Mikä on tuomioistuimen järjestelmä koskien verkkotunnuksen siirtohakemuksia?

Internetin yleistymisen myötä, yrityksille on tullut yhä tärkeämmäksi harjoittaa liiketoimintaa ja mainontaa Internetin kautta, ja samalla domain-nimien arvo on kasvanut.

Jos toinen yritys on ottanut domain-nimen, voit vastata tähän ‘domain-siirto pyynnöllä’. Tässä artikkelissa selitämme, miten ‘domain-siirto pyyntö’ voidaan ratkaista oikeudenkäynnin kautta.

Omaa yritysnimeä tai tuotenimeä koskevan verkkotunnuksen hankkimisen riski muiden taholta

On välttämätöntä estää yrityksen tai tuotenimen verkkotunnuksen hankkiminen muiden yritysten tai tahojen toimesta. Tämä johtuu siitä, että jos joku muu hankkii verkkotunnuksen, et voi enää ylläpitää sivustoa kyseisellä verkkotunnuksella. Lisäksi on olemassa riski joutua mukaan ongelmiin, kuten kybersquattingiin (verkkotunnuksen laittomaan hankintaan).

Kybersquatting tarkoittaa sitä, että rekisteröidään etukäteen verkkotunnuksia, jotka ovat potentiaalisesti kasvavia yrityksiä tai tuotteita, ja myydään ne korkealla hinnalla kasvun jälkeen. Se voi myös tarkoittaa sitä, että käytetään tunnettua nimeä verkkotunnuksessa, ja hyödynnetään sen tunnettavuutta aiheuttamalla tahallisesti sekaannusta tai väärinkäsityksiä käyttäjissä, jotta heidät voidaan houkutella omalle verkkosivustolle. Japanissa tunnettu esimerkki tästä on tapaus, jossa henkilö hankki verkkotunnuksen “matsuzakaya.co.jp” ennen Matsuzakaya-tavarataloa ja yritti myydä sen korkealla hinnalla Matsuzakayalle samalla kun ylläpiti aikuisviihdesivustoa kyseisellä verkkotunnuksella.

Verkkotunnuksen siirto

Tällaisiin kybersquatting-tapauksiin voidaan vastata “verkkotunnuksen siirtopyynnöllä”.

Verkkotunnuksen siirtopyynnössä on kaksi reittiä.

1. Riitojen ratkaisu
   • JP-verkkotunnuksia koskevat JPNIC:n (Japanin verkkotiedotuskeskus) määrittelemät “JP-verkkotunnusten riitojen ratkaisuperiaatteet”, joiden mukaan voit hakea riitojen ratkaisua JPNIC:n hyväksymältä riitojen ratkaisuelimeltä. Hakija voi pyytää rekisteröijän verkkotunnuksen peruuttamista tai kyseisen verkkotunnuksen siirtämistä hakijalle.
   • Yleisiä verkkotunnuksia koskevat ICANN:n (Internet Corporation for Assigned Names and Numbers) määrittelemät “Yhtenäiset verkkotunnusten riitojen ratkaisuperiaatteet”, joiden mukaan voit hakea riitojen ratkaisua ICANN:n hyväksymältä riitojen ratkaisuelimeltä. Hakija voi pyytää rekisteröijän verkkotunnuksen peruuttamista tai kyseisen verkkotunnuksen siirtämistä hakijalle.
2. Kanne
   • Voit nostaa kanteen tuomioistuimessa ja saada sen käsittelemään asian epäreilun kilpailun estämislain perusteella.

Voit nostaa kanteen tuomioistuimessa ja saada sen käsittelemään asian epäreilun kilpailun estämislain perusteella.

Riitojen ratkaisu on yksinkertainen ja nopea prosessi (korkeintaan 57 päivää), mutta sillä ei ole oikeudellista sitovuutta. Lisäksi riitojen ratkaisun tulokseen tyytymätön osapuoli voi nostaa kanteen toimivaltaisessa tuomioistuimessa, joten se ei ole lopullinen päätös. Tämä riitojen ratkaisu on selitetty tarkemmin toisessa artikkelissamme “Verkkotunnuksen peruuttaminen tai siirtäminen: asianajajan selitys”.

Verkkotunnuksen väärinkäytökset ja epäoikeudenmukainen kilpailu

Verkkotunnuksen väärinkäytökset, kuten luvaton hankinta, on määritelty epäoikeudenmukaiseksi kilpailuksi Japanin epäoikeudenmukaisen kilpailun estämislain (Japanese Unfair Competition Prevention Act) mukaan.

Pykälä 2. Tässä laissa “epäoikeudenmukainen kilpailu” tarkoittaa seuraavia asioita:
19. Oikeuden hankkiminen tai säilyttäminen käyttää samaa tai samankaltaista verkkotunnusta kuin toisen henkilön erityinen tuotemerkki tai palvelumerkki (tarkoittaa nimeä, kauppanimeä, tavaramerkkiä, tunnusta tai muuta tuotetta tai palvelua kuvaavaa merkkiä, joka liittyy henkilön liiketoimintaan) epäoikeudenmukaisen hyödyn saamiseksi tai toisen henkilön vahingoittamiseksi, tai tällaisen verkkotunnuksen käyttö.

Epäoikeudenmukaisen kilpailun estämislaki, pykälä 2

Toisin sanoen, seuraavat toimet katsotaan “epäoikeudenmukaiseksi kilpailuksi”: ① oikeuden hankkiminen tai säilyttäminen käyttää samaa tai samankaltaista verkkotunnusta kuin toisen henkilön erityinen tuotemerkki tai palvelumerkki epäoikeudenmukaisen hyödyn saamiseksi tai toisen henkilön vahingoittamiseksi, ② toisen henkilön erityisen tuotemerkki tai palvelumerkin kanssa sama tai samankaltainen verkkotunnus, ③ verkkotunnuksen käyttöoikeuden hankkiminen tai säilyttäminen tai verkkotunnuksen käyttö.

Huomaa, että tämä koskee paitsi Japanin maakoodin verkkotunnuksia, joiden loppuosa on “.jp”, myös muiden maiden maakoodin verkkotunnuksia (esimerkiksi “.uk”, “.kr”, “.de” jne.) sekä yleisiä verkkotunnuksia, joiden loppuosa ei ole maakoodi (esimerkiksi “.com”, “.net”, “.org”, “.info” jne.). Kaikki nämä kuuluvat Japanin epäoikeudenmukaisen kilpailun estämislain soveltamisalaan.

Verkkotunnuksen väärinkäytöksiä, kuten luvatonta hankintaa, voidaan käsitellä tuomioistuimessa Japanin epäoikeudenmukaisen kilpailun estämislain perusteella. Tämä on edellä mainittu “oikeudenkäynti” -reitti.

Epäoikeudenmukaisen kilpailun estämislain vaikutus

Henkilöt (yritykset), joiden liiketoiminnallista voittoa tai mainetta on loukattu epäoikeudenmukaisen kilpailun seurauksena, voivat vaatia ① verkkotunnuksen käytön lopettamista (Japanin epäoikeudenmukaisen kilpailun estämislaki, 3. pykälä), ② vahingonkorvausta (sama laki, 4. ja 5. pykälä) ja ③ maineen palauttamistoimenpiteitä (sama laki, 7. pykälä).

Japanin talous-, kauppa- ja teollisuusministeriön “Verkkotunnusten epäoikeudenmukainen hankinta jne.: Sähköisen kaupankäynnin ja tieto-omaisuuden kaupankäynnin jne. suuntaviivojen” mukaan aiemmissa oikeustapauksissa ja yksityisissä riidanratkaisutapauksissa on ollut tilanteita, joissa ① verkkotunnuksen hankinta tai käyttö on todettu epäoikeudenmukaiseksi tarkoitukseksi jne. ja ② verkkotunnus on todettu samaksi tai samankaltaiseksi kuin toisen henkilön tuote tai tavaramerkki jne.

Tapaukset, joissa verkkotunnuksen hankkimista tai käyttöä on pidetty laittomana tarkoituksena

Tähän mennessä on esitetty seuraavia esimerkkejä tapauksista, joissa verkkotunnuksen hankkimista tai käyttöä on pidetty laittomana tarkoituksena:

• Tapaukset, joissa hankitaan tunnetun yrityksen tavaramerkkiä tai vastaavaa verkkotunnusta ja hyödynnetään yrityksen mainetta ja asiakashoukuttelevuutta tuotteiden myynnissä
• Tapaukset, joissa hankitaan ja käytetään tunnetun yrityksen tavaramerkkiä tai vastaavaa verkkotunnusta ja esitetään yritystä herjaavia tai solvaavia sisältöjä kyseisellä verkkosivustolla, tavoitteena maineen vahingoittaminen
• Tapaukset, joissa käytetään tunnetun yrityksen tavaramerkkiä tai vastaavaa verkkotunnusta ja perustetaan pornografisia verkkosivustoja
• Tapaukset, joissa käytetään tunnetun yrityksen tavaramerkkiä tai vastaavaa verkkotunnusta ja hyödynnetään kyseistä verkkotunnusta oman verkkosivuston uudelleenohjaukseen
• Tapaukset, joissa hankitaan tunnetun yrityksen tavaramerkkiä tai vastaavaa verkkotunnusta ja pidetään kyseistä verkkotunnusta hallussa estääkseen yritystä perustamasta verkkosivustoa ja harjoittamasta liiketoimintaa
• Tapaukset, joissa rekisteröidään tunnetun yrityksen tavaramerkkiä tai vastaavaa verkkotunnusta ja vaaditaan epäoikeudenmukaista korvausta kyseisen verkkotunnuksen siirrosta, mikä viittaa siihen, että verkkotunnuksen jälleenmyynti on tarkoituksena

Nämä tapaukset ovat todennäköisesti laittomia kilpailun vääristymiä Japanin ‘laittoman kilpailun estämislain’ (不正競争防止法) mukaan.

Tapaukset, joissa tuotteet tai tavaramerkit ovat tunnustettu samanlaisiksi tai samankaltaisiksi kuin toisten

Tähän mennessä on ollut esimerkkejä tapauksista, joissa ‘verkkotunnus on tunnustettu samanlaiseksi tai samankaltaiseksi kuin toisen henkilön tuote tai tavaramerkki’, kuten yllä mainittu kohta ②. Näitä ovat esimerkiksi:

• ‘jaccs.co.jp’ ja JACCS
• ‘j-phone.co.jp’ ja J-PHONE
• ‘sunkist.co.jp’ ja SUNKIST, Sunkist
• ‘sonybank.co.jp’ ja SONY
• ‘itoyokado.co.jp’ ja Ito Yokado
• ‘goo.co.jp’ ja goo

On selvää, että tällaiset tapaukset saattavat hyvin todennäköisesti olla ristiriidassa ‘Japanin epäoikeudenmukaisen kilpailun estämislain’ kanssa.

Ehdot, joilla verkkotunnuksen siirto voidaan hyväksyä

Riippumatta siitä, kumpaa reittiä käytetään, “käsittelyssä käytettävät säännöt” ovat lähes samat ja yleisesti ottaen,

• Yrityksellä on oikeutettu etu tai vastaava käyttää kyseistä verkkotunnusta
• Toisella osapuolella ei ole oikeutettua etua tai vastaavaa käyttää kyseistä verkkotunnusta

Jos yllä mainitut kaksi ehtoa täyttyvät, verkkotunnuksen siirto voidaan hyväksyä.

Kuitenkin, väittäessäsi, että sinulla on “oikeutettu etu tai vastaava”, tarvitset yleensä tavaramerkkioikeuden. Toisin sanoen, ei riitä, että sanot vain, että “koska yritykseni myy ‘Monolith Beer’ -olutta, minulla on oikeutettu etu tai vastaava käyttää ‘Monolith.com’ verkkotunnusta”. On varmempaa väittää, että “yritykselläni on ‘Monolith Beer’ -tavaramerkkioikeus”.

Mitä tapahtuu, jos toisella osapuolella on sama tavaramerkkioikeus?

Entäpä jos esimerkiksi yrityksellämme on “Monolith Beer” -tavaramerkkioikeus, voimmeko sanoa, että henkilöllä, jolla on “Monolith.com” -verkkotunnus, ei ole “oikeutettua etua” tai vastaavaa? Tämä on tärkeä kysymys.

Tavaramerkkioikeus on oikeus, joka:

• kieltää muut yritykset käyttämästä samaa tai samankaltaista nimeä (merkkiä) koko Japanissa,
• samalla tai samankaltaisella alalla (luokassa),
• samalla tai samankaltaisella nimellä (merkillä).

Tämä tarkoittaa, että vaikka yrityksemme olisi hankkinut tavaramerkkioikeuden, saattaa olla muita yrityksiä, joilla on sama tavaramerkkioikeus eri alalla (luokassa).

Verkkotunnukset ovat “alasta (luokasta)” riippumattomia ja niitä on vain yksi maailmassa (lisäksi yksi yritys voi hankkia kaikki “.com”, “.net”, “.jp” jne.). Yritysten, joilla on sama tavaramerkki, välillä se on täysin “ensimmäinen tulee, ensimmäinen palvelee” -periaate.

Yhteenveto

Internet-aikakaudella sekä tavaramerkit että verkkotunnukset ovat erittäin tärkeitä liiketoiminnalle.

Yrityksen tai tuotenimen päättämiseksi on tärkeää ymmärtää tavaramerkkien ja verkkotunnusten perusteet sekä niiden välinen suhde.