Mikä on luvattoman videon uudelleenjulkaisun oikeudellinen ongelma? Selitämme oikeudenkäyntipäätöksen, joka koskee oikeuden loukkaamista.

Nykyään kuka tahansa voi helposti ladata videoita käyttämällä esimerkiksi YouTubea tai Instagramin tarinoita. Kuitenkin, tällaisilla videoilla tekijänoikeudet kuuluvat periaatteessa henkilölle, joka on ladannut videon, ja videolla esiintyvillä henkilöillä on oikeus omaan kuvaansa (Japanin tekijänoikeuslaki).

Tästä syystä, toisen henkilön lataaman videon luvaton julkaiseminen sosiaalisessa mediassa tai keskustelupalstoilla voi olla laitonta. Tässä yhteydessä selitämme, miten luvaton videon julkaiseminen voi loukata oikeutta omaan kuvaan, ottaen esimerkkejä viimeisimmistä oikeustapauksista.

Videojen luvattomasta uudelleenjulkaisusta oikeustapauksissa

Viimeaikaisena oikeustapauksena on esimerkki, jossa Instagram-tarinassa julkaistun videon luvaton uudelleenjulkaisu toisella keskustelufoorumilla herätti kysymyksen, loukkaako se henkilön oikeutta omakuvaansa.

Eräs pariskunta julkaisi Instagram-tarinassa videon, jossa he olivat yhdessä syömässä.

Videossa, jonka mies kuvasi ja jossa nainen esiintyi, joku otti kuvakaappauksen ja julkaisi sen myöhemmin anonyymilla keskustelufoorumilla.

Tokion alioikeus antoi päätöksen 24. syyskuuta 2020 (Reiwa 2)

Instagram-tarinassa julkaistun videon luvaton uudelleenjulkaisu toisella anonyymilla keskustelufoorumilla loukkaa videossa esiintyvän henkilön oikeutta omakuvaansa

Tämä oli oikeuden päätös.

Tämä oikeudenkäynti oli alun perin tarkoitettu vaatimaan internetpalveluntarjoajaa paljastamaan henkilö, joka oli uudelleenjulkaisut videon luvatta. Tätä kutsutaan “lähettäjän tietojen paljastamispyynnöksi”. Ennen kuin päätettiin, pitäisikö palveluntarjoajan paljastaa lähettäjän tiedot, tutkittiin videon luvattoman uudelleenjulkaisun laittomuus.

Tässä päätöksessä oikeus ensin esitti seuraavat vaatimukset henkilön oikeuden omakuvaansa loukkaamisen toteutumiselle, jotka ovat samat kuin aiemmissa oikeustapauksissa.

Henkilön kuva on henkilökohtaisuuden symboli, joten kyseisellä henkilöllä on oikeus olla tulematta mielivaltaisesti hyödynnetyksi. Jos henkilön sosiaalinen asema, toiminta, kuvaamiseen liittyvät olosuhteet, kuvan käytön tarkoitus, tapa ja tarve otetaan huomioon kokonaisuudessaan ja jos henkilön henkilökohtaisen edun loukkaus ylittää yhteiskunnallisen elämän sietokyvyn rajat, kuvan käyttö loukkaa henkilön oikeutta omakuvaansa ja on laitonta rikosoikeuden mukaan.

Tokion alioikeuden päätös 24. syyskuuta 2020

Päätöksen esittämä kriteeri henkilön oikeuden omakuvaansa loukkaamisen toteutumiselle on peräisin kuuluisasta tapauksesta nimeltä Kioton prefektuurin opiskelijaliiton tapaus (korkeimman oikeuden päätös 24. joulukuuta 1969).

Kun tarkastellaan tässä esitettyä kriteeriä, voidaan todeta, että kaikki toisen henkilön kuvaamista sisältävän videon luvaton uudelleenjulkaisu ei ole laitonta.

Kyse on siitä, että henkilön oikeuden omakuvaansa loukkaamisen toteutuminen arvioidaan ottaen huomioon kuvaamisen olosuhteet, tarkoitus, tapa ja tarve.

Henkilön oikeuden omakuvaansa loukkaamisen vaatimuksista on yksityiskohtainen selitys seuraavassa artikkelissa.

https://monolith.law/reputation/portraitrights-onthe-internet[ja]

Tässä päätöksessä oikeus päätyi siihen, että videon luvaton uudelleenjulkaisu loukkaa henkilön oikeutta omakuvaansa, kiinnittäen huomiota seuraaviin tosiseikkoihin:

1. Kyseinen video julkaistiin Instagram-tarinassa, joka on toiminto, jolla video tallennetaan 24 tunniksi, eikä sen jatkuvaa julkaisemista ollut tarkoitus tehdä
2. Videon kuvannut henkilö ei ollut antanut lupaa kuvansa käyttöön henkilölle, joka uudelleenjulkaisi videon
3. Videon kuvannut henkilö oli yksityishenkilö, ja kyseinen kuva oli video, jonka henkilön aviomies oli kuvannut pariskunnan yksityiselämästä
4. Kyseinen kuva oli kopioidut ja lähetetty yleisölle loukkaamalla kuvaajan tekijänoikeuksia

Videoiden jakelu Instagramin tarinaominaisuuden kautta

Edellä mainittu 1. tosiseikka on keskeinen kohta tässä tapauksessa. On mahdollista, että videot, jotka on jaettu verkossa, ovat antaneet hiljaisen suostumuksen siihen, että ne tulevat monien ihmisten nähtäväksi internetissä. Itse asiassa, tässä tuomiossa myös vastaaja väitti näin.

Kuitenkin, tuomioistuin totesi, että

Koska kyseinen video on julkaistu poistettavaksi 24 tunnin kuluessa, kuvattu henkilö ei ole hyväksynyt sitä, että video siirretään toiselle sivustolle ja sitä katsotaan yli 24 tuntia monien ihmisten toimesta

ja teki tällaisen päätöksen.

Siksi, jos haluat väittää, että videon luvaton siirto on laitonta, on tärkeää väittää konkreettisesti tapauksesta riippuen, millä tarkoituksella video on julkaistu.

Instagramin tarinaominaisuuden kautta julkaistujen kuvien ja videoiden oikeuksista on yksityiskohtainen selitys seuraavassa artikkelissa.

https://monolith.law/reputation/instagram-stories-portrait-right[ja]

Kuvattavan henkilön yksityishenkilöllisyys

Yllä mainitun kohdan 3. osalta, yleisesti ottaen, jos kuvattava henkilö on poliitikko tai muu julkinen henkilö, hänen kuvansa julkaiseminen internetissä voidaan katsoa yleisen edun tai tarpeen vaatimaksi.

Sitä vastoin tässä tuomiossa kuvattavana henkilönä oli kuvaajan vaimo, joka on yksityishenkilö. Lisäksi videon sisältö oli vain yksi hetki pariskunnan ulkona syömisen aikana, joten sen luvaton julkaiseminen ei voida katsoa millään tavalla yleisen edun tai tarpeen vaatimaksi.

Videon luvaton uudelleenjulkaisu ja tekijänoikeudet

Edellä mainittu kohta 4 liittyy videon luvattomaan uudelleenjulkaisuun ja tekijänoikeuskysymyksiin. Tässä tuomiossa tunnustetaan paitsi kuvattavan henkilön oikeuksien loukkaus, myös videon kuvaajan tekijänoikeuksien loukkaus (kopiointioikeus ja yleisölle välittämisen oikeus).

Tässä tuomiossa todettiin, että

Videon luvaton uudelleenjulkaisu itsessään on tekijänoikeuksia loukkaava laiton toiminta, joten luvattomalle uudelleenjulkaisulle ei ole perusteltua syytä

Toisin sanoen, jos videon luvattomalla uudelleenjulkaisulla on uutisarvoa tai yleistä kiireellisyyttä, voidaan väittää, että toisen henkilön videon luvaton jakelu ilman hänen suostumustaan ei välttämättä loukkaa hänen oikeuksiaan.

Lisätietoja videon luvattoman uudelleenjulkaisun ja oikeuksien loukkaamisen välisestä suhteesta löytyy seuraavasta artikkelista:

https://monolith.law/corporate/unauthorized-reproduction-videos[ja]

Muita tapauksia, jotka voivat johtaa videon luvattomaan uudelleenjulkaisuun

Tässä artikkelissa käsitellyssä oikeustapauksessa Instagram-tarinassa julkaistu video oli uudelleenjulkaistu ilman lupaa. On olemassa myös muita tapauksia, joissa videon luvaton uudelleenjulkaisu voi helposti muodostua ongelmaksi. Näitä ovat esimerkiksi seuraavat:

Pelivideoiden luvaton uudelleenjulkaisu

Nykyään on yleistä, että pelin pelaamista striimataan esimerkiksi YouTubessa. Suosittujen striimaajien pelivideokanavilla on usein erittäin paljon tilaajia.

Tällaisten pelivideoiden oikeudellinen tilanne on usein monimutkainen. Itse peli, jota videolla pelataan, on pelin kehittäjän tai suunnittelijan tekijänoikeuden alainen. Lisäksi videolla näkyvän pelaajan ulkonäkö on suojattu henkilönkuvan käyttöoikeudella.

Tästä syystä toisen henkilön pelivideon lataaminen ilman lupaa toiselle sivustolle voi olla laitonta, kuten tässä artikkelissa käsitellyssä oikeustapauksessa.

Selostusvideoiden luvaton uudelleenjulkaisu

Lisäksi, samoin kuin pelivideoissa, myös suosittujen “selostusvideoiden” genre on altis samanlaisille ongelmille. Selostusvideoissa voidaan selittää esimerkiksi kodinkoneiden tai tietokoneiden käyttöä, mutta niissä voidaan myös käsitellä taloutta tai uutisia. Sisältö vaihtelee suuresti.

Koska selostusvideoissa esiintyjä näkyy usein, sen luvaton uudelleenjulkaisu toisella sivustolla voi johtaa henkilönkuvan käyttöoikeuden loukkaukseen.

Yhteenveto

Jos videon luvaton uudelleenjulkaisu muodostuu laittomaksi esimerkiksi henkilönkuvan käyttöoikeuden loukkauksen vuoksi, uhri voi vaatia videon poistamista luvattomasti uudelleenjulkaisseelta sivustolta. Tämän vaatimuksen edellytyksenä on, että jos henkilö, joka on uudelleenjulkaissut videon luvatta, on nimetön, on tarpeen tunnistaa luvaton uudelleenjulkaisija.

Luvattoman uudelleenjulkaisijan tunnistamiseksi on tarpeen pyytää sopimustietojen paljastamista internetpalveluntarjoajalta, jota uudelleenjulkaisija käytti videon lähettämiseen. Kuitenkin, koska palveluntarjoaja saattaa poistaa logit, jotka ovat tarpeen tämän paljastamisen kannalta, 3 kuukauden ja 1 vuoden lyhyessä ajassa, tietojen paljastamisella on aikaraja. Jos olet joutunut uhriksi, suosittelemme ottamaan yhteyttä mahdollisimman pian asianajajaan, jolla on erikoisosaamista tällä alalla.