Tekijänoikeuslain (Japanese Copyright Law) vuoden 2020 (Heisei 32) muutoksen pääkohdat selitettynä: Kuinka paljon 'heijastumista' sallitaan?

5. kesäkuuta 2020 (Gregoriaaninen kalenteri), Japanin tekijänoikeuslain muutos hyväksyttiin.

Tämän muutoksen tavoitteena on muun muassa ‘vahvistaa toimenpiteitä internetissä tapahtuvaa piratismia vastaan’ ja ‘ottaa käyttöön toimenpiteitä tekijänoikeuksien asianmukaiseen suojaamiseen’,

Tässä keskitymme erityisesti ‘tekijänoikeuden kohteena olevien teosten käytön sujuvoittamiseen yhteiskunnan muutosten mukaisesti’, joka on yksi suurimmista huolenaiheista, ja selitämme ‘oikeuksien rajoittamista koskevien säännösten soveltamisalan laajentamista heijastumien osalta’.

Oikeuksien rajoittaminen heijastumien osalta

Esimerkiksi, kun luodaan tai käytetään teosta, kuten valokuvataan tai videoidaan kadulla, hahmojen heijastuminen tai musiikin tallentaminen teokseen on arkipäiväinen tapahtuma, jota on erittäin vaikea välttää.

Lisäksi tällaisten valokuvien tai videoiden lataaminen sosiaaliseen mediaan tai videonjakosivustoille on myös arkipäiväinen toiminta.

Nämä toimet ovat toisen henkilön teoksen kopioimista ilman lupaa ja sen välittämistä internetin tai muiden keinojen kautta, joten ne saattavat loukata kopiointioikeuksia tai muita tekijänoikeuksia.

Kuitenkin, jos tekijänoikeusrikkomukseksi katsottaisiin myös “heijastumat”, jotka syntyvät toissijaisesti toimista, joilla ei ole tarkoitus käyttää teosta, ja jotka aiheuttavat oikeudenhaltijalle vähäistä tai ei lainkaan haittaa, se voisi rajoittaa ilmaisua merkittävästi ja estää tekijänoikeuslain alkuperäisen tarkoituksen, kulttuurin kehittämisen.

Tekijänoikeuslain muutos vuonna 2012 (2012) ja heijastumat

Tämän vuoksi, kun teos luodaan valokuvaamalla tai muulla tavalla, ja on vaikea erottaa sitä esineistä, jotka ovat kohteena valokuvauksessa tai muussa toiminnassa,

• toisen teoksen (liitännäisteoksen) kopiointi tai muuntelu luomisen yhteydessä ei ole rikkomus (Japanin tekijänoikeuslain 32 § 1 momentti)
• ja liitännäisteoksen käyttö valokuvan tai muun teoksen käytön yhteydessä ei ole rikkomus (2 momentti)

Nämä kaksi kohtaa selvennettiin Japanin tekijänoikeuslain muutoksessa vuonna 2012 (2012).

Tässä yhteydessä “vaikea erottaa” tarkoittaa, että objektiivisesti katsottuna on yhteiskunnallisesti vaikea luoda teos (valokuva tai muu teos) ilman toista teosta (liitännäisteosta), joka on mukana luomisprosessissa.

Lisäksi “liitännäisteoksen” osalta voidaan ajatella tilanteita, joissa “liitännäisteos” voidaan poistaa kuvankäsittelyn tai muun toimenpiteen avulla kuvaamisen jälkeen. Tässä pykälän 2 momentissa ei kuitenkaan edellytetä “vaikeutta erottaa”, joten “liitännäisteoksen” voitiin käyttää “valokuvan tai muun teoksen” kanssa, vaikka se olisi voitu erottaa, ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa.

Tämä on Japanin tekijänoikeuslain 30 § 2:n “liitännäisteoksen käyttö”, joka määriteltiin ensimmäisen kerran vuoden 2012 (2012) tekijänoikeuslain muutoksessa, ja joka koskee niin sanottuja “heijastumia”.

Tässä vuoden 2012 (2012) muutoksessa käytön laillisuus rajoittui tilanteisiin, joissa teos luotiin valokuvaamalla, äänittämällä tai videokuvaamalla ja toisen henkilön teos heijastui siihen.

Kuitenkin älypuhelinten, tablettien ja muiden laitteiden nopean yleistymisen sekä videonjakelu- ja -julkaisualustojen kehittymisen myötä on alettu vaatia laajempaa soveltamisalaa heijastumia koskeville oikeuksien rajoituksille.

Muutokset liittyen jäljentämiseen

Yhteenveto vuoden 2020 (japanilaisen) tekijänoikeuslain muutoksista, jotka koskevat jäljentämistä, on seuraava:

1. Laillisiksi katsottavien toimien laajuus laajenee.
2. Laillisesti käytettävissä olevien tekijänoikeudellisesti suojattujen teosten (liitännäiskohteiden) laajuus laajenee.
3. Vastavuoroisesti, niiden käyttö on rajoitettu “oikeudenmukaiseen laajuuteen”.

Toiminnan laajuus

Ennen muutosta, Japanin tekijänoikeuslain (Japanese Copyright Law) 30 §:n 2 mukaan toiminnan laajuus rajoittui vain “valokuvaukseen, äänitykseen tai videointiin”. Tämä tarkoitti, että toiminnan tuli olla “luovan työn” luonteista ja se kuului kopiointioikeuden piiriin.

Muutoksen jälkeen toiminnan laajuus laajeni kattamaan “esineiden kuvien tai äänen kopiointi tai välittäminen ilman kopiointia” (kopiointi- ja välitystoiminta). Tämä tarkoittaa, että luovan työn luonteen ei enää tarvitse olla välttämätön, ja tekijänoikeuslain mukaan teoksen voi hyödyntää julkisesti esittämällä, esittämällä tai muulla tavalla.

Toiminnan laajuuden laajentumisen myötä ei ainoastaan valokuvaus, äänitys tai videointi kuulu toiminnan piiriin, vaan myös kaikki kopiointi- ja välitystoiminta. Tämä tarkoittaa, että myös dronien käyttö live-lähetyksissä, älypuhelimen näyttökuvat, kopiointi ja liittäminen, jäljentäminen, CG-muunnokset ja muut toiminnot kuuluvat nyt soveltamisalaan.

Lisäksi, koska rajoitus, joka koski uuden teoksen luomista tilanteissa, joissa toinen teos näkyy, on poistettu, myös sellaiset toiminnot, joita ei pidetä luovina, kuten kiinteän kameran kuvaus tai live-lähetykset, kuuluvat nyt tekijänoikeuslain 30 §:n 2 mukaan rajoituksetta soveltamisalaan.

Liitännäisteosten soveltamisala

Kohdan 2 liitännäisteosten soveltamisalasta, ennen muutosta Japanin tekijänoikeuslain (Japanese Copyright Law) 30 §:n 2 mukaan, se rajoittui tapauksiin, joissa erottaminen oli vaikeaa. Jos esine tai ääni, jota on kuvattu, ei “voinut erottaa vaikeuden vuoksi”, tai jos muita teoksia ei ole kuvattu mukana, sitä ei voitu rajoittaa oikeudellisesti, eli se katsottiin tekijänoikeuden loukkaukseksi.

Tämä erottamisen vaikeus -vaatimus tulkittiin tarkoittavan “ei fyysisesti vaikeaa erottaa, vaan yhteiskunnallisesti ja objektiivisesti vaikeaa luoda ilman kyseistä teosta”, joten tämän vaatimuksen perusteella johtopäätökset usein eriävät.

Mutta muutoksen myötä, jos se on “oikeudenmukaisessa laajuudessa”, sitä voidaan käyttää, joten ennen muutosta tekijänoikeuslain 30 §:n 2 “pääkohteen ja liitännäisteoksen erottamisen vaikeus” -vaatimus ei ole enää tarpeen, ja erottamisen vaikeus otetaan huomioon “oikeudenmukaisen laajuuden” vaatimuksen arvioinnissa.

Esimerkiksi lapsen sylissä oleva pehmolelu kuuluu myös “oikeudenmukaiseen laajuuteen”, joten arkipäiväisissä toiminnoissa yleisesti tapahtuvat heijastumat hyväksytään laajasti.

Kohteen osana olevien esineiden tai äänten käsittely ei ollut selvää, mutta muutoksen myötä nämäkin voivat sisältyä “liitännäisteoksiin”, mikä on nyt nimenomaisesti mainittu.

Oikeutetun laajuuden sisällä

Aiemmin ei ollut olemassa säännöksiä, jotka määrittelisivät “heijastumisen” käytön “oikeutetun laajuuden” sisällä, mutta tämä on nyt selkeästi määritelty lainsäädännön muutoksessa.

Se, että erottamisen vaikeutta ei enää vaadita, laajentaa “heijastumisen” aluetta, jossa tekijänoikeusrikkomusta ei katsota tapahtuneen. Kuitenkin, jos tämä johtaa tekijänoikeuden haltijan etujen kohtuuttomaan loukkaamiseen, se poikkeaa heijastumisen oikeutetusta perusteesta.

Tässä yhteydessä “hyödyn saamisen tarkoitus, liitännäiskohteen erottamisen vaikeusaste, liitännäiskohteen rooli luomis- ja siirtokohteessa” on esitetty harkintatekijöinä arvioitaessa, onko toiminta “oikeutetun laajuuden” sisällä.

Lainsäädännön muutoksen jälkeen “oikeutetun laajuuden” vaatimus tulee olemaan joustava ja riippuu yksittäisestä tapauksesta. Kun nämä seikat järjestetään uudelleen, Japanin tekijänoikeuslain 30 artiklan 2 kohdan (liitännäiskohteen käyttö) mukaan:

• “Kopiointi- ja siirtotoimenpiteitä” suoritettaessa
• kohteen tai äänen liitännäiskohteena oleva teos
• jos kyseinen teos on vähäinen osa
• oikeutetun laajuuden sisällä
• kyseistä kopiointi- ja siirtotoimenpidettä voidaan käyttää millä tahansa menetelmällä.
• Kuitenkin, jos se johtaa tekijänoikeuden haltijan etujen kohtuuttomaan loukkaamiseen, tämä ei päde.

Nämä ovat tärkeimmät kohdat.

Yhteenveto

Vuonna 2020 (Japanin Reiwa 2 vuosi) tehtyjen Japanin tekijänoikeuslain muutosten myötä, yleisesti arkielämässä tapahtuvat “sivuun heijastuvat” toiminnot on laajasti hyväksytty.

Toisaalta on olemassa myös “oikeudenmukaisen laajuuden” rajoitus.

Tekijänoikeusrikkomuksen arviointi vaatii korkeatasoista erikoistunutta lakitietoa.

Ota rohkeasti yhteyttä kokeneeseen asianajajaamme.