MONOLITH LAW OFFICE+81-3-6262-3248Arkisin 10:00-18:00 JST [English Only]

MONOLITH LAW MAGAZINE

General Corporate

Mainiot vinkit ongelmien välttämiseksi mainoskaupan perussopimuksissa

General Corporate

Mainiot vinkit ongelmien välttämiseksi mainoskaupan perussopimuksissa

Internetin tulo on monipuolistanut mainonnan menetelmiä, ja mainoskauppoihin liittyvien sopimusten sisältö on nyt mukautettava kunkin median ominaisuuksien mukaan, kuten ‘lehtimainonta’, ‘nettimainonta’ ja ‘TV-mainonta’.

Kuitenkin, se, että työn suorittaja suorittaa mainostyöt ja työnantaja maksaa siitä palkkion, on yksi urakkasopimuksen muoto, joka ei ole muuttunut.

Jatkuvissa työpyynnöissä on yleistä, että sopimukset tehdään kahdessa vaiheessa: perussopimus, jossa määritellään peruskaupan ehdot, ja erillinen sopimus, jossa määritellään yksittäisen kaupan sisältö. Kuitenkin, jos perussopimuksessa on puutteita tai se on epätäydellinen, se voi aiheuttaa ongelmia.

Tässä yhteydessä selitämme yksityiskohtaisesti tärkeimmät kohdat ‘mainoskaupan perussopimuksesta’, joka on tärkein jatkuvissa mainoskaupoissa, jotta voidaan välttää tarpeettomat ongelmat.

Perussopimuksen rooli

Perussopimus on sopimus, joka neuvotellaan ja solmitaan etukäteen tietyn kumppanin kanssa, kun samanlaisia ​​liiketoimia toistetaan tulevaisuudessa. Se kattaa kaikille liiketoimille yhteiset perusasiat, kuten ‘sopimuksen laajuus’, ‘maksuehdot’ ja ‘vahingonkorvaus’.

Kunkin liiketoimen yhteydessä solmitaan yksinkertainen erityissopimus, joka määrittelee perussopimuksessa määrittelemättömät asiat, kuten ‘työn sisältö’, ‘lisäkorvaus’ ja ‘toimitusaika’.

Perussopimuksen määrittäminen etukäteen tarkoittaa, että yksittäisten liiketoimien suorittaminen vaatii vain työhön liittyvää kommunikointia, mikä on etu, koska se mahdollistaa yksittäisten liiketoimien sujuvan etenemisen.

Seuraavassa kappaleessa selitämme tärkeät tarkistuspisteet mainosliiketoimien perussopimuskirjassa yleisten lausekkeiden avulla.

Pyynnön liittyvät ehdot

Pykälä ◯ (Määritelmä)
Tässä sopimuksessa mainostus- ja markkinointikaupalla tarkoitetaan sitä, että A pyytää B:ltä A:n tuotteiden ja palveluiden mainostamiseen ja markkinointiin liittyviä tehtäviä (jäljempänä “tämän sopimuksen mukaiset tehtävät”), jotka on määritelty seuraavissa kohdissa, ja maksaa B:lle näistä tehtävistä.

1. Mainonnan ja markkinoinnin suunnittelu ja toteutus
2. Mainosvälineiden valinta (internet-mainonta ja muut sähköiset mediat jne.)
3. Mainosten julkaisun hallinta
4. Kaikki tehtävät, jotka A tilaa B:ltä liittyen edellä mainittuihin kohtiin

Tässä määritellään “mainostus- ja markkinointikaupan” sisältö, joka on perusedellytys perussopimukselle.

Kuitenkin, jos kohdassa 4 mainituissa liitännäistehtävissä on mukana “suunnittelu” tai “tuotanto”, on tarpeen erikseen mainita “mainosten suunnittelu ja tuotanto” tämän sopimuksen mukaisissa tehtävissä.

Syy tähän on, että tuotannossa syntyy usein erilaisia oikeuksia. Tämän vuoksi tarvitaan ehtoja, jotka koskevat tuotantoprosessissa syntyneiden “tuotosten” käsittelyä sekä “immateriaalioikeuksia”, kuten patenttioikeuksia, mallioikeuksia ja tekijänoikeuksia.

Samanaikaisesti tarvitaan myös erilliset ehdot tuotosten “hyväksymiseen” liittyen.

Perussopimuksen ja erityissopimusten suhteesta

Pykälä ◯ (Perussopimus ja erityissopimukset)
⒈ Tämän sopimuksen määräykset soveltuvat kaikkiin erityissopimuksiin (jäljempänä “erityissopimukset”), jotka osapuolet solmivat mainos- ja markkinointitoimeksiantojen yhteydessä.
2. Edellä mainitusta huolimatta, jos osapuolet solmivat erityissopimuksen, joka poikkeaa tästä sopimuksesta, kyseinen erityissopimus on etusijalla.

Tämä pykälä selkeyttää “perussopimuksen” ja “erityissopimusten” välistä suhdetta ja määrittelee niiden välisen etusijajärjestyksen, jos niiden määräykset ovat ristiriidassa tai niiden välillä on ristiriitaa.

Tässä on määritelty, että erityissopimukset ovat etusijalla, mutta on myös näkemys, että on turvallisempaa antaa etusija perussopimukselle, joka on laadittu huolellisesti ja asianajajan tarkastuksen jälkeen, kuin muuttaa perussopimuksen määräyksiä erityissopimuksissa, joita usein tehdään vastuuhenkilöiden tasolla.

Jos etusijapykälää ei ole, on näkemys, että myöhemmin solmittu erityissopimus on etusijalla, mutta ellei etusijasta ole nimenomaisesti määrätty, kumpikaan ei ole etusijalla.

Siksi, jos tämä pykälä unohdetaan, se voi johtaa ongelmiin osapuolten välillä, joten varovaisuus on tarpeen.

Yksittäisiä sopimuksia koskevat ehdot

Pykälä ◯ (Yksittäisen sopimuksen solmiminen)
⒈ Yksittäinen sopimus syntyy, kun A lähettää B:lle tilauslomakkeen, jossa on mainittu tilauspäivä, työn nimi, työn sisältö, määrä, hinta, suoritusaika ja muut tarvittavat tiedot, ja B lähettää A:lle tilauspyynnön vastauksen, jonka A on vastaanottanut.
⒉ Edellä mainittu tilauslomake ja tilauspyynnön vastaus voidaan korvata sähköpostilla tai faksilla.

Yksittäisissä sopimuksissa on tärkeää selventää työpyynnön sisältö ja milloin yksittäinen sopimus tulee voimaan. Tätä varten on hyvä, että A ja B sopivat etukäteen tilauslomakkeen ja tilauspyynnön vastauksen muodosta, jotta mitään tarvittavia kohtia ei jää puuttumaan.

Yllä olevassa esimerkissä on yksi ongelma. Se on, että tilauslomakkeen vastausaikaa ei ole määritelty. Jos tätä ei määritellä, vastuu siitä, jos A, joka on tilaaja, ei ehdi suorittaa työtä määräajassa, jää epäselväksi.

Siksi voitaisiin harkita seuraavanlaista lauseketta lisättäväksi ensimmäisen kohdan loppuun, jotta vastausaika olisi selvä.

“Kuitenkin, jos B ei vastaa A:lle ○○ työpäivän kuluessa tilauslomakkeen lähettämisestä, katsotaan, että kyseinen tilauslomake koskeva yksittäinen sopimus on solmittu.”

Säännökset tehtävien uudelleen ulkoistamisesta

Pykälä ◯ (Uudelleen ulkoistaminen)
⒈ B-osapuoli voi ulkoistaa kaikki tai osan tämän sopimuksen tai erillisen sopimuksen mukaisista tehtävistä kolmannelle osapuolelle ilman A-osapuolen etukäteistä suostumusta.
⒉ Jos B-osapuoli ulkoistaa tehtäviä edellä mainitulla tavalla, B-osapuolen on varmistettava, että uudelleen ulkoistamisen kohteena oleva taho noudattaa tämän sopimuksen ja erillisen sopimuksen mukaisia velvoitteita. Huomautettakoon, että vaikka B-osapuoli ulkoistaisi tehtäviä, se ei vapauta B-osapuolta sen vastuusta tämän sopimuksen ja erillisen sopimuksen mukaisesti.

Uudelleen ulkoistamisessa keskeistä on, vaaditaanko A-osapuolen etukäteistä suostumusta vai ei. Edellä mainitussa esimerkissä etukäteistä suostumusta ei vaadita, mutta tehtävän luonteesta riippuen etukäteisen suostumuksen vaatiminen voi olla mahdollista.

Toinen keskeinen seikka on, että kolmannelle osapuolelle asetetaan tämän sopimuksen ja erillisen sopimuksen mukaiset B-osapuolen kanssa samanarvoiset velvoitteet. Tämä on kuitenkin vain A- ja B-osapuolten välinen sopimus, eikä A-osapuoli voi vaatia vahingonkorvausta sopimusrikkomuksen perusteella kolmannelta osapuolelta, joka ei ole tämän sopimuksen osapuoli.

Huomautettakoon, että tällaisen riskin välttämiseksi,

“B-osapuoli kantaa kaiken vastuun uudelleen ulkoistamisen kohteen toimista”

voidaan lisätä lauseke ensimmäisen kohdan loppuun.

Salassapitosopimuksen ehdot

Pykälä ◯ (Salassapito)
⒈ A ja B eivät saa käyttää tätä sopimusta ja erillistä sopimusta perustana saatuja tietoja (jäljempänä “luottamukselliset tiedot”), jotka on ilmoitettu olevan luottamuksellisia, muuhun tarkoitukseen kuin tämän sopimuksen ja erillisen sopimuksen tarkoitukseen, eivätkä saa paljastaa tai vuotaa niitä kolmansille osapuolille ilman toisen osapuolen etukäteistä kirjallista suostumusta.

Salassapitosopimuksen tärkein osa on “mikä katsotaan salaiseksi”, ja tässä se määritellään “tiedoksi, joka on ilmoitettu olevan salainen”. Kuitenkin, suullisesti tai näytöllä annetut tiedot eivät jää todisteeksi, joten on vaikea väittää, että salassapitovelvollisuuden rikkominen on tapahtunut, jos näitä tietoja on vuotanut.

Joten, jotta voitaisiin määrittää suullisesti tai muulla tavoin tallentamattomat luottamukselliset tiedot, on hyvä lisätä seuraava lauseke luottamuksellisten tietojen lisäykseksi:

“Tiedot, jotka on annettu suullisesti tai näytöllä, ja jotka on ilmoitettu olevan luottamuksellisia paljastettaessa, ja joiden luottamuksellisuus ja sisältö on ilmoitettu kirjallisesti toiselle osapuolelle ○ päivän kuluessa.”

Lisätietoja salassapitosopimuksen ehdoista löydät seuraavasta artikkelista:

https://monolith.law/corporate/checkpoints-nondisclosure-agreement[ja]

Sopimuksen voimassaoloaika ja uusimista koskevat ehdot

Pykälä ◯ (Voimassaoloaika)
⒈ Tämän sopimuksen voimassaoloaika on ○○. päivästä ○○. kuuta ○○. vuotta (Gregoriaaninen kalenteri) ○○. päivään ○○. kuuta ○○. vuotta (Gregoriaaninen kalenteri). Kuitenkin, jos kumpikaan osapuoli ei ilmoita haluavansa olla uusimatta sopimusta kolme kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä, sopimusta jatketaan automaattisesti yhdellä vuodella, ja sama menettely toistetaan jatkossa.
⒉ Vaikka tämä sopimus päättyisi, jos yksittäisiä sopimuksia, jotka on tehty tämän sopimuksen voimassaoloaikana, on edelleen voimassa, tämän sopimuksen ehdot soveltuvat edelleen näihin yksittäisiin sopimuksiin.

Voimassaoloaikaa koskevan pykälän keskeinen seikka on, uusiutuuko sopimus automaattisesti vai ei, ja jos se uusiutuu automaattisesti, onko sopimuksen päättämistapa selkeästi määritelty.

Edellä mainitussa tapauksessa mahdollinen ongelma on se, että sopimuksen uusimatta jättämistä koskevan ilmoituksen tekemistapa ei ole selkeästi määritelty.

Siksi, koska suullisesti tehty ilmoitus ei jätä todisteita, voi syntyä ongelmia siitä, onko ilmoitus tehty kolme kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. On siis suositeltavaa määritellä ilmoituksen tekemistapa, kuten “ilmoitus tehdään kirjallisesti tai sähköpostitse”.

Lisäksi on tilanteita, joissa on hyvä jatkaa salassapitovelvollisuutta ja vahingonkorvausta koskevia ehtoja sopimuskauden päättymisen jälkeen.

Tässä tapauksessa voit määritellä ehdot yksittäisissä pykälissä, kuten mallissa, tai voit luoda erillisen “jatkuvuutta koskevan pykälän”, jossa luetellaan kaikki asiaankuuluvat pykälät.

Vahingonkorvausta koskevat ehdot

Pykälä ◯ (Vahingonkorvaus)
B:n on korvattava A:lle todelliset, tavalliset ja suorat vahingot, jotka A on kärsinyt B:n tämän sopimuksen ja erillisen sopimuksen mukaisen tehtävän suorittamatta jättämisen tai suorittamisen seurauksena. Kuitenkin korvauksen määrä ei saa ylittää summaa, jonka A on maksanut B:lle kyseisestä tehtävästä.

Vahingonkorvausta koskeva ehto on aina sisällytettävä, mutta jos sopimuksen sisällön perusteella molemmat osapuolet voivat kärsiä vahinkoa, on tarpeen määritellä molempien osapuolten vahingonkorvausvelvollisuudet.

Yllä olevassa esimerkissä määritellään vain B:n vahingonkorvausvelvollisuus A:ta kohtaan, mutta kuten aiemmin mainitussa “salassapitovelvollisuudessa”, myös B voi kärsiä vahinkoa tämän sopimuksen rikkomisen seurauksena.

Hyvä tapa käsitellä tätä on määritellä ensimmäisessä kohdassa A:n tai B:n vahingonkorvausvelvollisuus, jos he rikkovat tämän sopimuksen tai erillisen sopimuksen, ja toisessa kohdassa määritellä B:n vahingonkorvausvelvollisuus A:ta kohtaan, kuten esimerkissä. Kuitenkin, jos yllä oleva ehto jätetään sellaisenaan, B:n korvausvastuu voi olla liian laaja, joten seuraavanlainen soveltamispoikkeusta koskeva lisäehto voidaan harkita.

“Kuitenkin, tätä ei sovelleta, jos B on tahallisesti tai törkeästi laiminlyönyt velvollisuutensa.”

Perussopimusten ja erityissopimusten verotuksellinen käsittely

On tärkeää huomata, että perussopimusten ja erityissopimusten käsittely leimaverolain (Japanin leimavero) mukaan eroaa toisistaan.

Perussopimukset, jotka koskevat jatkuvaa kaupankäyntiä tietyn kumppanin kanssa yli kolmen kuukauden ajan, kuuluvat leimaverolain 7. artiklan mukaisiin asiakirjoihin, joten jokaisesta sopimuksesta on maksettava 4 000 jenin suuruinen tulovero.

Toisaalta, erityissopimukset ovat urakkasopimuksia ja kuuluvat siten leimaverolain 2. artiklan mukaisiin asiakirjoihin, joten niistä on maksettava leimavero urakkahinnan mukaan.

Jos sopimukseen ei liitetä tuloveroa, määrätään kaksinkertainen laiminlyöntivero, ja sama määrä laiminlyöntiveroa määrätään myös, jos leimaa ei ole leimattu. Siksi on harkittava myös leimaveron kustannusten määrittämistä perussopimuksessa.

Yhteenveto

Olemme selittäneet mainoskaupan perussopimuksen roolia ja suhdetta yksittäisiin sopimuksiin sekä muita perustietoja, sekä tärkeitä tarkistuskohtia välttääksemme ongelmia sopimusosapuolen kanssa.

Internetin ja muiden uusien medioiden käyttö mainosvälineinä tarjoaa suuria mahdollisuuksia, mutta sopimuksen sisällöstä riippuen se voi myös sisältää suuria riskejä.

Suosittelemme konsultoimaan asiantuntevan lakitoimiston kanssa ja pyytämään neuvoja monimuotoisen mainoskaupan onnistumiseksi.

Lisäksi, Internet-mainostoimiston sopimuksesta on yksityiskohtainen kuvaus seuraavassa artikkelissa.

https://monolith.law/corporate/explanation-of-internet-advertising-agency-contract[ja]

Sopimusten laadinta ja tarkastus Monolis-lakitoimistossa

Monolis-lakitoimisto on IT-, internet- ja liiketoimintaosaamiseen erikoistunut lakitoimisto, joka tarjoaa laajan valikoiman palveluita, kuten erilaisten sopimusten laadinnan ja tarkastuksen. Palvelumme eivät rajoitu vain mainonnan perussopimuksiin, vaan tarjoamme näitä palveluita asiakkaillemme ja neuvonantajayrityksillemme. Lisätietoja palveluistamme löydät alla olevasta linkistä.

Managing Attorney: Toki Kawase

The Editor in Chief: Managing Attorney: Toki Kawase

An expert in IT-related legal affairs in Japan who established MONOLITH LAW OFFICE and serves as its managing attorney. Formerly an IT engineer, he has been involved in the management of IT companies. Served as legal counsel to more than 100 companies, ranging from top-tier organizations to seed-stage Startups.

TOPへ戻る