Mikä on 'harkinnanvarainen työaikajärjestelmä'? Onko se sovellettavissa ohjelmoijille?

Viime vuosina työelämän uudistaminen on ollut suurennuslasin alla, ja erilaiset työskentelytavat, kuten etätyö ja kotona työskentely, ovat saaneet paljon huomiota. Yksi näistä erilaisista työskentelytavoista on niin sanottu harkinnanvarainen työaika. Monet ovat ehkä kuulleet tästä termistä, mutta kaikki eivät välttämättä ymmärrä sen merkitystä kunnolla. Tässä artikkelissa selitämme ensin, mitä harkinnanvarainen työaika tarkoittaa. Sen jälkeen käsittelemme, soveltuuko harkinnanvarainen työaika ohjelmoijille.

Mikä on harkinnanvarainen työaikajärjestelmä?

Harkinnanvaraisessa työaikajärjestelmässä on kaksi tyyppiä: erikoisammattien harkinnanvarainen työaikajärjestelmä ja suunnittelutyön harkinnanvarainen työaikajärjestelmä. Erikoisammattien harkinnanvarainen työaikajärjestelmä tarkoittaa järjestelmää, jossa “työntekijän on annettava suuri määrä harkintavaltaa työn suorittamisen keinojen, menetelmien ja ajanjakoa koskevissa asioissa työn luonteen vuoksi. Tämä koskee tehtäviä, jotka on määritelty työ- ja sosiaaliministeriön asetuksessa ja ilmoituksessa, ja jos työntekijä todella tekee tätä työtä, häntä pidetään työskennelleen etukäteen sovitun ajan.”

Toisaalta, suunnittelutyön harkinnanvarainen työaikajärjestelmä tarkoittaa järjestelmää, jossa “työntekijöille, jotka tekevät tiettyjä tehtäviä yrityksen eri osastoilla, annetaan harkintavaltaa työn suorittamisen keinojen ja ajanjaon päätöksissä, ja tuloksia painotetaan enemmän työn tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi”. Ohjelmoijien osalta erikoisammattien harkinnanvarainen työaikajärjestelmä on ongelmallinen, joten alla selitetään erikoisammattien harkinnanvarainen työaikajärjestelmä.

Erikoisammattien harkinnanvarainen työaikajärjestelmä on määritelty Japanin työstandardilain (Japanese Labor Standards Act) 38 artiklan 3 kohdan 1 alakohdassa 1, joka määrittelee sen järjestelmäksi, jossa “työntekijän on annettava suuri määrä harkintavaltaa työn suorittamisen keinojen, menetelmien ja ajanjakoa koskevissa asioissa työn luonteen vuoksi. Tämä koskee tehtäviä, jotka on määritelty työ- ja sosiaaliministeriön asetuksessa ja ilmoituksessa, ja jos työntekijä todella tekee tätä työtä, häntä pidetään työskennelleen etukäteen sovitun ajan.”
※Viite (Japanin työ- ja sosiaaliministeriön verkkosivut) https://www.mhlw.go.jp/general/seido/roudou/senmon/index.html

https://monolith.law/corporate/checkpoints-of-employment-agreement[ja]

Mikä on harkinnanvaraisen työajan järjestelmän kohde?

Erityisammattien harkinnanvaraisen työajan järjestelmän kohde on määritelty Japanin terveys-, työ- ja hyvinvointiministeriön asetuksessa (Japanin työstandardilain täytäntöönpanosäännöt) ja ministeriön ilmoituksessa.
Ministeriön asetuksessa ja ilmoituksessa on määritelty seuraavat 19 tehtävää:

（１）Uusien tuotteiden tai teknologioiden tutkimus- ja kehitystyö tai humanististen tai luonnontieteiden tutkimus
（２）Tietojärjestelmien (järjestelmät, jotka koostuvat useista elementeistä ja jotka on suunniteltu tietojen käsittelyyn tietokoneella, ja jotka muodostavat perustan ohjelmoinnille) analysointi tai suunnittelu
（３）Uutisten kerääminen tai muokkaaminen sanomalehti- tai kustannusliiketoiminnassa tai uutisten kerääminen tai muokkaaminen radiolähetysohjelmien, kaapeli-TV-lähetysten tai kaapeli-TV-lähetysten tuotantoa varten
（４）Uusien suunnitelmien kehittäminen vaatteille, sisustukselle, teollisuustuotteille, mainoksille jne.
（５）Tuottajan tai ohjaajan tehtävät radiolähetys-, elokuva- jne. tuotannossa
（６）Tekstien kehittäminen mainoksille, markkinoinnille jne., jotka liittyvät tuotteiden sisältöön, ominaisuuksiin jne. (ns. copywriterin tehtävät)
（７）Ongelmien tunnistaminen tai menetelmien kehittäminen tietojärjestelmien hyödyntämiseksi liiketoiminnan johtamisessa (ns. järjestelmäkonsultin tehtävät)
（８）Valaistuslaitteiden, huonekalujen jne. sijoitteluun liittyvien suunnitelmien, ilmaisujen tai neuvojen kehittäminen rakennuksissa (ns. sisustussuunnittelijan tehtävät)
（９）Peliohjelmistojen luominen
（１０）Arvopaperimarkkinoiden trendien tai arvopapereiden arvon analysointi, arviointi tai siihen perustuvan sijoitusneuvonnan antaminen (ns. arvopaperianalyytikon tehtävät)
（１１）Rahoitustuotteiden kehittäminen käyttäen rahoitustekniikan tietämystä
（１２）Professorin tutkimustehtävät yliopistoissa, jotka on määritelty Japanin koulutuslaissa (1947 laki nro 26) (pääasiassa tutkimukseen osallistuvat)
（１３）Sertifioitujen tilintarkastajien tehtävät
（１４）Asianajajien tehtävät
（１５）Arkkitehtien (ensimmäisen ja toisen luokan arkkitehdit sekä puurakennusarkkitehdit) tehtävät
（１６）Kiinteistöarvioijien tehtävät
（１７）Patenttiasiamiesten tehtävät
（１８）Veroneuvojien tehtävät
（１９）Pienten ja keskisuurten yritysten konsulttien tehtävät

(Lähde: Japanin terveys-, työ- ja hyvinvointiministeriön verkkosivut: https://www.mhlw.go.jp/general/seido/roudou/senmon/index.html[ja])

Näitä 19 tehtävää vaaditaan erityistä asiantuntemusta ja työntekijöiden harkintavaltaa, minkä vuoksi ne on erityisesti määritelty.

Onko mahdollista soveltaa ohjelmoijille harkinnanvaraisen työajan järjestelmää?

Yllä olemme selittäneet, mihin tehtäviin erikoisammattien harkinnanvarainen työaika soveltuu, mutta sisältyykö ohjelmoijat näihin tehtäviin?
Seuraavassa selitämme, sisältyvätkö ohjelmoijat erikoisammattien harkinnanvaraisen työajan soveltamisalaan.

Kyseenalaiset tehtävät

Ohjelmoija tarkoittaa henkilöä tai ammattia, joka luo ohjelmia. Ohjelmoijan pääasialliset työtehtävät ovat luoda lähdekoodia ohjelmointikielellä ohjelmistosuunnitelman perusteella. Tämän ohjelmoijan työtehtävän perusteella, onko erikoisammattien harkinnanvarainen työaika sovellettavissa ohjelmoijaan, riippuu siitä, voidaanko ohjelmoijan työtä pitää “tietojenkäsittelyjärjestelmän (järjestelmä, joka koostuu useista elementeistä ja jonka tarkoituksena on suorittaa tietojenkäsittelyä tietokoneella ja joka on ohjelmoinnin suunnittelun perusta) analysointi- tai suunnittelutehtävänä”.

Tiedonkäsittelyjärjestelmän analysoinnin tai suunnittelun merkitys

“Tiedonkäsittelyjärjestelmän analysointi tai suunnittelu” -termiä käytettäessä ei ole selvää, mitä tarkkoja tehtäviä se tarkoittaa. Siksi Tokion työsuojeluvirasto on julkaissut asiakirjan nimeltä “Erikoisammattien harkinnanvaraisen työajan järjestelmän asianmukainen käyttöönotto[ja]“, jossa selitetään tarkemmin, mitä nämä tehtävät pitävät sisällään.

Mitä “tiedonkäsittelyjärjestelmä” tarkoittaa

“Erikoisammattien harkinnanvaraisen työajan järjestelmän asianmukainen käyttöönotto” -asiakirjassa “tiedonkäsittelyjärjestelmä” määritellään järjestelmäksi, joka koostuu tietokoneen laitteistosta, ohjelmistosta, viestintäverkosta ja tietojenkäsittelyohjelmista, ja jonka tarkoituksena on tiedon järjestäminen, käsittely, tallennus ja haku.

Ensinnäkin, jotta voidaan puhua tiedonkäsittelyjärjestelmästä, sen tulee ① olla tarkoitettu tiedon järjestämiseen, käsittelyyn, tallentamiseen ja hakemiseen. Seuraavaksi, sen tulee koostua tietokoneen laitteistosta, ohjelmistosta, viestintäverkosta ja tietojenkäsittelyohjelmista.

Mitä “tiedonkäsittelyjärjestelmän analysointi tai suunnittelu” tarkoittaa

Seuraavaksi, “tiedonkäsittelyjärjestelmän analysointi tai suunnittelu” tarkoittaa tehtäviä, jotka liittyvät ⅰ) tarpeiden ymmärtämiseen, käyttäjien tehtävien analysointiin ja parhaan tehtävänkäsittelymenetelmän valintaan sekä tähän menetelmään sopivan laitteen valintaan, ⅱ) syöttö- ja tulostussuunnitteluun, käsittelyprosessin suunnitteluun, sovellusjärjestelmän suunnitteluun, laitteiston yksityiskohtien määrittämiseen ja ohjelmiston valintaan, ja ⅲ) järjestelmän arviointiin sen käyttöönoton jälkeen, ongelmien havaitsemiseen ja niiden ratkaisemiseen. “Tiedonkäsittelyjärjestelmän analysointi tai suunnittelu” ei sisällä ohjelmistosuunnittelijoita tai -kehittäjiä. Tästä voidaan päätellä, että yleiset ohjelmoijat eivät kuulu harkinnanvaraisen työajan järjestelmän piiriin.

Tapaus, jossa päätettiin, sovelletaanko ohjelmoijille harkinnanvaraisen työajan järjestelmää

On olemassa tapaus, jossa päätettiin, sovelletaanko ohjelmoijille harkinnanvaraisen työajan järjestelmää, nimeltään ADD-tapaus (Kyoton alioikeuden päätös 31.10.2011 (Heisei 23), työoikeuden tapaus 1041, sivu 49). Esittelen, millainen tämä tapaus on.

Tapahtumien yleiskuva

Ensinnäkin, X on työskennellyt tietokonealan yrityksessä Y järjestelmäinsinöörinä sen perustamisesta lähtien toukokuussa 2001 (Heisei 13). Hän työskenteli Y:ssä harkinnanvaraisen työajan järjestelmän alaisena, jossa oletettiin työpäivän pituudeksi 8 tuntia. Myöhemmin, syyskuusta 2008 (Heisei 20) lähtien, X:n ja hänen tiiminsä tekemien virheiden vuoksi räätälöintitehtävissä ilmeni useita ongelmia. Helmikuussa 2009 (Heisei 21) X:lle diagnosoitiin masennus, ja hän erosi Y:stä maaliskuussa samana vuonna. Y haastoi X:n oikeuteen, koska se oli kärsinyt vahinkoa, koska X ei ollut suorittanut tehtäviään asianmukaisesti tai noudattanut asiakkaan kanssa sovittuja sääntöjä, ja vaati 20,34 miljoonan jenin korvauksia. Vastauksena tähän, X haastoi Y:n oikeuteen vaatien maksamattomia ylityökorvauksia, viivästyskorvauksia, lisämaksuja ja korvauksia turvallisuusvelvoitteiden rikkomisesta.

Tämän artikkelin kannalta merkittävät kiistakohdat

Tässä tapauksessa on useita kiistakysymyksiä, mutta tämän artikkelin kannalta merkittävä on “ammattimaisen harkinnanvaraisen työajan järjestelmän soveltaminen (kiistakysymys 2)”. Toisin sanoen, kiistakysymyksenä oli, sisältyikö X:n suorittama tehtävä “tietojärjestelmän analysointiin tai suunnitteluun”, joka on ammattimaisen harkinnanvaraisen työajan järjestelmän soveltamisala.

Tuomioistuimen päätös

ADD-tapauksessa tuomioistuin totesi, että “ei voida todeta, että X:n suorittama tehtävä oli ‘tietojärjestelmän analysointi tai suunnittelu’, joka mainitaan työnormilain 38 artiklan 3 kohdassa ja samaa lakia koskevan täytäntöönpanosäännön 24 artiklan 2 kohdan 2 alakohdassa 2, eikä voida hyväksyä, että ammattimaisen harkinnanvaraisen työajan järjestelmän soveltamisen edellytykset täyttyvät.”

Ensinnäkin, se, täyttääkö tehtävä edellä mainitun soveltamisalan, ei määräydy muodollisesti, vaan objektiivisesti katsottuna tehtävän on oltava sellainen, että “tehtävän luonteen vuoksi sen suorittamisen menetelmä on suurelta osin jätettävä työntekijän harkintaan, koska työnantajan on vaikea antaa konkreettisia ohjeita tehtävän suorittamisen keinoista ja ajanjakamisesta” (työnormilain 38 artiklan 3 kohdan 1 alakohdan 1 mukaan).

ADD-tapauksessa tuomioistuin totesi, että “kuten F-yrityksen [yritys, joka oli antanut tehtävän Y:lle] osastonjohtaja A on todennut, X:n ja muiden Y:n työntekijöiden suorittama työ oli osa G-ohjelmiston järjestelmää ja perustui F-yrityksen ohjeisiin, ja se oli valmistuttava 1-2 viikon kuluessa (kiireellisissä tapauksissa seuraavana päivänä tai 2-3 päivän kuluessa). Tämä osoittaa, että tehtävän suorittamisessa ei ollut paljon harkintavaltaa.”

Toisin sanoen, ADD-tapauksessa tuomioistuin päätti, että X:n suorittama tehtävä ei ollut harkinnanvarainen ja että ammattimaisen harkinnanvaraisen työajan järjestelmää ei voitu soveltaa X:ään. Tämän seurauksena tunnustettiin noin 6 miljoonan jenin maksamattomat ylityökorvaukset.

Yhteenveto

Olemme selittäneet yllä erikoisammattien harkinnanvaraisen työjärjestelmän yleiskatsauksen ja sen, sovelletaanko ohjelmoijille harkinnanvaraista työjärjestelmää. Kuten tässä artikkelissa selitimme, ohjelmoijien on täytettävä tiukat vaatimukset, jotta heille voidaan soveltaa erikoisammattien harkinnanvaraista työjärjestelmää. Ohjelmoijien, joille sovelletaan harkinnanvaraista työjärjestelmää, on tarkistettava huolellisesti, täyttävätkö he todella harkinnanvaraisen työjärjestelmän soveltamisen vaatimukset. Lisäksi yritysten edustajien, jotka soveltavat ohjelmoijille harkinnanvaraista työjärjestelmää tai harkitsevat sen soveltamista, on varmistettava huolellisesti, voidaanko harkinnanvaraista työjärjestelmää todella soveltaa. Nämä päätökset vaativat asiantuntijan arviointia, joten on suositeltavaa konsultoida asiantuntijaa, kuten asianajajaa.