Selitämme alihankintalain soveltamista järjestelmäkehitykseen ja rangaistuksia rikkomisesta

IT-alalla on yleistä, että järjestelmänkehittäjä ulkoistaa kehitystyön toiselle kehittäjälle solmimalla palvelusopimuksen.

Sopimusta tehdessä on olemassa laki, jonka erityisesti pääurakoitsijan tulisi tarkistaa.
Se on Japanin alihankintalaki (Laki alihankintamaksujen viivästymisen estämisestä).
Alihankintalaki on laki, joka määrittelee pääurakoitsijan velvollisuudet, kielletyt toimet ja rangaistukset tavoitteenaan alihankintasopimusten reiluuden varmistaminen ja alihankkijoiden etujen suojeleminen.

Jos haluat tietää lisää alihankintalaista, katso alla oleva artikkeli toimistossamme.

https://monolith.law/corporate/system-development-difference-subcontract-decision[ja]

Miten alihankintalaki soveltuu, kun yritykset ulkoistavat IT-projekteja toisilleen?
Ja mitä seuraamuksia on alihankintalain rikkomisesta?

Tässä artikkelissa tarkastelemme yksityiskohtaisesti ‘järjestelmän kehittämisen ja ylläpidon’ sekä ‘konsultointiraportoinnin’, jotka ovat yleisiä käytäntöjä IT-alalla, käyttäen niitä esimerkkeinä palvelusopimuksista.

Miten alihankintalain soveltamiskohteet määritellään?

Alihankintalaki (Japanin alihankintalaki) on laki, joka on laadittu alihankintasopimusten reiluuden ja alihankkijoiden etujen suojelemiseksi. Se määrittelee pääurakoitsijan velvollisuudet, kielletyt toimet ja sanktiot.

Kun alihankintalaki tulee sovellettavaksi, alihankkijat saavat vahvan suojan, kun taas pääurakoitsijat joutuvat noudattamaan tiukkoja sääntöjä.

Huomaa, että sopimuksen luonteen, olipa kyseessä sitten urakkasopimus tai lähes toimeksiantosopimus, mukaan lukien yllä mainitut, tulee olla alihankintalain soveltamisalaan kuuluva.

Kuitenkaan kaikki transaktiot eivät kuulu alihankintalain soveltamisalaan.

Alihankintalaki määrittelee alihankintasopimusten soveltamisalan, joka perustuu sekä transaktioiden sisältöön että pääoman luokitteluun. Seuraavassa selitetään transaktioiden sisältöä ja pääoman luokittelua.

Pääoman luokittelu

Japanilaisessa alihankintalaissa (‘Japanese Shitauke Law’) määritellään pääoman luokittelu pää- ja alihankkijan välillä kaupan sisällön mukaan.

Tämä pääoman luokittelu sisältää neljä erilaista mallia, ja tietyt kaupat, jotka sopivat näihin malleihin, kuuluvat alihankintalain soveltamisalaan.

Malli ①: Pääliiketoimijan pääoma on yli 300 miljoonaa jeniä ja alihankkijan pääoma on 300 miljoonaa jeniä tai vähemmän
Malli ②: Pääliiketoimijan pääoma on 10 miljoonaa – 300 miljoonaa jeniä ja alihankkijan pääoma on 10 miljoonaa jeniä tai vähemmän

Kaupat, jotka kuuluvat soveltamisalaan, ovat valmistus-, korjaus-, tietotuotteen luomis- (rajoittuen ohjelmien luomiseen) ja palveluntarjoamissopimukset (rajoittuen tietojenkäsittelyyn).

Järjestelmän kehittäminen ja käyttö kuuluvat tähän luokkaan.

Malli ③: Pääliiketoimijan pääoma on yli 50 miljoonaa jeniä ja alihankkijan pääoma on 50 miljoonaa jeniä tai vähemmän
Malli ④: Pääliiketoimijan pääoma on 10 miljoonaa – 50 miljoonaa jeniä ja alihankkijan pääoma on 10 miljoonaa jeniä tai vähemmän

Kaupat, jotka kuuluvat soveltamisalaan, ovat tietotuotteen luomis- (poislukien ohjelmien luominen) ja palveluntarjoamissopimukset (poislukien tietojenkäsittely).

Konsultointiraportit kuuluvat tähän luokkaan.

Kaupankäynnin sisältö

Alihankintalain (Japanin alihankintalaki) sääntelyn kohteena olevat kaupat voidaan karkeasti jakaa neljään luokkaan: ① valmistuksen alihankinta ② korjauspalveluiden alihankinta ③ tietotuotteen luomisen alihankinta ④ palvelun tarjoamisen alihankinta.

Järjestelmän kehitys ja käyttö

Järjestelmän kehitys ja käyttö kuuluvat todennäköisesti luokkiin ③ tietotuotteen luomisen alihankinta ja ④ palvelun tarjoamisen alihankinta. Selitämme kunkin määritelmän ja konkreettiset kaupankäynnin esimerkit.

Aloitetaan katsomalla ③ tietotuotteen luomisen alihankintaa. “Tietotuotteen luomisen alihankinta” on määritelty alihankintalaissa seuraavasti:

“Tietotuotteen luomisen alihankinta” tarkoittaa sitä, että yritys antaa toiselle yritykselle tehtäväksi koko tai osan tietotuotteen luomisesta, joka on yrityksen liiketoiminnan tarkoitus, tai että yritys antaa toiselle yritykselle tehtäväksi koko tai osan tietotuotteen luomisesta, jonka se luo liiketoiminnassaan.

Alihankintalaki 2 artikla 3 kohta https://elaws.e-gov.go.jp/document?lawid=331AC0000000120[ja]

Tietotuotteella tarkoitetaan ohjelmia (ohjelmistoja, järjestelmiä jne.), kuvia tai ääntä, äänitekniikkaa sisältäviä tuotteita (kuten televisio-ohjelmia tai elokuvia), tekstiä, kuvioita, symboleja sisältäviä tuotteita (kuten suunnittelua, raportteja jne.).

Tietotuotteen luomisen alihankinnassa on kolme erilaista tyyppiä:

・Yritys (pääyritys), joka myy tai lisensioi tietotuotteita toisille yrityksille, antaa toiselle yritykselle (alihankkijalle) tehtäväksi tietotuotteen luomisen.
Esimerkiksi, kun järjestelmänkehittäjä antaa toiselle yritykselle tehtäväksi kehittää käyntikorttien hallintajärjestelmän, jonka se tarjoaa käyttäjilleen, tai kun peliohjelmiston valmistaja ja myyjä antaa toiselle yritykselle tehtäväksi luoda peliohjelmiston, jonka se myy kuluttajille.

・Yritys (pääyritys), joka on saanut tehtäväkseen luoda tietotuotteen käyttäjältä (tilaajalta), antaa toiselle yritykselle (alihankkijalle) tehtäväksi tuotteen luomisen.
Esimerkiksi, kun järjestelmänkehittäjä antaa toiselle yritykselle tehtäväksi kehittää osan järjestelmästä, jonka se on saanut tehtäväkseen kehittää käyttäjältä.

・Yritys (pääyritys), joka luo tietotuotteen omaan käyttöönsä liiketoiminnassaan, antaa toiselle yritykselle (alihankkijalle) tehtäväksi tuotteen luomisen.
Esimerkiksi, kun verkkosivujen suunnittelija antaa toiselle yritykselle tehtäväksi kehittää osan omasta intranet-sivustostaan.

Seuraavaksi, ④ palvelun tarjoamisen alihankinnan määritelmä on seuraava:

“Palvelun tarjoamisen alihankinta” tarkoittaa sitä, että yritys antaa toiselle yritykselle tehtäväksi koko tai osan palvelun tarjoamisesta, joka on yrityksen liiketoiminnan tarkoitus (poikkeuksena rakennusalan yritykset, jotka antavat toiselle rakennusalan yritykselle tehtäväksi koko tai osan rakennustyöstä, jonka ne ovat saaneet tehtäväkseen).

Alihankintalaki 2 artikla 4 kohta https://elaws.e-gov.go.jp/document?lawid=331AC0000000120[ja]

Esimerkiksi, kun ohjelmistomyyjä antaa toiselle yritykselle tehtäväksi kyseisen ohjelmiston ylläpidon ja käytön, se kuuluu tähän luokkaan.

Konsultointiraportti

Koska konsultointiraportti kuuluu tietotuotteisiin (viittaus alihankintalain 2 artiklan 6 kohtaan 3), sen luomisen antaminen tehtäväksi kuuluu luokkaan ③ tietotuotteen luomisen alihankinta.

Alihankkijalain määrittelemät pääyrityksen velvollisuudet ja kielletyt toimet

Jos kyseinen kauppa kuuluu alihankkijalain soveltamisalaan, mitä velvollisuuksia pääyrityksellä on? Selitämme tämän yhdessä kiellettyjen toimien kanssa.

Velvollisuudet

Alihankkijalain mukaan pääyritykselle on asetettu seuraavat velvollisuudet:

・Velvollisuus toimittaa kirjallinen asiakirja, jossa on mainittu palvelun sisältö, maksu, maksuajankohta jne.
・Velvollisuus määritellä alihankintamaksun maksuajankohta
・Velvollisuus luoda ja säilyttää asiakirja, jossa on mainittu alihankkijan palvelut, palvelun vastaanottaminen, alihankintamaksun maksaminen jne.
・Velvollisuus maksaa viivästyskorko, jos maksua ei ole suoritettu määräajassa

Kielletyt toimet

Alihankkijalain mukaan pääyritykselle on asetettu seuraavat kielletyt toimet:

・Vastaanottamisen kieltäminen
・Alihankintamaksun vähentämisen kieltäminen
・Alihankintamaksun maksun viivästymisen kieltäminen
・Epäoikeudenmukaisen palautuksen kieltäminen
・Ostamisen alihintaan kieltäminen
・Tavaran ostamisen tai palvelun käytön pakottamisen kieltäminen
・Kostotoimenpiteiden kieltäminen
・Raaka-aineiden jne. hinnan ennenaikaisen maksamisen kieltäminen
・Alennuksen saamisen vaikeuttamisen kieltäminen
・Epäoikeudenmukaisen taloudellisen hyödyn tarjoamisen vaatimisen kieltäminen
・Epäoikeudenmukaisen palvelun sisällön muuttamisen tai uudelleen tekemisen kieltäminen

Lisätietoja on talous-, kauppa- ja teollisuusministeriön “Tietopalvelu- ja ohjelmistoalan alihankinnan oikeudenmukaisen kaupankäynnin edistämisen ohjeet[ja]” -dokumentissa.

Yllä mainittujen kiellettyjen toimien joukossa, alihankintamaksu ja palvelun sisältö ovat usein ongelmallisia IT-alalla. Selitämme näitä yksityiskohtaisesti alla.

Alihankintamaksun määrä ja maksupäivä

“Alihankintamaksun määrä” -osiossa on kiellettyä määritellä epäoikeudenmukaisesti huomattavasti markkinahintaa alhaisempi hinta tai vähentää maksua tilauksen jälkeen, vaikka alihankkijalla ei olisi vastuuta.

“Maksupäivä” -osiossa on tarpeen määritellä mahdollisimman lyhyt aika 60 päivän kuluessa tavaroiden vastaanottamisesta (palvelun tarjoamisen tapauksessa palvelun tarjoamispäivästä).

“Viivästyskorko” -osiossa, jos pääyritys viivästyy maksussa, sen on maksettava alihankkijalle viivästyskorkoa 14,6% vuodessa tavaroiden vastaanottopäivästä alkaen 60 päivän kuluttua maksupäivään asti (viittaus Japanin kilpailuviraston sääntöihin).

Tavaroiden vastaanotto ja palautus

On kiellettyä kieltäytyä vastaanottamasta tilattuja tavaroita jne., vaikka alihankkijalla ei olisi mitään vastuuta.

Lisäksi “palautus” -osiossa pääyrityksen on kiellettyä palauttaa tavaroita jne., vaikka alihankkijalla ei olisi mitään vastuuta. Kuitenkin, jos toimitettujen tuotteiden virheet, jotka eivät ole heti havaittavissa vastaanoton jälkeen, paljastuvat, tuotteet voidaan palauttaa kuuden kuukauden kuluessa.

Epäoikeudenmukaisen palvelun vaatiminen ja palvelun sisällön muuttaminen

On kiellettyä, että pääyritys vaatii alihankkijalta rahan, palvelun tarjoamisen jne., joka ei ole sopimuksen mukainen, tai että se saa alihankkijan muuttamaan tai tekemään uudelleen palvelun sisältöä, kuten teknisiä eritelmiä, ilman kustannuksia, vaikka alihankkijalla ei olisi mitään vastuuta.

Jos pääurakoitsijan katsotaan rikkoneen alihankintalakia (Japanin alihankintalaki)

Japanin Kilpailuvirasto voi, jos se katsoo tarpeelliseksi varmistaakseen pääurakoitsijan ja alihankkijan välisen kaupan oikeudenmukaisuuden, vaatia molempia osapuolia raportoimaan alihankintakaupoistaan ja suorittaa tarkastuksia pääurakoitsijan toimipaikoissa (Japanin alihankintalaki, 9. pykälän 1. momentti).

Japanin Kilpailuvirasto ja Pienten ja keskisuurten yritysten virasto antavat suosituksia rikkoville pääurakoitsijoille, jos alihankintalain rikkomus todetaan. Jos Japanin Kilpailuvirasto antaa suosituksen, rikkomuksen sisältö ja yrityksen nimi julkaistaan Japanin Kilpailuviraston verkkosivustolla “Alihankintalain suositusluettelossa”.

Jos pääurakoitsija rikkoo velvollisuuttaan toimittaa kirjallinen dokumentti alihankkijalle tai velvollisuuttaan luoda ja säilyttää dokumentteja, tai jos hän kieltäytyy yllä mainituista tutkimuksista ja tarkastuksista tai antaa vääriä tietoja, hänelle voidaan määrätä enintään 500 000 jenin sakko.

Lisäksi alihankintalain rikkomuksesta määrättävät rangaistukset ovat molemminpuolisia, eli rangaistus voidaan määrätä paitsi yksittäiselle rikkojalle, myös yritykselle (Japanin alihankintalaki, 10., 11. ja 12. pykälät).

Jos järjestelmäkehityksessä on vaara rikkoa alihankintalakia, konsultoi asianajajaa

Jos on olemassa mahdollisuus, että rikot alihankintalakia (Japanin alihankintalaki), on mahdollista välttää “suositus” (Japanin Kilpailuviraston toimenpide), jos täyttää tietyt ehdot ja pääurakoitsija tekee vapaaehtoisen ilmoituksen ennen kuin Kilpailuvirasto aloittaa tutkimuksen.

1. Pääurakoitsija on vapaaehtoisesti ilmoittanut rikkomuksesta ennen kuin Kilpailuvirasto on aloittanut tutkimuksen.
2. Pääurakoitsija on jo lopettanut rikkomuksen.
3. Pääurakoitsija on jo toteuttanut tarvittavat toimenpiteet alihankkijalle aiheutetun haitan korjaamiseksi.
4. Pääurakoitsija aikoo toteuttaa toimenpiteitä rikkomuksen toistumisen estämiseksi.
5. Pääurakoitsija tekee täysimääräistä yhteistyötä Kilpailuviraston tutkimuksessa ja ohjauksessa.
(Huomautus) Alihankintamaksua on vähennetty, ja vähintään viimeisen vuoden aikana vähennetty määrä on palautettu.

17. joulukuuta 2008 (Heisei 20) Kilpailuvirasto “Käsittely pääurakoitsijoista, jotka ovat vapaaehtoisesti ilmoittaneet rikkomuksista alihankintalakia vastaan”

Näin ollen, suosituksen välttämiseksi on täytettävä useita ehtoja. Lisäksi voi olla tarpeen keskustella alihankkijan kanssa siviilioikeudellisista vahingonkorvausvastuista ja muista asioista.

Alihankintalain ympärillä olevien erilaisten ongelmien välttämiseksi on tärkeää toimia nopeasti ja asianmukaisesti, ja on tärkeää konsultoida asianajajaa, jolla on korkeatasoista asiantuntemusta.