Alustayritysten laillinen vastuu käyttäjien välisissä kaupoissa

Internetin roolin kasvaessa, sähköinen kaupankäynti internetissä on laajentanut mittakaavaansa BtoC (Business to Consumer) -kauppamarkkinana. Toisaalta, myös CtoC (Consumer to Consumer) -kaupankäynti yksityishenkilöiden välillä on kehittynyt, pääasiassa internet-huutokauppojen kautta, joita yritykset tarjoavat.

Lisäksi, äskettäin, älypuhelinten yleistymisen myötä, ei ainoastaan internet-huutokaupat, joissa myytävien tuotteiden hinnat määräytyvät tarjousten perusteella, vaan myös käyttäjien väliset CtoC-kaupat, joissa myyjä asettaa hinnan ja ostaja päättää, ostetaanko tuote kyseisellä hinnalla, ovat yleistyneet vapaamarkkinasovellusten kautta.

Käyttäjien välisissä kaupoissa, alustayritysten tarjoamat kaupankäynnin välittävät järjestelmät ovat erittäin tärkeitä sen kehitykselle, ja alustayritykset ovat muodostuneet välttämättömiksi olemuksiksi.

Tässä käsitellään kysymystä siitä, onko alustayrityksellä vastuu käyttäjille, jotka väittävät kärsineensä vahinkoa käyttäjien välisissä kaupoissa.

Alustayrityksen ja käyttäjien välinen oikeudellinen suhde

Alustayritykset määrittelevät usein käyttöehdoissaan, etteivät ne osallistu millään tavalla käyttäjien välisiin kauppoihin tai niiden sisältöön. Mutta miten käyttöehtojen mukainen vastuunrajoitus toimii käytännössä?

Käyttöehdot

Alustayrityksen ja käyttäjän välinen oikeudellinen suhde määräytyy pääsääntöisesti käyttöehtojen mukaan.

Käyttöehdot muodostavat sopimuksen alustayrityksen ja käyttäjän välillä esimerkiksi silloin, kun käyttäjä rekisteröityy verkkopalveluun ja hyväksyy käyttöehdot klikkaamalla. Käyttäjältä saatetaan vaatia käyttöehtojen hyväksymistä jokaisen yksittäisen kaupan yhteydessä (esim. tuotteen listauksessa, tarjouksen tekemisessä, ostotarjouksessa jne.).

Kun tällainen sopimus on solmittu, alustayrityksen ja käyttäjän välinen oikeudellinen suhde määräytyy pääsääntöisesti käyttöehtojen mukaan. Käyttöehdoissa määritellään yleensä, milloin alustayritys on vastuussa ja milloin ei.

Tässä yhteydessä on huomattava, että alustayrityksen ja käyttäjän välinen sopimus on kuluttajan ja yrityksen välinen sopimus, johon sovelletaan kuluttajasopimuslakia (Japanin kuluttajasopimuslaki).

Kun kuluttajasopimuslaki sovelletaan, alustayrityksen vastuuvapauslausekkeet, jotka vapauttavat yrityksen kokonaan vastuusta omien velvoitteidensa laiminlyönnistä aiheutuneista vahingoista (kuluttajasopimuslain 8 § 1 momentin 1 kohta) tai rajoittavat yrityksen vastuuta osittain sen omien velvoitteidensa laiminlyönnistä aiheutuneista vahingoista (sama pykälä, 2 kohta), ovat mitättömiä, vaikka ne olisivatkin käyttöehdoissa.

Seuraavat kuluttajasopimuksen ehdot ovat mitättömiä:

1. Ehdot, jotka vapauttavat yrityksen kokonaan vastuusta vahingoista, jotka aiheutuvat yrityksen velvoitteiden laiminlyönnistä, tai antavat yritykselle oikeuden päättää vastuunsa olemassaolosta tai laajuudesta

2. Ehdot, jotka vapauttavat yrityksen osittain vastuusta vahingoista, jotka aiheutuvat yrityksen velvoitteiden laiminlyönnistä (rajoittuen tapauksiin, joissa laiminlyönti johtuu yrityksen, sen edustajan tai sen työntekijän tahallisuudesta tai huolimattomuudesta), tai antavat yritykselle oikeuden päättää vastuunsa laajuudesta

Kuluttajasopimuslaki (yrityksen vastuuvapauslausekkeiden mitättömyys) 8 §

Pelkkien käyttöehtojen laatiminen ei riitä, eikä käyttöehtojen hyväksyminen tarkoita, että yritys vapautuisi kaikista vastuista.

Alustayrityksen vastuu

Käyttöehdoissa on yleensä määrätty, että alustayritys ei osallistu millään tavalla käyttäjien välisiin kauppasopimuksiin eikä siten ole vastuussa niistä. Näin ollen, jos alustayritys ei ole olennaisesti osallisena kaupassa, se ei periaatteessa ole vastuussa käyttäjille. Kuitenkin, on olemassa poikkeuksia, joissa alustayritykselle voidaan katsoa olevan tiettyjä huolellisuusvelvollisuuksia kaupankäynnin “paikan” tai järjestelmän tarjoamisen vuoksi.

Lisäksi, jos alustayritys on olennaisesti osallisena kaupassa, se voi olla vastuussa roolinsa mukaisesti, ja kaikki kaupankäynnin vastuun vapauttavat ehdot voivat olla mitättömiä Japanin kuluttajasopimuslain (Japanese Consumer Contract Act) 8 §:n mukaan.

Alustayritys ei ole olennaisesti osallisena kaupassa

Käyttäjien välisissä kaupoissa on monia erilaisia malleja. Yleisesti ottaen, jos alustayritys tarjoaa vain järjestelmän yksityishenkilöiden välisen kaupankäynnin välittämiseen eikä ole olennaisesti osallisena yksittäisissä kaupoissa, kaupat tehdään käyttäjien omalla vastuulla, eikä alustayritys ole vastuussa.

Tässä tapauksessa alustayritys toimii kaupankäynnin välittäjänä tarjoamalla järjestelmän, mutta ei ole itse kaupan osapuoli. Tällaisissa tapauksissa alustayritys on vain kaupankäynnin paikan tai järjestelmän tarjoaja eikä ole olennaisesti osallisena yksittäisten kauppojen toteutumisessa, joten periaatteessa se ei ole vastuussa käyttäjien välisistä kaupankäynnin ongelmista.

Kuitenkin, koska alustayritys tarjoaa infrastruktuurijärjestelmän, jossa käyttäjien väliset kaupankäynnin tiedot välitetään, se voi olla vastuussa tietyissä tapauksissa. Toisin sanoen, koska alustayritys tarjoaa kaupankäynnin “paikan” sopimuksen perusteella käyttäjien kanssa, siltä voidaan vaatia tiettyä huolellisuusvelvollisuutta.

Esimerkiksi, jos internet-huutokaupassa alustayritys ei keskeytä huutokauppaa huolimatta siitä, että se on saanut poliisipäälliköltä tai vastaavalta taholta määräyksen keskeyttää myynti (Japanin käytettyjen tavaroiden kaupan laki, 21 § 7 momentti), ja ostaja ostaa varastettua tavaraa ja saa palautuspyynnön varastetun tavaran omistajalta, alustayritys voi olla vastuussa ostajalle huolellisuusvelvollisuuden rikkomisesta johtuvasta vahingonkorvauksesta.

Alustayritys on olennaisesti osallisena kaupassa

Alustayritys ei periaatteessa ole vastuussa yksittäisistä kaupoista, jos se rajoittuu vain tarjoamaan käyttäjien välisen kaupankäynnin välitysjärjestelmän eikä ole olennaisesti osallisena yksittäisissä kaupoissa. Kuitenkin, käytännössä palvelun tarjoaja saattaa toimia enemmän kuin pelkkänä järjestelmän tarjoajana monissa tilanteissa.

Japanin talous-, kauppa- ja teollisuusministeriön “Sähköisen kaupankäynnin ja tieto-omaisuuden kaupankäynnin ohjeissa” mainitaan kolme tapausta, joissa alustayritys on olennaisesti osallisena kaupassa.

Ensinnäkin, alustayritys saattaa aktiivisesti auttaa käyttäjää myyntitoiminnassa ja saada tästä myyntipalkkion tai huutokaupan tuoton myyjältä.

Esimerkiksi, jos ajatellaan tilannetta, jossa internet-huutokaupassa tai kirpputoripalvelussa alustayritys ottaa vastaan käyttäjän puhelimitse tekemän ilmoituksen, saa käyttäjältä lähetetyn brändituotteen, toimii myyjänä käyttäjän nimissä ja saa myynnistä tai huutokaupasta palkkion. Tässä tapauksessa alustayritys toimii myyntiedustajana, eikä ole pelkkä paikan tarjoaja. Koska alustayritys on saanut myytävän tuotteen käsiinsä ja on voinut tarkistaa, onko se väärennös, ja on toiminut myyjänä myyjän puolesta, se voi olla vastuussa ostajalle riippumatta käyttöehtojen määräyksistä, jos ongelmia ilmenee. Tässä tapauksessa, jos myyntiin asetettu tuote on “käytetty tavara”, alustayritys saattaa olla Japanin käytettyjen tavaroiden kaupan lain alainen.

Alustayritys katsotaan myös olennaisesti osalliseksi kauppaan, jos se suosittelee tiettyä myyjää jollakin tavalla.

Esimerkiksi, jos alustayritys suosittelee tiettyä käyttäjää, edistää tietyn käyttäjän myyntitoimintaa tai suosittelee tiettyä myytävää tuotetta, se voi olla vastuussa käyttäjien välisistä kaupankäynnin ongelmista riippuen suosituksen tai edistämisen tavasta. Esimerkiksi, jos alustayritys perii tietyn maksun mainostamisesta verkkosivustolla, luo erityisen sivun tietyn myyjän esittelemiseksi, julkaisee haastattelun ja aktiivisesti esittelee myyjää, ja kutsuu tietyn myyjän myytäviä tuotteita “löytöinä” tai “erittäin edullisina suositustuotteina”, alustayritys saattaa olla vastuussa, jos myyntiongelmia ilmenee.

Lisäksi, jos alustayritys itse toimii myyjänä tai muuna kaupan osapuolena, se katsotaan olennaisesti osalliseksi kauppaan.

Esimerkiksi, käyttäjien välisen kaupankäynnin alustalla, alustayritys saattaa näkyä järjestelmässä myyjänä tai muuna kaupan osapuolena käyttäjän myytävän tuotteen osalta, mutta todelliset myyntitulot (laskennalliset) kuuluvat välittömästi myyjäkäyttäjälle. Tässä tapauksessa alustayritys on periaatteessa vastuussa myyjänä tai muuna kaupan osapuolena.

Yhteenveto

Vaikka käyttöehdot olisivatkin valmiina ja käyttäjän suostumus olisi saatu käyttöehtojen mukaisesti, se ei tarkoita, että alustan tarjoaja ei olisi millään tavalla vastuussa käyttäjien välisistä kaupoista.

Lisäksi alustan tarjoajan ja käyttäjän välillä katsotaan syntyvän sopimussuhde, kun käyttäjä käyttää alustan tarjoajan tarjoamaa kaupankäyntivälitysjärjestelmää. Tämän vuoksi ei ainoastaan käyttäjien väliset kaupankäyntiongelmat, vaan myös esimerkiksi järjestelmän ylläpitoon ja hallintaan liittyvät velvollisuudet, voivat muodostua ongelmaksi.

Nämä seikat pätevät paitsi internet-huutokaupoissa, myös kirpputoripalveluissa.

Esittely toimistomme toimenpiteistä

Monolis Lakitoimisto on lakitoimisto, jolla on korkea asiantuntemus IT:stä, erityisesti internetistä ja laista. Viime vuosina verkossa tapahtuvat kaupankäynnit ovat lisääntyneet, mikä on lisännyt oikeudellisen tarkastuksen tarvetta. Tarjoamme ratkaisuja liittyen immateriaalioikeuksiin. Yksityiskohdat on esitetty alla olevassa artikkelissa.