Kuinka ratkaista järjestelmäkehityksen ristiriidat neuvotteluin

Kun tarkastellaan järjestelmäkehitysprojekteja oikeudellisesta näkökulmasta, on tärkeää ottaa huomioon ennaltaehkäisy ja toimenpiteet mahdollisten riskien varalta, jos tilaajan ja toimittajan välille syntyy jokin kiista. Kuitenkin, vaikka tilaajan ja toimittajan välille syntyisi jokin oikeudellinen kiista, se ei välttämättä johda oikeudenkäyntiin. Oikeudenkäyntiä tulisi pikemminkin pitää viimeisenä keinona. Tässä artikkelissa käsitellään tilaajan ja toimittajan välillä syntyneitä kiistoja ja niiden ratkaisemista neuvottelujen kautta, sekä selitetään, miten laki voi olla hyödyllinen oikeudenkäynnin ulkopuolisissa yhteyksissä.

Riitojen ratkaiseminen ei ole vain oikeudenkäynnin varassa

“Neuvottelu” riitojen ratkaisemisen keinona

Järjestelmäkehitysprojekteissa, kun jokin riita syntyy, kaikki riidat eivät päädy oikeuteen. Pikemminkin suurin osa riidoista ratkaistaan ennen oikeudenkäyntiä, osapuolten välisissä neuvotteluissa. Siksi, kun tarkastelemme oikeudellisesta näkökulmasta järjestelmäkehityksen ympärillä syntyvien riitojen ratkaisukeinoja, kysymys siitä, miten löytää molempia osapuolia tyydyttävä kompromissi neuvottelujen kautta, on käytännön kannalta erittäin merkittävä.

Kun pyritään ratkaisemaan riitoja neuvottelujen kautta, on tärkeää säilyttää oikeudellinen näkökulma, mutta ei jäädä siihen kiinni, vaan harkita kylmästi liiketoiminnallisia etuja ja haittoja.

Oikeudenkäynnin hyödyt ja haitat riitojen ratkaisemisessa

Yleisesti ottaen, oikeudenkäynnin etu riitojen ratkaisemisessa on sen pakottava voima. Toisin sanoen, oikeuden päätöksen perusteella voidaan toteuttaa pakollinen täytäntöönpano, joka johtaa riidan lopulliseen ratkaisuun. Vaikka oikeuden päätökseen ei saataisi kantajan tai vastaajan suostumusta, kolmannen osapuolen asemassa oleva oikeuslaitos ratkaisee riidan.

Kuitenkin, riidan ratkaiseminen viemällä se oikeuteen on varmasti monia haittoja verrattuna osapuolten väliseen neuvotteluun. Esimerkiksi, kun oikeudenkäynti aloitetaan, se vie yleensä vuosia, ja siihen liittyvät kustannukset ovat usein suuret. Erityisesti IT-kontekstissa, on selvää, että tuomarit eivät ole IT-asiantuntijoita, joten aika ja vaiva, joka kuluu perusasioiden selittämiseen, kasvaa entisestään. Lisäksi on huoli siitä, että riitely vastapuolen kanssa oikeudenkäynnissä vaikeuttaa suhteiden ylläpitämistä ja saattaa johtaa tulevien liiketoimintasuhteiden loppumiseen.

Riitojen ratkaisemisen edut neuvottelujen kautta

Kun tarkastelemme oikeudenkäynnin kautta tapahtuvan riidanratkaisun etuja ja haittoja, tulee selväksi myös neuvottelujen kautta tapahtuvan riidanratkaisun edut. Katsotaanpa niitä seuraavaksi.

Nopea ratkaisu lyhyessä ajassa on mahdollista

Oikeudenkäynnin kautta tapahtuvan ratkaisun tavoittelussa, vaikka se riippuu tapauksesta, yleensä on varauduttava siihen, että se vie vuosia. Toisaalta neuvottelujen kautta tapahtuvassa ratkaisussa on mahdollista saada päätös muutamassa viikossa tai kuukaudessa.

Kustannukset ovat usein pienet

Neuvottelujen etu “nopea ratkaisu lyhyessä ajassa” johtaa vaivan vähentämiseen ja taloudellisen taakan lieventämiseen. Oikeudenkäynnissä on totta, että oikeudenkäynnin itsensä aiheuttamat hallinnolliset kulut (esimerkiksi leimaverot) eivät ole kovin suuret, mutta käytetty aika ja vaiva johtavat asianajajan palkkioiden ja yrityksen oikeudellisen henkilöstön palkkakustannusten kasvuun. Vaiva, joka liittyy oikeudenkäynnin väitteiden ja vastaväitteiden kuulemiseen ja asiakirjojen laatimiseen, voi johtaa negatiivisiin kustannuksiin, jotka eivät suoraan liity liiketoiminnan voittoon. Toisaalta neuvotteluissa on mahdollista saada päätös myös lyhyessä ajassa, muutamassa viikossa tai kuukaudessa.

On suuri odotus, että suhteet voidaan palauttaa vahingoittamatta molempien osapuolten suhteita

Lisäksi, verrattuna siihen, että riita pahenee oikeudenkäynnissä, jos molemmat osapuolet löytävät tyydyttävän kompromissin neuvottelujen kautta, on todennäköistä, että molemmille osapuolille ei jää tunnepitoisia jälkiä ja että seuraavat kaupat voidaan suorittaa ilman, että ne vaikuttavat niihin.

Neuvotteluratkaisuilla on myös haittoja

Kuitenkin, neuvottelujen kautta ratkaisua tavoiteltaessa on myös tiettyjä haittoja. Yksi niistä on, että neuvottelujen tulokset voivat suuresti riippua neuvotteluihin osallistuvien henkilöiden “neuvottelutaidoista”, mikä tekee oikeudenmukaisuuden takaamisesta vaikeaa. Toinen on, että jos molemmat osapuolet eivät löydä kompromissia riippumatta siitä, kuinka monta neuvottelua he pitävät, lopulta heidän on taisteltava oikeudessa.

Oikeudenkäynti ja neuvottelut eivät ole joko-tai

Yllä olemme koonneet oikeudenkäynnin ja neuvottelujen edut ja haitat riidanratkaisukeinoina. Kuitenkin oikeudenkäynnin ja neuvottelujen suhde ei ole sellainen, että pitäisi valita toinen tai toinen, vaan pikemminkin ne ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Toisin sanoen, jos ymmärrät tarkasti haitat ja kustannukset, jotka syyttäjän ja vastaajan on otettava huomioon oikeudenkäynnissä, se on hyödyllistä myös neuvotteluissa.

Neuvottelujen avulla tapahtuvan riidanratkaisun konkreettiset menetelmät

Ottaen huomioon edellä mainitut seikat, käsittelemme menetelmiä, joita voidaan käyttää riidanratkaisuun neuvottelujen avulla ilman oikeudenkäyntiä. Ajattelutapana on ottaa huomioon sekä oikeudelliset näkökulmat että liiketoiminnalliset edut ja haitat.

Miten neuvotella, kun liiketoiminnassa on voimasuhteiden eroja

Oletetaan esimerkiksi, että seuraavien kahden osapuolen välillä käydään neuvotteluja.

Yhtiö A: Suuryritys, jolla on mahdollisuus valita vapaasti kauppakumppaninsa. Tämän voiman taustalla yhtiö A esittää epäoikeudenmukaisia vaatimuksia kauppakumppanilleen, yhtiö B:lle.

Yhtiö B: Pieni tai keskisuuri yritys (tai freelancer), joka ei halua vaarantaa suhteitaan suureen asiakkaaseensa, yhtiö A:han. Siksi, vaikka yhtiö B ei halua pahentaa suhteitaan yhtiö A:han, se on epävarma siitä, miten sen pitäisi vastata epäoikeudenmukaisiin vaatimuksiin.

Näiden kahden osapuolen välillä, yhtiö B:n näkökulmasta ensimmäinen asia, joka tulee mieleen, on pyrkiä mahdollisimman paljon ystävälliseen sovintoon tekemällä suuria myönnytyksiä liiketoiminnan jatkumisen toivossa. Kuitenkin, näiden kahden osapuolen neuvottelujen tärkein kohta on “epäoikeudenmukaiset” vaatimukset. Tässä kohtaa oikeudellinen näkökulma tulee mukaan kuvaan.

https://monolith.law/corporate/engineer-joint-enterprise-contract[ja]

Jos yhtiö B päättää tehdä suuria myönnytyksiä suhteiden jatkumisen toivossa, se tarkoittaa, että yhtiö A:n neuvottelustrategia on onnistunut. Tämä johtuu siitä, että yhtiö A on käyttänyt organisaationsa neuvotteluvoimaa saadakseen yhtiö B:ltä suuria myönnytyksiä.

Kuitenkin, jos yhtiö B:llä on oikeudellisesti oikeus, se ei välttämättä ole sopivaa neuvottelustrategiaa hyväksyä kaikki “epäoikeudenmukaiset” vaatimukset, vaikka se olisi heikompi neuvotteluvoimassa. Tämä johtuu siitä, että jos yhtiö B todella nostaa kanteen, sen voitto on todennäköistä. Jos oikeudenkäynti tapahtuu, yhtiö A menettää paljon aikaa ja rahaa oikeudenkäyntiin, ja tuomion seurauksena se joutuu maksamaan vahingonkorvauksia. Toisin sanoen, tässä tapauksessa voidaan sanoa, että yhtiö A on menettänyt mahdollisuuden ratkaista riita nopeasti ja edullisesti neuvottelujen avulla, koska se on liikaa luottanut liiketoiminnalliseen asemaansa.

Ottaen huomioon edellä mainitut seikat, yhtiö B:n tulisi selvittää neuvottelustrategiansa. Esimerkiksi, se voisi sanoa, “Lakiosastomme mukaan meillä on tällainen näkemys, ja jos neuvottelut eivät johda ratkaisuun, olemme valmiita puolustamaan tätä näkemystä oikeudessa”. Tässä kohtaa on tärkeää, että yhtiö B kertoo olevansa oikeassa oikeudellisesti, jotta se saa yhtiö A:n suostumaan joustavampaan lähestymistapaan ja istumaan neuvottelupöytään. Toisin sanoen, tavoitteena on korjata liiketoiminnallisten voimasuhteiden eroja oikeudellisten suhteiden vahvuuksien ja heikkouksien avulla ja edistää reilumpia neuvotteluja.

Asianajajan asiantuntemus voi olla hyödyllistä myös oikeuden ulkopuolisissa neuvotteluissa

Edellä mainittu keskustelu johtaa myös siihen, että asianajajien ja muiden lakimiesten käyttö voi olla hyödyllistä neuvottelutilanteissa, vaikka asia ei olisikaan edennyt oikeudenkäyntiin asti. Käytännössä asianajajan valtuuttaminen neuvottelemaan ja tietäminen, että “jos tämä menee oikeuteen, tällainen tuomio on todennäköinen”, voi lisätä odotuksia siitä, että myöhemmät neuvottelut ovat järkeviä. Tällä tavalla, jakamalla käsityksen siitä, miltä tuntuu, jos asia menee oikeuteen, ja jatkamalla neuvotteluja, voidaan vähentää oikeudenkäynnin aikaa, vaivaa ja kustannuksia, samalla kun se tuo samankaltaisia etuja kuin oikeudenmukainen riidanratkaisu oikeudenkäynnin kautta. Ei ole rajoitettu vain oikeudenkäynteihin, vaan myös neuvotteluvaiheessa lain tuntemus voi olla hyödyllistä. Tämä näkökohta tulisi laajasti tunnustaa.