Mikä on tärkeä ottaa huomioon tekoälyn luomien teosten ja tekijänoikeuden suhteessa?

Viime vuosina, ChatGPT:n kaltaisten generatiivisten AI-teknologioiden kehityksen myötä, tekoäly on alkanut tuottaa luovaa sisältöä. Generatiivisen AI:n odotetaan dramaattisesti lisäävän tuottavuutta, mutta samalla on tärkeää kiinnittää huomiota tekijänoikeuksien käsittelyyn AI:n oppimis- ja käyttövaiheissa.

Erityisesti yritykset, jotka käyttävät generatiivista AI:ta liiketoiminnassaan, tarvitsevat ymmärrystä generatiivisen AI:n ja tekijänoikeuksien välisestä suhteesta sekä niihin liittyvistä riskeistä.

Tässä artikkelissa käsittelemme generatiivisen AI:n avulla tuotetun sisällön luomisprosessia ja selitämme tekijänoikeuslain ja generatiivisen AI:n välistä suhdetta. Lisäksi tutkimme, miten ymmärtää tekijänoikeuden suojan ja tekijänoikeusrikkomusten riskejä.

Mikä on generatiivinen tekoäly?

Generatiivinen tekoäly, kuten nimestä voi päätellä, viittaa tekoälyyn, joka pystyy tuottamaan sisältöä, kuten tekstiä, kuvia ja musiikkia. Generatiivinen tekoäly oppii käyttämällä valtavia määriä dataa ja kykenee luomaan erilaisia sisältöjä.

Esimerkiksi ChatGPT, joka on yksi generatiivisen tekoälyn sovelluksista, pystyy tuottamaan luonnollista tekstiä vastaamalla kysymyksiin, ja se on saavuttanut huomattavaa suosiota, keräten aktiivisia käyttäjiä yli 100 miljoonaa vain kahdessa kuukaudessa. On odotettavissa, että generatiivisen tekoälyn teknologia kehittyy entisestään ja sen käyttömahdollisuudet liiketoiminnassa lisääntyvät tulevaisuudessa.

Ymmärrettävä tekijänoikeuslain periaatteet

Tekijänoikeuslaki on laki, joka suojaa tekijöiden oikeuksia heidän luomiinsa teoksiin.

Jos käytät toisen henkilön tekijänoikeudella suojattua teosta ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa, saatat syyllistyä tekijänoikeuden rikkomiseen. Tämä voi johtaa siviilioikeudellisiin toimiin, kuten kieltovaatimuksiin ja vahingonkorvausvaatimuksiin, sekä mahdollisesti rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.

Tekijänoikeuslain suojaamat kohteet

Tekijänoikeuslain (2. luvun 1. pykälän 1. kohdan) mukaan tekijänoikeuden kohteet (eli teokset) ovat luovia ilmaisuja ajatuksista tai tunteista, jotka kuuluvat kirjallisuuden, tieteen, taiteen tai musiikin alaan

ja ne on määritelty seuraavasti.

Lain (10. luvun 1. pykälän) mukaan teosten esimerkkejä ovat:

1. Kirjalliset teokset kuten romaanit, käsikirjoitukset, tutkielmat, puheet ja muut kielelliset teokset
2. Musiikkiteokset
3. Tanssi- tai pantomiimiteokset
4. Kuvataideteokset kuten maalaukset, piirrokset, veistokset ja muut kuvataiteen teokset
5. Arkkitehtuuriteokset
6. Kartat tai tieteellistä luonnetta olevat piirustukset, kaaviot, mallit ja muut graafiset teokset
7. Elokuvateokset
8. Valokuvateokset
9. Ohjelmistoteokset

ovat mainittuja esimerkkejä.

Tekijät ja tekijänoikeuden haltijat

Tekijällä tarkoitetaan henkilöä, joka on luonut teoksen, ja tekijänoikeuden haltijalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on tekijänoikeudet.

Tekijänoikeuteen kuuluu kaksi päätyyppiä: tekijän moraaliset oikeudet ja tekijänoikeudet (omaisuusoikeudet).

Tekijän moraalisia oikeuksia ovat julkaisuoikeus, nimen ilmoittamisoikeus ja teoksen eheyden suoja. Nämä oikeudet ovat yksinomaan tekijän omia, eikä niitä voi siirtää tai periä.

Toisaalta tekijänoikeudet kattavat oikeudet kuten kopioimisoikeus, esittämisoikeus, näyttämisoikeus, yleisölle välittämisoikeus, suullinen esitysoikeus, näyttelyoikeus, levitysoikeus, siirto-oikeus, lainausoikeus, käännösoikeus ja oikeus käyttää johdannaisteoksia. Näitä oikeuksia voi osittain tai kokonaan siirtää toiselle.

Tekijänoikeuden rajoitukset

Toisen henkilön tekijänoikeudella suojattua teosta ei saa käyttää ilman lupaa, sillä se rikkoo tekijänoikeutta. Kuitenkin yksityiseen käyttöön tehtävät kopiot ja lainaukset ovat tekijänoikeuden rajoituksia, joiden ansiosta voit käyttää teoksia ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa.

Yksityiseen käyttöön tehtävä kopiointi tarkoittaa teoksen kopioimista henkilökohtaiseen käyttöön tai rajoitetulle henkilöpiirille. Esimerkiksi musiikki-CD:n kopioiminen ja sen kuunteluttaminen perheen kesken ei ole tekijänoikeuden rikkomista, vaikka tekijänoikeuden haltijan lupaa ei olisikaan.

Samoin, jos lainaat teosta ja täytät tietyt ehdot, kuten lähdeviittauksen, voit käyttää teosta ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa, eikä se ole tekijänoikeuden rikkomista.

Tekoälyn luoma sisältö ja tekijänoikeudet

Tekoäly, joka luo sisältöä, oppii internetistä ja muista lähteistä löytyvistä suurista tietomääristä, mukaan lukien tekijänoikeudella suojattu materiaali. Tästä syystä on tärkeää ymmärtää tekijänoikeuksien ja tekoälyn luoman sisällön väliset suhteet ja riskit, kun käytetään tekoälyä.

Tekoälyn luoman sisällön ja tekijänoikeuksien suhdetta tarkasteltaessa on erotettava toisistaan kaksi vaihetta: tekoälyn kehitysvaihe ja tekoälyn käyttövaihe.

Viite: Japanin kulttuurivirasto | AI ja tekijänoikeudet[ja]

Tekoälyn kehitys- ja oppimisvaiheen tekijänoikeuskäytännöt

Tekoäly kehitetään keräämällä suuria määriä dataa, josta luodaan oppimisdataa, jota tekoäly sitten opiskelee.

Tässä kehitys- ja oppimisvaiheessa tekijänoikeuslain (Japanin tekijänoikeuslaki) 30.4 artiklan mukaan periaatteessa tekijänoikeuden haltijan lupa ei ole tarpeen, kun käytetään tekijänoikeudella suojattua materiaalia. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa käyttö ylittää tarpeellisen määrän tai vahingoittaa kohtuuttomasti tekijänoikeuden haltijan etuja.

Tekijänoikeuden haltijan etujen kohtuuton vahingoittaminen voi tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa tietokannan tekijänoikeudella suojattua materiaalia kopioidaan tekoälyn oppimistarkoituksiin.

Liittyvä artikkeli: Onko internetin kuvien kerääminen tekijänoikeusrikkomus? Selitämme koneoppimisen oikeudelliset ongelmat[ja]

Tekoälyn käyttövaiheen tekijänoikeuskäytännöt

Tekoälyn avulla luotujen kuvien ja muiden sisältöjen tekijänoikeusrikkomuksia arvioidaan samalla tavalla kuin tavallisten tekijänoikeudella suojattujen teosten kohdalla.

Kuvien ja muiden sisältöjen yksityinen katselu on yksityiseen käyttöön tehtyä kopiointia, eikä se ole tekijänoikeusrikkomus. Kuitenkin, jos kuvia myydään tai käytetään muulla tavalla, voi se johtaa tekijänoikeusrikkomukseen.

Tekoälyn käyttövaiheessa tekijänoikeusrikkomus määritellään samoin kuin tavallisissa teoksissa, perustuen luotujen kuvien ja muiden sisältöjen samankaltaisuuteen ja riippuvuuteen.

Samankaltaisuus tarkoittaa, että luotu kuva tai muu sisältö on identtinen tai samankaltainen luovan ilmaisun suhteen kuin olemassa oleva tekijänoikeudella suojattu teos. Riippuvuus puolestaan tarkoittaa, onko luotu teos perustunut olemassa olevaan tekijänoikeudella suojattuun teokseen. Jos katsotaan, että tekijänoikeutta on rikottu,

Jos tekoälyn luoman kuvan tai muun sisällön käyttö katsotaan tekijänoikeusrikkomukseksi, tekijänoikeuden haltija voi vaatia vahingonkorvauksia tai kieltää käytön. Lisäksi tekijänoikeusrikkomuksesta voidaan tuomita enintään 10 vuoden vankeusrangaistus tai enintään 10 miljoonan jenin sakko, ja yrityksille voidaan määrätä enintään 300 miljoonan jenin sakko.

Liittyvä artikkeli: Kuvien aiheuttama tekijänoikeusrikkomus ‘vahingonkorvausten määrä’ ja kaksi oikeustapausta selitettynä[ja]

Tapaukset, joissa tekoälyn luoma sisältö voi rikkoa tekijänoikeuksia

Tekoälyn luoman sisällön katsotaan rikkovan tekijänoikeuksia, jos sisältö on riippuvainen olemassa olevasta teoksesta ja on sen kanssa samankaltainen. Tälle arviointiperusteelle ei ole vielä esitetty selkeitä näkemyksiä tai ohjeistuksia, joten on tärkeää seurata tulevia kehityssuuntia.

Kirjoitushetkellä keskustelussa olevia arviointiperusteita ovat:

• Onko sisällön luonut henkilö tietoinen kyseisestä teoksesta
• Sisältyykö kyseinen teos käytettyyn oppimisaineistoon
• Käytetäänkö kyseistä teosta tai siihen vahvasti liittyviä ilmaisuja tekoälyn ohjeistamiseen (prompt)

Nämä ovat ehdotuksia, ja lopulta tuomioistuimet arvioivat tapaukset yksittäin.

Tekoälyn luoma sisältö ja tekijänoikeuden tulevaisuuden suuntaviivat

Nykytilanteessa Japanin tekijänoikeuslaissa katsotaan, että tekoälyn kehittämiseen käytettävien oppimisaineistojen osalta tekijänoikeuden haltijan suostumusta ei yleensä tarvita, kunhan aineistoja käytetään tekoälyn kehittämiseen.

Tekijänoikeuden haltijan oikeuksia loukkaavissa tapauksissa suostumus on kuitenkin tarpeen. Koska “tekijänoikeuden haltijan oikeuksien loukkaaminen” on tällä hetkellä melko rajoitettua, sanotaan, että Japanissa on yksi kehittyneiden maiden joukossa löyhin tekijänoikeussääntely tekoälyn oppimiseen liittyen, ja on mahdollista, että sääntely tulee tiukentumaan tulevaisuudessa.

Tulevaisuudessa odotetaan syvällisempää keskustelua tekoälyn luoman sisällön ja tekijänoikeuden välisestä suhteesta sekä lisää lainsäädäntöä ja oikeudellisia ratkaisuja tekoälyn teknologian edistyessä.

Yhteenveto: Konsultoi asianajajaa tekoälyn generoiman sisällön ja tekijänoikeuksien suhteen

Tekoälyn generoiman sisällön ja tekijänoikeuksien välisen suhteen hahmottamisessa on tarpeen erottaa toisistaan kaksi vaihetta: tekoälyn kehitysvaihe ja sen käyttövaihe. Tekoälyn generoiman sisällön ja tekijänoikeuksien suhde on monimutkainen ja sisältää useita eri näkökohtia, eikä keskustelu ole vielä täysin valmis. Siksi on tärkeää seurata tarkasti alan tulevia suuntauksia.

Tekijänoikeuksien rikkomisesta voi seurata siviilioikeudellisia toimenpiteitä, kuten kieltovaatimuksia ja vahingonkorvausvaatimuksia, sekä rikosoikeudellisia seuraamuksia. Tämä voi myös johtaa yrityksen maineen heikkenemiseen. Siksi on suositeltavaa kääntyä IT-oikeuteen perehtyneen asianajajan puoleen mahdollisimman pian, kun kyse on tekoälyn generoiman sisällön ja tekijänoikeuksien välisestä suhteesta.

Toimenpiteemme esittely

Monolith Lakitoimisto on IT-alan, erityisesti internetin ja oikeuden aloilla, laajaa kokemusta omaava lakitoimisto. AI-liiketoimintaan liittyy monia oikeudellisia riskejä, ja AI:n oikeudellisiin kysymyksiin perehtyneen asianajajan tuki on välttämätöntä. Toimistomme tarjoaa AI:hin erikoistuneiden asianajajien ja insinöörien tiimin avulla korkeatasoista oikeudellista tukea AI-liiketoiminnalle, mukaan lukien ChatGPT, sopimusten laatimisessa, liiketoimintamallien laillisuuden arvioinnissa, immateriaalioikeuksien suojelussa ja yksityisyyden suojaamisessa. Lisätietoja on kirjoitettu alla olevassa artikkelissa.

Monolith Lakitoimiston palvelualueet: AI (muun muassa ChatGPT) oikeudelliset palvelut[ja]