseen paikkaansa voi johtaa esineen vahingoittamisrikoksen toteutumiseen (Japanin rikoslaki, pykälä 261).

Väärennetyn liiketoiminnan häirinnän rikos voi toteutua

Lisäksi, sushin päälle sylkemisen kaltaiset teot voivat johtaa liiketoiminnan häirinnän rikoksen toteutumiseen.

Liiketoiminnan häirinnän rikos toteutuu, kun liiketoimintaa häiritään levittämällä vääriä huhuja, käyttämällä petosta tai voimakeinoja (Japanin rikoslaki, pykälät 233 ja 234).

Tässä yhteydessä “petos” tarkoittaa ihmisten harhauttamista tai ihmisten erehdyksen tai tietämättömyyden hyödyntämistä. Esimerkiksi, jos sushiravintolassa syljetään sushin päälle, nuollaan soijakastikepulloa tai teekuppia ja palautetaan ne paikoilleen, ja tämä kaikki julkaistaan sosiaalisessa mediassa. Vaikka kyseinen sushiravintola olisi hygieeninen ja turvallinen, nähdessään tämän katsojat saattavat erehtyä luulemaan, että ravintolassa on hygieniassa ongelmia, ja epäröivät syömään siellä.

Lisäksi, vaikka tätä ei julkaistaisi sosiaalisessa mediassa, pelkästään näiden tekojen tekeminen saa sushiravintolan epäilemään, että muutkin soijakastikepullot saattavat olla saastuneita. Tämän seurauksena heidän on pestävä kaikki soijakastikepullot tai jopa hävitettävä ne. Tällä tavoin yhden henkilön teko voi johtaa siihen, että ravintolan on tarkistettava koko hygieniatilanne. Siksi nämä teot voivat johtaa väärennetyn liiketoiminnan häirinnän rikoksen toteutumiseen.

Huomautettakoon, että liiketoiminnan häirinnän rikos voi toteutua, vaikka rikoksen seurauksia ei olisi todellisuudessa tapahtunut, vaan pelkästään teot, jotka voivat johtaa rikoksen seurauksiin, riittävät (abstrakti vaararikos). Toisin sanoen, vaikka ei voitaisi todeta, että tekijän toiminnan seurauksena sosiaalisen median käyttäjät eivät enää menisi sushiravintolaan, tai että sushiravintola olisi todellisuudessa pessyt tai hävittänyt soijakastikepullot ja teekupit, liiketoiminnan häirinnän rikos voi silti toteutua.

Kunnianloukkauksen toteutuminen

Jos julkaiset videon, jossa levität sylkeä sushin päälle, se saattaa johtaa siihen, että suuri joukko ihmisiä saa tietää, että kyseisessä ravintolassa tarjoillaan hygienialtaan kyseenalaista sushia. Jos siis julkaiset sosiaalisessa mediassa tietoja, jotka loukkaavat ravintolan mainetta, saattaa kunnianloukkausrikos (Japanin rikoslain 230 § 1 momentti) toteutua.

Kunnianloukkauksen toteutumisesta on yksityiskohtainen selostus seuraavassa artikkelissa, johon voit tutustua.

Viiteartikkeli: Mitkä ovat kunnianloukkauksen syytteeseen johtavat edellytykset? Selitämme tunnustettavat vaatimukset ja korvausten määrän[ja]

Jos rikoksentekijä on alaikäinen

Jos rikoksentekijä on alaikäinen, eli alle 18-vuotias, rikos on silti tapahtunut. Kuitenkin, jos rikoksentekijä on alle 14-vuotias, rikosta ei katsota tapahtuneeksi (Japanin rikoslaki, 41 §).

Huomautettakoon, että jos alle 20-vuotias henkilö syyllistyy rikokseen, sovelletaan nuorisolakia (Japanin nuorisolaki), ja periaatteessa rikoksentekijän kohtalo määräytyy perheoikeudessa.

Siviilivastuu mahdollisista häiritsevistä toimista kaiten-sushiravintolassa

Siirrytään seuraavaksi siviilioikeudellisiin kysymyksiin. Minkälaisen vastuun häiritsevää käytöstä osoittanut asiakas tai hänen vanhempansa saattavat kantaa?

Asiakkaan häiritsevän käyttäytymisen aiheuttama vastuu

Asiakkaan häiritsevä käyttäytyminen on laitonta, joten jos tästä aiheutuu vahinkoa yritykselle, kyseinen vahingontekijä on luonnollisesti vastuussa vahingonkorvausvelvollisuudestaan (Japanin siviililaki, pykälä 709).

Kuitenkin, jos vahingontekijä ei kykene ottamaan vastuuta henkilökohtaisen kypsymättömyytensä tai mielenterveyshäiriönsä vuoksi, hän ei ole korvausvelvollinen. Tällä “vastuukyvyllä” tarkoitetaan kykyä arvioida omien tekojensa oikeellisuutta. On vaikea määrittää yhtenäistä ikärajaa, jolloin vastuukyky puuttuu henkilökohtaisen kypsymättömyyden vuoksi, mutta yleisesti ottaen uskotaan, että vastuukyky tunnustetaan niille, joilla on noin 12-vuotiaan, eli ala-asteen päättäneen, älykkyys.

Onko vanhemmilla vastuu alaikäisten lastensa aiheuttamista haitoista?

Vanhempien korvausvastuuta koskevat säännökset riippuvat siitä, onko henkilöllä “vastuukyky”. Tämä voidaan perustella joko seuraavilla kahdella pykälällä:

Ensinnäkin, jos haittaa aiheuttanut henkilö on nuori lapsi, jolla ei ole vastuukykyä, uhri voi vaatia korvausta vanhemmilta, jotka ovat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa (Japanilainen siviililaki, pykälä 714, kohta 1). Tässä tapauksessa vanhempien (valvontavelvollisuuden laiminlyöneiden) korvausvastuun toteuttaminen on suhteellisen helppoa.

Tämä johtuu siitä, että todistustaakka valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä on valvontavelvollisuuden laiminlyöneellä, ei uhrilla. Vanhempien, jotka ovat valvontavelvollisia, on osoitettava, etteivät he ole laiminlyöneet valvontavelvollisuuttaan, mikä on käytännössä melko vaikeaa (tässä yhteydessä “valvontavelvollisuus” tulkitaan laajasti tarkoittamaan “kattavaa valvontavelvollisuutta vahingon estämiseksi”).

Toisaalta, jos haittaa aiheuttanut henkilö on esimerkiksi lukiolainen tai muu henkilö, jolla katsotaan olevan vastuukyky, vanhemmilta ei voida vaatia korvausta Japanilaisen siviililain pykälän 714 perusteella. Tässä tapauksessa tietenkin itse aiheuttajalla on korvausvelvollisuus, mutta lukiolaisilla ei yleensä ole riittäviä varoja korvauksen maksamiseen, joten todellisen maksun odottaminen voi olla vaikeaa.

Tästä syystä uhri voi harkita korvausvaatimuksen esittämistä vanhemmille Japanilaisen siviililain pykälän 709 perusteella, jos vanhemmat ovat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa. Kuitenkin, toisin kuin pykälän 714 tapauksessa, uhrin on erittäin vaikea todistaa vanhempien valvontavelvollisuuden laiminlyönti, joten pykälän 709 mukainen vanhempien vastuun toteuttaminen on vaikeaa. Tämä johtuu siitä, että todistustaakka edellyttää konkreettisten tosiseikkojen olemassaoloa, jotka osoittavat vanhempien valvontavelvollisuuden laiminlyönnin, sekä todistusta siitä, että valvontavelvollisuuden laiminlyönnin ja aiheutuneen vahingon välillä on syy-yhteys, mikä tekee kynnyksen erittäin korkeaksi.

Huomautettakoon, että tässä Sushiro-tapauksessa emme voi sanoa mitään varmaa, koska tosiseikat eivät ole vielä selvillä kirjoitushetkellä. Jos kuitenkin aiheuttajan vanhemmat olivat läsnä lapsensa haittaa aiheuttavassa toiminnassa, heidät voidaan pitää yhteisvastuullisina ja heitä voidaan vaatia vastuuseen. Toisaalta, jos vanhemmat eivät olleet paikalla, aiheuttajan lapsen aiempi rikollinen käyttäytyminen tai pidätys voi tehdä vanhempien korvausvastuun toteuttamisen vaikeaksi, ellei tällaisia olosuhteita ole.

Miten korvausmäärä määräytyy?

Sosiaalisen median julkaisujen aiheuttaman mainehaitan seurauksena yritys saattaa joutua lopettamaan toimintansa, menettää tulojaan tältä ajalta ja joutua toteuttamaan toimenpiteitä luottamuksen palauttamiseksi, mikä voi johtaa merkittäviin taloudellisiin menetyksiin. Nämä kustannukset ovat suoraa vahinkoa, joka johtuu häiritsevästä toiminnasta ja siitä kuvatun videon tai muiden julkaisujen lähettämisestä, joten korvausvaatimuksen hyväksymisen todennäköisyys on suuri.

Esimerkiksi tässä Sushiro-tapauksessa (japanilainen sushiketju) on raportoitu, että mainehaitan seurauksena yrityksen markkina-arvo laski jopa 170 miljardia jeniä. Korvausvaatimuksen hyväksymisen laajuus, mukaan lukien tällaiset menetykset, riippuu siitä, kuinka pitkälle tuomioistuin hyväksyy syy-seuraussuhteen häiritsevän toiminnan ja sen julkaisun sekä aiheutuneen vahingon välillä.

Kuitenkin, se, että yksittäinen henkilö, eli vahingonaiheuttaja, maksaisi suuren vahingonkorvauksen, ei ole realistista. Vuonna 2013 (Heisei 25) tapahtui tapaus, jossa osa-aikainen työntekijä aiheutti niin sanotun “työpaikkaterrorismin” menemällä astianpesukoneeseen, mikä johti yrityksen konkurssiin. Yritys vaati vahingonaiheuttajalta 13,85 miljoonan jenin vahingonkorvausta oikeudessa. Tässä tapauksessa kuitenkin sovittiin, että julkaisija maksaa yritykselle vain 2 miljoonaa jeniä.

Tässä Sushiro-tapauksessa yritys on ottanut jämäkän asenteen vahingonaiheuttajaa kohtaan, ja se on kiinnostavaa nähdä, aikooko se jatkaa vahingonaiheuttajan vastuun peräämistä ilman, että se alistuu tilanteeseen.

Voiko käyttäjä, joka on osallistunut julkaisun levittämiseen, kantaa myös laillisen vastuun?

Jotta levittäjää voitaisiin pitää vastuullisena, on tarpeen seurata tiettyä prosessia, jos kyseinen levitysjulkaisu on tehty anonyymillä tilillä. Tämä prosessi sisältää lähettäjän tietojen paljastamispyynnön, joka tunnistaa julkaisijan, ja sitten tehdään vahingonkorvausvaatimus perustuen laittomaan toimintaan.

Tämä tapaus on herättänyt paljon huomiota ja aiheuttanut paljon keskustelua. Monet ihmiset ovat ilmaisseet mielipiteensä sosiaalisessa mediassa. Riippuen näiden julkaisujen sisällöstä, on mahdollista, että yritys seuraa yllä mainittua prosessia ja vaatii kunkin julkaisijan vastuuta. Lisätietoja lähettäjän tietojen paljastamispyynnöstä löytyy alla olevasta artikkelista.

Liittyvä artikkeli: Mitä lähettäjän tietojen paljastamispyyntö tarkoittaa? Asianajaja selittää menetelmän ja huomioitavat seikat[ja]

Yhteenveto: Konsultoi lakimiestä mainehaittojen hallinnassa

Tässä artikkelissa olemme käsitelleet äskettäin paljon keskustelua herättäneitä häiritseviä tekoja ja niiden julkaisemista, sekä niistä aiheutuvaa siviili- ja rikosoikeudellista vastuuta, joka tekijöille lankeaa. Tällaisista julkaisuista johtuvat mainehaitat voivat aiheuttaa yrityksille erittäin suuria vahinkoja, joten on tärkeää ryhtyä nopeasti oikeudellisiin toimenpiteisiin. Jos tarvitset apua mainehaittojen hallinnassa, ota yhteyttä lakimieheen.

Esittely toimenpiteistämme toimistossamme

Monolith Lakitoimisto on lakitoimisto, jolla on runsaasti kokemusta IT:stä, erityisesti internetistä ja laista. Viime vuosina, jos sivuutetaan internetissä leviävät mainehaitat tai herjaavat tiedot, se voi aiheuttaa vakavia vahinkoja. Toimistossamme tarjoamme ratkaisuja mainehaittojen ja nettikiusaamisen torjumiseksi. Yksityiskohdat on esitetty alla olevassa artikkelissa.

Monolith Lakitoimiston käsittelemät alueet: Mainehaittojen torjunta[ja]