Mitä Web3-lakiin kuuluu? Selitämme myös keskeiset seikat, jotka yritysten on otettava huomioon liittyessään alalle

Web3 viittaa hajautettuun internetiin, joka hyödyntää lohkoketjuteknologiaa, ja sitä pidetään keskitetyn Web2.0-internetin seuraavan sukupolven korvaajana. Web3-liiketoimintaan osallistuminen edellyttää ymmärrystä monista oikeudellisista haasteista, kuten yksityisyydestä, turvallisuudesta ja immateriaalioikeuksista, ja näihin haasteisiin on vastattava asianmukaisesti.

Tässä artikkelissa keskitymme Web3:n oikeudellisiin näkökohtiin ja käymme yksityiskohtaisesti läpi Web3:een liittyvät lait sekä ne keskeiset seikat, jotka yritysten on syytä ottaa huomioon alalle tultaessa.

Web3 ja laki

Web3 (Web3.0) viittaa World Wide Webin kehityksen historialliseen ajanjaksoon, ja termi lanseerattiin vuonna 2014 Ethereum (lohkoketjuplatformi) -projektin yhteisperustaja Gavin Woodin toimesta, joka kuvasi sitä “lohkoketjuun perustuvaksi hajautetuksi online-ekosysteemiksi”.

Web3:n keskeisiä trenditeknologioita ovat kryptovaluutat, NFT:t (Non-Fungible Tokens), DeFi (hajautettu rahoitus), DAO:t (hajautetut autonomiset organisaatiot), metaversumi ja sosiaaliset tokenit. Web3:ta pidetään webin teknologian, lain ja maksuinfrastruktuurin seuraavan sukupolven muotona.

Toisaalta Web 1.0, jota verrataan Web3:een, koostui staattisista sisällöistä ja oli ominaista “yksisuuntainen” lähestymistapa. Se kattoi ajanjakson vuodesta 1991 noin vuoteen 2004.

Web 2.0 perustuu “webinä alustana” -ajatukseen ja keskittyy käyttäjien luomaan sisältöön, kuten foorumeihin, sosiaaliseen mediaan, blogeihin ja wikeihin. Sen ominaispiirre on “kahdensuuntainen” vuorovaikutus, ja sen katsotaan jatkuneen noin vuodesta 2004 nykypäivään asti.

Web3 vie Web1.0:n ja Web2.0:n kehityksen pidemmälle mahdollistamalla yksilöiden hallita ja käydä kauppaa omilla tiedoillaan ja sisällöillään itsenäisesti.

Web3 vaatii nykytilanteessa lainsäädännön kehittämistä. Tässä artikkelissa käsittelemme tähän liittyviä lakeja nykyhetken näkökulmasta.

Web3:ään liittyvä lainsäädäntö

Amerikkalainen riskipääomayhtiö Andreessen Horowitz julkaisi 22. tammikuuta 2022 periaatteet, jotka hyödyttävät yhteiskuntaa Web3:n avulla.

Nämä kymmenen periaatetta kokoavat yhteen eri maiden hallitusten suuntaviivat Web3:n edistämiseksi, ja Japani julkaisi omansa huhtikuussa 2023 (Reiwa 5) nimellä “Web3 White Paper[ja]“. Kirjoitushetkellä Web3:een liittyvää lainsäädäntöä ovat seuraavat kuusi kohtaa:

Kryptovaluuttoihin liittyvä lainsäädäntö

Nykyisin kryptovaluuttoja säännellään pääasiassa seuraavilla kolmella lailla:

1. Japanin maksupalvelulaki (Payment Services Act)
2. Japanin rahoitusvälineiden kaupankäyntilaki (Financial Instruments and Exchange Act)
3. Japanin rahoituspalveluiden tarjoamista koskeva laki (Financial Products Sales Law)

Rahansiirtoasetus

Kryptovaluuttojen (virtuaalivaluuttojen) historia alkoi vuonna 2009 Bitcoinin syntyessä. Tuolloin lainsäädäntö ei ollut riittävän kehittynyttä, ja spekulatiiviset kaupat, hakkerointien aiheuttamat varojen menetykset ja ICO-huijaukset olivat yleisiä ympäri maailmaa.

Vuonna 2017 (Heisei 29) kryptovaluutat lisättiin rahansiirtoasetukseen (maailman ensimmäinen kryptovaluuttalaki), ja vuonna 2021 (Reiwa 3) rahoitusvälineiden kaupankäyntilaki ja rahoituspalveluiden tarjoamislaki (rahoitusvälineiden myyntilaki) uudistettiin, mikä nykyään tarjoaa tiettyä sijoittajansuojaa.

Rahansiirtoasetuksen pääkohdat ovat seuraavat:

(Vuonna 2017 uudistettu)

• Kryptovaluutanvaihtopalveluiden (kryptovaluuttapörssien) rekisteröintijärjestelmä

(Vuonna 2020 uudistettu)

• Kustodipalveluiden (kryptovaluuttojen säilytykseen ja hallintaan erikoistuneiden palveluntarjoajien) rekisteröintijärjestelmä
• Kryptovaluutan nimen muuttaminen kryptovaluutaksi
• Asiakasvarojen suojan vahvistaminen
• Käsiteltävien kryptovaluuttojen ennakkoilmoitusjärjestelmä
• Mainonnan ja markkinoinnin sääntely
• ICO:n sääntely

(Vuonna 2023 uudistettu)

• Stablecoinien sääntely

Seuraavaksi selitämme kunkin kohdan yksityiskohtaisesti.

• Kryptovaluutanvaihtopalveluiden (kryptovaluuttapörssien) rekisteröintijärjestelmä

Rahansiirtoasetuksessa kryptovaluutta määritellään yhdeksi maksuvälineeksi, joka ei ole laillinen maksuväline, ja kryptovaluutanvaihtopalvelut (kryptovaluuttapörssit) on rekisteröitävä.

Tilin avaajien henkilöllisyyden varmistamisvelvollisuus, asiakasvarojen erillään pitäminen palveluntarjoajan varoista ja tietojen tarjoaminen asiakkaille ovat osa sijoittajansuojan kehystä.

• Kustodipalveluiden (kryptovaluuttojen säilytykseen ja hallintaan erikoistuneiden palveluntarjoajien) rekisteröintijärjestelmä

Vuoden 2020 lainuudistuksessa kustodipalvelut (kryptovaluuttojen hallintapalvelut) tulivat rekisteröintivelvollisuuden piiriin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntatoimenpiteenä, ja niille asetettiin samankaltaisia velvollisuuksia kuin kryptovaluutanvaihtopalveluille (kryptovaluuttapörsseille).

• Asiakasvarojen suojan vahvistaminen

Vuoden 2017 rahansiirtoasetuksessa asiakkaiden talletukset tuli hallinnoida erillisellä pankkitilillä tai rahastona, mutta vuoden 2020 lainuudistuksessa luottopankille tai luottolaitokselle tehtävästä luottamuksesta tuli pakollista. Lisäksi asiakkaiden kryptovaluutat on hallinnoitava luotettavalla tavalla, kuten kylmälompakossa (offline), ja jos niitä hallinnoidaan kuumalompakossa (online), on velvollisuus pitää yllä vastaavan suuruista vakuutta.

• Käsiteltävien kryptovaluuttojen ennakkoilmoitusjärjestelmä

Vuoden 2020 lainuudistuksessa pörssien käsittelemät kryptovaluutat tulivat ilmoitusvelvollisuuden piiriin, ja anonyymien kryptovaluuttojen väärinkäytön estämiseksi otettiin käyttöön ennakkotarkastusjärjestelmä.

• Mainonnan ja markkinoinnin sääntely

Vuoden 2020 lainuudistuksessa lisättiin säännökset, jotka kieltävät harhaanjohtavan mainonnan, liioitellun mainonnan ja spekulaation edistämisen mainonnan ja markkinoinnin alalla.

• ICO:n sääntely

Vuoden 2017 rahansiirtoasetuksessa ICO:ta (Initial Coin Offering, uuden kryptovaluutan julkaisu) ei ollut otettu huomioon, mutta vuoden 2020 lainuudistuksessa ICO:t tulivat sääntelyn piiriin.

Arvopaperimarkkinalaki

Vuonna 2021 (Reiwa 3) voimaan tulleen arvopaperimarkkinoiden uudistetun lain myötä kryptovaluuttojen johdannaisten kaupankäyntiä ja STO:ta (Security Token Offering) koskevat säännökset on saatu aikaan.

Arvopaperimarkkinalain keskeiset kohdat ovat seuraavat neljä:

• Kryptovaluuttojen johdannaisten kaupankäynnin sääntely
• STO:n sääntely
• Perättömien huhujen levittämisen ja markkinoiden manipuloinnin kieltäminen
• Stablecoinien sääntely

Seuraavaksi käymme läpi kunkin kohdan tarkemmin.

• Kryptovaluuttojen johdannaisten kaupankäynnin sääntely

Kryptovaluuttoihin (virtuaalivaluuttoihin) perustuvien johdannaisten kaupankäynti (rahoitusjohdannaiset) on lisätty, ja ensimmäisen luokan arvopaperimarkkinatoimijoiden rekisteröinti on tullut tarpeelliseksi. Myös marginaalikaupankäynnin vipuvaikutuksen enimmäismäärä on säännelty yksityishenkilöiden osalta korkeintaan kaksinkertaiseksi.

• STO:n sääntelyn kehittäminen

STO viittaa menetelmään, jossa arvopapereita (Security) lasketaan liikkeelle digitaalisina tokenina ja kerätään varoja. Uudistetussa laissa on otettu käyttöön “sähköisen kirjaamisen siirto-oikeuksien” käsite ja selkeytetty STO:n sääntöjä.

STO-alustoja käyttävien toimijoiden on rekisteröidyttävä ensimmäisen luokan arvopaperimarkkinatoimijaksi. Jos yleinen yritys laskee liikkeelle “sähköisen kirjaamisen siirto-oikeuksia” ja hankkii rahoitusta ilman alustaa, vaaditaan toisen luokan arvopaperimarkkinatoimijan rekisteröinti.

Tietyt ehdot täyttäessä (yleisötarjous yli 50 henkilölle tai liikkeeseenlaskun kokonaisarvo yli 100 miljoonaa jeniä) on jätettävä “arvopapereiden ilmoitusasiakirja” ja laadittava suunnitelma sekä toimitettava “arvopapereiden raportti” joka liiketoimintavuosi.

• Perättömien huhujen levittämisen ja markkinoiden manipuloinnin kieltäminen

Kryptovaluuttojen kaupankäynnissä on ollut yleistä epäasiallinen hintamanipulointi, minkä vuoksi perättömien huhujen levittäminen ja markkinoiden manipulointi on kielletty.

• Stablecoinien sääntely

Stablecoin viittaa uudenlaiseen digitaaliseen kolikkoon, joka on suunniteltu ylläpitämään vakaata arvoa hyödyntämällä lohkoketjuteknologiaa.

On olemassa “vakuudellisia” stablecoineja, jotka on suunniteltu seuraamaan tietyn omaisuuden, kuten laillisen maksuvälineen, toisen kryptovaluutan tai hyödykkeen (kuten kullan tai öljyn) hintaa, sekä “vakuudettomia” stablecoineja, joiden hinta pyritään pitämään vakaana algoritmin avulla.

Toukokuussa 2023 (Reiwa 5) tapahtui Etelä-Korean “Terra” -nimisen vakuudettoman stablecoinin romahdus, kun sen linkki Yhdysvaltain dollariin katkesi ja sen arvo laski yli 99%. Tämän seurauksena maailmalla on kasvanut vaatimukset stablecoinien riskien sääntelystä.

Japanissa kesäkuusta 2023 (Reiwa 5) alkaen lainsäädännön muutoksen myötä pankit, luottolaitokset ja rahansiirtoyritykset voivat laskea liikkeelle laillista maksuvälinettä vastaavia stablecoineja. Toisaalta keskuspankin digitaalisen valuutan (CBDC) käyttöönottoa myös harkitaan.

Rahoituspalveluiden tarjoamista koskeva laki (Rahoitusinstrumenttien myyntilaki)

Rahoitusinstrumenttien myyntilaki säädettiin vuonna 2000, mutta se nimettiin uudelleen rahoituspalveluiden tarjoamista koskevaksi laiksi vuoden 2021 lainmuutoksen myötä.

Lainmuutoksen pääkohdat ovat seuraavat:

(Lainmuutos marraskuussa 2021)

• Kryptovaluuttojen kaupankäynnin ja kryptovaluuttojen johdannaisten kaupankäynnin sääntely
• Rahoituspalveluiden välitysliiketoiminnan rekisteröintijärjestelmä
• Olennaisten seikkojen selostusvelvollisuus ja vahingonkorvausvastuu
• Hyväksytyn rahoituspalveluiden välitysliiketoiminnan yhdistyksen ja nimetyn riidanratkaisuelimen (ADR) perustaminen

Seuraavaksi selitämme kunkin muutoksen yksityiskohtaisesti.

• Kryptovaluuttojen kaupankäynnin ja kryptovaluuttojen johdannaisten kaupankäynnin sääntely

Kryptovaluuttojen kaupankäynti ja virtuaalivaluuttojen johdannaisten kaupankäynti on lisätty, ja kryptovaluuttojen (virtuaalivaluuttojen) käsittely on mahdollistettu.

• Rahoituspalveluiden välitysliiketoiminnan rekisteröintijärjestelmä

Rahoituspalveluiden välitysliiketoiminta on luotu, ja aikaisemmin pankki-, arvopaperi- ja vakuutusalalla erillään olleet välitysliiketoiminnot on yhdistetty yhden rekisteröinnin alle. Tiettyyn rahoituslaitokseen kuulumisen vaatimus on poistettu, mutta sivutoiminen harjoittaminen on kielletty ja monimutkaisia selityksiä vaativien palveluiden (kuten rakenteelliset talletukset ja johdannaiset) käsittelyä on rajoitettu.

Toisin sanoen, virtuaalivaluuttojen välitys on mahdollista, mutta virtuaalivaluuttojen johdannaisten kaupankäynnin välitys ei ole sallittua.

• Rahoituspalveluiden välitysliiketoiminnan selostusvelvollisuus ja vahingonkorvausvastuu

Rahoituspalveluiden välitysliiketoiminnalle on asetettu asiakkaiden varojen vastaanottamisen kielto ja eri alojen vakuusmaksujen talletusvelvollisuus, ja se on velvoitettu kantamaan vahingonkorvausvastuun.

• Hyväksytyn rahoituspalveluiden välitysliiketoiminnan yhdistyksen ja tuomioistuimen ulkopuolisen riidanratkaisujärjestelmän (ADR) käyttöönotto

Valitusten käsittelyyn liittyvän sisäisen hallintajärjestelmän perustamisen lisäksi on vaadittu ulkoisen riidanratkaisukeinon käyttöä, nimittäin nimetyn riidanratkaisuelimen (ADR) käyttöä. Liittymällä hyväksyttyyn rahoituspalveluiden välitysliiketoiminnan yhdistykseen voi täyttää velvollisuuden käyttää yhteistyökumppanina olevaa nimettyä riidanratkaisuelintä (ADR).

Liittyvä artikkeli: Kryptovaluuttojen sääntely – Selitys rahansiirtoja koskevan lain ja rahoitusinstrumenttien kaupankäynnin lain suhteesta[ja]

Sähköisen kirjaamisen siirto-oikeuksia koskeva laki

Arvopaperimarkkinalain (金融商品取引法) 2 artiklan 3 kohdan mukaan sähköisen kirjaamisen siirto-oikeudet ovat:

1. Siirrettävissä sähköisen tietojenkäsittelyjärjestelmän avulla
2. Oikeuksia, jotka ilmenevät taloudellisesta arvosta (rajoitettuna sähköisillä laitteilla tai muilla esineillä sähköisesti kirjattuihin)

ja ne katsotaan arvopapereiksi.

Lainsäädännössä ‘sähköisen kirjaamisen siirto-arvopapereita koskevat oikeudet’ kattavat turvallisuustokenit (blockchain-tekniikalla luodut digitaaliset arvopaperit), jotka luokitellaan seuraavasti:

• Tokenisoidut arvopaperioikeudet
• Sähköisen kirjaamisen siirto-oikeudet
• Poikkeuksena sovellettavat sähköisen kirjaamisen siirto-oikeudet

Marraskuussa 2021 (令和3年11月) voimaan tullut muutettu arvopaperimarkkinalaki toi Web3-teknologiaa käyttäviin rahojastransaktioihin uusia sääntelyjä ja suojatoimia.

Muutetun lain mukaan ‘sähköisen kirjaamisen siirto-arvopapereita koskevat oikeudet’ turvallisuustokenien liikkeeseenlaskussa ja kaupankäynnissä vaaditaan rekisteröintiä ja raportointia. (Katso STO-kohta)

Tämä johtuu siitä, että digitaaliset arvopaperit perustuvat blockchain-teknologiaan ja hajautettuun kirjanpitoteknologiaan.

Viite: Japanin Yritystilinpäätösstandardikomitea | Käytännön vastausraportti ‘Sähköisen kirjaamisen siirto-arvopapereita koskevien oikeuksien liikkeeseenlasku ja hallinta sekä kirjanpito ja ilmoittaminen’

Älykkäät sopimukset ja lainsäädäntö

Käsittelemme älykkäitä sopimuksia sopimusoikeuden näkökulmasta, mukaan lukien niiden oikeudellinen sitovuus ja oikeudelliset riskit. Älykkäät sopimukset ovat automatisoituja ohjelmia sopimusten tehokkaaseen täytäntöönpanoon, jotka määrittelevät ehdot esimerkiksi STO:n tai NFT:n julkaisemisen yhteydessä, ja ne on toteutettu useimmissa kryptovaluutoissa.

Blockchainiin tallennetaan sopimusten kirjaukset, rahoitustransaktioiden tiedot sekä henkilötiedot (kuten salausosoitteet ja julkiset avaimet).

Blockchainissa tapahtumiin liittyvät henkilötiedot esitetään salattuina osoitteina ja julkisina avaimina. Näiden tietojen salaaminen estää kolmansia osapuolia pääsemästä niihin käsiksi, mikä suojaa yksilön yksityisyyttä.

Näin ollen blockchain hyödyntää hajautettua kirjanpitoteknologiaa ja salausmenetelmiä datan väärentämisen ja katoamisen estämiseksi, mikä lisää turvallisuutta ja läpinäkyvyyttä.

Sopimusoikeus ja älykkäät sopimukset

Älykkäät sopimukset vähentävät tarvetta välikäsille ja lisäävät sopimusten luotettavuutta ja tehokkuutta lohkoketjuteknologian muuttumattomuuden ja läpinäkyvyyden ansiosta.

Toisaalta, jos osapuolet sopivat sopimuksen muuttamisesta tai purkamisesta sen täytäntöönpanon jälkeen, lohkoketjuun tallennettu data on peruuttamaton. Tämän peruuttamattomuuden vuoksi voi syntyä ristiriitoja juridisen sopimuksen ja kirjanpidollisen sopimuksen välille.

Älykkäiden sopimusten oikeudellinen sitovuus

Älykkäiden sopimusten oikeudellisesta sitovuudesta ei ole Japanissa selkeitä lakeja tai ennakkotapauksia, mutta Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 2019 oikeudellinen erityiskomitea julkaisi “Kryptovaluuttojen ja älykkäiden sopimusten oikeudellista asemaa koskevan lausunnon”, jossa todistetaan, että nykyinen oikeudellinen kehys tarjoaa riittävän vahvuuden ja joustavuuden edistääkseen ja tukemaan “Smart Legal Contract” (älykkäät sopimukset, jotka ilmaisevat oikeudellisesti sitovia sopimusvelvoitteita) -nimisten sopimusten käyttöä.

Lisäksi vuonna 2021 Yhdistyneen kuningaskunnan lakikomitea julkaisi “AI-periaatteiden käytännön hallintaa koskevat ohjeet”, jotka tarjoavat konkreettisia toimintatavoitteita ja viitetietoja älykkäiden oikeudellisten sopimusten oikeudelliseen käsittelyyn.

Yhdysvalloissa jotkin osavaltiot tunnustavat älykkäät sopimukset yleisesti oikeudellisesti sitoviksi samalla tavalla kuin tavalliset sopimukset, mutta kryptovaluuttojen ja tokenien verotusta ja sääntelyä koskevat selkeät standardit ovat vielä määrittelemättä.

Euroopan unionissa (EU) syyskuussa 2020 ehdotettiin kahta säädösluonnosta: “Kryptovaluuttamarkkinoita koskeva asetus (MiCA)” ja “Hajautetun kirjanpitoteknologian (DLT) käyttöä markkinainfrastruktuurissa koskeva asetus (DORA)”.

Nämä säädösluonnokset pyrkivät määrittelemään säännöt ja valvontaviranomaiset kryptovaluuttojen ja tokenien liikkeeseenlaskulle ja kaupankäynnille, tavoitteenaan kuluttajansuoja ja markkinoiden yhdentyminen.

Älykkäiden sopimusten oikeudelliset riskit

Älykkäät sopimukset toteutetaan automaattisesti ohjelmoinnin kautta, mikä tarkoittaa, että ihmisen tahto tai päätöksenteko ei puutu prosessiin. Tämä voi johtaa kyvyttömyyteen vastata odottamattomiin tilanteisiin tai vilpillisiin toimiin. Esimerkiksi, jos älykkäässä sopimuksessa on bugeja tai haavoittuvuuksia, tai jos lohkoketjuun kohdistuu häiriöitä tai hyökkäyksiä.

Siksi on tärkeää, että osapuolet säilyttävät ja hallinnoivat näitä tietoja etukäteen, jotta sopimuksen sisältö ja osapuolten tunnistaminen eivät muodostu vaikeiksi. Toisin sanoen, lohkoketjuteknologian muuttumattomuus ja nimettömyys voivat vaikeuttaa todisteiden ja oikeussuojakeinojen varmistamista sopimusten hallinnassa.

Lisäksi voi olla ongelmallista varmistaa lohkoketjussa toteutettujen sopimusten sisällön ja todellisten oikeussuhteiden yhdenmukaisuus.

Koska älykkäät sopimukset voivat toteutua kansainvälisesti, voi syntyä kysymyksiä siitä, minkä maan lainsäädäntöä sovelletaan ja missä tuomioistuimessa tai välimieselimessä mahdolliset riidat ratkaistaan.

Lisäksi on mahdollista, että lohkoketjussa toteutettujen sopimusten sisällön esittäminen todisteena sekä tuomioistuinten ja välimieselinten hyväksyntä voi olla vaikeaa. Näiden riskien hallitsemiseksi älykkäiden sopimusten kehittäjien olisi suositeltavaa toteuttaa seuraavanlaisia toimenpiteitä:

1. Älykkäiden sopimusten koodin perusteellinen tarkistus ja mahdollisten bugien tai haavoittuvuuksien poistaminen.
2. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin ja vilpillisiin toimiin lisäämällä toimintoja, kuten hätäpysäytys tai korjaus.
3. Älykkäiden sopimusten sisällön ja osapuolten tunnistamisen mahdollistamiseksi on suoritettava sopimusasiakirjojen luonti, allekirjoitus ja säilytys lohkoketjun ulkopuolella (off-chain).
4. Lohkoketjun sisällä (on-chain) ja ulkopuolella olevien sopimusten sisällön yhdenmukaisuuden varmistamiseksi on hyödynnettävä orakkeleita (järjestelmiä, jotka välittävät tietoa lohkoketjun ulkopuolelta lohkoketjuun).
5. Älykkäisiin sopimuksiin sovellettavan lain ja riidanratkaisumenetelmien nimenomainen määrittely.
6. Teknisten keinojen, kuten hash-arvojen ja aikaleimojen, käyttöönotto, jotta lohkoketjussa toteutetut sopimukset voidaan esittää todisteina.

Web3 ja yksityisyyden sekä tietosuojan lainsäädäntö

Web3 tuo mukanaan uusia haasteita yksityisyyden ja tietosuojan alueella, eikä Web3:n sääntely tai oikeudelliset kehykset ole vielä kansainvälisesti vakiintuneet. Tästä syystä on tärkeää, että sekä yritykset että käyttäjät hankkivat tarvittavan tiedon ja toteuttavat asianmukaisia toimenpiteitä Web3:n käytössä.

Web3:n yksityisyyteen ja tietosuojaan liittyviin riskeihin kuuluu esimerkiksi se, että lohkoketjussa tapahtuvat transaktiot (sopimusten kirjaukset, rahoitustransaktiot, henkilötiedot jne.) ovat julkisia, mikä voi johtaa henkilötietojen (kuten salausosoitteiden ja julkisten avainten) vuotamiseen ja seurannan riskiin.

Web3 ja henkilötietojen suojaaminen Japanissa

Japanissa astui voimaan ‘uudistettu henkilötietojen suojalaki’ (改正個人情報保護法) huhtikuussa 2022 (Reiwa 4). Uudistuksessa määriteltiin uusia dataluokkia, kuten ‘henkilöön liittyvä tieto’ ja ‘pseudonymisoitu tieto’, mikä laajensi merkittävästi yritysten hallinnoitavaksi vaadittavien tietojen kirjoa.

Lisäksi rikkomuksista määrättävät sakot ovat kasvaneet huomattavasti, ja Japani on ottanut askeleen lähemmäksi muiden maiden tiukkoja tietosuojasäännöksiä. Web3-teknologian ja -palveluiden tarjoajien on myös noudatettava kyseisen lain säännöksiä.

Blockchainissa voidaan tallentaa sopimusten ja transaktioiden tietoja sekä henkilötietoja (kuten kryptografinen osoite ja julkinen avain), mutta näiden tietojen sisältö ja muoto vaihtelevat blockchainin tyypin ja käyttötarkoituksen mukaan.

Blockchainiin tallennettuihin henkilötietoihin (kuten kryptografinen osoite ja julkinen avain) liittyy useita oikeudellisia ongelmia ja haasteita. Henkilötiedot ovat tietoja, kuten nimi ja osoite, jotka mahdollistavat henkilön tunnistamisen. Vaikka blockchainissa olevat tiedot ovat periaatteessa salattuja, on mahdollista, että salatusta tiedosta voidaan tunnistaa henkilö tai se voidaan yhdistää muihin tietoihin. Tällöin blockchainissa olevat tiedot voidaan katsoa henkilötiedoiksi.

Yritysten on hallinnoitava henkilötietoja asianmukaisesti, eikä niitä saa luovuttaa kolmansille osapuolille ilman asianomaisen henkilön suostumusta tai muuttaa niiden käyttötarkoitusta.

Blockchainin tyypit ja turvallisuus

Blockchain-tekniikkaan on olemassa kolme päätyyppiä, ja niiden mukaan muuttuu näkökulma sääntelyn kohteena oleville henkilötietojen käsittelijöille eli niille, jotka käyttävät “henkilötietokantoja liiketoiminnassaan”.

Yksi blockchainin ominaisuuksista on kyky tallentaa ja hallita tietoja korkealla luotettavuustasolla, ja on tärkeää rakentaa asianmukainen hallintajärjestelmä, joka käsittelee tietoja laillisesti ottaen huomioon kunkin blockchainin rakenteen ja ominaisuudet sekä sovellettavan “Japanilaisen henkilötietolain”.

① Julkinen blockchain

Tämä on hajautettu blockchain, johon kuka tahansa voi osallistua vapaasti ympäri maailmaa, ja sitä tarjoavat virtuaalivaluutan vaihtopalvelut (kuten SBI VC Trade, Bitcoin, Ethereum).

② Yksityinen blockchain

Tämä on suljettu verkosto, jota hallinnoi tietty organisaatio tai ryhmä, ja jossa osallistujien määrä ja oikeudet ovat rajoitettuja. Sen etuja ovat korkea tietojen luottamuksellisuus ja turvallisuus sekä helppo hyväksyntä ja sääntöjen muuttaminen.

Toisaalta sen haittoja ovat matala läpinäkyvyys ja yleinen hyödyllisyys sekä se, että järjestelmän toiminta ja turvallisuus ovat riippuvaisia tietyistä yksilöistä tai organisaatioista (kuten Japan Net Bankin sopimusjärjestelmä).

③ Konsortioblockchain

Tämä on yhteistyöllinen verkosto, jota hallinnoivat yhdessä useat organisaatiot tai ryhmät, ja jossa osallistujien määrä ja oikeudet määritellään neuvotteluteitse. Se sijoittuu julkisen ja yksityisen blockchainin välimaastoon, ja sen etuja ovat tietojen luottamuksellisuuden ja turvallisuuden ylläpitäminen samalla kun varmistetaan muokkauskestävyys ja läpinäkyvyys. Esimerkiksi Hyperledger on avoimen lähdekoodin blockchain-alusta, jota käyttävät muun muassa terveydenhuollon, ulkomaisten rahoituslaitosten ja IT-yritysten projektit.

Henkilötietojen suojan ongelmakohdat lohkoketjussa

Henkilöllä on oikeus vaatia omien henkilötietojensa paljastamista, korjaamista, käytön keskeyttämistä ja poistamista, mutta kerran lohkoketjuun tallennettuja tietoja ei voi muokata tai poistaa. Tämä johtuu lohkoketjun väärentämisen kestävyyden kannalta välttämättömästä mekanismista.

Kun lohkoketjun tietoja ei voi muokata tai poistaa, voi seurata odottamattomia tilanteita, jotka saattavat estää henkilötietojen suojalain noudattamisen:

• Lain mukaan mitättömät tai kumottavat syyt tai sopimuksen muutokset tai purkamiset voivat aiheuttaa ristiriitoja lohkoketjussa olevien sopimusten kanssa
• Virheellisten tietojen tai virusten tallentuessa lohkoketjun turvallisuus ja luotettavuus voivat vaarantua
• Virheelliset tai tarpeettomat tiedot voivat jäädä lohkoketjuun lähes pysyvästi

Nykyinen lohkoketjun suunnittelu voi aiheuttaa oikeudellisia ja teknisiä ongelmia. Tästä syystä yritysten, jotka tallentavat henkilötietoja lohkoketjuun, on kiinnitettävä huomiota oikeudellisiin kysymyksiin ja haasteisiin.

Toisaalta lohkoketjun kehittäjien on:

• Huolellisesti valittava lohkoketjuun tallennettavien tietojen tyypit ja sisällöt
• Toteutettava täydentävää hallintaa ja toimenpiteitä lohkoketjun ulkopuolisissa alijärjestelmissä
• Suunniteltava lohkoketjun säännöt ja määrittelyt asianmukaisesti

Tällaisia toimenpiteitä tarvitaan todennäköisesti.

Käyttötapauksena erityisesti globaalisti solmujen välillä yhdistävissä julkisissa lohkoketjuissa henkilötietojen suojalainsäädännön ja lohkoketjun yhteentörmäystä on keskusteltu.

Yleisesti ottaen, jos henkilötietojen suojalakia pidetään keskitetysti hallinnoitujen yritysten olettamana lainsäädäntönä, se on ristiriidassa hajautetun tilikirjan transaktiotietoja tallentavan hajautetun julkisen lohkoketjun kanssa.

Kuitenkin henkilötietojen suojalain sääntelyn kohteena olevat henkilötietojen käsittelijät eli “henkilötietokantoja liiketoiminnassaan käyttävät tahot” katsotaan olevan virtuaalivaluutan vaihtopalveluita tarjoavia yrityksiä, jotka operoivat lohkoketjuja.

Ulkomailla sijaitseville kolmansille osapuolille tiedon luovuttamisen rajoituksia koskevissa säännöksissä, jos henkilötietojen jakaminen solmujen välillä julkisessa lohkoketjussa arvioidaan “tilanteeksi, jossa henkilötietoja voidaan käyttää verkon tai muun vastaavan avulla”, on tarpeen joko saada asianomaisen henkilön suostumus tai ilmoittaa etukäteen yksityisyydensuojakäytännössä ja tehdä poikkeuksellisesti kolmannen osapuolen tietojen luovutus ilman henkilön suostumusta.

Mikäli ongelmia ilmenee, lain soveltaminen ja riitojen ratkaiseminen on tapauskohtaista, ja asianajajan apu voi olla tarpeen.

Web3 ja immateriaalioikeudet

Japanissa immateriaalioikeuksien blockchain-kuittien suojaamiseen soveltuvat lait ovat pääasiassa tekijänoikeuslaki ja epäoikeudenmukaisen kilpailun estämistä koskeva laki.

Immateriaalioikeuksien ongelmia ovat muun muassa se, että kolmannet osapuolet voivat luvatta muuntaa toisten luomaa sisältöä NFT:ksi ja että NFT:ihin ja metaversumiin liittyvät oikeussuhteet ovat vielä järjestämättä.

Blockchainin etuja ovat sen kyky estää tietojen väärentäminen ja katoaminen, mikä tekee siitä vahvan välineen tekijänoikeuksien ja mallioikeuksien luomisajankohdan ja omistusoikeuksien todistamiseen.

Lisäksi blockchain lisää kaupankäynnin ja tiedon läpinäkyvyyttä, mikä helpottaa immateriaalioikeuksien lisensointia ja siirtoa, sopimusten täytäntöönpanoa ja riitojen ratkaisua.

Toisaalta blockchain voi aiheuttaa ongelmia lain ja sääntelyn yhteensovittamisessa sekä yhteentoimivuudessa.

Koska blockchainissa tietojen poistaminen tai muokkaaminen on vaikeaa, voi olla haastavaa vastata immateriaalioikeuksien päättymiseen tai muutoksiin. Esimerkiksi kun tavaramerkki tai malli mitätöidään tai siirretään, blockchainin tietueiden päivittäminen voi olla ongelmallista.

Blockchain voi myös aiheuttaa tietosuojaan ja turvallisuuteen liittyviä ongelmia. Esimerkiksi jos blockchainiin tallennetut tiedot vuotavat tai niitä muokataan, immateriaalioikeuksien haltijoiden ja käyttäjien henkilökohtaiset ja salaiset tiedot voivat olla vaarassa.

Japanissa Japanin musiikintekijänoikeusjärjestö (JASRAC) julkaisi 31. lokakuuta 2022 (2022) blockchainia hyödyntävän todistamistoiminnon ja eKYC:n (online-henkilöllisyyden varmentaminen) sisältävän musiikkitietojen hallintajärjestelmän ‘KENDRIX’. Se on ilmainen musiikintekijöiden DX-alusta.

Kun tehdään sopimus JASRACin kanssa musiikintekijänoikeuksien hallinnasta, aiemmin vaadittuja käyttöhistorian standardeja on lievennetty ja sopimusprosessiin kuluva aika on lyhentynyt. (Online-luottamussopimus ja teosten ilmoittaminen)

Kun äänitiedosto tai vastaava rekisteröidään KENDRIXiin, seuraavat tiedot rekisteröidään blockchainiin:

• Äänitiedoston hash-arvo
• Aikaleima
• Käyttäjätiedot
• Tiedot otsikosta ja versiosta

Tämän avulla voidaan objektiivisesti todistaa musiikintekijänoikeudet ja julkaista ‘olemassaolon todistamisen sivu’, joka näyttää blockchainin rekisteröintitiedot. Toisin sanoen, kun musiikkia julkaistaan videonjakopalveluissa tai sosiaalisessa mediassa, ‘olemassaolon todistamisen sivun’ julkisen URL-osoitteen näyttäminen toimii luvattoman käytön estäjänä.

Lisäksi eKYC:n (online-henkilöllisyyden varmentaminen) avulla KENDRIXiin liitettyjä palveluita voidaan laajentaa, ja JASRACin kanssa luottamussopimuksen tehneet musiikintekijät voivat yksinkertaistaa tekijänoikeuskorvausten jakamisen prosessia ja saada oikeudenmukaisen korvauksen.

Kuitenkin ‘KENDRIX’ ei ole mukana tekijänoikeuksien hankkimisessa tai syntymisessä, vaan se on tarkoitettu ainoastaan tekijänoikeuksien hallinnan ja todistamisen tueksi. Tekijänoikeudet syntyvät ilman ‘KENDRIXin’ rekisteröintiä.
Viite: ‘Japanin musiikintekijänoikeusjärjestö (JASRAC) | KENDRIX’

Lait Web3:ssa tapahtuvasta rahanpesusta ja terrorismin rahoituksesta

NFT:t voivat olla arvokkaita, ja niitä voidaan siirtää helposti käyttämällä lohkoketjuteknologiaa. Koska lainsäädäntö ei ole vielä maailmanlaajuisesti kehittynyt, NFT:iden käyttöön liittyy rahanpesun ja terrorismin rahoituksen (ML/TF) riskejä.

Rahanpesulla tarkoitetaan toimintaa, jossa laittomasti hankittuja varoja pyritään esittämään laillisesti ansaittuina.

Hakkeroinnin tai hyväksikäyttöjen (tietokonehyökkäykset, jotka käyttävät hyväksi haavoittuvuuksia) kautta varastetut tai petoksilla hankitut varat voidaan jakaa pienempiin osiin tai vaihtaa toistuvasti muihin kryptovaluuttoihin. Tällöin, jos käytetään riittämättömän henkilöllisyyden varmennuksen omaavia ulkomaisia myyntipaikkoja tai pörssejä, rahansiirron alkuperän selvittäminen voi olla vaikeaa.

On myös menetelmiä, joissa NFT:tä ja muita kohteita myydään ja ostetaan “darknetin” tai “dark webin” kaltaisilla yleisöltä piilotetuilla sivustoilla, ja näin varat muutetaan käteiseksi.

Japanissa rahanpesun (ML) ja terrorismin rahoituksen (TF) vastaiset lait käsittävät muun muassa ‘Ulkomaanvaluutan ja ulkomaankaupan lain (Foreign Exchange and Foreign Trade Act)’, ‘Rikoksen tuottaman hyödyn siirron estämistä koskevan lain (Act on Prevention of Transfer of Criminal Proceeds)’ ja ‘Terrorismin rahoituksen rangaistavuutta koskevan lain’.

Nämä lait asettavat muun muassa rahoituslaitoksille velvollisuuksia, kuten henkilöllisyyden varmistamisen ja epäilyttävien tapahtumien ilmoitusjärjestelmän. Kesäkuussa 2021 (Reiwa 3) voimaan tulleessa uudistetussa laissa kryptovaluutanvaihtajat ja elektronisen maksuvälineen kaupankäyntipalvelut lisättiin erityisten liiketoiminnan harjoittajien joukkoon, ja niille asetettiin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseen liittyviä sääntelyvaatimuksia.

Kansainvälisesti rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisen johtava elin FATF (Financial Action Task Force) on jo pitkään analysoinut kryptovaluuttoihin liittyviä ML/TF-riskejä ja esittänyt suosituksia sääntelykehyksistä, joita jäsenmaiden tulisi noudattaa. NFT:iden osalta keskustelu on kuitenkin vasta alkanut.

Web3-markkinoille tuloa varten huomioitavaa lainsäädäntöä

Kuten aiemmin mainittiin, Japanissa julkaistiin huhtikuussa 2023 (Reiwa 5) ‘Web3 White Paper[ja]‘, ja lainsäädännön kehittäminen on edennyt.

Voivatko pörssiyhtiöt siis osallistua Web3-markkinoille ennen kuin järjestelmän yhteisymmärrys on saavutettu? Ensin ymmärrämme FT:n ja NFT:n eron ja selitämme mahdollisia toimintatapoja.

Ymmärrä FT:n ja NFT:n ero

FT tarkoittaa Fungible Tokenia (vaihdettavaa tokenia), joka viittaa kryptovaluuttoihin tai hyödyketokeneihin, joilla on vaihdettava arvo tai ominaisuudet. Näitä tokeneita voidaan vaihtaa toisiin FT-tokeneihin, ja ne ovat jaettavissa tai yhdistettävissä.

Toisaalta NFT tarkoittaa Non-Fungible Tokenia (ei-vaihdettavaa tokenia), joka on ainutlaatuinen ja yksilöllinen token. Blockchainin käyttö takaa digitaalisen omaisuuden harvinaisuuden ja ainutlaatuisuuden.

Esimerkiksi digitaalista taidetta, olemassa olevia esineitä tai metaversumin kiinteistöjä voidaan käydä kauppaa NFT:nä, mutta niitä ei voi vaihtaa toisiin NFT-tokeneihin eikä niitä voi jakaa tai yhdistää. Toisin sanoen, FT:lle on olemassa rahansiirtoja koskevia sääntöjä, mutta NFT:lle ei ole oikeudellista käsitettä.

Tulevaisuuden lainsäädännön kehityksessä kiinnostuksen kohteena on, että yritysten liikkeeseen laskemat ja omistamat tokenit saatetaan katsoa verotuksellisiksi eduiksi ja ne voivat tulla yhteisöveron piiriin. Erityisesti rahoitusvaikeuksista kärsiville kasvuyrityksille voi olla haastavaa kerätä varoja tai tehdä päätöksiä turvallisuustokeneiden avulla.

Toisaalta monet VC:t (pääomasijoitusyhtiöt) ovat perustaneet LPS (Limited Partnership for Investment) -muotoisia rahastoja sijoittaakseen startup-yrityksiin, mutta ongelmaksi on noussut se, että LPS-lainsäädännössä STO:t on mainittu sijoituskohteina, mutta kryptovaluutat eivät ole selkeästi määriteltyjä.

IFRS:n (Kansainväliset tilinpäätösstandardit) käyttöönotto

Kirjanpidon ongelmakohtana on, että FT:tä omistavat pörssiyhtiöt eivät saa tilintarkastajilta hyväksyntää, mikä vaikeuttaa Web3-markkinoille tuloa.

IFRS (Kansainväliset tilinpäätösstandardit) on kansainvälisen tilinpäätösstandardilautakunnan (IASB) laatima yhteinen kirjanpitostandardi maailmanlaajuisesti.

Japanissa on vuodesta 2010 alkaen sallittu IFRS:n vapaaehtoinen käyttö tietyille pörssiyhtiöille, ja tällä hetkellä noin 260 japanilaista pörssiyhtiötä soveltaa IFRS:ää.

1: Ota käyttöön IFRS (Kansainväliset tilinpäätösstandardit)

FT:n liikkeeseenlaskua koskevat kirjanpitostandardit ovat maailmanlaajuisesti keskustelun alla, mutta sääntöjä ei ole vielä vahvistettu.

Kuitenkin Japanin pörssiyhtiöille pakollisesti sovellettavassa ‘Tuottojen tunnistamista koskevassa kirjanpitostandardissa’ on mainittu, että ‘FT:t ja STO:t jätetään ulkopuolelle’, mutta IFRS:ssä (Kansainväliset tilinpäätösstandardit) ei ole tällaista mainintaa.

Toisin sanoen, on mahdollista soveltaa IFRS:n (Kansainväliset tilinpäätösstandardit) ‘Tuottojen tunnistamista koskevaa kirjanpitostandardia’ ja vastata näin haasteeseen. Myös yleiset yritykset voivat ottaa käyttöön IFRS:n (Kansainväliset tilinpäätösstandardit), mikäli tietyt ehdot täyttyvät.

2: Aloita Web3-liiketoiminta ulkomailla

Maailmassa on maita, jotka ovat asettaneet Web3:n kansallisen strategian keskiöön teollisuuspolitiikassaan. Yksi ratkaisu voi olla perustaa toimipiste ulkomaille ja aloittaa Web3-liiketoiminta siellä.

Ulkomailla toimivan toimipisteen Web3-liiketoiminnan kirjanpito voidaan hoitaa IFRS:n (Kansainväliset tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja sisällyttää konsolidoituun tilinpäätökseen.

Yhteenveto: Web3:n lainsäädäntö on kehityksen alla, ota ensin yhteyttä asianajajaan

Tässä artikkelissa asianajajamme ovat selittäneet Web3:een liittyvää lainsäädäntöä ja niitä keskeisiä seikkoja, joita alan yritysten tulisi huomioida. Tällä hetkellä lainsäädännön kehitys on jäljessä tässä nopeasti muuttuvassa alueessa, ja lakimuutoksia tapahtuu tiheään, joten on tärkeää pysyä ajan tasalla viimeisimmistä tiedoista. Suosittelemme kääntymään kokeneen asianajajan puoleen Web3-liiketoimintaan liittyvissä juridisissa kysymyksissä.

Toimenpiteemme esittely

Monolith lakitoimisto on IT-alan, erityisesti internetin ja oikeudellisten kysymysten, korkean erikoisosaamisen omaava lakitoimisto. Tarjoamme kattavaa tukea liittyen kryptovaluuttoihin, NFT:ihin ja lohkoketjuteknologiaan liittyvissä liiketoiminnoissa. Lisätietoja toimistomme palveluista löydät alla olevasta artikkelista.

Monolith lakitoimiston palvelualueet: Kryptovaluutat, NFT:t ja lohkoketjuteknologia[ja]