Nettikaupan hallinta ja laki: Japanilainen 'Palkintojen esittämislaki' ja 'Sähköinen sopimuslaki
Verkkokauppa on nykyään osa arkeamme. Emme ainoastaan osta tuotteita verkosta, vaan kuka tahansa voi nyt helposti perustaa oman verkkokauppansa. Kuitenkin, verkkokaupan ylläpitoon liittyy useita lakeja. Jos et noudata näitä lakeja tai et tee asianmukaisia ilmoituksia ja sivuston rakennetta, saatat rikkoa lakia. Mutta mitkä lait tulevat kyseeseen? Tässä artikkelissa käsittelemme ‘Japanin palkintojen esittämislakia’ ja ‘Japanin sähköistä sopimuslakia’. Käsittelemme myös ‘Japanin tiettyjen kaupallisten transaktioiden lakia’ ja ‘Japanin epäoikeudenmukaisen kilpailun estämislakia’, joten tutustu niihin myös.
https://monolith.law/corporate/onlineshop-act-on-specified-commercial-transactions[ja]
Nettikauppaan liittyvät lait
Japanilainen palkintojen esittämistä koskeva laki (Premiums and Representations Act)
Japanilainen palkintojen esittämistä koskeva laki säätelee tuotteiden ja palveluiden laadun, sisällön, hinnan jne. esittämistä väärinä tietoina. Laki myös rajoittaa liiallisten palkintojen tarjoamista asettamalla enimmäismäärän palkinnoille. Tämä laki on erityisen tärkeä BtoC-liiketoimintaa harjoittaville yrityksille.
Laatu ja hinta ovat tärkeitä tekijöitä, kun kuluttajat valitsevat tuotteita tai palveluita. Niiden esittäminen on oltava oikein ja ymmärrettävää. Jos tuotteiden tai palveluiden laatu tai hinta esitetään todellista parempana tai edullisempana, se voi estää kuluttajien oikean valinnan. Tämän vuoksi palkintojen esittämistä koskeva laki kieltää esitykset, jotka saavat kuluttajat uskomaan, että tuote tai palvelu on todellista parempi tai edullisempi (epäoikeudenmukainen esitys). Jos yritys rikkoo tätä lakia, se voi saada määräyksen korjata toimintansa, vaikka yritys ei olisi tarkoituksellisesti tai huolimattomuudesta rikkonut lakia.
Epäoikeudenmukaiset esitykset voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: “väärät laatuvaikutelmat”, “väärät edullisuusvaikutelmat” ja “muut harhaanjohtavat esitykset”.
Väärät laatuvaikutelmat
Esitykset, jotka saavat kuluttajat uskomaan, että tuote tai palvelu on kilpailijan vastaavaa tuotetta tai palvelua merkittävästi parempi, ovat kiellettyjä. Esimerkiksi, jos kotimaista naudanlihaa esitetään kuuluisan kotimaisen brändin naudanlihana, se on kiellettyä.
Jos kuluttajavirasto epäilee, että tuotteen tai palvelun vaikutuksista tai suorituskyvystä on annettu väärä laatuvaikutelma, se voi pyytää yritystä esittämään todisteita esityksen perusteista. Jos todisteita ei esitetä, esitys katsotaan epäoikeudenmukaiseksi. Esimerkiksi, jos laihdutustuotteen esitetään laihduttavan ilman ruokavalion muutosta, mutta esityksen perusteita ei voida todistaa, se on kiellettyä. Tätä kutsutaan “perusteettomaksi mainonnaksi”.
Väärät edullisuusvaikutelmat
Palkintojen esittämistä koskeva laki kieltää esitykset, jotka saavat kuluttajat uskomaan, että tuote tai palvelu on merkittävästi edullisempi kuin se todellisuudessa on. Esimerkiksi, jos tuotteen esitetään sisältävän kaksi kertaa enemmän kuin kilpailijan vastaava tuote, se on kiellettyä. Myös esitykset, joissa esitetään alennettu hinta verrattuna hintaan, jota ei ole koskaan käytetty, ovat kiellettyjä.
Muut harhaanjohtavat esitykset
Palkintojen esittämistä koskevan lain mukaan yritykset eivät saa antaa kuluttajille harhaanjohtavia esityksiä tuotteidensa tai palveluidensa kaupasta. Japanin kilpailuvirasto on määritellyt kuusi erityistä esitystä, jotka ovat kiellettyjä, kuten “epäoikeudenmukaiset esitykset tuotteen alkuperämaasta” ja “epäoikeudenmukaiset esitykset houkutusmainonnasta”.
Palkintojen esittämistä koskeva laki kieltää myös liiallisten palkintojen tarjoamisen. Esimerkiksi, jos tuotteen tai palvelun käyttäjille tarjotaan palkintoja arvonnan tai suorituksen perusteella, palkinnon enimmäisarvo on 100 000 jeniä (noin 800 euroa) ja palkintojen kokonaisarvo ei saa ylittää 2 % arvonnan kohteena olevan myynnin kokonaismäärästä, jos arvonnan kohteena olevan myynnin arvo on yli 5000 jeniä (noin 40 euroa).
https://monolith.law/corporate/display-double-law-point[ja]
Sähköinen sopimuslaki (virallinen nimi: Laki siviililain erityissäännöksistä koskien sähköisiä kuluttajasopimuksia ja sähköistä hyväksymisilmoitusta)
Sähköisen sopimuslain virallinen nimi on “Laki siviililain erityissäännöksistä koskien sähköisiä kuluttajasopimuksia ja sähköistä hyväksymisilmoitusta”. Tämä laki määrittelee erityissäännökset “virheellisen mitättömyyden järjestelmästä sähköisissä kuluttajasopimuksissa”, joka auttaa korjaamaan virheet, jotka tapahtuvat verkkokaupassa, sekä määrittelee “sopimuksen solmimisen ajankohdan selkeyttämisen sähköisessä kaupankäynnissä (muutos lähettäjäperiaatteesta saapumisperiaatteeseen)”.
Sähköisen sopimuslain sisältö koostuu kahdesta osasta.
Kuluttajan virheiden korjaaminen sähköisessä kaupankäynnissä
Verkkokaupassa ja muissa niin sanotuissa BtoC (yritys-kuluttaja) sähköisissä sopimuksissa kuluttaja saattaa tehdä virheen ja tilata tuotteen tai palvelun, jota hän ei alun perin tarkoittanut tilata. Esimerkiksi, verkkokaupassa kuluttaja saattaa tilata yhden tuotteen, mutta virheen vuoksi hän tilaakin 11 tuotetta.
Tässä tapauksessa kuluttaja voi vedota siviililain 95 §:ään, joka koskee “virheitä”, ja väittää kauppiaalle, että sopimus on mitätön (väite sopimuksen virheellisestä mitättömyydestä).
Kuitenkin siviililain 95 §:n mukaan kauppias voi väittää, että “kuluttajan virhe on vakava laiminlyönti, joten sopimus on voimassa” (väite, että virheellinen mitättömyys johtuu “vakavasta laiminlyönnistä”).
Näin ollen siviililain mukaan on ollut monia tapauksia, joissa on syntynyt ongelmia yritysten ja kuluttajien välillä siitä, onko “vakava laiminlyönti” tapahtunut. Sähköisen sopimuslain voimaantulon myötä kuluttajan virheet on kuitenkin korjattu.
Esimerkiksi, jos yritys ei ole järjestänyt näyttöä, jossa kuluttaja voi tarkistaa lopullisen tilauksen, kuten “tilauksen vahvistusnäyttö”, jossa tuotteen nimi, määrä, kokonaishinta jne. on ilmoitettu, kuluttajan virheellinen tilaus on mitätön.
Lisäksi, jos videon toistonappia painettaessa ilmestyy jäsenyyden vahvistusnäyttö ja on huomautus, että “koska painoit videon toistonappia, katsomme, että olet hyväksynyt käyttöehdot”, ja jos sivusto veloittaa rahaa, sopimus on mitätön, jos yritys ei ole esittänyt käyttöehtoja tai sopimusehtoja etukäteen ymmärrettävästi. Käyttäjä voi väittää, ettei hänellä ole velvollisuutta maksaa käyttömaksua.
Näin ollen sähköisen sopimuslain voimaantulon myötä kuluttajat voivat välttää ei-toivottuja sopimuksia. Tietysti kuluttajien on myös tarkistettava huolellisesti.
Sopimuksen solmimisen ajankohdan muutos
Normaalissa sopimuksessa sopimuksen solmimisen ajankohta on hetki, jolloin “tarjous” lähetetään. Esimerkiksi verkkokaupassa, kun kuluttaja painaa “tilaa” -nappia lopullisen tilauksen vahvistusnäytön jälkeen ja ilmoitus lähetetään, osto- ja myyntisopimus solmitaan.
Tässä tapauksessa, vaikka ilmoitus ei saavuttaisi hakijaa viestintäongelman tai muun virheen vuoksi painikkeen painamisen jälkeen, sopimus katsotaan solmituksi.
Kuitenkin sähköisen sopimuslain mukaan sopimus solmitaan, kun yritys on tarkistanut sisällön ja kuluttaja, joka on hakija, on saanut ilmoituksen tilauksen hyväksymisestä. Esimerkiksi sähköpostin tapauksessa, kun sähköpostitiedot on tallennettu sähköpostipalvelimeen ja kuluttaja voi tarkistaa ne, sopimus katsotaan solmituksi.
Toisin sanoen, sopimus solmitaan, kun sähköposti saapuu vastaanottolaatikkoon ja se voidaan avata, ei silloin, kun kuluttaja avaa sähköpostin.
Sähköisen sopimuslain ansiosta sopimuksen solmimisen ajankohta on määritelty selkeästi, ja käyttäjiä suojataan yksipuolisilta sopimuksilta, joita he eivät ole tarkoittaneet tai hyväksyneet, kuten “yhdellä klikkauksella tehtävät huijaukset”, joissa sopimus katsotaan solmituksi, kun käyttäjä klikkaa verkkosivustolla tai sähköpostissa olevaa URL-osoitetta.
Yhteenveto
Tässä olemme selittäneet kaksi lakia, jotka liittyvät verkkokaupan toimintaan ja jotka ovat merkittäviä ‘kaikille verkkokaupoille’, nimittäin Japanin ‘palkintojen esittämistä koskeva laki’ ja ‘sähköistä sopimusta koskeva laki’.
Kansallisen kuluttajaelämän keskuksen (itsenäinen hallintovirasto Japanissa) päivittämien tietojen mukaan 21. toukokuuta 2021, vuonna 2020 internet-ostoihin liittyvien neuvottelujen määrä oli noin 260 000 (ilman kuluttajaelämän keskusten kautta tulleita neuvotteluja). Koska suurin osa näistä neuvotteluista liittyi kahteen tässä selitettävään lakiin, on tärkeää kiinnittää huomiota näihin.
Esittelyssä toimistomme tarjoamat ratkaisut
Monolis Lakitoimisto on erikoistunut IT- ja erityisesti internet-oikeuteen. Viime vuosina verkkokauppa on muodostunut olennaiseksi osaksi elämäämme, ja oikeudellisen tarkastuksen tarve on kasvanut entisestään. Tarjoamme ratkaisuja verkkokauppaan liittyviin kysymyksiin. Lisätietoja on saatavilla alla olevassa artikkelissa.
Category: IT
Tag: ITTerms of Use