Voiko tekoälyn avulla luotu "ääni" johtaa tekijänoikeusrikkomukseen? (#1 Kehitys- ja oppimisvaihe)
Kehittyneen tekoälyn ansiosta on nykyään mahdollista helposti oppia ja luoda olemassa olevien laulajien tai ääninäyttelijöiden “ääniä”. Liiketoiminnassa, kuten sovelluskehityksessä, pelien luomisessa ja animaation tuotannossa, on mahdollista antaa tekoälylle oppia “ääniä” ja tuottaa uusia “ääniä”.
Olemassa olevien laulajien tai ääninäyttelijöiden “äänten” opettaminen tekoälylle ja uusien “äänten” luominen voi mahdollisesti olla tekijänoikeusrikkomus tai muu laiton toiminta Japanissa.
Todellisuudessa tällaisiin ongelmiin liittyen ei ole vielä olemassa selkeää tulkintaa. Mikä on “äänen” oikeudellinen asema ja missä tilanteissa se voi muodostaa ongelman tekijänoikeuslain mukaan?
Tässä käsittelemme tätä kysymystä kahdessa osassa, ottaen huomioon konkreettisia käyttötapauksia. Tässä ensimmäisessä osassa selitämme oikeuksien loukkauksia, jotka voivat ilmetä tekoälyn kehitys- ja oppimisvaiheessa. Tekoälyn luomis- ja käyttövaiheen oikeudellisia kysymyksiä käsitellään tässä artikkelissa (#2 Luomis- ja käyttövaihe)[ja]. Suosittelemme tutustumaan myös siihen.
Kolme oikeudellista oikeutta, jotka liittyvät ihmisen “ääneen” Japanissa
Minkälaisia oikeudellisia oikeuksia ihmisen “äänellä” on Japanissa? Tätä kysymystä pohtiessamme on tärkeää ymmärtää, että “ääneen” liittyy kaksi näkökulmaa:
- Mitä ääni sanoo,
- Minkälainen on äänen äänensävy.
Toisin sanoen, ensimmäinen kohta koskee äänen “sisältöä”, kun taas toinen kohta koskee äänen “ääntä” itseään.
Esimerkiksi, jos eri ääninäyttelijät lausuvat saman repliikin “おはようございます” (hyvää huomenta), ensimmäisen kohdan sisältö pysyy samana, mutta toisen kohdan ääni eroaa toisistaan.
Näiden näkökulmien pohjalta voidaan katsoa, että Japanin voimassa olevan lainsäädännön mukaan ihmisen “äänelle” voi syntyä seuraavat kolme oikeudellista oikeutta:
| ① Tekijänoikeus | Syntyy äänen “sisällön” osalta |
| ② Tekijänoikeuden lähioikeudet (rajoittuu esittävän taiteilijan oikeuksiin) | Syntyy sekä äänen “sisällön” että “äänen” osalta |
| ③ Julkisuusoikeus | Syntyy äänen “äänen” osalta |
Tekijänoikeuksista Japanissa
Tekijänoikeus syntyy, kun äänen “sisältö” katsotaan tekijänoikeuden suojaamaksi teokseksi.
Esimerkiksi tunnetun romaanin ääneen lukemisessa voi syntyä tekijänoikeus. On kuitenkin tärkeää huomata, että tällaisessa tapauksessa tekijänoikeuden haltija on kyseisen romaanin kirjoittaja, ei “äänen omistaja eli puhuja”. Toisin sanoen, jos luodaan tekoälyllä tunnetun romaanin sisältöä lukeva synteettinen puhe, tämä toiminta voi loukata romaanin kirjoittajan tekijänoikeuksia.
Toisaalta, jos äänen sisältö koostuu tavallisen ihmisen arkipäiväisestä keskustelusta, siihen ei synny tekijänoikeutta. Tämä johtuu siitä, että arkipäiväinen keskustelu ei itsessään ole tekijänoikeuslain suojaama teos.
Esittävän taiteilijan oikeuksista Japanissa
Esittävän taiteilijan oikeudet (rajoitettuna esiintyjän oikeuksiin) voivat syntyä silloin, kun esiintyjän ääni vastaa teosta, kuten tilanteessa, jossa ääni sisältää esimerkiksi lukemisen muodon. Japanissa tämä oikeus voi ilmetä, kun ääntä käytetään lukemisen kaltaisessa esityksessä.
Kuten aiemmin mainitussa tekijänoikeuden kohdassa, kun ääni muodostaa “lukemisen” kaltaisen “esityksen”, lukijalle voi syntyä esittävän taiteilijan oikeuksia. On tärkeää huomata, että toisin kuin tekijänoikeuden tapauksessa, esittävän taiteilijan oikeuksien haltija ei ole romaanin kirjoittaja, vaan itse äänen tuottava lukija.
Tietoa julkisuusoikeudesta Japanissa
Julkisuusoikeus on oikeus, joka antaa yksinoikeuden hyödyntää henkilön nimeä, kuvaa ja muita asiakkaita houkuttelevia ominaisuuksia. Tämä oikeus on tunnustettu Japanin oikeuskäytännössä ennakkotapauksen (H24(2012).2.2) perusteella.
| ▶︎ Ennakkotapaus H24(2012).2.2 (Pink Lady -tapaus) ■ Tuomion sisältö ①Kun henkilön nimeä tai kuvaa käytetään itsenäisenä tuotteena, joka on tarkoitettu arvosteltavaksi, ②Kun henkilön nimeä tai kuvaa käytetään tuotteen erottamiseen muista tarkoituksena hyödyntää nimen tai kuvan asiakkaat houkuttelevaa voimaa, ③Kun henkilön nimeä tai kuvaa käytetään tuotteen mainostamiseen, ja tarkoituksena on nimenomaan hyödyntää nimen tai kuvan asiakkaat houkuttelevaa voimaa, kyseessä on julkisuusoikeuden loukkaus ja se on laitonta tort-oikeuden mukaan ■ Tutkijan selitys (Japanin korkeimman oikeuden ennakkotapausten selitykset, siviilioikeus, vuosi H24(2012) yläosa, sivu 18) Tässä päätöksessä mainittu “kuva yms.” viittaa henkilön tunnistetietoihin, ja se voi sisältää esimerkiksi allekirjoituksen, nimen, äänen, nimimerkin, taiteilijanimen jne. |
Pink Lady -tapauksen mukaan äänelläkin voi olla julkisuusoikeus. Jos kyseinen ääni voidaan tunnistaa kuuluvaksi henkilölle, jolla on asiakkaita houkuttelevaa vetovoimaa, kuten todelliselle ääninäyttelijälle, näyttelijälle tai laulajalle, julkisuusoikeus syntyy riippumatta äänen “sisällöstä”. Jos kyseistä ääntä käytetään Pink Lady -tapauksessa määritellyllä kolmella loukkaavalla tavalla, se katsotaan julkisuusoikeuden rikkomiseksi.
Kehitys- ja oppimisvaiheen kolme käyttömallia
Puhuttaessa “äänen tuottamisesta tekoälyllä” on tärkeää ymmärtää, että prosessi voidaan jakaa kahteen vaiheeseen:
- Kehitys- ja oppimisvaihe
- Tuotanto- ja käyttövaihe
Ensimmäinen vaihe toteutetaan tekoälyn kehittäjien toimesta, kun taas toinen vaihe on tekoälyn käyttäjien vastuulla.
Kun nämä prosessit visualisoidaan, ne näyttävät seuraavalta:
Kehitys- ja oppimisvaiheessa kerätään ja varastoidaan ihmisen äänen alkuperäisdataa tekoälyn oppimisdataksi ja luodaan oppimisdatajoukko. Tämän jälkeen oppimisdata syötetään tekoälyyn, joka suorittaa koneoppimisen ja luo oppineen mallin. Toisaalta tuotanto- ja käyttövaiheessa syötetään alkuperäisdata koneoppimisen läpikäyneeseen tekoälyyn, joka tuottaa ja käyttää tekoälyn luomia tuotteita.
Kehitys- ja oppimisvaiheen käyttömallit voidaan jakaa seuraaviin kolmeen malliin:
- Malli 1: Ihmisen äänidataa kerätään, varastoidaan, käsitellään ja käytetään oppimisdatana tekoälyn kehittämiseen
- Malli 2: Tekoälyn kehittämisessä käytettävän oppimisdatajoukon myynti tai julkaisu
- Malli 3: Tekoälyn itsensä myynti tai julkaisu
Seuraavaksi käymme lyhyesti läpi, millaisia oikeuksien loukkauksia kussakin käyttömallissa voi ilmetä.
Malli 1: Ihmisen äänidatan kerääminen, varastointi, jalostaminen ja käyttäminen AI-kehityksen oppimisdatana
Ensiksi selitämme oikeuksien loukkaamisen mahdollisuutta, kun kerätään, varastoidaan, jalostetaan ja käytetään ihmisen ääntä datana AI:n opettamiseksi.
Suhde tekijänoikeuteen
Mallin 1 käyttötoiminta tarkoittaa konkreettisesti AI:n itsensä kehittämistä. AI:n kehittäminen kuuluu tekijänoikeuslain (lain nimi lyhennettynä) 30 artiklan 4 kohdan 2 alakohdan “tiedonanalyysiin”, joten siihen tarvittavien tekijänoikeudella suojattujen teosten käyttö ei periaatteessa ole tekijänoikeusrikkomus (30 artiklan 4).
Kuitenkin on olemassa merkittävä poikkeus. Jos oppimisdataa luotaessa tavoitteena on luoda AI-tuotoksia, jotka sisältävät alkuperäisen datan ilmaisullisia olennaisia piirteitä (ilmaisutarkoitus), 30 artiklan 4 soveltaminen ei ole sallittua, ja toiminta on laitonta.
Toisin sanoen, jos tietyn ääninäyttelijän ominaislaatuista ääntä pyritään jäljittelemään tai kunnioittamaan käyttämällä toisen ääninäyttelijän äänidataa, ilmaisutarkoituksen vuoksi kyseinen käyttötoiminta voi olla tekijänoikeusrikkomus.
Suhde lähioikeuksiin
Lähioikeuksien osalta tekijänoikeuslain 102 artikla soveltaa 30 artiklan 4 säännöksiä, joten periaatteessa AI:n kehittämiseksi suoritetut esitykset eivät ole lähioikeusrikkomuksia.
Suhde julkisuusoikeuteen
Julkisuusoikeuden kannalta ongelmalliseksi voi muodostua tilanteet, joissa kehitetään AI:ta, jonka tarkoituksena on tuottaa tietyn tunnetun henkilön “ääni”.
Julkisuusoikeuden loukkaamisen arvioinnissa voi olla hyödyllistä viitata aiemmin mainittuun Pink Lady -tapaukseen ja sen kolmeen loukkaustyypin luokitteluun.
Ensinnäkin, tietyn tunnetun henkilön “äänen” tuottamiseen tähtäävän AI:n kehittämistoiminta itsessään ei vastaa Pink Lady -tapauksen loukkaustyyppejä. Kuitenkin, jos toiminta tähtää “pelkästään nimen, kuvan tai muun asiakasvetovoiman hyödyntämiseen”, se voi muodostaa julkisuusoikeuden loukkauksen ja olla laiton teko.
Asiakasvetovoiman hyödyntämisen tapahtuakseen on AI:n kehittämisvaiheessa, erityisesti oppimisdataa luotaessa, välttämätöntä, että kolmas osapuoli tunnistaa äänen kuuluvan kyseiselle tunnetulle henkilölle. Jos asiakkaat eivät tunnista ääntä, asiakasvetovoimaa ei synny. Kuitenkin yleensä AI:n kehittämisvaiheessa ei ole tilaa kolmansien osapuolten osallistumiselle.
Näin ollen kyseinen käyttötoiminta ei juurikaan anna mahdollisuutta julkisuusoikeuden loukkaukseen.
Malli 2: AI-kehityksessä käytettävien oppimisdatajoukkojen myynti ja julkaisu
Tässä osiossa käsitellään oikeuksien loukkauksia, jotka voivat ilmetä AI:n oppimisdatajoukkojen myynnin ja julkaisun yhteydessä Japanissa.
Suhde tekijänoikeuksiin
Jos oppimisdatajoukossa säilytetään alkuperäistä dataa joko sellaisenaan tai hieman muokattuna, oppimisdatajoukon myynti tai julkaisu voi loukata kyseisen teoksen tai johdannaisen teoksen (28 artikla) siirto-oikeutta (26 artiklan 2 kohta) tai yleisölle välittämisen oikeutta (23 artikla). Siksi tekijänoikeuden haltijan suostumuksetta toimiminen johtaa tekijänoikeusrikkomukseen.
Kuitenkin, kuten edellä mainittu 30 artiklan 4 kohta määrää, “tiedon analysointiin käytettäessä” on mahdollista “käyttää mitä tahansa menetelmää tarpeelliseksi katsotussa määrin”. Tämän vuoksi, kun siirtoa tai julkaisua tehdään AI:n kehittämistä varten, se ei ole tekijänoikeusrikkomus, kunhan toiminta pysyy tarpeellisissa rajoissa.
Suhde lähioikeuksiin
Kuten yllä mainittu, 102 artiklan mukaan 30 artiklan 4 kohtaa sovelletaan vastaavasti, joten AI:n kehittämiseen käytettävien oppimisdatajoukkojen julkaisu tai myynti ei periaatteessa riko lähioikeuksia.
Suhde julkisuusoikeuteen
Joissakin oppimisdatajoukoissa on tallennettu tiettyjen tunnettujen henkilöiden ääniä sellaisessa muodossa, että ne voidaan toistaa sellaisenaan. Kuitenkin oppimisdatajoukkoja käytetään yleensä vain AI:n kehittämiseen, eikä niitä käytetä tavalla, joka vastaisi Pink Lady -tapauksen korkeimman oikeuden päätöksessä mainittua “nimen, kuvan tai muun vastaavan itsenäisenä arvostelun kohteena olevan tuotteen tai palvelun käyttöä”.
Näin ollen voidaan sanoa, että kyseinen käyttö ei juurikaan anna aihetta julkisuusoikeuden loukkaukseen.
Malli 3: Kehitetyn tekoälyn myynti ja julkaisu
Tässä osiossa käsittelemme oikeuksien loukkauksia, jotka voivat ilmetä valmiin mallin myynnin tai julkaisun yhteydessä Japanissa.
Tekijänoikeuden suhde
Toisin kuin oppimisdataan, kehitettyyn tekoälyyn eli valmiiseen malliin ei yleensä jää alkuperäisen datan (teoksen) luovuutta sisältäviä osia. Tästä syystä voidaan sanoa, että kehitetty tekoäly itsessään, eli valmis malli, ei ole alkuperäisen datan johdannainen teos, eikä sen julkaisu tai myynti muodosta tekijänoikeuden rikkomusta.
Tekijänoikeuden lähioikeuksien suhde
Kuten edellä mainittiin, koska valmiiseen malliin ei yleensä jää alkuperäisen datan luovuutta sisältäviä osia, kehitetyn tekoälyn myynti tai julkaisu ei loukkaa tekijänoikeuden lähioikeuksia.
Julkisuusoikeuden suhde
Vaikka tekoäly pystyisi vapaasti ja tarkasti tuottamaan tietyn kuuluisan henkilön ääntä, on selvää, että se ei kuulu Pink Lady -tapauksen korkeimman oikeuden päätöksessä määriteltyihin kolmeen loukkaustyypin luokkaan. Kuitenkin tällaisen tekoälyn myynti perustuu yleensä siihen arvoon, että se pystyy tuottamaan tietyn kuuluisan henkilön ääntä vapaasti ja tarkasti, ja asiakkaat ostavat sen yleensä juuri tämän kyvyn vuoksi. Siksi tällaisen tekoälyn myynti voi hyvin todennäköisesti muodostaa julkisuusoikeuden loukkauksen, koska se on samankaltainen toiminta kuin loukkaustyypit kolme.
Yhteenveto: Konsultoi asiantuntijaa tekoälyn generoiman äänen ja tekijänoikeuksien suhteesta
Olemme tähän mennessä käsitelleet ihmisen äänen oikeudellisia oikeuksia ja niitä toimia, jotka voivat muodostaa ongelman, kun näitä oikeuksia käytetään, konkreettisten esimerkkien kautta.
On tärkeää ymmärtää, että ihmisen äänen oikeudellisia oikeuksia tulee tarkastella erikseen ‘sisällön’ ja ‘äänen’ osalta ja että tekijänoikeudet, lähioikeudet ja julkisuusoikeudet ovat keskeisiä käsitteitä. Tässä olemme keskittyneet ensimmäiseen osaan, jossa selitimme kehitys- ja oppimisvaihetta, mutta jatko-osassa tulemme käsittelemään generointi- ja käyttövaihetta.
Liittyvä artikkeli: Tekoälyllä generoitu ääni ja tekijänoikeusrikkomukset? (#2 Generointi- ja käyttövaihe)[ja]
Monolith Lakitoimiston toimenpiteiden esittely
Monolith Lakitoimisto on IT-alan, erityisesti internetin ja oikeudellisten kysymysten, rikkaan kokemuksen omaava lakifirma. Viime aikoina tekoäly ja tekijänoikeudet mukaan lukien immateriaalioikeudet ovat keränneet paljon huomiota, ja oikeudellisten tarkastusten tarve on kasvanut entisestään. Tarjoamme ratkaisuja liittyen immateriaalioikeuksiin Japanissa. Lisätietoja on saatavilla alla olevassa artikkelissa.
Monolith Lakitoimiston palvelualueet: Erilaisten yritysten IT- ja immateriaalioikeudelliset palvelut Japanissa[ja]
Category: IT
