Hoivatyöpaikoilla esiintyvän asiakkaan väkivallan sekä työtapaturmien ja vahingonkorvausten kysymysten selventäminen

Hoivatyössä asiakkaiden harjoittama väkivalta on vakava ongelma, joka aiheuttaa suurta henkistä ja fyysistä rasitusta hoitohenkilökunnalle. Erityisesti muistisairaiden tai muiden kognitiivisia häiriöitä potevien asiakkaiden aiheuttama väkivalta on arvaamatonta, ja hoitohenkilökunta voi joutua fyysisen ja henkisen vahingon kohteeksi.

Tällaiseen väkivaltaan liittyen työtapaturmien ja vahingonkorvausten kysymykset nousevat esiin, ja niihin liittyy useita Japanin lakeja ja järjestelmiä. Hoiva-alan väkivallan ehkäisemiseksi tarvitaan kattavia toimenpiteitä, jotka sisältävät laitoksen tuen ja oikeudelliset toimet. Riskienhallinta ja työympäristön parantaminen ovat myös tärkeitä tekijöitä väkivallan ennaltaehkäisyssä.

Tässä artikkelissa käsitellään väkivallan todellisuutta, työtapaturmien tunnustamisen ja vahingonkorvausvaatimusten mahdollisuuksia sekä konkreettisia ennaltaehkäisy- ja toimintastrategioita. Käyttäkää tätä tietoa hyväksenne laitoksen ja henkilökunnan turvallisuuden ja mielenrauhan takaamiseksi.

Väkivallan todellisuus hoitoalalla Japanissa

Hoitoalalla Japanissa väkivalta esiintyy monissa muodoissa ja sillä on vakavia vaikutuksia henkilökunnan fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Väkivalta voi olla fyysistä, henkistä tai seksuaalista. Seuraavaksi käymme tarkemmin läpi kunkin väkivallan muodon todellisuutta.

Fyysinen väkivalta Japanissa

Fyysinen väkivalta on vakava uhka hoitohenkilökunnalle Japanissa, ja sen muodot ovat moninaiset. Esimerkiksi seuraavat tapaukset ovat yleisiä:

• Hoitoa tarvitsevan henkilön vihasta johtuva lyöminen
• Potkun saaminen jalkaa heilauttaen
• Käsivarren nipistäminen
• Kasvojen tai kaulan raapiminen

Hoitolaitoksen asiakkaat voivat kohdistaa tällaisia suoria hyökkäyksiä henkilökuntaan. Nämä teot voivat aiheuttaa fyysisiä vammoja, kuten mustelmia tai viiltohaavoja, ja ovat erittäin vaarallisia. Ei ole harvinaista, että esineitä heitetään henkilökuntaan. Esimerkiksi ruokailuvälineitä, kaukosäätimiä tai kävelykeppejä saatetaan heittää. Vaatteiden voimakas repiminen on myös fyysistä väkivaltaa.

Lisäksi on olemassa seuraavanlaisia tapauksia:

• Tapaus, jossa hoitaja sai vammoja kasvoihinsa, kun asiakas yllättäen löi häntä kylpyavustuksen aikana
• Tapaus, jossa hoitaja sai viiltohaavan käsivarteensa, kun asiakas heitti ruokailuvälineen häntä kohti, koska oli tyytymätön johonkin ruokailun aikana
• Tapaus, jossa hoitaja koki kipua päänahassaan, kun pyörätuoliin siirtymisen avustamisen aikana tasapainonsa menettänyt asiakas veti häntä hiuksista

Fyysinen väkivalta ei ainoastaan aiheuta henkilökunnalle fyysistä kipua, vaan se voi myös olla suuri henkinen taakka. Väkivaltaa kokenut henkilökunta voi kärsiä pelosta ja ahdistuksesta, ja heillä on riski kehittää PTSD (posttraumaattinen stressihäiriö). Työmotivaatio voi laskea, ja se voi johtaa työpaikan vaihtoon.

Henkinen väkivalta Japanissa

Toisin kuin fyysinen väkivalta, henkinen väkivalta on usein näkymätöntä, mikä voi johtaa sen vakavuuden aliarviointiin. Kuitenkin se voi jättää syvät arvet työntekijän mieleen ja aiheuttaa pitkäaikaista kärsimystä.

Henkisen väkivallan tyypillinen esimerkki on loukkaava puhe. Henkilön arvostelua tai häntä kohtaan esitettyjä törkeitä sanoja voidaan pitää henkisenä väkivaltana, mikä voi vahingoittaa työntekijän itsetuntoa ja johtaa itsearvostuksen laskuun.

Uhkaava käytös ja puheet ovat myös henkisen väkivallan muotoja. Kun työntekijää huudetaan kovalla äänellä tai tuijotetaan vihamielisesti, hän voi tuntea itsensä pelokkaaksi ja ahdistuneeksi. Tällaisessa tilanteessa on vaikea tehdä harkittuja päätöksiä, mikä voi heikentää hoidon laatua.

Toistuvat kohtuuttomat vaatimukset voivat myös olla henkistä kuormitusta työntekijälle.

• Komentava sävy, kuten “Tuo se tänne” tai “Tee se nyt heti”
• Yöllä tapahtuva työntekijän hälyttäminen

Edellä mainitut seikat voivat uuvuttaa työntekijän sekä fyysisesti että henkisesti. Jatkuva vaatimusten täyttäminen voi johtaa liialliseen stressiin ja mielen ja kehon tasapainon menetykseen.

Seuraavat ovat konkreettisia esimerkkejä:

• Tapaus, jossa kylpyavustuksesta kieltäytynyt asiakas haukkui työntekijää hyödyttömäksi ja kehotti häntä eroamaan.
• Tapaus, jossa yövuorossa työskentelevää työntekijää kutsuttiin toistuvasti hoitokutsulla ja joka kerta häntä komennettiin tulemaan nopeammin ja moitittiin unettomuudesta.
• Tapaus, jossa työntekijää syytettiin jatkuvasti pienestä virheestä ja hänelle huudettiin, ettei hän kykene mihinkään ja että hänet tullaan irtisanomaan.

Henkistä väkivaltaa on usein vaikea ymmärtää ulkopuolisten toimesta, ja uhriksi joutuneet työntekijät saattavat kantaa taakkaa yksin. Työntekijät saattavat syyttää itseään ja ajatella, että vika on heissä, mutta on tärkeää ymmärtää, että näin ei ole. Henkinen väkivalta on tekijän puolella oleva ongelma, eikä sitä tule missään tapauksessa hyväksyä.

Seksuaalinen väkivalta Japanissa

Seksuaalinen väkivalta on halveksittava teko, joka loukkaa hoitohenkilökunnan arvokkuutta ja aiheuttaa vakavaa henkistä ja fyysistä vahinkoa. Epäasiallinen fyysinen koskettelu on tyypillinen esimerkki tästä.

Esimerkiksi seuraavat tilanteet ovat yleisiä:

• Hoitotilanteessa kehoon koskeminen tarpeettoman paljon
• Halaamisen tai suutelemisen vaatiminen
• Seksuaalisessa tarkoituksessa kehoon koskettaminen

Edellä mainitut teot katsotaan seksuaaliseksi väkivallaksi. Ne voivat aiheuttaa henkilökunnalle inhoa ja pelkoa, ja ne voivat johtaa traumaattisiin kokemuksiin.

Säädytön puhe ja käytös ovat myös seksuaalisen väkivallan muotoja. Seksuaalissävytteisten sanojen heittely tai rivojen vitsien kertominen voivat aiheuttaa henkilökunnalle epämukavuutta ja henkistä kärsimystä. Myös seksuaalissisältöisten kuvien tai videoiden näyttäminen on seksuaalista väkivaltaa. Se ei ainoastaan loukkaa henkilökunnan arvokkuutta, vaan myös heikentää työympäristön laatua.

Seksuaalisten tekojen pakottaminen on myös vakava ongelma, jota ei voi sivuuttaa.

• Seksuaalisten tekojen pakottaminen
• Seksuaalisten palveluiden vaatiminen

Nämä teot ovat henkilökunnan persoonallisuuden kieltämistä, eikä niitä tule missään nimessä hyväksyä. Ne voivat aiheuttaa henkilökunnalle vakavaa henkistä vahinkoa ja johtaa PTSD:n (posttraumaattinen stressihäiriö) kaltaisiin mielenterveyden ongelmiin.

Lisäksi konkreettisia esimerkkejä ovat seuraavat tapaukset:

• Kylpyavustuksen aikana asiakkaan toimesta kosketeltu tai seksuaalisia sanoja heitetty
• Kotihoidon aikana asiakkaan toimesta seksuaalisten tekojen pakottaminen

Seksuaalinen väkivalta on tilanne, jossa uhrit eivät usein kykene ilmoittamaan kokemastaan häpeän tai pelon vuoksi. Siitä huolimatta seksuaalinen väkivalta ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää.

Hoitotyön näyttämön tulisi olla paikka, jossa asiakkaat ja henkilökunta rakentavat luottamussuhdetta ja kunnioittavat toisiaan. Seksuaalinen väkivalta murentaa tämän luottamuksen perustan ja vaatii ankaraa puuttumista.

Väkivalta hoitoalalla ja työtapaturmien tunnustaminen Japanissa

Hoitoalalla koettu väkivalta on vakava ongelma, joka voi vaikuttaa syvästi työntekijöiden fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin ja johtaa jopa työpaikan vaihtoon. Tällaiset väkivallan aiheuttamat vammat voivat tietyin ehdoin tulla tunnustetuiksi työtapaturmina Japanissa.

Fyysisen väkivallan aiheuttamat vammat ovat selvästi tunnustettavissa, mutta myös henkisen väkivallan, kuten loukkaavien puheiden tai seksuaalisen häirinnän, aiheuttamat mielenterveyshäiriöt voivat täyttää työtapaturman tunnustamisen ehdot. Seuraavaksi käymme tarkemmin läpi kumpaakin tapausta.

Fyysisen väkivallan aiheuttamat vammat

Hoitoalalla työntekijät voivat valitettavan usein saada vammoja asiakkaiden heille kohdistaman väkivallan seurauksena. Tällaisissa tapauksissa asiakkaan aiheuttamat vammat voivat tulla tunnustetuiksi työtapaturmina.

Työtapaturman tunnustamisen kriteerit ovat työn suorittamisen yhteydessä tapahtuminen ja työn aiheuttama syy-seuraussuhde. Jos hoitohenkilökunta saa vammoja asiakkaan kohdistamasta väkivallasta, nämä kriteerit täyttyvät.

Toisin sanoen, jos työntekijä saa vammoja asiakkaan kohdistamasta väkivallasta työtehtävien aikana, työtapaturman tunnustamisen todennäköisyys on erittäin korkea. Työtapaturman tunnustaminen mahdollistaa hoitokulujen ja työstä poissaolon korvaamisen, mikä voi vähentää työntekijän taloudellista taakkaa.

Työtapaturman tunnustamisen suorittaa työnormivalvontaviranomainen, eikä kaikkia hakemuksia hyväksytä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että asiakkaan aiheuttamat vammat ovat korkean tunnustamispotentiaalin tapauksia. Työtapaturmajärjestelmän aktiivinen hyödyntäminen on tärkeää, jotta työntekijät voivat keskittyä työhönsä turvallisessa ympäristössä.

Henkisen väkivallan, kuten loukkaavien puheiden tai seksuaalisen häirinnän, aiheuttamat vahingot

Hoitoalalla ei koeta ainoastaan fyysistä väkivaltaa, vaan myös loukkaavat puheet ja seksuaalinen häirintä ovat vakavia ongelmia. Nämä näkymättömät väkivallan muodot voivat syvästi haavoittaa työntekijöiden mieltä ja aiheuttaa masennusta tai sopeutumishäiriöitä. Myös tällaiset henkiset vahingot voivat tietyin ehdoin tulla tunnustetuiksi työtapaturmina.

Mielenterveyshäiriöiden työtapaturmana tunnustamisen ehdot ovat seuraavat:

• Mielenterveyshäiriön tulee olla tunnustettavissa
• On todettava, että kuuden kuukauden sisällä ennen sairastumista on ollut työhön liittyvää voimakasta henkistä rasitusta
• Ei voida tunnustaa, että sairastuminen johtuisi muista kuin työhön liittyvistä syistä

Erityisesti henkisen väkivallan, kuten loukkaavien puheiden, aiheuttamien mielenterveyshäiriöiden kohdalla on tärkeää todistaa työn ja sairastumisen välinen syy-seuraussuhde. On kerättävä objektiivista todistusaineistoa, kuten äänityksiä loukkaavista puheista tai kollegoiden ja esimiesten todistuksia, jotka osoittavat työn aiheuttaman voimakkaan henkisen rasituksen.

Koska henkinen väkivalta on vaikeasti havaittavissa, sen tunnustaminen työtapaturmana voi tuntua vaikealta. Siksi on tärkeää kääntyä asiantuntijoiden tai lakimiesten puoleen ja edetä asianmukaisesti menettelyissä.

Jotta hoitohenkilökunta voi työskennellä turvallisessa ympäristössä, on työnantajien kiinnitettävä huomiota paitsi fyysiseen myös henkiseen väkivaltaan ja toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä niiden estämiseksi.

Hoivatyössä asiakkaiden aiheuttaman väkivallan korvauskysymykset Japanissa

Japanissa työtapaturmavakuutus tarjoaa työntekijöille tietyn korvauksen työn aikana sattuneista vammoista ja sairauksista, mutta se ei kata kaikkia kärsittyjä vahinkoja. Erityisesti asiakkaiden aiheuttaman väkivallan seurauksena syntyneet henkiset kärsimykset eivät kuulu työtapaturmavakuutuksen piiriin. Tällaisissa tapauksissa väkivallan kohteeksi joutunut henkilökunnan jäsen voi hakea korvausta vahingonkorvausvaatimuksen kautta.

Vahingonkorvausvaatimus on toimenpide, jossa pyydetään korvausta aiheutuneesta vahingosta tekijältä, mutta myös työtapaturman yhteydessä se on mahdollista tietyin edellytyksin.

Asiakkaiden aiheuttaman väkivallan korvausvaatimuksen perusteena on kaksi seikkaa: kolmannen osapuolen aiheuttama tapaturma ja turvallisuuden huomioon ottamisen laiminlyönti.

Kolmannen osapuolen aiheuttamalla tapaturmalla tarkoitetaan tilannetta, jossa työtapaturman aiheuttaa kolmas osapuoli (tässä tapauksessa asiakas). Asiakkaan aiheuttama väkivalta kuuluu tähän kategoriaan, joten periaatteessa on mahdollista vaatia korvausta asiakkaalta. Jos asiakkaalla ei ole vastuukykyä, voi vastuu siirtyä hänen perheenjäsenilleen tai muille valvojille.

Lisäksi, jos hoitolaitoksella on laiminlyöty turvallisuuden huomioon ottamisen velvollisuutta, voi yritystä vastaan nostaa vahingonkorvausvaatimuksen. Turvallisuuden huomioon ottamisen velvollisuus tarkoittaa, että yrityksen on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin työntekijöidensä turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi.

Esimerkiksi, jos yritys on tietoinen asiakkaan väkivaltaisista taipumuksista, mutta ei ole ryhtynyt asianmukaisiin toimenpiteisiin, voidaan sitä pitää turvallisuuden huomioon ottamisen velvollisuuden laiminlyöntinä, joten ole tarkkana.

Kuusi toimenpidettä väkivallan ehkäisemiseksi hoitotyön alalla Japanissa

Hoitotyön alalla Japanissa asiakkaiden ja heidän perheidensä harjoittama väkivalta ei ainoastaan vaikuta vakavasti henkilökunnan fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin, vaan se on myös merkittävä ongelma, joka estää laadukkaan hoidon tarjoamisen. Hoitopalveluiden tarjoajien on välttämätöntä toteuttaa kattavia toimenpiteitä näiden ongelmien käsittelemiseksi ja turvallisen työympäristön varmistamiseksi henkilökunnalle.

Alla selitämme yksityiskohtaisesti kuusi erityisen tärkeää toimenpidettä, jotka koskevat väkivallan käsittelemistä ja ehkäisemistä hoitotyön alalla Japanissa.

Yksilöllisen hoitosuunnitelman laatiminen Japanissa

Yksilöllinen hoitosuunnitelma on Japanissa käytössä oleva, asiakkaan tilaan ja tarpeisiin räätälöity hoitokäytäntö, joka on tärkeässä roolissa väkivallan ehkäisyssä ja siihen puuttumisessa.

Suunnitelmaan kirjataan yksityiskohtaisesti asiakkaan fyysinen kunto, kognitiiviset toiminnot, mielentila ja mahdolliset aikaisemmat väkivaltatapaukset, ja siihen sisällytetään konkreettisia toimenpiteitä. Esimerkiksi, jos tietty tilanne tai ärsyke on aiemmin laukaissut väkivaltaisen käytöksen, suunnitelmaan lisätään keinoja välttää näitä laukaisevia tekijöitä ympäristön muokkauksen tai kommunikaatiomenetelmien avulla.

Lisäksi on tärkeää säännöllisesti arvioida asiakkaan tilan muutoksia ja päivittää hoitosuunnitelmaa tarpeen mukaan.

Ympäristön säätely

Ympäristön säätely on tärkeä toimenpide, joka lisää käyttäjien turvallisuuden tunnetta ja hillitsee väkivaltaisia tekoja. On välttämätöntä luoda rauhallinen tila, jossa käyttäjät voivat rentoutua, miettimällä valaistusta, ääntä, lämpötilaa ja huonekalujen järjestelyä.

Lisäksi on tärkeää varmistaa, että hätätilanteessa on olemassa selkeät evakuointireitit ja että käyttäjät sekä henkilökunta voivat evakuoida turvallisesti.

Viestintä

Viestintä on perusta luottamuksellisen suhteen rakentamiselle käyttäjien kanssa ja väkivallan ehkäisemiselle. On tärkeää kuunnella käyttäjien sanoja ja suhtautua heihin empaattisesti.

Lisäksi on tehokasta kannustaa käyttäjiä ymmärtämään omia tunteitaan ja ilmaisemaan niitä sopivin sanakääntein. Viestinnän kirjaaminen ja sen jakaminen muiden työntekijöiden kanssa auttaa löytämään entistä tehokkaampia tapoja kommunikoida.

Henkilöstökoulutus Japanissa

Henkilöstökoulutus on tärkeää väkivallan ja verbaalisen aggression ennaltaehkäisyn ja torjunnan kannalta, ja sitä tulisi toteuttaa säännöllisesti. Koulutuksessa henkilöstö oppii organisaation perusperiaatteet ja perusajatukset väkivaltaa vastaan.

Tapauskohtaisten tarkastelujen ja toimintastrategioiden jakamisen kautta voidaan saavuttaa käyttäjien tilanteisiin sopiva asianmukainen toiminta, mikä puolestaan ehkäisee erilaisia ongelmia.

Kirjaaminen ja raportointi

Jos väkivaltatapaus sattuu, on tärkeää kirjata ylös tapahtuman päivämäärä, paikka, olosuhteet ja toteutetut toimenpiteet yksityiskohtaisesti. Myös asiakkaiden tilan muutokset ja hoitotoimenpiteet tulee kirjata, jotta voidaan analysoida niiden yhteyttä väkivaltatapauksiin. Väkivaltatapausten kirjaaminen ja henkilökunnan kesken jakaminen on olennaista järjestelmällisen vastauksen muodostamiseksi.

Kirjattuja tietoja tulee jakaa henkilökunnan kesken ja käyttää organisaation toiminnan kehittämiseen. Tämä edellyttää asianmukaista raportointia. Raportit tulee toimittaa nopeasti esimiehille tai hallinnolle, ja niissä tulee välittää faktat tarkasti. Suullisen raportoinnin lisäksi kirjattujen tietojen jakaminen auttaa siirtämään tietoa tarkemmin.

Tarkka kirjaaminen ja nopea raportointi eivät ainoastaan ehkäise väkivallan uusiutumista, vaan ne myös varmistavat henkilökunnan turvallisuuden ja mahdollistavat asianmukaisen hoidon tarjoamisen asiakkaille.

Organisoitu vastaus

Organisoitu vastaus on välttämätön väkivallan tehokkaaseen käsittelemiseen ja ennaltaehkäisyyn. Jos väkivaltatilanteet jätetään yksittäisen työntekijän harkinnan varaan, riski tilanteen pahenemisesta kasvaa.

Kun asianosainen työntekijä joutuu yksin kantamaan ongelman taakkaa, väkivalta tai vaatimukset voivat kiihtyä ja johtaa vakavampiin seurauksiin. Lisäksi, jos asianmukaista toimintaa ei toteuteta, se ei ainoastaan lisää työntekijöiden irtisanoutumisriskiä, vaan voi myös altistaa laitoksen syytöksille turvallisuuden huomioon ottamisen laiminlyönnistä.

Siksi on tärkeää, että esimiehet, kuten johtavat työntekijät, osallistuvat vastaukseen ja pyrkivät ratkaisemaan ongelman koko organisaation voimin, ottaen huomioon myös muiden käyttäjien tarpeet.

Käytännössä tämä tarkoittaa ensisijaisesti väkivallan käsittelemisen käsikirjan luomista ja sen jakamista työntekijöiden kesken. Käsikirjassa tulisi selkeästi määritellä hätätilanteiden toimintaprotokollat, raportointijärjestelmä ja neuvontapalvelut. Lisäksi säännöllisten kokousten pitäminen, joissa jaetaan tietoa väkivallasta ja harkitaan vastaustoimia, voi parantaa palvelun laatua.

Yhteenveto: Konsultoi asianajajaa hoitoalalla tapahtuvista työtapaturmista ja vahingonkorvauksista Japanissa

Hoitoalalla tapahtuva väkivalta ei ainoastaan vaikuta vakavasti henkilökunnan fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin, vaan se on myös merkittävä ongelma, joka estää laadukkaan hoidon tarjoamisen. Väkivallan muodot vaihtelevat fyysisestä ja henkisestä väkivallasta seksuaaliseen väkivaltaan, ja henkilökunta on jatkuvasti alttiina väkivallan riskeille.

Väkivaltaa kokenut henkilökunta voi saada työtapaturmavakuutuksesta korvauksia hoitokuluihin ja ansionmenetykseen. Lisäksi vahingonkorvausvaatimuksen kautta on mahdollista saada korvausta myös niille vahingoille, joita työtapaturmavakuutus ei kata, kuten henkiselle kärsimykselle maksettavaa korvausta.

Väkivallan ehkäisemiseksi ja henkilökunnan turvallisen työympäristön luomiseksi on välttämätöntä toteuttaa monipuolisia toimenpiteitä. Asiakkaiden tilan ja tarpeiden ymmärtäminen sekä asianmukaisen hoidon tarjoaminen voivat estää väkivallan tekoja ennalta. Myös henkilökunnan koulutuksen ja tukijärjestelmien vahvistaminen on tärkeää.

Hoitoala on arvokasta työtä, joka tapahtuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Turvallisen työympäristön varmistaminen henkilökunnalle mahdollistaa paremman hoidon tarjoamisen asiakkaille. Tehkää aktiivisia toimia väkivallattoman, turvallisen ja luotettavan hoitoympäristön saavuttamiseksi.

Lähde: 厚生労働省｜社会福祉施設における労働災害防止対策について[ja]

Toimenpiteemme asiakkaidemme hyväksi

Hoiva-alan yritystoiminta on ala, joka on säädelty monilla eri laeilla, kuten Japanin hoivavakuutuslailla (介護保険法), vanhusten hyvinvointilailla (老人福祉法) ja yhtiölailla (会社法). Monolith Lakitoimisto toimii neuvonantajana Japanin kansalliselle hoiva-alan yritysten liitolle (一般社団法人 全国介護事業者連盟) sekä hoiva-alan yrityksille ympäri maata, ja meillä on laaja asiantuntemus hoiva-alan yritystoimintaan liittyvässä lainsäädännössä.

Monolith Lakitoimiston palvelualueet: IT- ja startup-yritysten yritysjuridiikka[ja]