Onko sallittua olla maksamatta irtisanotulle työntekijälle mitään erorahaa? Selitys Japanin korkeimman oikeuden päätöksestä vuodelta 2023 (Reiwa 5)
Voiko yritys jättää maksamatta koko erorahan, jos työntekijä on syyllistynyt vakavaan uskottumuksen pettämiseen ja hänet on sen vuoksi irtisanottu kurinpidollisista syistä?
Maaliskuun 10. päivänä 2023 (Reiwa 5), korkein oikeus antoi tärkeän päätöksen koskien erorahan maksamatta jättämistä kurinpidollisen irtisanomisen yhteydessä. Tämä päätös tulee olemaan merkittävä vaikutus yrityksille.
Tässä artikkelissa käsitellään Reiwa 5 (2023) vuoden korkeimman oikeuden päätöksen sisältöä ja tutkitaan tarkemmin kurinpidollisen irtisanomisen ja erorahan välistä suhdetta.
Eläkkeen luonne
Kun työntekijä syyllistyy rikolliseen toimintaan, yrityksellä voi olla tarve irtisanoa kyseinen työntekijä kurinpidollisista syistä. Tällöin saatetaan myös päättää, ettei työntekijälle makseta eläkettä. Kuitenkin, kysymys kuuluu, onko eläkkeen maksamatta jättäminen ylipäätään sallittua? Eläkkeellä on paitsi työsuhteen palkkiona toimimisen aspekti, myös palkan maksun viivästymisen ja eläkkeelle jäämisen jälkeisen elämän turvaamisen luonne, mikä saattaa tehdä maksamatta jättämisen kyseenalaiseksi.
Kiistan kohteena oli julkisen sektorin tapaus. Maakunta oli päättänyt olla maksamatta eläkettä lainkaan julkisen koulun opettajalle, joka oli toiminut paikallisviranomaisena ja aiheuttanut omaisuusvahingon sisältäneen liikenneonnettomuuden ajaessaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Kyseinen virkamies haastoi päätöksen oikeuteen vaatien eläkkeen maksamatta jättämisen päätöksen kumoamista. Tapaus sattui Reiwa 5 (2023) vuonna, ja se herätti huomiota, sillä se oli ensimmäinen kerta, kun korkein oikeus arvioi julkisen sektorin työntekijän eläkkeen maksun rajoittamista.
Yhteenvetona voidaan todeta, että korkein oikeus katsoi eläkkeen maksamatta jättämisen päätöksen kuuluvan paikallisen julkisoikeudellisen yhteisön harkintavaltaan ja että tässä tapauksessa päätös oli lainmukainen harkintavallan rajoissa.
Tämä tapaus koskee julkisen sektorin työntekijää, joten sitä ei voida suoraan soveltaa yksityissektorin yrityksiin, joissa työoikeus on voimassa. Siitä huolimatta, on olemassa yhtäläisyyksiä maakunnan ja julkisen sektorin työntekijän välisessä suhteessa ja yksityissektorin työnantajan ja työntekijän välisessä suhteessa. Tämä tuomio voi vaikuttaa siihen, miten yksityissektorin yritykset tekevät päätöksiä työntekijöidensä eläkkeen maksamatta jättämisestä.
Julkisen sektorin työntekijän juopuneena ajamisesta johtuva kurinpidollinen erottaminen
Kantaja oli työskennellyt opettajana Miyagin prefektuurin julkisessa lukiossa. Hänet palkattiin Miyagin prefektuurista julkisen koulun opettajaksi Showa-vuonna 62 (1987) ja hän oli sen jälkeen työskennellyt opettajana. Hänellä ei ollut aiempia kurinpidollisia toimenpiteitä, eikä hänen työssä suoriutumisessaan ollut erityisiä ongelmia.
Heisei-vuonna 29 (2017) huhtikuun 28. päivänä hän osallistui työssä olleen lukionsa kollegoiden tervetuliaisjuhliin. Hän ajoi henkilöautolla koululta juhlapaikan lähellä olevaan pysäköintialueeseen, osallistui tervetuliaisjuhliin noin neljän tunnin ajan ja nautti alkoholia. Hän yritti ajaa yli 20 kilometrin päässä olevaan kotiinsa ja aiheutti vahingossa materiaalivahinkoja 100 metrin ajon jälkeen.
Miyagin prefektuuri määräsi Heisei-vuonna 29 (2017) toukokuun 17. päivänä, että koska hän oli ajanut alkoholin vaikutuksen alaisena ja aiheuttanut omaisuusvahinkoja, hänet erotetaan virasta kurinpidollisista syistä ja häneltä evätään kaikki eläke-etuudet (17 246 467 jeniä) kokonaisuudessaan (kaikkien etuuksien maksun rajoittaminen).
Ylemmän oikeusasteen päätös: Eläkkeen koko määrän maksurajoitus ylittää harkintavallan rajat
Kantaja nosti kanteen Miyagin prefektuuria vastaan vaatien kyseisen kurinpidollisen erottamispäätöksen ja koko eläkkeen maksamatta jättämistä koskevan päätöksen kumoamista.
Ensimmäisen oikeusasteen oikeusistuimena toiminut Sendain ylempi oikeusaste katsoi, että kurinpidollinen erottamispäätös oli lainmukainen. Kuitenkin, ottaen huomioon seikat kuten “noin 30 vuoden rehellinen palvelus, se, että tapauksen aiheuttamat vahingot olivat aineellisia ja ne on jo korjattu, sekä osoitettu katumus”, se totesi, että koko eläkkeen maksamatta jättämistä koskeva päätös ylitti Miyagin prefektuurin koulutuskomitean harkintavallan rajat ja oli laiton. Tämän seurauksena se määräsi, että 30% eläkkeestä tulee maksaa, hyväksyen kantajan vaatimuksen osittain.
Tähän Miyagin prefektuuri valitti korkeimpaan oikeuteen, jossa eläkkeen maksurajoituksen laillisuus asetettiin kyseenalaiseksi.
Korkeimman oikeuden päätös: Ei katsottu harkintavallan ylittämiseksi ja siten lailliseksi
Korkein oikeus totesi, että kyseessä oleva eläke-etuuksien maksun rajoituspäätös ei merkittävästi poikennut yhteiskunnallisesti hyväksyttävistä käsityksistä harkintavallan käytön osalta eikä sitä voida pitää harkintavallan ylittämisenä tai väärinkäytönä, ja näin ollen se on laillinen. Tämä tarkoittaa, että Miyagin prefektuurin päätös olla maksamatta etuuksia kokonaan ei ylittänyt heidän harkintavaltaansa. Perustelut ovat seuraavat:
Ensinnäkin, päätökset eläke-etuuksien maksun rajoittamisesta ovat eläke-etuuksien hallintaviranomaisten harkintavallassa, jotka ovat jatkuvasti perillä työntekijöiden työtehtävien todellisesta tilanteesta. Tuomioistuinten tulisi pitää hallintaviranomaisten harkintavallan käyttöä lähtökohtana ja katsoa kyseinen päätös laittomaksi vain, jos voidaan todeta, että päätös poikkeaa merkittävästi yhteiskunnallisesti hyväksyttävistä käsityksistä harkintavallan käytön osalta tai että sitä on käytetty väärin.
Lisäksi korostettiin kantajan aiheuttaman onnettomuuden vakavuutta, julkisten koulujen toimintaan kohdistuvaa luottamusta ja sen toteuttamisen vaikutusta. Ottaen huomioon, että kantajalla ei ollut 30 vuoden aikana yhtään rangaistusta ja hän oli osoittanut katumusta, pääteltiin, että prefektuurin päätös ei merkittävästi poikennut yhteiskunnallisesti hyväksyttävistä käsityksistä harkintavallan käytön osalta eikä sitä voida pitää harkintavallan ylittämisenä tai väärinkäytönä.
Yhteenveto: Eläkkeen maksamatta jättämisen laillisuudesta kannattaa keskustella lakimiehen kanssa
Tämä on julkisen sektorin tapaus, ja sen vaikutus yksityisiin yrityksiin voidaan katsoa vähäiseksi. Tämä päätös korostaa, että päätös eläkkeen maksamatta jättämisestä on jätetty maakunnan harkintaan, ja se perustuu laajaan maakunnan harkintavaltaan, päätellen, että päätös olla maksamatta eläkettä kokonaan on laillinen.
Toisaalta, päätös olla maksamatta eläkettä ja siinä käytetty maakunnan harkintavalta eivät välttämättä ole sovellettavissa yksityisiin yrityksiin. Yksityisissä yrityksissä, eläkkeen vähentäminen tai maksamatta jättäminen kurinpidollisissa irtisanomistilanteissa arvioidaan ottaen huomioon eläkkeen luonne palkan jälkikäteen maksamisena ja palkkiona pitkäaikaisesta palveluksesta, ja arvioidaan, oliko riittävän vakava syy poistaa kaikki pitkäaikaisen palveluksen hyödyt. Jos syy ei ole tarpeeksi vakava, vähennys tai maksamatta jättäminen voidaan katsoa julkisen järjestyksen vastaiseksi ja siten mitättömäksi.
Kuitenkin, eläkkeen maksamatta jättämisen laillisuuden arviointi ei ole helppoa. Harkittaessa, onko työntekijälle oikeutettua jättää eläke maksamatta kurinpidollisen toimenpiteen seurauksena, harkitse myös konsultointia lakimiehen kanssa.
Toimenpiteemme esittely
Monolith Lakitoimisto on IT-alan, erityisesti internetin ja oikeudellisten kysymysten, korkean erikoistumisen lakitoimisto. Työnteon monimuotoistumisen myötä työoikeus on saanut viime aikoina paljon huomiota. Toimistomme tarjoaa ratkaisuja “digitaalisen tatuoinnin” hallintaan. Alla olevassa artikkelissa kerromme yksityiskohtaisemmin.
Monolith Lakitoimiston palvelualueet: IT- ja startup-yritysten yritysoikeudelliset palvelut[ja]