Onko lisenssin näyttäminen tarpeellista, kun käytetään AGPL:n avoimen lähdekoodin ohjelmistoa vain palvelinpuolella?

Internetistä on tullut korvaamaton osa elämäämme, ja ohjelmistoja käytetään kaikissa tilanteissa.

Kun käytämme ohjelmistoja, meidän on noudatettava ohjelmistolisensointia, jos käytämme muiden kehittämiä ohjelmistoja.

Ohjelmistolisensoinneissa on monia erilaisia tyyppejä, mutta tässä artikkelissa selitämme IT-alan yrityksille, onko lisenssin näyttäminen tarpeen, kun he kehittävät oman tuotteensa käyttäen AGPL-ohjelmistoa.

https://monolith.law/corporate/it-software-copyright[ja]

Mikä on AGPL?

AGPL on vapaan ohjelmiston ohjelmistolisenssi, joka on suunniteltu palvelinohjelmistoille.

AGPL on lyhenne sanoista GNU Affero General Public License, ja sitä kutsutaan myös nimellä Affero GPL tai Affero License.

AGPL:n kehittämisen tausta

Richard Stallmanin luomassa vapaan ohjelmiston lisenssissä GPLv2:ssa oli ongelma, jossa sovelluspalveluntarjoajat (ASP) eivät olleet soveltamassa copyleft-lauseketta (copyleft on yksi tekijänoikeuden näkökulma, joka sallii teosten vapaan käytön ja myös johdannaisteosten vapaan käytön).

Tämän ongelman ratkaisemiseksi Affero, Inc. kehitti AGPLv1:n vuonna 2002 maaliskuussa.

Myöhemmin, marraskuun 19. päivänä 2007 (Gregoriaanisen kalenterin mukaan), Free Software Foundation kehitti AGPLv3:n.

Sekä AGPLv1 että AGPLv3 mahdollistavat copyleft-lausekkeen soveltamisen myös ASP:ssä.

Mikä on Ghostscript?

Ghostscript on yksi AGPLv3:n alaisista ohjelmistoista.

Ghostscript on Adobe Systemsin kehittämä PostScript-sivukuvauskielen ja Portable Document Format (PDF) -tiedostomuodon tulkki sekä näihin perustuvien ohjelmistopakettien nimitys.

Tässä artikkelissa käytämme AGPLv3:n alaista Ghostscript-ohjelmistoa esimerkkinä ja selitämme, onko lisenssin näyttäminen tarpeen, kun Ghostscriptia käytetään yrityksen tuotteen kehittämiseen ja sitä käytetään vain palvelinpuolella.

Onko AGPLv3:n lisenssin näyttäminen tarpeen?

AGPLv3:n mukaan, jos ohjelmiston käyttö kuuluu “välittämisen” (convey) piiriin, lisenssin näyttäminen on tarpeen.

Tämä “välittäminen” (convey) tarkoittaa toimintaa, joka mahdollistaa kolmannen osapuolen kopioida tai vastaanottaa kopioita, ja sitä pidetään samankaltaisena käsitteenä kuin Japanin tekijänoikeuslain 2 artiklan 1 momentin 19 kohta.

19. Jakelu
Riippumatta siitä, onko se maksullista vai maksutonta, jakelu tarkoittaa kopioiden luovuttamista yleisölle tai lainaamista, ja elokuvateosten tai elokuvateosten sisältämien teosten osalta se sisältää myös näiden teosten esittämisen yleisölle tarkoitetun elokuvateoksen kopion luovuttamisen tai lainaamisen.

Onko lisenssin näyttäminen tarpeen, jos ohjelmiston käyttö tapahtuu vain palvelinpuolella?

Jos ohjelmiston käyttö kuuluu “välittämisen” (convey) piiriin, lisenssin näyttäminen on tarpeen, vaikka ohjelmistoa ei käytettäisi käyttäjäpuolella, vaan sitä käytettäisiin vain palvelinpuolella.

Kuuluuko Ghostscriptin käyttö oman tuotteen kehittämisessä “välittämiseen” (convey)?

Kuten yllä mainittiin, jos ohjelmiston käyttö kuuluu “välittämiseen” (convey), lisenssin näyttäminen on tarpeen, vaikka ohjelmistoa käytettäisiin vain palvelinpuolella.

Tässä yhteydessä tarkastelemme, kuuluuko Ghostscriptin käyttö oman tuotteen kehittämisessä “välittämiseen” (convey), vaikka sitä käytettäisiin vain palvelinpuolella.

Perustelut sille, miksi se ei kuulu “välittämiseen” (convey)

“Välittämisen” (convey) katsotaan kuulumattomuuden perustelut voivat olla seuraavat:

Alun perin AGPLv3-lisenssin näyttämisen tarve johtuu siitä, että katsotaan epäoikeudenmukaiseksi, jos käyttäjä, joka on saanut “välityksen” (convey), joutuu AGPLv3:n rajoituksiin tietämättään, että AGPLv3:aa käytetään.

Tästä näkökulmasta ajatellen, jos käyttäjä ei joudu AGPLv3:n rajoituksiin, lisenssin näyttäminen ei ole välttämättä tarpeen.

Kun ajatellaan Ghostscriptiä, Ghostscript itse, joka toimii esimerkiksi verkkosivustolla PDF:n näyttämiseksi tai JPEG-kuvan luomiseksi latausta varten, ei ole jotain, jonka käyttäjä vastaanottaa.

Lisäksi käyttäjä ei joudu mihinkään rajoituksiin AGPLv3:n mukaan.

Näin ollen, koska Ghostscriptin käyttö ei johda käyttäjän rajoituksiin eikä se ole ristiriidassa AGPLv3-lisenssin näyttämisen tarpeen kanssa, voidaan ajatella, että se ei kuulu “välittämiseen” (convey), ja että lisenssin näyttäminen ei ole tarpeen, vaikka Ghostscriptiä käytettäisiin oman tuotteen kehittämiseen.

Perustelut sille, miksi se kuuluu “välittämiseen” (convey)

Toisaalta, “välittämisen” (convey) katsotaan kuulumisen perustelut voivat olla seuraavat:

Kuten edellä mainittiin, jos ohjelmiston käyttö kuuluu “välittämiseen” (convey), vaikka käyttö ei tapahtuisi käyttäjän puolella ja sitä käytettäisiin vain palvelinpuolella, lisenssin näyttäminen on tarpeen, koska käyttö on “välittämistä” (convey).

Tämän näkökulman korostaminen, jopa silloin, kun käyttäjä ei käytä sitä, voi johtaa ajatukseen, että lisenssin näyttäminen on tarpeen, vaikka Ghostscript itse ei olisi jotain, jonka käyttäjä vastaanottaa.

Tällä hetkellä ei ole vakiintunutta näkemystä siitä, onko lisenssin näyttäminen tarpeen, kun AGPLv3:aa käytetään vain palvelinpuolella, ja näkemykset ovat eriäviä. Kuitenkin, kun tarkastellaan nykyistä keskustelun tilaa, näyttää siltä, että näkemys, jonka mukaan se kuuluu “välittämiseen” (convey) ja lisenssin näyttäminen on tarpeen, on hieman vahvempi.

Näin ollen, vaikka sitä käytettäisiin vain palvelinpuolella, voidaan ajatella, että Ghostscriptin käyttö oman tuotteen kehittämisessä kuuluu “välittämiseen” (convey) ja että lisenssin näyttäminen on tarpeen.

Johtopäätös

Edellä mainittujen kahden näkökulman perusteella voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset:

Kun kehitetään omaa tuotetta Ghostscriptin avulla, on pieniriskistä tehdä sellaisia toimenpiteitä, kuten liittää linkki, jotta käyttäjät voivat tarkistaa AGPLv3:n sisällön, ja mahdollistaa Ghostscriptin lähdekoodin tarkastelu nykyisen keskustelun tilanteessa.

Yhteenveto

Olemme selittäneet, onko AGPL-lisenssin (Japanese Affero General Public License) mukainen ohjelmisto, jota käytetään yrityksen tuotteen kehittämiseen, tarpeen näyttää lisenssi, vaikka sitä käytettäisiin vain palvelinpuolella.

AGPLv3:n (Japanese Affero General Public License version 3) osalta, vaikka sitä käytettäisiin vain palvelinpuolella, ei ole vakiintunutta näkemystä siitä, onko lisenssin näyttäminen tarpeen. Kuitenkin, IT-alan yrityksenä, on ajateltu, että olisi parasta toteuttaa pienimmän riskin strategia.

Koska tämä on ala, joka vaatii paitsi oikeudellista tietämystä, myös IT-alan tietämystä, suosittelemme konsultoimaan asianajajaa, jolla on erikoistunutta tietämystä.

Toimenpiteemme toimistossamme

Monolis Lakitoimisto on lakitoimisto, jolla on korkea asiantuntemus IT:stä, erityisesti internetistä ja laista. Viime vuosina, nettimainontaa koskevat harhaanjohtavat käytännöt, kuten rikkomukset Japanin “palkintojen esittämislakia” vastaan, ovat muodostuneet suureksi ongelmaksi, ja oikeudellisen tarkastuksen tarve kasvaa yhä. Toimistomme analysoi oikeudelliset riskit liittyen nykyisiin ja suunniteltuihin liiketoimintoihin ottaen huomioon erilaiset lait, ja pyrkii laillistamaan liiketoiminnan mahdollisimman paljon ilman sen lopettamista. Yksityiskohdat on esitetty alla olevassa artikkelissa.