Mikä on tekijänoikeuslakiin liittyviä kysymyksiä IT-järjestelmissä (kuten ohjelmistoissa)?

IT-järjestelmien (mukaan lukien ohjelmistot) kehittämiseen liittyvistä oikeudellisista ongelmista suurin osa liittyy projektin “epäonnistumiseen”. Tällaisissa tapauksissa usein kiistakysymyksenä on, mitä molempien osapuolten tulisi tehdä projektin sujuvan etenemisen varmistamiseksi, kuten “projektinhallintavelvollisuus” ja “käyttäjän yhteistyövelvollisuus”.

Kuitenkin, emme saa unohtaa tekijänoikeuksia ja muita immateriaalioikeuksia koskevia oikeudellisia kysymyksiä. Tässä artikkelissa käsitellään tekijänoikeuskysymyksiä, jotka liittyvät IT-järjestelmän kehitysprojektin eri vaiheisiin ja IT-järjestelmän eri osiin, sekä tarkastelemme ja järjestämme koko tätä alaa kokonaisvaltaisesti.

Miten IT-järjestelmät, kuten ohjelmistot, liittyvät tekijänoikeuksiin?

Mikä on tekijänoikeuslaki?

Tekijänoikeuslain tarkoitus selviää parhaiten lain ensimmäisestä pykälästä, joka määrittelee lain tavoitteen.

Pykälä 1

Tämän lain tarkoituksena on määritellä tekijänoikeudet ja niihin liittyvät oikeudet teoksille sekä esityksille, äänitteille, lähetyksille ja kaapelilähetyksille, suojella tekijöiden oikeuksia samalla kun huomioidaan näiden kulttuurituotteiden oikeudenmukainen käyttö, ja edistää siten kulttuurin kehitystä.

Pykälän 1 mukaan tekijänoikeuslaki on laki, joka myöntää tietyt oikeudet teosten tekijöille, suojaa tekijöiden oikeuksia ja pyrkii edistämään “kulttuurin kehitystä” koko yhteiskunnassa. Toisin sanoen, sen tavoitteena on löytää tasapaino tekijöiden yksilöllisten oikeuksien suojelun ja teosten yleisen käytön edistämisen välillä.

Tekijänoikeuden kohteena olevat teokset on lueteltu tekijänoikeuslain 10 §:ssä. Kuten 9 kohdasta käy ilmi, “ohjelmistoteokset” on nimenomaisesti mainittu, joten tekijänoikeudet myönnetään myös IT-järjestelmien, kuten ohjelmistojen, kehittämiselle. Siksi tekijänoikeuteen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä voi syntyä myös IT-järjestelmien kehittämiseen liittyvissä liiketoimissa.

Pykälä 10, 1 momentti

Tämän lain mukaan teoksia ovat esimerkiksi seuraavat:

1. romaanit, käsikirjoitukset, esseet, puheet ja muut kielelliset teokset

2. musiikkiteokset

3. tanssi- tai pantomiimiteokset

4. maalaukset, grafiikka, veistokset ja muut kuvataiteen teokset

5. arkkitehtuurin teokset

6. kartat tai tieteelliset piirustukset, kaaviot, mallit tai muut kuvalliset teokset

7. elokuvateokset

8. valokuvateokset

9. ohjelmistoteokset

Mitä tarkoittaa, että oikeudet ulottuvat teoksiin?

Mitä vaikutuksia tekijänoikeuden myöntämisellä sitten on? Tekijänoikeuden haltijalla on oikeus kopioida (lain 21 §), lähettää julkisesti (esim. internetin kautta) (lain 23 § 1 momentti), siirtää (lain 27 §) jne. Jos henkilö, jolla ei ole tekijänoikeutta, tekee edellä mainittuja toimia, se katsotaan tekijänoikeuden loukkaukseksi, ja hän voi vaatia toiminnan lopettamista (lain 112 §) tai hakea siviilioikeudellista vastuuta laittomasta toiminnasta (siviililaki 709 §).

On myös syytä huomata, että kuten muutkin oikeudet ja velvollisuudet, tekijänoikeuksia voidaan siirtää tai luovuttaa.

• Tekijänoikeudessa voi olla oikeudellisia kysymyksiä, jotka koskevat oikeuksien olemassaoloa tai niiden siirron tosiasiaa
• Tekijänoikeudessa voi olla oikeudellisia kysymyksiä siitä, onko oikeudenhaltijan oikeuksia loukattu (tekijänoikeusrikkomus)

Nämä kaksi seikkaa on tärkeää ymmärtää.

IT-järjestelmän rakenne tekijänoikeusteoksena

Muuten, tekijänoikeuslain sisällön lisäksi IT-järjestelmien ja niiden kehitysprosessien ymmärtäminen on hyödyllistä tämän alueen ymmärtämiseksi. IT-järjestelmä on tietokonekielten, kuten ohjelmointikielten, kokonaisuus, ja ohjelmisto on osa IT-järjestelmää.

IT-järjestelmä voidaan jakaa kolmeen osaan: “näyttö”, “ohjelma” ja “tietokanta”. IT-järjestelmän tekijänoikeuskysymykset liittyvät näihin kolmeen osaan.

Tekijänoikeudelliset oikeudelliset kysymykset IT-järjestelmissä

Edellä mainittujen seikkojen pohjalta tarkastelemme IT-järjestelmien tekijänoikeuskysymysten kokonaiskuvaa.

Kysymykset, jotka koskevat koko IT-järjestelmää

Kiista oikeuksien olemassaolosta

Ensimmäinen kiista koskee oikeuksien “olemassaoloa”. Toisin sanoen, ongelmat liittyvät siihen, onko tekijänoikeuksia alun perin olemassa tai onko tekijänoikeuksien siirto tapahtunut. Tästä aiheesta on yksityiskohtainen selostus seuraavassa artikkelissa.

https://monolith.law/corporate/copyright-for-the-program-source-code[ja]

Tässä artikkelissa selitetään, kuka on ensimmäinen tekijänoikeuksien hankkija (lakitermi “alkuperäinen hankinta”) ja miten tekijänoikeuksien siirron olemassaolo tulisi todentaa.

Kiista siitä, onko tekijänoikeuksia loukattu

On myös kiistoja tekijänoikeuksien loukkauksesta. Toisin sanoen, mitä voidaan tehdä, jos tekijänoikeudet ovat olemassa, tai mitä ei saa tehdä, jos tekijänoikeuksia ei ole. Esimerkiksi, onko kahden samankaltaisen teoksen välillä “vain viitattu” vai “plagioidaan”. Tästä aiheesta on yksityiskohtainen selostus seuraavassa artikkelissa.

https://monolith.law/corporate/copyright-infringement-relatedtothe-program[ja]

Tässä artikkelissa selitetään, miten tuomioistuimet arvioivat tekijänoikeuksien loukkauksen toteutumista ohjelmakoodin esimerkin avulla.

Edellä mainitut tekijänoikeuskysymykset jakautuvat kolmeen kerrokseen: “näyttö”, “ohjelma” ja “tietokanta”. Järjestämällä kunkin näistä kolmesta kerroksesta tekijänoikeuslain mukaiset ominaisuudet, voit ymmärtää koko alaa kokonaisuudessaan.

Tekijänoikeussuoja näytölle ja käyttöliittymälle

Tekijänoikeus tunnustetaan myös näytön asettelulle ja käyttöliittymälle (UI). Kuitenkin, IT-järjestelmien ulkoasun osalta, tekijänoikeusrikkomuksia ei usein tunnusteta. Tämä johtuu siitä, että ulkoasu ja asettelu, jotka mahdollistavat tietyn toiminnallisuuden ja käyttökokemuksen, tulevat väistämättä samankaltaisiksi.

IT-järjestelmien ulkoasun osalta, on erittäin vaikea todeta, että “joku on kopioinut toisen luomaa työtä”. Useimmiten päätellään, että “yleisesti käytettyjä ilmaisuja on otettu käyttöön yksilöllisesti”. Ellei ulkoasu ole täydellinen kopio, on epätodennäköistä, että tuomioistuin tunnustaa tekijänoikeusrikkomuksen.

Ohjelmiston tekijänoikeussuoja

Myös ohjelmistokehityksen ulkoistussopimuksessa luodulla lähdekoodilla on tekijänoikeus. Oikeuskäytännön mukaan lähdekoodin tekijänoikeus kuuluu ohjelmiston kehittäneelle yritykselle, ja tekijänoikeuden siirtämiseksi tarvitaan erillinen kirjallinen sopimus tai vastaava.

Tämän lähdekoodin tekijänoikeus voidaan tunnustaa alkuperäisesti vastaajalle (huomautus lainaajalta: ohjelmistokehitysyritys).

Toisaalta, (keskeneräinen) kantajan (huomautus lainaajalta: ohjelmistokehityksen ulkoistusyritys) ja vastaajan välillä vaihdetuissa kirjallisissa asiakirjoissa ei ole määritelty mitään tämän ohjelmiston tai tämän lähdekoodin tekijänoikeuden siirrosta.

(keskeneräinen)

Edellä mainitun perusteella ei voida tunnustaa, että vastaaja olisi sopinut kantajalle tämän lähdekoodin tekijänoikeuden luovuttamisesta tai sen luovuttamisesta, vaan pikemminkin on kohtuullista tunnustaa, että tällaista sopimusta ei ole ollut.

Osakan alioikeuden päätös 12. kesäkuuta 2014 (Heisei 26)

Ohjelmiston lähdekoodin tekijänoikeuskysymyksiä käsitellään yksityiskohtaisesti seuraavassa artikkelissa.

https://monolith.law/corporate/copyright-for-the-program-source-code[ja]

Ohjelmiston tekijänoikeusrikkomuksista käydyissä oikeusjutuissa tärkeitä seikkoja ovat:

• kuinka paljon yhteneväisyyksiä tai samankaltaisuuksia on (määrä)
• ovatko yhteneväiset tai samankaltaiset kohdat luovia (laatu)

Vaikka olisikin yhteneväisyyksiä tai samankaltaisuuksia, jos ne ovat yleisiä toimintoja, joissa ei ole muita luovia keinoja, niitä ei todennäköisesti pidetä tekijänoikeusrikkomuksina.

Ohjelmiston tekijänoikeuskysymyksiä käsitellään yksityiskohtaisesti seuraavassa artikkelissa.

https://monolith.law/corporate/copyright-infringement-relatedtothe-program[ja]

Tietokantojen tekijänoikeussuoja

Tekijänoikeudet voidaan myöntää myös tietokantojen taulukkorakenteille. Tekijänoikeusrikkomusten tunnustaminen tietokantojen osalta on kuitenkin korkea, eikä sitä usein tunnusteta. Jotta tietokannan rakenne voitaisiin pitää “luomistyönä”, tarvitaan tarkkaa järjestelmällisyyttä. Toisin sanoen, ellei tietokanta ole riittävän suuri ja yksityiskohtaisesti suunniteltu, se tunnustetaan “yleisesti hyväksyttyjen ilmaisujen käyttöönotoksi”, ja tapaukset, joissa toinen on plagioinut toista eli rikkonut tekijänoikeuksia, ovat harvinaisia.

Huomautettakoon, että tietokannoille voidaan myöntää tekijänoikeudet, mutta tietokantaan sisältyvälle “datalle” itsessään ei voida myöntää tekijänoikeuksia. Data ei ole luomistyö, vaan sitä pidetään abstraktina “tietona”. Siksi, riippumatta siitä, kuinka harvinaista ja merkityksellistä data on, sitä ei suojata tekijänoikeuslailla.

Jos data on varastettu ja olet kärsinyt vahinkoa, sinun on harkittava, täyttääkö se siviilioikeudellisen laittoman toiminnan kriteerit, ei tekijänoikeusrikkomuksen.

Yhteenveto

Edellä mainittu on yleiskatsaus tekijänoikeuskysymyksiin, jotka perustuvat ohjelmistojen ja muiden IT-järjestelmien kokonaiskuvaan. On huomattava, että tekijänoikeuden olemassaolo tai loukkauksen toteaminen ei liity taiteelliseen arvoon tai lopputuotteen valmiusasteeseen. On tärkeää ymmärtää, että tekijänoikeusrikkomuksen toteaminen voi riippua siitä, kuinka paljon se muistuttaa alkuperäistä, mukaan lukien virheet ja tekniset virheet.

Tekijänoikeuskysymysten monimutkaisuus oikeudellisella alalla ilmenee siinä, että meidän on keskusteltava luovuuden olemassaolosta eri näkökulmasta kuin luojat tai teknikot.