Mikä on tieto, joka voidaan saada 'Japanilaisen Asianajajaliiton' tiedustelussa? Selitämme myös julkistamispyynnön menettelyn

Asianajajat voivat käyttää “Asianajajaliiton tiedustelua” järjestelmää, joka on eräänlainen “etuoikeus” niille, joilla on asianajajan pätevyys.

Tämä järjestelmä mahdollistaa tiedustelun tekemisen kolmansille osapuolille, jotka eivät ole riidan toinen osapuoli, “Asianajajaliiton” kautta.

Asianajajaliitto on yhdistys, joka koostuu asianajajista ja asianajotoimistoista.

Asianajaja tekee hakemuksen Asianajajaliitolle, jossa hän ilmoittaa käsittelevänsä tiettyä tapausta ja tarvitsevansa vastauksen tiettyyn kysymykseen kolmannelta osapuolelta ratkaisun löytämiseksi. Hän pyytää, että tiedustelu tehdään Asianajajaliiton nimissä.

Koska tiedustelu tehdään Asianajajaliiton nimissä eikä vain yksittäisen asianajajan toimesta, on hyvin todennäköistä, että tiedustelun saanut kolmas osapuoli vastaa siihen.

Äärimmäisenä esimerkkinä, jos asianajaja käyttää Asianajajaliiton tiedustelua uteliaisuudesta ja pyytää matkapuhelinyhtiöltä tietoa tietyn glamour-mallin osoitteesta ja puhelinnumerosta, on mahdollista, että he antavat nämä tiedot.

Tämä on vain mahdollisuus, mutta jos tätä järjestelmää väärinkäytetään tällä tavalla, se voi johtaa suuriin ongelmiin, minkä vuoksi sen käyttöä säännellään tiukasti.

Voisiko tämä Asianajajaliiton tiedustelu olla tehokas myös maineenhallinnassa, kuten internetissä julkaistujen kirjoittajien tunnistamisessa ja tietojen paljastamispyynnöissä?

Mitä asianajajaliiton tiedustelu tarkoittaa

Asianajajaliiton tiedustelu on järjestelmä, joka on perustettu helpottamaan asianajajan työtehtäviä, kuten todisteiden ja materiaalien keräämistä ja tosiseikkojen tutkimista, kun hän on saanut tehtäväkseen käsitellä tiettyä tapausta.

Se on määritelty ‘Japanilaisessa asianajajalaissa (laki nro 23, artikla 2)’, minkä vuoksi sitä kutsutaan myös nimellä ’23 artiklan tiedustelu’.

Asianajaja voi pyytää asianajajaliitolta, johon hän kuuluu, tiedustelemaan julkiselta virastolta tai julkiselta tai yksityiseltä organisaatiolta ja pyytämään raporttia tarvittavista asioista tapauksesta, johon hän on ottanut osaa. Jos pyyntö on tehty, asianajajaliitto voi kieltäytyä siitä, jos se katsoo pyynnön olevan sopimaton.

Japanilainen asianajajalaki, artikla 23, kohta 2, alakohta 1

Asianajajaliitto voi pyytää raporttia tarvittavista asioista julkiselta virastolta tai julkiselta tai yksityiseltä organisaatiolta pyynnön perusteella, joka on tehty edellä mainitun säännöksen mukaisesti.

Japanilainen asianajajalaki, artikla 23, kohta 2, alakohta 2

Asianajajaliiton tiedustelun kautta tehtävän tietopyynnön menettely

Asianajajaliiton tiedustelua käyttäessä, asianajajan tulee jättää asianajajaliitolle, johon hän kuuluu, “tiedustelupyyntölomake”, jossa on mainittu tiedusteltavat asiat ja hakemuksen perusteet.

Kun “tiedustelupyyntölomake” on jätetty asianajajaliitolle, liitto tarkistaa, täyttääkö se asianajajaliiton asettamat vaatimukset, onko tiedustelu todella tarpeellinen ottaen huomioon tiedustelun tarpeen, ja suorittaa arvioinnin.

Jos “tiedustelupyyntölomakkeessa” on puutteita tai tiedustelun tarpeellisuus on kyseenalainen, asianajajalta voidaan pyytää korjausta tai uudelleenarviointia.

Tämän tarkastuksen jälkeen, vain ne, jotka on arvioitu tarpeellisiksi ja asianmukaisiksi, lähetetään tiedustelukohteelle “tiedustelukirje” asianajajaliiton puheenjohtajan nimissä.

Tietenkin, jos asianajajaliiton arvioinnissa todetaan, ettei vaatimuksia ole täytetty, tiedusteluhakemus hylätään eikä tiedustelua suoriteta.

Arvioinnissa, jotta varmistetaan oikeudenmukainen arviointi, sen suorittaa asianajaja, jonka asianajajaliiton puheenjohtaja on määrännyt ja jolla ei ole mitään tekemistä hakemuksen kanssa.

Kun arviointi on läpäisty ja “tiedustelukirje” on lähetetty, vastaus lähetetään tiedustelukohteelta asianajajaliitolle.

Asianajajaliitto tarkistaa sisällön, ja jos siinä on tietoja, joita ei tarvita tapauksessa, ne peitetään esimerkiksi mustalla ennen kuin vastaus annetaan asianajajalle.

Tiedot, jotka saadaan asianajajaliiton tiedustelusta

Mitä tietoja voidaan saada käyttämällä asianajajaliiton tiedustelua?

Asianajajaliiton tiedustelun avulla saatavat tiedot ovat moninaisia, esimerkiksi seuraavat:

Esimerkki 1: Palkan, eläkkeen määrä ja maksuajankohta

A, joka on lähellä eläkkeelle siirtymistä, esitti avioeron B:lle, joka vaati omaisuuden jakoa eläkkeen suhteen, mutta A ei paljastanut eläkkeen määrää tai maksuajankohtaa.

Tässä tapauksessa B:n asianajaja ilmoittaa A:lle, että jos hän ei paljasta omaisuutensa tilaa, hänen on pakko kysyä asianajajaliitolta työpaikaltaan.

Jos A ei vieläkään paljasta omaisuutensa tilaa, asianajajaliiton tiedustelua voidaan käyttää saamaan tietoa A:n eläkkeen määrästä ja maksuajankohdasta hänen työpaikaltaan.

Esimerkki 2: Aviorikoksen perusteella korvausvaatimuksen esittäminen ja aviorikoksen kumppanin tunnistaminen

Asianajajaliiton tiedustelua voidaan käyttää myös oikeudenkäynnin aloittamiseen korvausvaatimuksen esittämiseksi henkilölle, joka on tehnyt aviorikoksen puolison kanssa.

Jos tiedät vastapuolen sähköpostiosoitteen tai matkapuhelinnumeron, voit käyttää näitä tietoja sähköisen viestinnän palveluntarjoajalle esitettävään asianajajaliiton tiedusteluun ja saada selville vastapuolen nimen ja osoitteen.

Lisäksi on olemassa tapauksia, joissa aviorikoksen kumppani on tunnistettu esittämällä asianajajaliiton tiedustelu liikenne- ja viestintäministeriön alaiseen virastoon auton rekisterinumeron perusteella ja vahvistamalla omistajan nimen.

Esimerkki 3: Jos sukulainen ei näytä vainajan pankkikirjaa perinnönjaon neuvotteluissa

Perinnönjaon neuvotteluissa on ensisijaisen tärkeää selvittää perinnön sisältö. Kuitenkin joskus saattaa käydä niin, että jotkut sukulaiset eivät paljasta pankkikirjaa, jolloin omaisuuden tilaa ei voida ymmärtää.

Tässäkin tapauksessa voit saada tietoa pankkikirjan tapahtumahistoriasta tekemällä asianajajaliiton tiedustelun pankille.

Esimerkki 4: Tapauksissa, joissa tarvitaan kopio omaisuusvahinkoilmoituksesta

Omaisuusvahinko tarkoittaa onnettomuutta, jossa ei ole loukkaantuneita. Tällöin poliisi laatii raportin, jota kutsutaan “omaisuusvahinkoilmoitukseksi”.

“Todellisen tilanteen tarkasteluraportti” (raportti, jonka poliisi laatii onnettomuustilanteesta osapuolten läsnä ollessa) henkilövahinkotapauksissa voidaan hankkia myös yksityishenkilöiden toimesta. Kuitenkin “omaisuusvahinkoilmoitusta” ei voi hankkia yksityishenkilö, eikä sitä yleensä paljasteta onnettomuuden osapuolille.

Kuitenkin, myöhemmin, jos syyllisyyden jakautuminen tulee kiistanalaiseksi, saatetaan tarvita kopio “omaisuusvahinkoilmoituksesta”. Tässä tapauksessa, voit pyytää poliisilta “omaisuusvahinkoilmoituksesta” kopion asianajajaliiton kautta.

Esimerkki 5: Maahantulo- ja maastapoistumistiedot

Miten voitaisiin todentaa tapauksessa, jossa jokin tapahtuma on tapahtunut ja oikeudenkäynnissä tapahtumaan liittyvä henkilö on antanut merkittävän todistuksen, että “hän oli ulkomailla tapahtumapäivänä”?

Japanin oikeusministeriön maahanmuuttovirasto säilyttää japanilaisten ja ulkomaalaisten maahantulo- ja maastapoistumistietoja “maahantulo- ja maastapoistumisen oikeudenmukaisen hallinnan” tavoitteena.

Nämä tiedot ovat periaatteessa luottamuksellisia, mutta jos nämä tiedot ovat oikeudenkäynnin kiistanalaisia kohtia ja niiden tarpeellisuus on tunnustettu, on mahdollista saada tietää kyseisen päivän maahantulo- ja maastapoistumistiedot sekä käytetty lentoyhtiö asianajajaliiton tiedustelun avulla.

Esimerkki 6: Affiliate-yrityksen sopimuskumppanien osoite- ja nimetiedot

Jos haluat esittää vahingonkorvausvaatimuksen tai vastaavan internetissä anonyymisti toimivalle verkkosivustolle, voit pyytää affiliate-mainoksia julkaisevan yrityksen kautta asianajajaliiton tiedustelun avulla kyseisen verkkosivuston ylläpitäjän osoite- ja nimetietojen julkistamista, jos kyseisellä verkkosivustolla on affiliate-mainoksia.

Tämä on menetelmä, joka esiintyy myös NHK:n lauantaidraamassa ‘Digitaalinen tatuointi’, jonka alkuperäisen käsikirjoituksen on laatinut toimistomme pääasianajaja.

Liittyvä artikkeli: NHK ‘Digitaalinen tatuointi’ jakso 1: IT-teknologia ja laki[ja]

Miksi asianajajien tiedustelujärjestelmä on olemassa?

Kuten aiemmin mainittiin, asianajajat voivat saada monenlaista tietoa käyttämällä asianajajien tiedustelujärjestelmää, mutta miksi asianajajille on myönnetty tällainen “erioikeus”?

Asianajajan on ratkaistava ongelma asiakkaan toimeksiannosta, ja tätä varten tarvitaan tiettyjä tietoja.

Tässä yhteydessä asianajajan on suoritettava tehtävänsä siten, että hän löytää totuuden ja varmistaa oikeudenmukaisen päätöksen asiakkaan etujen suojelemiseksi, mutta samalla hänen tehtävänään on myös “puolustaa perusoikeuksia ja toteuttaa yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta” (Japanin asianajajalaki, artikla 1).

Näin ollen, koska asianajajan tehtävällä on julkinen luonne, hänellä on laillinen oikeus kerätä tietoa asianajajien tiedustelujärjestelmän kautta.

Asianajajien tiedustelujärjestelmä on lakisääteinen järjestelmä, ja viranomaisten, yritysten ja toimipaikkojen, jotka saavat tiedustelun, on periaatteessa velvollisuus vastata ja raportoida (Japanin korkeimman oikeuden kolmannen osaston päätös 18. lokakuuta 2016 (2016)).

Lisäksi nämä vastaukset ja raportit katsotaan laillisiksi toimiksi, eivätkä ne riko salassapitovelvollisuutta, eikä vastaajan periaatteessa katsota olevan vastuussa laittomasta toiminnasta niiden perusteella (Hiroshiman korkeimman oikeuden Okayaman osaston päätös 25. toukokuuta 2000 (2000), Osakan alioikeuden päätös 22. helmikuuta 2006 (2006)).

Henkilötietojen suojelua koskeva laki mainitsee, että tietoja voidaan luovuttaa kolmansille osapuolille ilman asianomaisen suostumusta, jos se perustuu lakiin. Tämä laki sisältää Japanin asianajajalain 23 artiklan 2 kohdan, joten henkilötietoja sisältävän vastauksen voi antaa asianajajille ilman asianomaisen suostumusta.

Viite: “Henkilötietojen suojelua koskevan lain ohjeet” ja “Henkilötietojen vuotojen ja muiden tapausten hoito” – Q&A[ja]

Henkilötietojen suojelulakia valvovan viranomaisen laatimat erilaiset ohjeet myös selkeästi osoittavat, että asianajajien tiedustelut perustuvat lakiin.

Tämä tulkinta pätee myös hallinnollisten elinten hallussa olevien henkilötietojen suojelua koskevaan lakiin ja itsenäisten hallinnollisten laitosten hallussa olevien henkilötietojen suojelua koskevaan lakiin.

Koska asianajajien tiedustelujärjestelmän avulla voidaan saada erittäin tärkeitä tietoja, mukaan lukien henkilötiedot, järjestelmän väärinkäyttöä ja kolmansien osapuolten henkilötietojen perusteetonta vuotamista väärien tai sopimattomien hakemusten seurauksena estetään tiukalla tarkastuksella asianajajien toimesta, jotta varmistetaan, että tiedustelulle on todellista tarvetta ja se on asianmukaista.

Ilmoituksen tekemisen menettely ja asianajajakunnan tiedustelu

Voiko asianajajakunnan tiedustelu olla tehokas myös verkkosisällön lähettäjän tunnistamisessa ja herjausvastaisissa toimenpiteissä?

Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa haluat tunnistaa henkilön, joka on lähettänyt herjaavia viestejä verkkosivustolle.

Tunnistaaksesi lähettäjän, sinun on ensin selvitettävä sivuston ylläpitäjä. Tämä johtuu siitä, että jos sivuston ylläpitäjä ja lähettäjä ovat eri henkilöitä, sinun on tehtävä ylläpitäjälle pyyntö lähettäjän IP-osoitteen paljastamiseksi.

Jos sivuston ylläpitäjän nimi on näkyvissä, sinun ei tarvitse etsiä sitä. Kuitenkin, jos sivuston ylläpitäjä käyttää domainin välityspalvelua, sinun on tunnistettava sivuston ylläpitäjä. Tätä “sivuston ylläpitäjän tunnistamista” varten käytetään asianajajakunnan tiedustelua.

Käyttämällä asianajajakunnan tiedustelua domainin välityspalveluun, voit saada tietoa sivuston ylläpitäjästä.

Kun sivuston ylläpitäjä on tunnistettu, teet pyynnön lähettäjän IP-osoitteen paljastamiseksi ylläpitäjälle.

Sivuston ylläpitäjä saattaa vapaaehtoisesti suostua paljastamaan lähettäjän IP-osoitteen, mutta asianajajakunnan tiedustelua käyttämällä tieto paljastetaan vastauksena pyyntöön.

Kuitenkin, on totta, että joissakin tapauksissa ylläpitäjä saattaa kieltäytyä paljastamasta tietoja, ellei tuomioistuin ole tehnyt virallista päätöstä. Tällaisissa tapauksissa sinun on haettava uudelleen lähettäjän tietojen paljastamista koskevaa väliaikaista määräystä.

Liittyvä artikkeli: Mitä on lähettäjän tietojen paljastamisen pyyntö? Asianajaja selittää menettelyn ja huomioitavat seikat[ja]

Kun IP-osoite on selvillä, voit selvittää palveluntarjoajan tämän tiedon perusteella. Tämä on tarpeen, jotta voit pyytää palveluntarjoajaa paljastamaan lähettäjän tiedot.

Kuitenkin, henkilötietojen suojalain alaisena, palveluntarjoajat harvoin paljastavat lähettäjän henkilötietoja vapaaehtoisesti, eivätkä ne yleensä paljasta tietoja, vaikka käyttäisit asianajajakunnan tiedustelua. Valitettavasti ainoa vaihtoehto on usein haastaa oikeuteen lähettäjän tietojen paljastamista koskevalla pyynnöllä.

Kun järjestämme ilmoituksen tekemisen menettelyn ja asianajajakunnan tiedustelun suhteen, asianajajakunnan tiedustelua käytetään todellisuudessa, kun pyydetään domainin välityspalvelua antamaan sivuston ylläpitäjän tiedot tai kun pyydetään sivuston ylläpitäjää antamaan lähettäjän IP-osoite.

Näin ollen, voidaan sanoa, että asianajajakunnan tiedustelu on järjestelmä, jota voidaan hyödyntää myös verkkosisällön herjausvastaisissa toimenpiteissä.

Asianajajaliiton tiedustelujen määrä ja jakautuminen

Asianajajaliiton tiedustelut ovat laajalti käytössä käytännössä, ja Japanin Asianajajaliiton (Japanese Bar Association) mukaan niiden käyttömäärä vuonna 2020 (Gregoriaaninen kalenteri) oli noin 200 000. Suurin osa tiedusteluista kohdistui kuitenkin poliisille (28,2 %), rahoituslaitoksille (28,2 %) ja syyttäjänvirastolle (9,1 %), kun taas viestintä oli vain 6,5 %.

「Asianajajaliiton tiedustelujärjestelmä/tiedustelun kohde」 (Japanin Asianajajaliiton ‘Asianajajien Valkoinen Kirja 2021′[ja] -julkaisusta)

Tiedustelut poliisille liittyvät pääasiassa rikosoikeudelliseen puolustukseen ja liikenneonnettomuuksien ratkaisemiseen, ja myös syyttäjänvirastolle suunnatut tiedustelut liittyvät todennäköisesti suurelta osin liikenneonnettomuuksien ratkaisemiseen.

Rahoituslaitoksille suunnatut tiedustelut liittyvät todennäköisesti pääasiassa perintöön liittyvien ongelmien ratkaisemiseen.

Käyttötapaukset ovat harvinaisia maineenhallinnassa

Asianajajaliiton tiedustelujen jakautumisessa “viestintä” liittyy noin 6,5%:iin eli 12 800 tapaukseen. Tähän sisältyy myös henkilöllisyyden varmistamiseksi tehtyjä tiedusteluja matkapuhelinoperaattoreille, joten maineenhallintaan liittyvät tapaukset ovat vielä harvinaisempia.

Miksi maineenhallintaan liittyvissä asioissa asianajajaliiton tiedusteluja ei käytetä niin paljon?

Internetissä tapahtuvan maineenhallinnan tyypillinen esimerkki asianajajaliiton tiedustelujen käytöstä on lähettäjän tunnistamistilanne, kuten aiemmin mainittiin. Perusmenetelmä olisi tehdä paljastuspyyntö “paljasta IP-osoite” -käyttäen asianajajaliiton tiedustelua lähettäjän IP-osoitteen omistavalle välityspalveluntarjoajalle, joka on lähettänyt maineenhallinnan viestin.

Kun IP-osoite on paljastettu, välityspalveluntarjoaja tunnistetaan ja lähettäjän tietojen paljastuspyyntö tehdään.

Kuitenkin, kuten aiemmin mainittiin, palveluntarjoajat eivät periaatteessa suostu paljastamaan lähettäjän tietoja ilman lähettäjän suostumusta.

Tämä on syy siihen, miksi asianajajaliiton tiedustelujen määrä on pieni. Asianajajaliiton tiedustelut vievät aikaa ja rahaa, joten niiden tekeminen paljastuspyynnön huonosti vastaanottavalle osapuolelle ei ole tehokasta. Yksi syy siihen, miksi välityspalveluntarjoajat eivät suostu asianajajaliiton tiedusteluihin, on se, että niillä ei ole rangaistuksia, mutta myös se, että paljastamisen seurauksena lähettäjänä oleva käyttäjä saattaa vaatia vahingonkorvausta.

Käyttäjän henkilötietojen paljastaminen on suuri riski yrityksille.

Kuitenkin, se, että välityspalveluntarjoajat ovat varovaisia lähettäjän tietojen paljastamisessa, ei ole välttämättä huono asia. Vaikka kyseessä olisi maineenhallinta, se on silti ilmaisua, joten meidän on otettava huomioon myös mahdollisuus, että ilmaisunvapaus loukataan.

IP-osoitteen paljastaminen on mahdollista lähettäjän tietojen paljastamispyynnöllä

IP-osoitteen paljastamispyyntö ja muut herjaavien viestien lähettäjien tunnistamiseen liittyvät pyynnöt voidaan toteuttaa käyttämällä menettelyä, jota kutsutaan “lähettäjän tietojen paljastamispyynnöksi”. Tämä menettely perustuu “japanilaiseen palveluntarjoajan vastuunrajoituslakiin”.

Reitityspalveluntarjoajien näkökulmasta he toivovat, että pyynnöt tehdään “japanilaisen palveluntarjoajan vastuunrajoituslain mukaisesti”, eikä asianajajaliiton kyselyjen kautta. Lähettäjän tietojen paljastamispyynnön menettelyä käsitellään yksityiskohtaisesti seuraavassa artikkelissa.

Liittyvä artikkeli: Mikä on “lähettäjän tietojen paljastamispyyntö”, jolla voidaan tunnistaa viestin lähettäjä?[ja]

Joissakin tapauksissa on turvauduttava asianajajaliiton tiedusteluun

Kuitenkin, laajemmassa merkityksessä “mainehaittojen” tai “internetin kautta syntyneiden ongelmien” ratkaisemiseksi, on tilanteita, joissa on turvauduttava asianajajaliiton tiedusteluun.

1. Yleisesti ottaen, ei ole olemassa lakia, joka mahdollistaisi tietojen paljastamisen niiltä, jotka tekevät jotain pahaa internetissä
2. Web-sivustolla, joka vastaa esimerkiksi kunnianloukkaukseen, palveluntarjoajan vastuunrajoituslaki (Japanese Provider Liability Limitation Law) määrittelee oikeuden pyytää lähettäjän tietojen paljastamista

Tämän rakenteen vuoksi, jos kyseessä on “1 (paha teko internetissä), mutta ei 2 (palveluntarjoajan vastuunrajoituslain mukainen tietojen paljastamispyyntö)”, useimmissa tapauksissa ainoa tehokas keino pyytää tietojen paljastamista on asianajajaliiton tiedustelu.

Esimerkiksi, jos olet saanut uhkauksen tai vastaavan vahingon sähköpostitse, eikä web-sivuston kautta, tämä pätee.

Tässä artikkelissa emme mene yksityiskohtiin, mutta sähköpostin tapauksessa, riippumatta siitä, millaista sisältöä olet saanut, toisin kuin web-sivuston julkaisuissa, palveluntarjoajan vastuunrajoituslain mukainen lähettäjän tietojen paljastamispyyntö ei ole mahdollista.

Tässä tapauksessa, jotta sähköpostin lähettäjän tiedot voidaan paljastaa siviilimenettelyn kautta, on tarpeen turvautua asianajajaliiton tiedusteluun ja pyytää sähköpostin lähettäjän palveluntarjoajaa paljastamaan “tiedot tämän sähköpostin lähettäjästä”.

Liittyvä artikkeli: Onko kunnianloukkaus mahdollista LINE:ssa, Twitterin DM:ssä, sähköpostissa jne.? Lähettäjän tunnistamispyynnön mahdollisuus[ja]

Lisäksi, tästä aiheesta keskustellaan myös NHK:n lauantaidraamassa “Digital Tattoo”, jonka alkuperäisen käsikirjoituksen on laatinut toimistomme pääasianajaja.

Liittyvä artikkeli: NHK ‘Digital Tattoo’ jakso 4 IT-tekniikka ja laki[ja]

Yhteenveto: Konsultoi asianajajaa asianajajaliiton tiedusteluista

Tässä artikkelissa olemme käsitelleet asianajajaliiton tiedustelujen yleiskatsausta ja pohtineet, “onko asianajajaliiton tiedustelu tehokas keino internetissä tapahtuvan herjaamisen ja henkilöiden tunnistamisen suhteen”. Voimme päätellä, että “se on tehokas ja voimakas, mutta rajoitettu”. Asianajajaliiton tiedustelut mukaan lukien lähettäjän tietojen julkistamispyyntöjen menetelmät, konsultoi erikoistunutta asianajajaa.

Toimenpiteet, joita toimistomme tarjoaa

Monolith-oikeusasiamiestoimisto on oikeusasiamiestoimisto, jolla on korkea asiantuntemus IT:ssä, erityisesti Internetissä ja laissa. Viime vuosina Internetissä leviävät mainehaitat ja herjaavat tiedot ovat aiheuttaneet vakavia vahinkoja “digitaalisina tatuointeina”. Toimistossamme tarjoamme ratkaisuja “digitaalisten tatuointien” torjumiseksi. Yksityiskohdat on esitetty alla olevassa artikkelissa.

Monolith-oikeusasiamiestoimiston käsittelemät alueet: Digitaalinen tatuointi[ja]