Selvitys oikeuksien syntymisestä ja suojan kestoajasta Japanin tekijänoikeuslaissa

Yritysten immateriaalioikeuksien portfolioiden ytimessä tekijänoikeudet suojaavat laajasti erilaisia varoja, kuten ohjelmistoja, markkinointimateriaaleja, tutkimus- ja kehitysraportteja sekä designeja. Erityisesti globaalisti toimiville yrityksille on äärimmäisen tärkeää ymmärtää kunkin maan lainsäädäntöjärjestelmiä, ja erityisesti Japanin tekijänoikeusjärjestelmän ominaisuuksia, varainhoidon ja riskienhallinnan näkökulmasta. Japanin tekijänoikeusjärjestelmä jakaa monia yhteisiä periaatteita muiden maiden käyttämien järjestelmien kanssa, mutta sillä on myös omia periaatteita oikeuksien syntymekanismeissa ja suojan keston laskentatavoissa. Japanin tekijänoikeuslaissa noudatetaan ‘muodollisuuden puuttumisen’ periaatetta, joka tarkoittaa, että oikeudet syntyvät ilman minkäänlaista rekisteröintiä tai hakemusta hallinnollisille viranomaisille. Tämä tarkoittaa, että oikeudellinen suoja myönnetään automaattisesti heti, kun luova työ on valmis. Kuitenkaan tämä automaattinen suoja ei koske kaikkia tuotoksia. Jotta tuotos tunnustetaan suojattavaksi ‘teokseksi’, sen on täytettävä ‘luovuuden’ vaatimus. Tämä vaatimus on tärkeä kriteeri erottamaan pelkät faktat tai datan kokoelmat intellektuaalisista luomistyön tuloksista. On yhtä lailla tärkeää ymmärtää, kuinka kauan suoja kestää eli mikä on suojan kesto. Japanin tekijänoikeuslaki hyväksyy kaksi pääasiallista ajattelutapaa suojan keston laskemiseksi: periaatteet, jotka perustuvat tekijän kuoleman jälkeiseen aikaan, ja poikkeukselliset periaatteet, jotka perustuvat teoksen julkaisemisen ajankohtaan. Kumpaa näistä periaatteista sovelletaan, riippuu teoksen luonteesta ja tekijän ilmoitustavasta. Nämä monimutkaiset säännöt tarjoavat ennustettavan oikeudellisen kehyksen yritysten immateriaalioikeuksien arvon maksimoimiseksi ja niiden elinkaaren hallitsemiseksi. Tässä artikkelissa käsitellään yksityiskohtaisesti Japanin tekijänoikeuslain mukaisia oikeuksien syntymisen vaatimuksia, suojan keston tarkkaa laskentatapaa ja prosessia, joka johtaa suojan päättymiseen, perustuen lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön.

Tekijänoikeuden synty: muodollisuuden puute ja luovuuden vaatimus Japanin lain mukaan

Japanin tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeudet syntyvät automaattisesti, kun tietyt vaatimukset täyttyvät. Tämän syntymekanismin ymmärtäminen on ensimmäinen askel oman yrityksen oikeuksien asianmukaisessa hallinnassa ja muiden oikeuksien loukkaamisen välttämisessä. Tässä käsittelemme tekijänoikeuksien syntymisen kahden keskeisen elementin, “muodollisuuden puutteen” ja “luovuuden”, merkitystä.

Muodollisuuden puute

Yksi Japanin tekijänoikeusjärjestelmän perusperiaatteista on “muodollisuuden puute”. Tämä tarkoittaa, että tekijänoikeuksien syntyminen ja niiden omistaminen eivät edellytä minkäänlaista muodollista menettelyä. Toisin sanoen, ei tarvita patentti- tai tavaramerkkioikeuksien kaltaisia hakemuksia tai rekisteröintejä hallinnollisille viranomaisille, vaan tekijänoikeudet myönnetään automaattisesti heti, kun teos on luotu. Tämä periaate on selkeästi määritelty Japanin tekijänoikeuslain 17 artiklan 2 momentissa, jossa todetaan, että “tekijän persoonallisuusoikeuksien ja tekijänoikeuksien omistamiseen ei vaadita minkäänlaista muodollista menettelyä”.

Muodollisuuden puutteen ansiosta esimerkiksi yrityksen työntekijöiden laatimat raportit, suunnittelijoiden luomat grafiikat ja ohjelmoijien kirjoittamat lähdekoodit ovat välittömästi tekijänoikeuslain suojan alaisia, kun ne valmistuvat. ©-merkki (copyright-merkki), jota usein nähdään verkkosivuilla ja julkaisuissa, ei ole oikeuksien syntymisen edellytys. ©-merkki on tapana käytetty ilmaisu tekijänoikeuksien olemassaolosta, eikä sen olemassaolo tai puuttuminen vaikuta oikeuksien voimassaoloon.

Tämä periaate yksinkertaistaa oikeuksien hankintaprosessia ja edistää luovaa toimintaa, mutta se tarkoittaa myös, että oikeuksien olemassaolon ja omistajuuden todistamisvastuu on oikeudenhaltijalla. Jos riita syntyy, on tarpeen esittää objektiivista näyttöä siitä, kuka on luonut mitäkin ja milloin. Tämän vuoksi on tärkeää pitää kirjaa luomispäivämääristä ja huolehtia sopimusten asianmukaisuudesta.

Luovuus: edellytys tekijänoikeuden suojaamalle teokselle

Vaikka tekijänoikeudet syntyvät muodollisesti automaattisesti, suojan kohteena ovat vain laillisesti “teokset”. Japanin tekijänoikeuslain 2 artiklan 1 momentin 1 kohdan mukaan teos määritellään “ajatuksen tai tunteen luovaksi ilmaisuksi, joka kuuluu kirjallisuuden, tieteen, taiteen tai musiikin alaan”. Tässä määritelmässä käytännön kannalta tärkein vaatimus on “luovuus”.

Luovuus tarkoittaa, että teoksessa on ilmennettävä tekijän persoonallisuutta, eikä se välttämättä edellytä suurta taiteellisuutta, uutuutta tai omaperäisyyttä. Jos teos ei ole pelkkä toisen teoksen jäljittely ja siinä ilmenee tekijän henkinen panos, luovuus yleensä tunnustetaan. Toisaalta, jos kuka tahansa voisi luoda samanlaisen ilmaisun tai jos kyseessä on pelkkä tosiasia tai data, luovuutta ei tunnusteta, eikä teosta suojata tekijänoikeudella.

Luovuuden olemassaoloa koskeva tunnettu oikeustapaus on “NTT:n Town Page -tietokantatapaus” (Tokion alioikeuden päätös 16. toukokuuta 1997). Tässä tapauksessa kyseenalaistettiin puhelinluettelon tietokannan, “Town Pagen”, teosluonne. Oikeus totesi, että toisin kuin pelkästään henkilö- ja yritysnimiä aakkosjärjestyksessä sisältävä “Hello Page”, “Town Pagen” ammattiluokitusjärjestelmässä oli nähtävissä tekijän kekseliäisyyttä tiedon valinnassa ja järjestelyssä, ja se tunnustettiin luovaksi.

Tämä oikeustapaus antaa tärkeitä vihjeitä yritysten tietovarantojen käsittelyyn. Yrityksen asiakaslistat tai myyntitiedot sisältävät tietokannat voivat saada tekijänoikeussuojan, jos niiden “valinnassa tai järjestelmällisessä rakenteessa” tunnustetaan luovuutta (Japanin tekijänoikeuslain 12 artiklan 2 kohta). Jos rakenne on yleinen tai se on määräytynyt tietyn tarkoituksen vuoksi, luovuutta ei tunnusteta, eikä tietokanta saa tekijänoikeussuojaa. Yritysten on arvioitava tarkasti, ovatko niiden tietovarat pelkkä datan kokoelma vai luovuutta sisältävä teos, ja kehitettävä monitasoinen tietojen hallintastrategia, joka ottaa huomioon myös muut suojakeinot, kuten liikesalaisuuksien suojan epäoikeudenmukaisen kilpailun estämislain mukaan tai sopimukseen perustuvan suojan.

Tekijänoikeuden suojan kesto Japanissa

Kun tekijänoikeus on kerran syntynyt, se ei jatku ikuisesti. Japanin tekijänoikeuslaki suojaa tekijän oikeuksia, mutta samalla vapauttaa tietyn ajan kuluttua teokset yhteiskunnan kulttuuriseksi omaisuudeksi (public domain) ja edistää niiden vapaata käyttöä, mikä puolestaan edistää kulttuurin kehitystä. Tästä syystä tekijänoikeudelle on määritelty selkeä suojan kesto.

Suojan keston laskemisen ymmärtäminen edellyttää ensin ‘kalenterivuosiperiaatteen’ perusperiaatteen omaksumista. Japanin tekijänoikeuslain 57 pykälä määrää, että suojan keston loppupäivää laskettaessa laskenta alkaa tapahtuman, kuten tekijän kuolinpäivän, teoksen julkaisupäivän tai luomispäivän, tapahtumavuotta seuraavan vuoden tammikuun 1. päivästä. Esimerkiksi, jos tekijä kuolee 15. toukokuuta 2024, kyseisen tekijän teosten suojan keston laskennan aloituspäivä on 1. tammikuuta 2025. Jos suojan kesto on 70 vuotta, se päättyy 31. joulukuuta 2094. Tämä kalenterivuosiperiaate on säännös, joka on tarkoitettu laskennan yksinkertaistamiseen ja sitä sovelletaan kaikkien suojan kestojen laskentaan.

Japanin tekijänoikeuslain mukainen suojan keston ajattelutapa jakautuu kahteen järjestelmään. Ensimmäinen on ‘kuolinhetkestä laskettava periaate’, jota sovelletaan, kun tekijä on yksityishenkilö. Toinen on ‘julkaisuhetkestä laskettava periaate’, jota sovelletaan, kun tekijän tunnistaminen on vaikeaa tai kun tekijä on oikeushenkilö. Kumpaa periaatetta sovelletaan, vaikuttaa suuresti suojan keston pituuteen, joten niiden välinen ero on tärkeä ymmärtää tarkasti.

Periaatteellinen suojan kesto: Tekijän kuoleman jälkeen 70 vuotta

Japanin tekijänoikeuslain suojan periaatteellinen kesto on, että oikeudet säilyvät tekijän kuoleman jälkeen 70 vuoden ajan. Tämä soveltuu, kun tekijä on yksityishenkilö ja teos on julkaistu hänen oikealla nimellään (tai laajalti tunnetulla salanimellä). Japanin tekijänoikeuslain 51. pykälän 2. momentin mukaan “tekijänoikeus säilyy… tekijän kuoleman jälkeen 70 vuoden ajan”. Tämä ajanjakso on asetettu suojelemaan tekijän ja hänen oikeudenomistajiensa, kuten perillisten, etuja sekä tekijän elinaikana että hänen kuolemansa jälkeen tietyn ajan.

Suojan kesto oli aiemmin “kuoleman jälkeen 50 vuotta”, mutta se pidentyi “kuoleman jälkeen 70 vuodeksi” Trans-Pacific Partnership (TPP11) -sopimuksen voimaantulon myötä tapahtuneen lainmuutoksen seurauksena 30. joulukuuta 2018 alkaen. Tämä pidennys tehtiin kansainvälisten standardien kanssa harmonisoinnin vuoksi. On tärkeää huomata, että jos tekijänoikeus oli jo rauennut lainmuutoksen voimaantulohetkellä, suojan kestoa ei palauteta takautuvasti. Tätä kutsutaan “suojan takautumattomuuden” periaatteeksi.

Kun teoksen ovat luoneet yhdessä useat tekijät, “yhteistekijänoikeusteoksen” suojan keston laskeminen eroaa hieman. Tässä tapauksessa Japanin tekijänoikeuslain 51. pykälän 2. momentin mukaisesti suojan kesto määräytyy “viimeisenä kuolleen tekijän kuoleman jälkeen” 70 vuoden ajaksi. Esimerkiksi, jos kaksi kirjailijaa on kirjoittanut romaanin yhdessä, tekijänoikeus ei raukea ensimmäisen kirjailijan kuoleman myötä, vaan suojan 70 vuoden laskenta alkaa vasta toisen kirjailijan kuoleman jälkeen. Tämä säännös ottaa huomioon, että yhteistekijänoikeusteoksen kunkin tekijän panos on erottamaton kokonaisuus.

Poikkeukselliset suojelujaksot

Periaatteessa, joka perustuu tekijän kuolemaan, voi olla soveltamisen kannalta vaikeita tai epäsopivia tilanteita. Esimerkiksi, jos tekijän henkilöllisyys on epäselvä tai jos tekijä on oikeushenkilö, jolla ei ole “kuoleman” käsitettä. Japanin tekijänoikeuslain mukaisesti näissä tapauksissa on määritelty poikkeuksellisia suojelujaksoja, jotka alkavat esimerkiksi teoksen julkaisemisesta. Nämä poikkeussäännökset ovat erittäin tärkeitä käytännön kannalta, koska ne soveltuvat moniin yritystoiminnassa luotuihin teoksiin.

Nimettömät ja salanimellä julkaistut teokset Japanissa

Kun tekijä julkaisee teoksensa nimettömänä tai salanimellä (kuten kirjailijanimi), on vaikeaa objektiivisesti määrittää tekijän kuolinajankohtaa. Tästä syystä Japanin tekijänoikeuslain (著作権法) 52. pykälä määrittelee näiden teosten suojelun kestoksi “70 vuotta teoksen julkaisemisen jälkeen”.

Kuitenkin tähän sääntöön on olemassa joitakin poikkeuksia. Ensinnäkin, jos on selvää, että tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta ennen kuin 70 vuotta julkaisemisesta on kulunut, suojelun kesto päättyy tällöin. Lisäksi, jos tekijä suorittaa seuraavista toimista jonkin määräajan kuluessa, suojelun kesto vaihtuu periaatteessa “70 vuodeksi tekijän kuoleman jälkeen”.

1. Tekijä rekisteröi oikean nimensä Japanin kulttuurivirastoon (tekijänoikeuslain 75. pykälä).
2. Tekijä julkaisee uudelleen oman teoksensa näyttäen siinä oikean nimensä tai tunnetun salanimen tekijän nimenä.

Nämä säännökset tarjoavat tekijöille tai heidän perillisilleen vaihtoehtoja suojelun keston pidentämiseksi.

Yrityksen nimeä kantavat teokset

Monet yritysten luomat teokset kuuluvat tähän kategoriaan. Yritykset ja muut yhteisöt, jotka omistavat tekijänoikeudet teoksiin nimellään, niin sanotut “työsuhteessa syntyneet teokset” tai “yhteisöteokset”, eivät voi soveltaa kuolemanajankohtaa laskentaperusteena, koska juridisilla henkilöillä ei ole luonnollisen henkilön tavoin “kuolemaa”. Tästä syystä Japanin tekijänoikeuslain (joka on voimassa vuodesta 1989) 53. pykälä määrittelee näiden teosten tekijänoikeuksien suojan kestoksi “70 vuotta teoksen julkaisemisen jälkeen”. Jos teosta ei ole julkaistu 70 vuoden kuluessa sen luomisesta, suojan kesto päättyy “70 vuotta luomisen jälkeen”.

Tässä on tärkeää ymmärtää, missä tilanteissa yhteisö voi olla “tekijä”. Tämä määräytyy Japanin tekijänoikeuslain 15. pykälässä määriteltyjen “työsuhteessa syntyneiden teosten” kriteerien perusteella. Tarkemmin sanottuna, teokset, jotka ① luodaan yrityksen aloitteesta, ② yrityksen palveluksessa olevan henkilön toimesta, ③ työtehtävien puitteissa, ja ④ julkaistaan yrityksen nimissä (ohjelmistoteoksia lukuun ottamatta), katsotaan ⑤ sopimuksessa tai työjärjestyksessä toisin määräämättä yrityksen tekijäksi.

Toisin sanoen, jotta yritys voi olla tekijänoikeuden subjekti ja saada sovellettavaksi 70 vuoden suojanajan julkaisun jälkeen, on ensisijaisen tärkeää täyttää työsuhteessa syntyneen teoksen kriteerit. Työsopimuksissa ja työjärjestyksissä on tärkeää asettaa selkeät määräykset työntekijöiden luomien teosten oikeuksien omistajuudesta, sillä tämä määrittää paitsi oikeuksien omistajan, myös vaikuttaa välillisesti oikeuksien voimassaoloaikaan sovellettavien säännösten muutosten kautta.

Elokuvateosten tekijänoikeudet Japanissa

Elokuvateokset eroavat muista teoksista monin tavoin, kuten niiden tuotantoon osallistuvan suuren henkilöstömäärän ja merkittävän pääoman käytön vuoksi. Tästä syystä niille on asetettu erityisiä säännöksiä myös suojelun kestoon liittyen. Japanin tekijänoikeuslain 54. pykälä määrittelee, että elokuvateoksen tekijänoikeudet säilyvät “70 vuotta teoksen julkaisemisen jälkeen”. Jos teosta ei ole julkaistu 70 vuoden kuluessa sen luomisesta, tekijänoikeuden suoja-aika päättyy “70 vuotta luomisen jälkeen”, samoin kuin ryhmän nimissä luoduille teoksille.

Elokuvateosten tekijänoikeuden suojelun kestoa koskevassa keskustelussa on ollut tärkeitä oikeustapauksia, jotka ovat käsitelleet lakimuutoksia ja suojelun keston takautumattomuuden periaatetta. Yksi merkittävä esimerkki on “Shane-tapaus” (Japanin korkeimman oikeuden tuomio 18. joulukuuta 2007). Kyseessä oli vuonna 1953 julkaistun elokuvan “Shane” tekijänoikeudet. Tuolloin voimassa ollut tekijänoikeuslaki määritteli elokuvateosten suojelun keston 50 vuodeksi julkaisun jälkeen, ja “Shanen” tekijänoikeuksien olisi pitänyt päättyä 31. joulukuuta 2003. Kuitenkin, 1. tammikuuta 2004 voimaan astuneen tekijänoikeuslain muutoksen myötä elokuvateosten suojelun kesto pidennettiin 70 vuoteen julkaisun jälkeen. Oikeudenhaltijat väittivät, että tämä pidennetty suoja-aika koskisi myös “Shanea”.

Kuitenkin, korkein oikeus hylkäsi oikeudenhaltijoiden vaatimukset. Päätöksen perusteluna oli, että “Shanen” tekijänoikeudet olivat jo päättyneet edellisenä päivänä, 31. joulukuuta 2003, ja teos oli siirtynyt julkiseen domainiin. Oikeus totesi, että kerran päättyneitä oikeuksia ei voida palauttaa myöhemmällä lainsäädännön muutoksella, vahvistaen näin lain takautumattomuuden periaatteen.

Tämä päätös ei ainoastaan ratkaissut yhden elokuvan oikeuksien kestoa, vaan sillä oli laajempaa merkitystä osoittaessaan selkeää oikeudellista vakautta tekijänoikeuden suojelun keston muutosten vaikutuksista. Se takasi ennustettavuuden yrityksille, jotka haluavat hyödyntää menneisyyden teoksia, mahdollistaen luotettavan päätöksenteon teoksen julkisen domainin aseman suhteen sen oikeuksien päättymishetken lainsäädännön perusteella. Tämä osoitti, että julkinen domain voi toimia vakaana kulttuurisena resurssina ilman riskiä tulevien lakimuutosten kumoamisesta.

Tekijänoikeuden suojan keston vertailu Japanissa

Alla olevassa taulukossa on koottu yhteenvedoksi aiemmin selittämämme tekijänoikeuden suojan keston periaatteet ja poikkeukset. Taulukko tarjoaa katsauksen siihen, minkä suojan keston kuhunkin teostyyppiin sovelletaan ja milloin sen laskeminen alkaa.

Yhteenveto

Kuten tässä artikkelissa on yksityiskohtaisesti selostettu, Japanin tekijänoikeusjärjestelmä perustuu selkeään oikeudelliseen kehykseen, joka kattaa oikeuksien syntymisestä niiden raukeamiseen saakka. Oikeuksien syntymisen osalta noudatetaan rekisteröintiä vaatimatonta ‘muodottomuusperiaatetta’, mutta suojan edellytyksenä vaaditaan ‘luovuutta’. Tämä viittaa siihen, että kaikki yritysten tuottama tieto ei ole automaattisesti suojattua, mikä on tärkeä huomio varallisuuden hallinnassa. Suojan kestoa koskien sovelletaan periaatetta, jonka mukaan yksityishenkilön tekijänoikeudet säilyvät ’70 vuotta kuoleman jälkeen’, kun taas yritystoimintaan tiiviisti liittyvien ryhmänimissä olevien teosten ja elokuvateosten osalta sovelletaan poikkeuksellista periaatetta ’70 vuotta julkaisun jälkeen’. Näiden sääntöjen tarkka ymmärtäminen ja oman yrityksen hallussa olevien tai käyttämien teosten luokittelun ja suojan voimassaolon ajan tunteminen on välttämätöntä älykkään omaisuusstrategian laatimisessa.

Monolith Lakitoimisto omaa syvällistä asiantuntemusta Japanin tekijänoikeuslaista ja on tarjonnut laajaa neuvontaa sekä kotimaisille että kansainvälisille asiakkaille. Olemme erityisen taitavia tarjoamaan strategista oikeudellista tukea yrityksille, jotka toimivat kansainvälisesti ja kohtaavat rajat ylittäviä immateriaalioikeuksien ongelmia. Toimistossamme työskentelee useita englanninkielisiä asiantuntijoita, joilla on ulkomaisten asianajajien pätevyyksiä, ja jotka pystyvät kulttuuristen ja oikeudellisten erojen ylittämisen kautta sujuvaan kommunikointiin tarjoten asiakkaillemme optimaalisia ratkaisuja heidän liiketoimintansa menestykseen. Olemme valmiita vastaamaan kaikkiin tässä artikkelissa käsiteltyihin aiheisiin liittyviin kysymyksiin, olipa kyseessä tekijänoikeuksien hallinta, lisenssisopimukset tai riidanratkaisu.