Mikä on ohjelmistoihin liittyvä tekijänoikeusrikkomusongelma?

Kun puhutaan “tekijänoikeuskysymyksistä”, monille saattaa ensimmäisenä tulla mieleen esimerkiksi suunnittelijoiden luomien logojen tai hahmojen plagioinnit. Kuitenkin, todellisuudessa myös insinöörien kirjoittama koodi katsotaan laillisesti “tekijänoikeuden alaiseksi teokseksi”, ja sille myönnetään tekijänoikeus.

Samanaikaisesti on kuitenkin huomattava, että insinöörien ja ohjelmoijien työ ei useinkaan ole sellaista, jossa voitaisiin nopeasti osoittaa omaperäisyyttä. Usein he oppivat paljon toisten huolellisesti luomasta koodista, ja vasta sen jälkeen he pystyvät tuottamaan omaa tuotantoa.

Tässä artikkelissa selitämme, miten voimme tehdä eron “viittaamisen” ja “plagiointi” välillä suhteessa ohjelmien lähdekoodiin tekijänoikeuden alaisena teoksena.

Miten järjestelmäkehitys ja tekijänoikeuslaki liittyvät toisiinsa?

Mitä tekijänoikeuslaki suojaa ja mitä se ei suojaa

Mikä tekijänoikeuslaki on ja miksi se on olemassa? Vastaus tähän kysymykseen löytyy itse asiassa tekijänoikeuslaista. Japanin tekijänoikeuslain (jatkossa ‘Japanin tekijänoikeuslaki’) ensimmäisessä pykälässä, johdannossa, määritellään lain olemassaolon tarkoitus seuraavasti (lihavointi on lisätty jälkikäteen):

Pykälä 1 Tämän lain tarkoituksena on määritellä tekijänoikeudet ja niihin liittyvät oikeudet koskien teoksia, esityksiä, äänitteitä, lähetyksiä ja kaapelilähetyksiä, suojella tekijöiden oikeuksia ottaen huomioon näiden kulttuurituotteiden oikeudenmukainen käyttö, ja edistää kulttuurin kehitystä.

Japanin tekijänoikeuslaki, pykälä 1

Toisin sanoen, tekijänoikeuslaki pyrkii suojelemaan yksilön oikeuksia tekijänä, mutta samalla se pohtii, miten näitä oikeuksia voidaan hyödyntää yhteiskunnan kokonaisedun mukaisesti ja tuoda harmoniaa asioihin.

Kun puhutaan siitä, mitä tekijänoikeuslaki suojaa, voidaan viitata pykälään 10, jossa luetellaan esimerkkejä tekijänoikeuden alaisista teoksista:

Tämän lain mukaan tekijänoikeuden alaisia teoksia ovat esimerkiksi seuraavat:

1. Romaanit, käsikirjoitukset, esseet, puheet ja muut kielelliset teokset
2. Musiikkiteokset
3. Tanssi- tai pantomiimiteokset
4. Maalaukset, grafiikka, veistokset ja muut kuvataiteen teokset
5. Arkkitehtuuriteokset
6. Kartat tai tieteelliset piirustukset, kaaviot, mallit tai muut graafiset teokset
7. Elokuva- ja valokuvateokset
8. Ohjelmistoteokset

Japanin tekijänoikeuslaki, pykälä 10, kohta 1

Kohdassa 9 mainitaan nimenomaisesti “ohjelmistoteokset”. Tämä tarkoittaa, että myös lähdekoodiin sovelletaan tekijänoikeuslakia. Nämä ovat vain esimerkkejä, joten laki ei koske vain näitä teoksia. Kuitenkin on selvää, että ohjelmistot kuuluvat lain soveltamisalaan.

Tekijänoikeuden tunnustaminen tarkoittaa käytännössä, että vain tietty oikeudenhaltija voi yksinoikeudella käyttää teosta, esimerkiksi kopioida (Japanin tekijänoikeuslaki, pykälä 21), lähettää julkisesti internetin kautta (Japanin tekijänoikeuslaki, pykälä 23, kohta 1), tai luovuttaa (Japanin tekijänoikeuslaki, pykälä 27). Jos tekijänoikeutta rikotaan, oikeudenhaltija voi vaatia siviilioikeudellisia toimenpiteitä, kuten kieltoa (Japanin tekijänoikeuslaki, pykälä 112, kohta 1) tai vahingonkorvausta laittoman toiminnan perusteella (Japanin siviililaki, pykälä 709).

Kuten aiemmin mainittiin, tekijänoikeuslaki pyrkii tasapainottamaan kahden arvon, oikeudenhaltijan suojelun ja yhteiskunnan kokonaisedun, välillä. Siksi on tärkeää tietää myös, milloin tekijänoikeus ei ulotu tiettyihin teoksiin.

Esimerkiksi, jos henkilö, jolla ei ole tekijänoikeutta tiettyyn ohjelmaan, käyttää ohjelmaa vain käyttäjänä, hän ei pääsääntöisesti riko tekijänoikeutta (Japanin tekijänoikeuslaki, pykälä 47, kohta 8). Lisäksi, jos teoksen käyttö voidaan katsoa yksityiseksi, kopiointi tai muuntelu ei ole laitonta (Japanin tekijänoikeuslaki, pykälä 47, kohta 3).

Vaikka oikeudenhaltijan aseman suojeleminen on tärkeää, myös uusien teosten luominen toisten teosten inspiroimana on osa “kulttuurin” muodostumista. Voidaan sanoa, että tekijänoikeuslaki on kehittynyt jatkuvasti pohtiessaan eroa “kopioinnin” ja “viittaamisen” välillä.

Miksi tekijänoikeuslaki on tärkeä järjestelmäkehityksen oikeudellisissa asioissa?

Myös IT-järjestelmien kehityksessä ja ohjelmien toteutuksessa on tapauksia, joissa tekijänoikeuksien loukkaamista on kiistelty. Kyse on kiistasta, jossa kaksi “hyvin samankaltaista” ohjelmaa ovat joko “vain viittauksia” tai “alkuperäisen ohjelman plagiaatteja”. Esimerkiksi, entinen järjestelmäkehitysyrityksen työntekijä saattaa toteuttaa ja tuotteistaa “hyvin samankaltaisen” ohjelman itsenäisesti. Tällöin on mahdollista, että entinen työnantaja, eli toimittajayritys, väittää omistavansa oikeudet.

Huomautettakoon, että tällaiset kiistat voivat aiheuttaa vakavia riskejä paitsi “plagioidulle” osapuolelle, myös “syytetylle” osapuolelle. Tässä tapauksessa suurin riski on, että estämisoikeutta saatetaan käyttää neuvotteluvalttina.

Tekijänoikeuden suurin syy olla “vahva oikeus” on, että niin sanottu “estämisoikeus” on tunnustettu.

Tekijä, tekijänoikeuden haltija, julkaisuoikeuden haltija, esittäjä tai lähioikeuden haltija voi vaatia, että henkilö, joka loukkaa tai saattaa loukata hänen tekijänoikeuttaan, julkaisuoikeuttaan, esittäjänoikeuttaan tai lähioikeuttaan, lopettaa tai estää loukkauksen.

Japanin tekijänoikeuslaki, 112 §

Tekijänoikeusrikkomuksen uhri voi vaatia rikkojaa “lopettamaan” toimintansa. Toisin sanoen, jos esimerkiksi käytössä oleva palvelinpuolen ohjelma rikkoo tekijänoikeuksia, voidaan vaatia palvelimen, eli palvelun, lopettamista.

Kuvitellaan, että neuvotteluja käydään siitä, että “haluaisimme sinun jatkavan palvelun käyttöä, mutta haluaisimme sinun maksavan käyttömaksun” palvelusta, joka tuottaa voittoa. Tässä tapauksessa on riski, että tekijänoikeusrikkomuksen “heikkous” johtaa epärealistiseen hintaneuvotteluun. Vaikka insinööri ei olisi pahantahtoinen ja aikoisi tehdä piratisoidun version, tekijänoikeuskysymyksen laiminlyönti on tällä tavalla eräänlainen “vaara”.

Milloin ohjelma on tarpeeksi samanlainen ollakseen tekijänoikeusrikkomus?

Miten tekijänoikeusrikkomuksen toteutuminen määritellään lain mukaan? Katsotaanpa aikaisempia oikeustapauksia ja tuomioita.

Oikeustapaukset ja tuomiot, joissa ohjelman tekijänoikeusrikkomus on ollut kiistanalainen

Alla lainatussa oikeustapauksessa entisen työntekijän uudessa työpaikassa kehittämän ohjelman tekijänoikeusrikkomus oli kiistanalainen. Lopputuloksena tekijänoikeusrikkomus todettiin.

Kun vertaamme yllä mainittuja 35 kantajan tiedostoa ja niitä vastaavia 36 vastaajan tiedostoa, (keskeneräinen) keltaisella merkityt osat (keltaiset merkinnät) ovat täysin samanlaisia lähdekoodin osalta. Lisäksi, yllä mainituissa todisteissa vihreällä merkityt osat (vihreät merkinnät) ovat, vaikka yrityksen nimi, muuttujan nimi, lomakkeen nimi jne. eroavatkin, ohjelman toiminnan kannalta merkityksettömiä eroja, ja voidaan sanoa, että ne ovat käytännössä samaa lähdekoodia.
Nämä keltaiset ja vihreät merkinnät muodostavat suurimman osan yllä mainituista kantajan ja vastaajan tiedostoista, ja niiden osuus on vähintään 90% kokonaisuudesta.

Tokion alioikeuden päätös 26. toukokuuta 2011 (Heisei 23)

Yllä oleva tuomio pyrkii tekemään päätöksen, joka ottaa huomioon tekijänoikeuslain tarkoituksen, tarkastelemalla sekä objektiivista yhteneväisyyttä että sitä, onko yhtenevä osa luova.

Oikeudelliset standardit tekijänoikeusrikkomuksen määrittämiseksi

Kun määritetään, onko jokin ohjelma tekijänoikeusrikkomus suhteessa toiseen ohjelmaan, tarkistetaan seuraavat seikat:

Kuinka suuri osa tai suhde on yhteneväinen (tai samankaltainen)

Kun tarkastellaan tätä objektiivista numeerista indikaattoria, voidaan sanoa, että mitä korkeampi samankaltaisuus, sitä todennäköisemmin tekijänoikeusrikkomus tunnustetaan. Objektiivista vertailua ja tarkastelua, kuten yhtenevien rivien tai merkkien määrää, on pidetty tärkeänä aikaisemmissa oikeudenkäynneissä.

Kuinka luova on yhtenevä (tai samankaltainen) osa

Jos edellä mainittu indikaattori on “muoto”, tämä voisi olla “substanssi”, joka ottaa huomioon tekijänoikeuslain merkityksen. Toisin sanoen, muodollisesti yhtenevissä osissa tarkastellaan myös sitä, “voiko se olla osa, joka voi ilmaista muita ilmaisutapoja”. Esimerkiksi, jos ei ole realistista toteuttaa sitä muulla tavalla kuin käyttämällä yleiskäyttöisiä kirjastoja tai funktioita, sitä tulisi pitää vain yleisenä ilmaisutapana, jota kukin on omaksunut.

Toisin sanoen, jos vain nimiavaruuden ero (muuttujien tai vakionimien, funktioiden nimet jne.) on muuttunut, on vaikea sanoa, että se vähentää ohjelman samankaltaisuutta. Ohjelmoijan luovuus ei ilmene tällaisen nimiavaruuden käytössä.

Lisäksi, jos on osia, joissa virheitä ilmenee, ja niitä ei voida selittää muuten kuin “plagiaattina”, se voi olla tekijä, joka tukee tekijänoikeusrikkomusta.

Huomioitavaa tekijänoikeusrikkomuksia käsiteltäessä oikeudessa

Alla on joitakin seikkoja, jotka on hyvä pitää mielessä, kun käsitellään ohjelmiston tekijänoikeusrikkomuksia oikeudessa.

Jos koodia ei ole saatavilla, todistaminen voi olla usein vaikeaa

Kuten aiemmin mainitussa oikeustapauksessa, ohjelmiston tekijänoikeusrikkomuksen väittämiseksi on tarpeen verrata todellista koodia. Jos vastapuoli kieltäytyy kuitenkin paljastamasta lähdekoodia, todisteiden säilyttäminen voi olla vaikeaa. Siksi, kun käsitellään tekijänoikeusrikkomuksia oikeudessa, on tärkeää tietää, miten vahinkotapaukset kootaan, miten aiempien neuvottelujen kulku kirjataan ja miten todisteiden säilyttämisen tarve esitetään. Tämä niin sanottu siviiliprosessioikeuden tietotaito on usein tärkeää.

Tekijänoikeus ei koske abstrakteja ideoita

Japanin tekijänoikeuslain (Japanese Copyright Law) 10 artiklan 3 kohdassa on seuraava säännös:

3. Tämän lain suoja ei ulotu ohjelmointikieliin, sääntöihin ja ratkaisumenetelmiin, joita käytetään luomaan 1 momentin 9 kohdassa mainittuja teoksia. Näiden termien merkitys määritellään seuraavasti:
1. Ohjelmointikieli: merkit ja muut symbolit sekä niiden järjestelmä, joita käytetään ohjelman ilmaisemiseen.
2. Säännöt: erityiset sopimukset ohjelmointikielen käytöstä tietyssä ohjelmassa.
3. Ratkaisumenetelmä: tietokoneelle annettavien ohjeiden yhdistämistapa ohjelmassa.

Tekijänoikeuslaki 10 artikla 3 kohta

Lyhyesti sanottuna tekijänoikeus ei koske “menettelytapoja”, kuten miten asiat käsitellään, tai “asioiden rakenteita ja ongelmien järjestämistapoja”, kuten kansioiden rakennetta. Jos yksityinen monopolioikeus ulottuisi näihin, tekijänoikeuslaki ei voisi edistää “kulttuurin kehitystä”. Ohjelmointikieli ja algoritmit ovat pikemminkin abstrakteja ideoita kuin teoksia, eikä niitä suojata tekijänoikeudella. Koska tekijänoikeutta ei ole, ei ole myöskään mahdollista rikkoa tekijänoikeutta näihin. On hyvä tietää tämä seikka.

Yhteenveto

IT-alalla “viittaaminen” ja “plagiointi” välisen eron määrittelyssä tarvitaan monipuolista näkökulmaa ja monitahoista lähestymistapaa. Tässä yhteydessä vaaditaan tietysti tieteellistä asennetta, jossa molempia verrataan ja tarkastetaan objektiivisen samankaltaisuuden määrittämiseksi, mutta myös keskustelua siitä, mitä “luova oleminen” tarkoittaa ottaen huomioon tekijänoikeuslain perusperiaatteet.

Vasta kun meillä on asenne, joka ottaa huomioon sekä muodon että sisällön, laki voi ehkä myös edistää “kulttuurin kehitystä” juuri näillä aloilla ja teollisuudenaloilla.