MONOLITH LAW OFFICE+81-3-6262-3248Arkisin 10:00-18:00 JST [English Only]

MONOLITH LAW MAGAZINE

Internet

Musiikkimelodian 'plagiaatin' raja? Kopioinnin ja toissijaisten teosten oikeustapauksen selitys: 'Mennään niin pitkälle kuin mahdollista vs. Muistopuu-tapaus

Internet

Musiikkimelodian 'plagiaatin' raja? Kopioinnin ja toissijaisten teosten oikeustapauksen selitys: 'Mennään niin pitkälle kuin mahdollista vs. Muistopuu-tapaus

Musiikkimelodioiden “plagiointi” on monimutkainen alue, joka sijoittuu luovuuden ja tekijänoikeuksien risteykseen. Erityisesti tunnettu oikeustapaus “Mennään niin pitkälle kuin mahdollista vs. Muistopuu-tapaus” tarjoaa merkittävän ennakkotapauksen kopioinnin ja toissijaisten teosten tulkinnassa.

Tässä artikkelissa selitämme tekijänoikeuslakia ja oikeustapauksia siitä näkökulmasta, milloin musiikki muuttuu “plagiointiksi”. Luovan työn ja tekijänoikeuksien suojelusta kiinnostuneille tämä teema on varmasti merkityksellinen.

Mitä ‘kopioinnilla’ ja ‘toissijaisella teoksella’ tarkoitetaan Japanin tekijänoikeuslaissa

Kopiointi tarkoittaa alkuperäisen teoksen uudelleenluomista tai sen luomista uudelleen. Japanin tekijänoikeuslaissa sanotaan:

Japanin tekijänoikeuslaki (kopioinnin oikeus)

Artikla 21: Tekijällä on yksinoikeus kopioida hänen teoksensa.

Jos teosta kopioidaan ilman tekijän lupaa, se on tekijänoikeusrikkomus. Kopiointi, musiikin tapauksessa, on usein aiheuttanut kohua, ja sitä kutsutaan usein ‘plagiointiksi’ tai ‘kopioinniksi’.

Toisaalta, Japanin tekijänoikeuslaissa määritellään, että musiikkiteoksen sovitus on toissijainen teos, ja jos tekijän lupa on saatu, sen luominen on sallittua.

Japanin tekijänoikeuslaki, artikla 27 (käännösoikeus, sovitusoikeus jne.)

Tekijällä on yksinoikeus kääntää, sovittaa, muuttaa tai dramatisoida hänen teoksensa, tehdä siitä elokuva tai muulla tavalla sovittaa se.

Käytän esimerkkinä suurta huomiota saanutta oikeudenkäyntiä selittääkseni kopioinnin ja toissijaisen teoksen eroja.

“Mennään niin pitkälle kuin mahdollista vs. Muistopuu-tapaus”

Mennään niin pitkälle kuin mahdollista vs. Muistopuu-tapaus

Tämä oikeudenkäynti liittyy tapaukseen, jossa “Mennään niin pitkälle kuin mahdollista” (1966) -kappaleen säveltäjä, herra Kobayashi Asei, ja kappaleen tekijänoikeuden haltija, Kanai Music Publishing, haastoivat “Muistopuu” (1992) -kappaleen säveltäjän, herra Hattori Katsuji. He väittivät, että “Muistopuu” on kopioitu “Mennään niin pitkälle kuin mahdollista” -kappaleesta, ja herra Kobayashi vaati vahingonkorvausta nimensä esittämisoikeuden ja samuuden säilyttämisoikeuden loukkaamisesta. Kanai Music Publishing vaati vahingonkorvausta kopioinnin oikeuden loukkaamisesta. Toisaalta, vastaaja Hattori väitti, että “Muistopuu” on erillinen kappale “Mennään niin pitkälle kuin mahdollista” -kappaleesta, ja hän vastasi haasteeseen vaatimalla vahvistusta siitä, että hänellä on tekijänoikeudellinen henkilökohtainen oikeus “Muistopuu” -kappaleeseen.

Liittyvä artikkeli: Patentti-, tavaramerkki- ja tekijänoikeuksien sekä muiden immateriaalioikeuksien loukkaamisen riskit ja niiden hallinta[ja]

Liittyvä artikkeli: Kunnianloukkauksen oikeudenkäynnin ja vastahaasteen kulku[ja]

Alkuperäisen tuomioistuimen päätös: Kanteen hylättiin

Ensimmäisen oikeusasteen päätös: Kanteen hylättiin

Kantajapuoli väitti, että molempien kappaleiden noin 72% on samaa sävelmää, ja loputkin sävelet ovat yhteensopivia samassa harmoniassa. Heidän mukaansa, jos käytetään sovitusmenetelmiä, molempien kappaleiden melodia ei ylitä hetkellisen variaation tasoa, joten niillä on samankaltaisuus.

Lisäksi he väittivät, että “Mennään niin pitkälle kuin mahdollista” -kappaleesta on julkaistu useita sovituksia, se on esitetty oppikirjoissa, ja siitä on julkaistu lukuisia levyjä, CD:itä ja julkaisuja. Koska kappale on niin tunnettu, että kukaan ei voi olla tietämättä siitä, ei voi olla mahdollista, että vastaaja ei tietäisi kappaleesta. He väittivät, että “Muistopuu” on kopio, joka on luotu nojautuen “Mennään niin pitkälle kuin mahdollista” -kappaleeseen.

Toisaalta, vastaaja nosti esiin osan melodiasta ja väitti, että molempien kappaleiden melodian vaikutus kuulijaan on olennaisesti erilainen. Heidän mukaansa, ei ole samankaltaisuutta muodossa tai harmoniassa, ja alun perin “Mennään niin pitkälle kuin mahdollista” -kappaleen osat koostuvat jatkuvista fraaseista, jotka ovat yhteisiä amerikkalaisille kappaleille ja venäläisille kansanlauluille. Siksi, vaikka ei tietäisi “Mennään niin pitkälle kuin mahdollista” -kappaletta, on suuri mahdollisuus, että samankaltaisia fraaseja luodaan sattumalta.

Tähän Tokion alioikeus vastasi, että kun arvioidaan molempien kappaleiden samankaltaisuutta, melodian samankaltaisuutta tulisi pitää ensisijaisena, mutta muita tekijöitä tulisi harkita tarvittaessa. Oikeus vertaili molempia kappaleita fraasi kerrallaan ja totesi, että vaikka joissakin osissa on merkittävästi samankaltaisia fraaseja, ei voida sanoa, että jokaisen fraasin samankaltaisuus on tunnustettu.

Molemmat kappaleet eivät ole samankaltaisia tärkeimmässä vertailuelementissä, melodiassa. Harmonian osalta, vaikka ne jakavat peruskehyksen, yksittäiset harmoniat ovat erilaisia, samoin kuin rytmi. Näin ollen, ilman että tarvitsee arvioida muita seikkoja, “Muistopuu” ei ole samankaltainen “Mennään niin pitkälle kuin mahdollista” -kappaleen kanssa, joten “Muistopuu” ei voi olla kopio “Mennään niin pitkälle kuin mahdollista” -kappaleesta.

Tokion alioikeuden päätös 18. helmikuuta 2000 (Gregoriaaninen kalenteri)

Tämän perusteella oikeus hylkäsi Kobayashi-sanin ja muiden kanteen ja tunnusti, että Hattori-sanilla on tekijänoikeudet “Muistopuu” -kappaleeseen.

Kobayashi-san ja muut eivät hyväksyneet tätä ja valittivat Tokion ylioikeuteen.

Valitusasteen päätös: Hyväksyy kantajan vaatimuksen

Valittajat, johtuen herra Kobayashista, vetivät valitusasteessa takaisin väitteensä kopiointioikeuden loukkaamisesta. He väittivät, että “Muistopuu” kuuluu Japanin tekijänoikeuslain 2 artiklan 1 kohdan 11 alakohdassa määriteltyihin toissijaisiin teoksiin, ja syyttivät sovitusoikeuden loukkaamisesta.

Japanin tekijänoikeuslain 2 artiklan 1 kohdan 11 alakohta

Toissijainen teos: Teos, joka on luotu kääntämällä, sovittamalla, muuttamalla tai dramatisoimalla alkuperäistä teosta, tekemällä siitä elokuva tai muulla tavoin soveltamalla sitä.

Tässä yhteydessä, ei ole niinkään kyse siitä, onko kyseessä “kopio” vai ei, vaan siitä, onko kyseessä “sovitus” vai ei. Tämän vuoksi, ei ole kovin sopivaa verrata fraaseja toisiinsa ja tehdä päätelmiä niiden samankaltaisuudesta. Japanin tekijänoikeuslaki ei määrittele erityisesti musiikin “sovittamista”, mutta “soveltamista” koskeva määritelmä, joka koskee yleisesti kieliopillisia teoksia, on seuraava:

(Soveltaminen tarkoittaa) toimintaa, jossa luodaan uusi teos, joka perustuu olemassa olevaan teokseen ja joka säilyttää sen olennaiset piirteet, mutta johon on tehty muutoksia, lisäyksiä tai vähennyksiä konkreettisessa ilmaisussa, ja joka luo uuden ajatuksen tai tunteen luovalla tavalla, niin että se, joka kohtaa sen, voi suoraan havaita alkuperäisen teoksen olennaiset piirteet.

Japanin korkeimman oikeuden päätös 28. kesäkuuta 2001 (2001)

Tuomioistuin noudatti tätä ja totesi, että “sovittaminen” tarkoittaa toimintaa, jossa luodaan uusi musiikkiteos, joka perustuu olemassa olevaan musiikkiteokseen ja joka säilyttää sen olennaiset piirteet, mutta johon on tehty muutoksia, lisäyksiä tai vähennyksiä konkreettisessa ilmaisussa, ja joka luo uuden ajatuksen tai tunteen luovalla tavalla, niin että se, joka kohtaa sen, voi suoraan havaita alkuperäisen musiikkiteoksen olennaiset piirteet.

Tämän jälkeen tuomioistuin tutki molempien kappaleiden samankaltaisuutta ja totesi:

“Muistopuu” on luotu perustuen olemassa olevaan kappaleeseen “Mennään niin pitkälle kuin voidaan”, säilyttäen sen olennaiset piirteet, mutta tehden muutoksia, lisäyksiä tai vähennyksiä konkreettisessa ilmaisussa, ja luoden uuden ajatuksen tai tunteen luovalla tavalla. Tämän seurauksena, se, joka kohtaa “Muistopuun”, voi suoraan havaita “Mennään niin pitkälle kuin voidaan” -kappaleen olennaiset piirteet. Näin ollen, se, että vastaaja Hattori sävelsi “Muistopuun”, ei ole muuta kuin “Mennään niin pitkälle kuin voidaan” -kappaleen sovittamista tekijänoikeuslain mukaan, ja koska on selvää, että tässä tapauksessa hän teki sen ilman valittaja Kanai Music Publishingin lupaa, jolla on sovitusoikeus, vastaajan toiminta loukkaa valittajan sovitusoikeutta.

Tokion korkeimman oikeuden päätös 6. syyskuuta 2002 (2002)

Tämän seurauksena, tuomioistuin totesi, että “Muistopuu” on “Mennään niin pitkälle kuin voidaan” -kappaleen toissijainen teos, ja että herra Hattori on loukannut alkuperäisen tekijänoikeuden haltijan, jolla on samanlaiset oikeudet kuin toissijaisen tekijänoikeuden haltijalla, oikeuksia.

Lisäksi tuomioistuin totesi, että herra Hattorin toiminta, jossa hän sävelsi “Muistopuun” muuttamalla “Mennään niin pitkälle kuin voidaan” -kappaletta herra Kobayashin tahtoa vastaan, loukkaa samankaltaisuuden säilyttämisoikeutta, ja että se, että hän julkaisi “Muistopuun” omana teoksenaan, joka ei ole toissijainen teos, loukkaa nimen näyttämisoikeutta. Tuomioistuin määräsi herra Hattorin maksamaan herra Kobayashille 5 miljoonaa jeniä korvauksena, 1 miljoona jeniä asianajokuluina, yhteensä 6 miljoonaa jeniä vahingonkorvauksena, ja Kanai Music Publishingille 3,394,120 jeniä vahingonkorvauksena.

Herra Hattori valitti päätöksestä korkeimpaan oikeuteen, mutta valitus hylättiin (11. maaliskuuta 2003), ja päätös on siten lopullinen.

Yhteenveto: Konsultoi lakimiestä tekijänoikeusasioissa

Luomistyössä, jos on olemassa alkuperäinen teos, on erityisen tärkeää olla varovainen. Kyse ei ole vain yksinkertaisesta kopiointioikeuden rikkomisesta, vaan myös siitä, onko teos “toissijainen teos”. Tämä liittyy alkuperäisen teoksen muokkaamisen tai sovittamisen asteeseen. Tämä rajaviiva on erittäin hienovarainen, ja usein tarvitaan asiantuntijan näkökulmasta tarkastelua oikeudellisten riskien välttämiseksi. Yrityksille suosittelemme voimakkaasti lakimiehen tekemää oikeudellista tarkastusta osana riskienhallintaa.

Toimenpiteet toimistossamme

Monolith Lakitoimisto on IT- ja erityisesti internet- ja lakiasiantuntija. Tekijänoikeuskysymyksissä tarvitaan korkeatasoista asiantuntemusta. Toimistossamme laadimme ja tarkistamme sopimuksia erilaisiin tapauksiin, aina Tokion pörssissä listatuista yrityksistä startup-yrityksiin. Jos sinulla on ongelmia tekijänoikeuksien kanssa, katso alla oleva artikkeli.

Monolith Lakitoimiston palvelut: IT- ja immateriaalioikeudelliset palvelut eri yrityksille[ja]

Managing Attorney: Toki Kawase

The Editor in Chief: Managing Attorney: Toki Kawase

An expert in IT-related legal affairs in Japan who established MONOLITH LAW OFFICE and serves as its managing attorney. Formerly an IT engineer, he has been involved in the management of IT companies. Served as legal counsel to more than 100 companies, ranging from top-tier organizations to seed-stage Startups.

TOPへ戻る