Mikä on järjestelmän ja ohjelmistokehityksen sopimuksen epäsovinnaisuusvastuu? Selitämme muutokset

Mitä juridisia toimenpiteitä tulisi tehdä, jos tilaamassasi järjestelmässä on virheitä toimituksen jälkeen?

Käyttö on vaikeaa, prosessointinopeus on hidas, tilattuja toimintoja ei ole… Tällaisissa järjestelmän ongelmissa tilaajana sinun on kyseenalaistettava ‘sopimuksen vastainen vastuu’ järjestelmän kehittäneelle toimittajalle.

‘Sopimuksen vastainen vastuu’ on uusi käsite, joka korvaa ‘takuuvastuun’, joka poistettiin vuoden 2017 (Heisei 29) siviililain uudistuksessa. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten tämä muutos vaikuttaa järjestelmän ja ohjelmistokehitykseen.

Toimituksen jälkeiset ongelmat ovat yleisiä. Selitämme ‘sopimuksen vastaisen vastuun’ sisällön ja uudistuksen vaikutukset, jotta voit välttää tällaiset ongelmat.

Sopimuksen sopimattomuusvastuun muutokset siviililaissa

“Siviililain osittainen muutos” joka julkaistiin 2. kesäkuuta 2017 (Heisei 29 vuosi eli 2017 Gregoriaanisessa kalenterissa), tuli voimaan 1. huhtikuuta 2020.

Siviililain osa, joka määrittelee perusperiaatteet sopimuksista ja muista, tunnetaan nimellä “velkaoikeus”.

Velkaoikeutta ei ollut tarkistettu lähes lainkaan sen jälkeen, kun se säädettiin vuonna 1896 (Meiji 29 vuosi eli 1896 Gregoriaanisessa kalenterissa), noin 120 vuotta sitten.

Tämän tarkistuksen tavoitteena oli tehdä merkittäviä muutoksia, jotta se vastaisi nyky-yhteiskunnan tarpeita.

Muutokset ovat moninaisia, mutta yksi tärkeimmistä on uuden käsitteen, sopimuksen sopimattomuusvastuun, luominen.

Tämän seurauksena, käsite, jota kutsuttiin “virhevastuuseen”, on korvattu “sopimuksen sopimattomuusvastuulla”.

Mitä sopimuksen epäsovinnaisuus tarkoittaa

“Sopimuksen epäsovinnaisuus” tarkoittaa sitä, että sopimuksen mukaisesti sovitut ominaisuudet, laatu, suorituskyky tai tila eivät ole kunnossa, kun niitä tarkastellaan osapuolten sopimuksen tarkoituksen ja luonteen mukaan.

Tämä “sopimuksen epäsovinnaisuus” on otettu käyttöön siviililain uudistuksen myötä, korvaamaan aiemman “virheellisyyden” käsitteen.

Järjestelmän tai ohjelmiston kehityksessä, “sopimuksen epäsovinnaisuus” tarkoittaa tilanteita, joissa valmis järjestelmä ei vastaa etukäteen määriteltyjä vaatimuksia, tai järjestelmä tai ohjelmisto ei omaa niitä ominaisuuksia tai suorituskykyä, joita sen luonteen mukaan tulisi normaalisti olla.

“Sopimuksen epäsovinnaisuuden” olemassaolon arvioinnissa painotetaan osapuolten sopimusta, sen tarkoitusta ja luonnetta.

Siksi on tärkeää dokumentoida järjestelmän tai ohjelmiston kehityksen tavoitteet ja tilauksen taustat, jotta voidaan selvittää, millaisia toiveita ja kuvia tilaajalla oli alun perin.

Tapaukset, joissa ohjelmiston vika tai vastaava vastaa “sopimuksen epäsoveltuvuutta”

Tapaukset, joissa ohjelmisto aiheuttaa häiriöitä ja korjaus viivästyy

Ensinnäkin, on mahdollista, että ohjelmistossa ilmenee merkittävä vika, joka vaatii suunnitteluvaiheeseen asti ulottuvan tarkastelun korjauksen tekemiseksi, eikä sitä voida korjata nopeasti.

Esimerkiksi on olemassa oikeustapaus, jossa katsottiin, että jos varastonhallintajärjestelmän hakuprosessi kestää yli 30 minuuttia ja aiheuttaa häiriöitä, ja asiakkaan kysymyksiin on vastattava luomalla erillinen käsinkirjoitettu varastokirjanpito, se vastaa nykyistä “sopimuksen epäsoveltuvuutta” eli “virhettä” (Tokion alioikeuden päätös 22. huhtikuuta 2002 (Heisei 14)).

Tapaukset, joissa vikoja ilmenee jatkuvasti

Toisaalta, vaikka yksittäiset viat olisivatkin vähäisiä eikä niiden korjaaminen vie paljon aikaa, on mahdollista, että vikoja ilmenee toistuvasti ja kaikkien vikojen korjaaminen ja järjestelmän saattaminen normaaliin toimintakuntoon vie paljon aikaa.

Esimerkiksi, jos varastonhallintajärjestelmässä ilmenee toistuvasti vikoja, eikä ole selvää, kuinka paljon vikoja ilmenee tulevaisuudessa tai kuinka kauan niiden korjaaminen vie aikaa, ja jos järjestelmää ei voida käyttää normaalin liiketoiminnan suorittamiseen, voidaan puhua “sopimuksen epäsoveltuvuudesta”.

Tapaukset, joissa ohjelmiston vika ei täytä “sopimuksen vastaisuuden” kriteereitä

Kun vika on korjattu viivytyksettä tai on toteutettu vaihtoehtoisia toimenpiteitä

Oikeuskäytännössä, vaikka käyttäjä olisi ilmoittanut ohjelmistossa olevasta virheestä, jos se on korjattu viivytyksettä tai on toteutettu käyttäjän kanssa neuvoteltu hyväksyttävä vaihtoehtoinen toimenpide, sitä ei katsota “virheeksi” (Tokion alioikeuden päätös 18. helmikuuta Heisei 9 (1997)).

Järjestelmän tai ohjelmiston kehittämisessä on mahdotonta ohjelmoida niin, ettei yhtään virhettä ilmene, ja tiettyjen virheiden esiintyminen on väistämätöntä.

Siksi, vaikka virheitä olisikin, jos ne korjataan viivytyksettä tai toteutetaan muita toimenpiteitä, niitä ei pitäisi pitää “virheinä”.

Tätä voidaan ajatella samalla tavalla nykyisen “sopimuksen vastaisuuden” alla.

Huomautettakoon, että “viivytyksettä” ja muut tällaiset arviot perustuvat järjestelmän kehitysprosessissa laadittuihin pöytäkirjoihin ja muihin todisteisiin.

Niiden merkitystä käsitellään yksityiskohtaisesti seuraavassa artikkelissa.

https://monolith.law/corporate/the-minutes-in-system-development[ja]

Kun tietty henkilö ei ymmärrä käyttötapaa helposti

Käytettävyyden ja käyttömukavuuden osalta, koska ne ovat suurelta osin subjektiivisia, “sopimuksen vastaisuus” arvioidaan yleensä sen perusteella, onko tuote käyttökelpoinen yleiselle käyttäjälle.

Pelkästään se, että tietty henkilö ei ymmärrä käyttötapaa helposti, ei tarkoita, että se täyttäisi “sopimuksen vastaisuuden” kriteerit.

Kun vika johtuu muusta kuin toimittajan työstä

Jos järjestelmän tai ohjelmiston kehittämisen aiheuttama vika johtuu syystä, joka ei liity toimittajan kehitystyöhön, sitä ei voida pitää “sopimuksen vastaisena”.

Esimerkiksi, jos vika johtuu laitteistosta, jonka hankinnasta toimittaja ei ole vastuussa, sitä ei pidetä “sopimuksen vastaisena”.

[Lisäys] Kun käyttäjän ohjeiden mukaan vika ilmenee

Jos käyttäjän virheellisen ohjeistuksen seurauksena valmiissa järjestelmässä tai ohjelmistossa ilmenee vika, toimittaja ei yleensä ole vastuussa sopimuksen vastaisuudesta, vaikka järjestelmässä tai ohjelmistossa olisikin “sopimuksen vastaisuus”.

Esimerkiksi, jos liiketoimintajärjestelmän kehittämisessä käyttäjä antaa virheellisen selityksen tilanteesta, josta vain hänellä on tietoa, ja tämän virheellisen tiedon perusteella sovittuun erittelyyn perustuvassa ohjelmistossa ilmenee vika, toimittajalla ei ole mitään vastuuta.

Tämän taustalla on ajatus, että ohjelmistokehityksen tilaajana käyttäjänkin on kannettava “yhteistyövelvollisuus”. Lisätietoja on seuraavassa artikkelissa.

https://monolith.law/corporate/user-obligatory-cooporation[ja]

Mitä tilaaja/ostaja voi vaatia sopimuksen mukaisuusvastuun perusteella

Tässä käsitellään järjestelmä- ja ohjelmistokehityksen sopimuksen mukaisuusvastuuta, ottaen huomioon myös muutokset, jotka ovat seuranneet lainsäädännön muutoksista.

Korjausvaatimus

Jos vika katsotaan sopimuksen mukaisuusvastuun piiriin kuuluvaksi, tilaaja voi vaatia vian korjaamista.

Ennen muutosta, jos kyseessä oleva vika ei ollut merkittävä ja korjaaminen vaati kohtuuttomia kustannuksia, korjausvaatimusta ei voitu tehdä. Tämä rajoitus on poistettu muutoksella.

Kuitenkin, myös muutoksen jälkeen, jos “sopimuksen mukaisuusvastuu ei ole merkittävä ja korjaaminen vaatii kohtuuttomia kustannuksia”, korjausvaatimusta ei välttämättä hyväksytä, koska korjaaminen on mahdotonta.

Vahingonkorvausvaatimus

Jos viallinen järjestelmä tai ohjelmisto estää normaalin liiketoiminnan tai aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia, tilaaja voi vaatia vahingonkorvausta.

Ennen muutosta, vahingonkorvausvaatimuksen tekeminen oli mahdollista riippumatta siitä, oliko erityistä sopimusta tai huolimattomuutta.

Mutta muutoksen myötä, jos suorittajalla on vastuuvapautusperuste (syy, joka ei voida lukea velallisen syyksi), vahingonkorvausvaatimusta ei voida tehdä.

Siksi, jos toimittaja voi todistaa vastuuvapautusperusteen, hän ei ole vastuussa vahingonkorvauksesta.

Sopimuksen purkaminen

Järjestelmän tai ohjelmiston sopimuksen mukaisuusvastuun perusteella kehityssopimus voidaan purkaa.

Kuten aiemmin esitellyssä oikeustapauksessa, varastotarkistusjärjestelmän hakuprosessi kesti yli 30 minuuttia ja prosessointiaika oli liian pitkä, mikä aiheutti ongelmia, kuten päätelaitteen käytön estymisen, ja järjestelmän jatkuvan käytön oli pakko lopettaa. Sopimuksen purkaminen hyväksyttiin (Tokion alioikeuden päätös 22. huhtikuuta 2002 (Heisei 14)).

Ennen muutosta, sopimuksen purkaminen oli mahdollista vain, jos “sopimuksen tavoitetta ei voitu saavuttaa vian vuoksi”. Mutta tämä rajoitus on poistettu muutoksella.

Kuitenkin, myös muutoksen jälkeen, jos sopimuksen mukaisuusvastuun aste on “vähäinen”, purkamista ei hyväksytä, joten tähän on kiinnitettävä huomiota.

Palkkion alennusvaatimus

Palkkion alennusvaatimus on uusi oikeus, joka on lisätty muutoksella.

Jos järjestelmässä on vika ja tilaaja on vaatinut sen korjaamista, mutta korjausta ei ole tehty kohtuullisen ajan kuluessa, tilaaja voi vaatia palkkion alennusta.

Vastuun kesto

• Korjausvaatimus
• Vahingonkorvausvaatimus
• Sopimuksen purkaminen
• Palkkion alennusvaatimus

Näiden oikeuksien käyttö on rajoitettu tiettyyn aikaan.

Käytännössä, tilaaja voi käyttää näitä oikeuksia vain, jos hän ilmoittaa toimittajalle “vuoden kuluessa” siitä, kun hän sai tietää järjestelmän tai ohjelmiston sopimuksen mukaisuusvastuusta.

Ennen muutosta, oikeuksien käyttöaika oli rajoitettu “vuoteen järjestelmän tai ohjelmiston luovutuksesta”. Siksi, muutoksen myötä voidaan sanoa, että oikeuksien käyttöaika on pidentynyt.

Huomaa, että näiden aikarajoitusten lisäksi, yllä mainittuja oikeuksia, jotka tunnustetaan sopimuksen mukaisuusvastuun perusteella, sovelletaan myös vanhentumisaikaa koskeviin säännöksiin.

Esimerkiksi, jos järjestelmän tai ohjelmiston toimituksen jälkeen 11 vuotta myöhemmin havaitaan ensimmäisen kerran vika, vahingonkorvausvaatimuksen kaltaiset oikeudet ovat “kymmenen vuoden” vanhentumisajan jälkeen vanhentuneet, joten oikeuksia ei voida käyttää riippumatta siitä, onko sopimuksen mukaisuusvastuu ilmoitettu “vuoden kuluessa” siitä, kun se on havaittu.

Palkkion maksun kieltäytyminen

Tilaaja voi kieltäytyä maksamasta koko palkkiota, kunnes kehittäjä on suorittanut korjauksen tai vahingonkorvauksen.

Sopimuksen epäsovinnaisuuden huomioon ottavat sopimusehdot

Sopimuksen epäsovinnaisuuden vastuun määräykset ovat valinnaisia, ja sopijapuolet voivat rajoittaa vastuun sisältöä tai lyhentää oikeuksien käyttöaikaa erityisillä sopimuksilla.

Tässä yhteydessä selitämme sopimusehdot, jotka on syytä ottaa huomioon järjestelmän tai ohjelmistokehityksen yhteydessä sopimuksen epäsovinnaisuuden vastuun näkökulmasta.

Kohta 1: Sopimuksen epäsovinnaisuuden kohteena olevat tapahtumat ja laajuus

Jos järjestelmässä tai ohjelmistossa on ongelmia, tilaaja haluaa todennäköisesti vaatia toimittajalta vastuuta sopimuksen epäsovinnaisuudesta.

Toisaalta toimittajana ei voida hyväksyä, että sopimuksen epäsovinnaisuuden vastuuta vaaditaan vain siksi, että jokin ominaisuus ei miellytä, vaikka se olisi vain tekninen erittely.

Lisäksi toimittaja saattaa nostaa tarjoustaan huomattavasti varautuakseen epäoikeudenmukaiseen sopimuksen epäsovinnaisuuden vastuun vaatimiseen, mikä on haitallista myös tilaajalle.

Siksi on tärkeää, että tilaaja ilmaisee kirjallisesti, millä tarkoituksella ja millaisilla toiminnoilla varustetun järjestelmän hän haluaa ottaa käyttöön, jotta sopimuksen epäsovinnaisuuden kohteena olevat tapahtumat ja laajuus voidaan määritellä selkeästi. On myös tärkeää varmistaa, että nämä seikat heijastuvat luotettavasti teknisiin erittelyihin.

On myös mahdollista tehdä selväksi, että jos toimitetaan järjestelmä tai ohjelmisto, joka vastaa teknisten erittelyjen mukaisia asioita, se ei ole sopimuksen epäsovinnainen, vaikka teknisissä erittelyissä olisi joitakin ongelmia.

Tämän määräyksen avulla voidaan estää sopimuksen epäsovinnaisuuden vastuun vaatiminen, vaikka kehitys olisi tehty teknisten erittelyjen mukaisesti, mutta tilaajan mieltymysten vuoksi.

Kohta 2: Takuuaikojen selkeyttäminen

Sopimuksen epäsovinnaisuuden vastuun oikeuksien käyttöaika alkaa, kun tuote on “luovutettu”, vaan kun sopimuksen epäsovinnaisuus on “tullut tietoon”.

Vaikka erillinen vanhentumisaika sovellettaisiin, sen kesto on korkeintaan “kymmenen vuotta”, mikä on pitkä aika.

Toimittajalle “kymmenen vuoden” pituinen takuuaika, joka on tarjottava ilmaiseksi tietyissä tapauksissa, on suuri rasite, ja tämä on otettava huomioon tarjousta tehtäessä.

Toisaalta tilaajana voi olla hyödyllistä määrittää takuuaika joustavasti järjestelmän tai ohjelmiston käyttöajan mukaan, koska se voi olla edullisempaa kustannusten kannalta.

Siksi voidaan harkita takuuaikojen joustavaa määrittämistä järjestelmän sisällön mukaan.

Kohta 3: Toimenpiteet sopimuksen epäsovinnaisuuden sattuessa

Kun sopimuksen epäsovinnaisuus tapahtuu, voidaan siviililain mukaan hyväksytyistä oikeuksista, kuten vahingonkorvausvaatimuksesta tai sopimuksen purkamisesta, rajoittaa sopijapuolten välisen sopimuksen mukaan, mitä voidaan käyttää.

Tilaajana on tärkeää ymmärtää selvästi, millaisia rajoituksia sopimuksessa on määritelty.

Yhteenveto: Konsultoi asianajajaa, kun laadit sopimusta, joka sisältää “sopimuksen epäsovinnaisuuden vastuun”

Siviililain uudistuksen myötä myös järjestelmien ja ohjelmistojen kehittämisen oikeudellisiin suhteisiin on tullut suuria vaikutuksia.

Jos toimitetussa järjestelmässä ilmenee vikoja, ei voida yksiselitteisesti sanoa, täyttääkö tämä “sopimuksen epäsovinnaisuuden” kriteerit, ja millaista vastuuta voidaan vaatia.

Lisäksi, riitojen ennaltaehkäisemiseksi on välttämätöntä käydä perusteellisia neuvotteluja tilaajan ja toimittajan välillä jo kehityssopimuksen vaiheessa.

Jos sinulla on huolenaiheita sopimuksen laadinnasta, ota rohkeasti yhteyttä erikoistuneeseen asianajajaan.