Asianajajan selitys: Kuusi esimerkkiä, joissa kunnianloukkausta ei hyväksytä
Kun puhumme kunnianloukkauksesta, kunnia tarkoittaa ulkoista kunniaa, joka on yhteiskunnan antama arvostus henkilölle. Kunnian loukkaaminen tarkoittaa siis henkilön sosiaalisen arvostuksen alentamista, ja tämä on sama sekä rikoslaissa että siviililaissa (Japanin rikoslaki ja siviililaki).
Yhteiskunnan arvostus on näkymätön, joten todellisen sosiaalisen arvostuksen laskemisen todistaminen on vaikeaa. Siksi sekä rikoslaissa että siviililaissa ei vaadita todistamaan, että henkilön sosiaalinen arvostus on todella laskenut, vaan riittää, että on aiheutettu sen vaaran. Vaikka kunnianloukkaus näyttää olevan määritelty laajasti, todellisuudessa on monia tapauksia, joissa ei ole katsottu olevan kunnianloukkausta. Tässä artikkelissa tarkastelemme kuutta tapausta, joissa ei ole katsottu olevan kunnianloukkausta.
Tapauksia, joissa ei katsottu täyttyneen kunnianloukkauksen edellytyksiä
On ollut tapauksia, joissa kantaja on vaatinut vahingonkorvausta ja artikkelin poistamista, koska vastaaja oli julkaissut kunniaa loukkaavan tekstin omalla kotisivullaan liittyen aiempaan oikeudenkäyntiin kantajan ja vastaajan välillä.
Vastaaja jatkoi kantajan herjaamista ilmaisuilla kuten “roistot”, “uhkaava tapaus, jossa käytettiin hyväksi häikäilemätöntä tekijänoikeutta” ja “B:n mielentila ei ole normaali”. Kuitenkin Tokion alioikeus (Tokyo District Court, 2015. kesäkuu 16) totesi, että
“Kantajan toimia arvioivia yksityiskohtaisia konkreettisia tosiseikkoja on vähän” ja “kantajan nimeä ei ole mainittu, vaan hänet on ilmaistu nimimerkillä”. Lisäksi “teksti kokonaisuudessaan, mukaan lukien edellä mainitut ilmaisut, selittää oikeudenkäynnin kulun vastaajan näkökulmasta”. Näin ollen, kunnianloukkausta ei hyväksytty.
Tokion alioikeuden päätös, 16. kesäkuuta 2015
Kuitenkin, “mielipiteen tai arvostelun oikeutetun rajan ylittävät, kantajan persoonallisuuteen kohdistuvat hyökkäävät ilmaisut tulisi arvioida sellaisiksi. Kun tarkastellaan ilmaisuja kokonaisuudessaan, ne ovat sopimattomia ja epäasiallisia. Siksi, vastaajan Y1:n toiminta on laiton teko, joka loukkaa kantajan kunniantuntoa yhteiskunnallisesti hyväksymättömällä tavalla”, ja tunnustettiin kunniantunteen loukkaus, määrättiin 300 000 jenin vahingonkorvaus ja artikkelin poistaminen. Vaikka kunnianloukkausta ei hyväksyttäisi, kunniantunteen loukkaus voidaan tunnustaa.
Kunniantunteen loukkauksesta on yksityiskohtainen selitys seuraavassa artikkelissa.
https://monolith.law/reputation/defamation-and-infringement-of-self-esteem[ja]
Tapaukset, joissa esitetyt tosiasiat on todettu todeksi
Tammikuussa 2011 (2011), ‘Viikkolehti Shincho’ ja ‘Viikkolehti Bunchun’ raportoivat, että Japanin talouslehden naisreportteri oli joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Tämän seurauksena, tuolloinen Demokraattisen puolueen politiikan koordinointikomitean puheenjohtaja, Yukio Edano, nosti kanteen Shincho- ja Bungei Shunju -kustantamoja vastaan vaatien kummaltakin 10 miljoonan jenin vahingonkorvauksia. Kuitenkin, kesäkuussa 2012 (2012), Tokion alioikeus totesi artikkelin keskeiset osat todeksi ja hylkäsi kantajan vaatimukset.
Tuomiossa todettiin:
Tässä tapauksessa, ○○-toimittaja itse on todistanut oikeudessa, ettei hän kokenut joutuneensa seksuaalisen häirinnän kohteeksi tämän lausunnon seurauksena. Tässä mielessä, on epävarmaa voidaanko tämä lausunto tulkita seksuaaliseksi häirinnäksi ○○-toimittajaa kohtaan. Kuitenkin, syy miksi Bungei Shunju -artikkeli ja Shincho -artikkeli alensivat kantajan sosiaalista arvostusta, ei johtunut siitä, että tämä lausunto aiheutti epämukavuutta naispuoliselle toimittajalle, vaan siitä, että kantaja, joka toimi hallituksen pääsihteerinä, teki julkisessa tilaisuudessa sellaisen lausunnon, jota voidaan tulkita seksuaaliseksi häirinnäksi. Tämä objektiivinen tosiasia itsessään herättää epäilyksiä kantajan näkemyksistä poliitikkona ja ihmisenä.
Tokion alioikeuden päätös 12. kesäkuuta 2012
Tämä on esimerkki tapauksesta, jossa vahingonkorvausvaatimusta ei hyväksytty kunnianloukkauksen perusteella, koska totuudenmukaisuus voitiin todistaa.
Kunnianloukkauksen toteutumisen edellytyksiä käsitellään yksityiskohtaisesti seuraavassa artikkelissa:
https://monolith.law/reputation/defamation[ja]
Tapaus, jossa sosiaalisen arvostuksen laskun katsottiin jääneen rajojen sisäpuolelle
Fujitsu joutui oikeuteen, kun sijoitusrahastojen johtajat, joilla oli yhteyksiä toimitusjohtajaan, väittivät yhtiön loukanneen heidän kunniaansa. Fujitsu oli kotisivuillaan, lehdistötilaisuudessa ja osakkeenomistajien kokouksessa vihjannut, että näillä rahastoilla saattaisi olla yhteyksiä “antisosiaalisiin voimiin”. Tokion alioikeus hylkäsi kantajien vaatimukset heinäkuussa 2011 (Heisei 23), todeten, että sosiaalisen arvostuksen lasku ei ollut ylittänyt sallittuja rajoja.
Tuomiossa todettiin:
“Lehdistötilaisuuden aikana jaettiin osallistujille kirjallinen pyyntö yhteistyöstä, jotta tiettyjen yritysten tai henkilöiden mainetta ei vahingoitettaisi uutisoinnissa… Voidaan todeta, että vastaajat olivat varovaisia ja asianmukaisesti huomioon ottavia, jotta he eivät alentaisi kantajien sosiaalista arvostusta lausunnon 4 avulla. Lisäksi lausunnon 4 sisältö on pohjimmiltaan sellainen, että siinä on tietoa ja materiaalia, joka herättää epäilyjä kantajien yhteyksistä antisosiaalisiin voimiin, ja Fujitsun näkökulmasta ei ole toivottavaa, että A jatkaa läheisiä suhteita näihin henkilöihin. Se ei ole lausunto, joka aktiivisesti ja konkreettisesti väittää, että kantajilla on todellisia yhteyksiä antisosiaalisiin voimiin.”
Tokion alioikeuden päätös 19. heinäkuuta 2011 (Heisei 23)
Tämän perusteella “vastaajayhtiö oli yrityksenä velvollinen selittämään asioita, ja lausunnon sisältö ja esitystapa olivat sellaisia, että ne oli tehty varovaisesti ja asianmukaisesti huomioon ottaen, jotta kantajien sosiaalista arvostusta ei alennettaisi. Ne eivät ylittäneet hyväksyttävää rajaa, joten niitä ei voida pitää laittomina toimina, jotka loukkaavat kantajien kunniaa.” Tämä on esimerkki tapauksesta, jossa kunnianloukkausta ei hyväksytty, koska sosiaalisen arvostuksen laskun katsottiin jääneen rajojen sisäpuolelle.
Sosiaalisen arvostuksen aiheesta on yksityiskohtainen selitys seuraavassa artikkelissa:
https://monolith.law/reputation/defamation-and-decline-in-social-reputation[ja]
Tutkimusmenetelmän luotettavuuden hyväksytty esimerkki
Kodinkoneiden vähittäiskaupan harjoittaja, joka väitti, että hänen maineensa oli loukattu artikkelissa, joka julkaistiin Nikkei Business -lehdessä vuonna 2008 (Heisei 20 vuosi), jossa todettiin, että “asiakastyytyväisyys jälkimarkkinointipalveluihin on alhaisin”, vaati vahingonkorvausta ja anteeksipyyntöä laittoman toiminnan perusteella.
Tokion alioikeus totesi,
“Ranking-taulukko on kohtuullista tulkita niin, että se osoittaa tosiasian, että vastaaja sai alhaisimman arvostelun kodinkoneiden vähittäiskaupan osastossa kuluttajakyselyn tuloksena, ja yleinen lukija voi saada vaikutelman, että vastaajan jälkimarkkinointipalvelu saa alhaisimman arvostelun kuluttajilta verrattuna muihin kodinkoneiden vähittäiskauppoihin, joten se voidaan sanoa alentavan vastaajan yhteiskunnallista arvostusta”
Tokion alioikeus, joulukuu 2010
ja toisaalta,
“Vastaajan voidaan katsoa julkaisseen nämä artikkelit yksinomaan yleisen edun tavoittelemiseksi, ja tutkimusmenetelmästä voidaan todeta, että tiettyä huomiota on kiinnitetty tulosten järkevyyden varmistamiseksi, eikä voida löytää olosuhteita, jotka voisivat johtaa mielivaltaisiin tutkimustuloksiin, joten tutkimustulosten luotettavuutta ei voida kieltää”
Tokion alioikeus, 14. joulukuuta 2010
ja hylkäsi kantajan vaatimuksen.
Tämä on esimerkki tapauksesta, jossa vaikka yhteiskunnallinen arvostus olisi laskenut, artikkeli perustui tietoihin, jotka oli saatu oikeiden tilastollisten menettelyjen mukaisesti, ja sen totuudenmukaisuus ja kohtuullisuus hyväksyttiin, joten se ei täyttänyt kunnianloukkauksen kriteereitä.
Tapaukset, joissa ei katsottu ylittävän mielipiteen tai arvostelun rajoja
Entinen alahuoneen jäsen Suzuki Muneo haastoi Shinchosha-kustantamon, joka julkaisee ‘Weekly Shincho’ -lehteä, oikeuteen, vaatien anteeksipyyntöä ja 10 miljoonan jenin korvauksia. Hän väitti, että hänen maineensa oli loukattu ja hänen kunniantuntonsa oli loukattu sanomalehden mainoksessa, jossa häntä kutsuttiin “valehtelijaksi”.
Tokion korkein oikeus totesi, että artikkelissa Suzuki entistä alahuoneen jäsentä arvosteltiin “valehtelijaksi”, ja että kaikki tosiasiat, jotka olivat perustana mielipiteen esittämiselle, voitiin tunnustaa tosiksi tai että niitä voitiin pitää tosina perustelluista syistä.
“Valehtelija” -arvostelu ja mielipide voivat tuntua hieman mauttomilta, mutta niitä ei voida pitää ylittävän mielipiteen tai arvostelun rajoja, kuten henkilökohtaisen hyökkäyksen. Siksi kirjoittajan tahallisuus tai huolimattomuus kiistetään tämän artikkelin aiheuttaman maineen loukkaamisen osalta, eikä laitonta toimintaa ole tapahtunut. Sama pätee myös kunniantunnon loukkaamiseen.
Tokion korkein oikeus, päätös 25. joulukuuta 2003 (Gregoriaaninen kalenteri)
Tämän jälkeen Suzuki entisen alahuoneen jäsenen vaatimus hylättiin, ja koska korkein oikeus ei hyväksynyt Suzuki entisen alahuoneen jäsenen valitusta, päätös vahvistettiin.
Tapaus, jossa vastakkaisen mielipiteen esittäminen katsottiin sallituksi
Esimerkki tapauksesta, jossa tuomioistuin hyväksyi vastakkaisen mielipiteen esittämisen periaatteen, löytyy oikeudenkäynnistä, joka liittyi kiistaan, joka syntyi Nifty Serve -palvelun “Kirjat ja lehdet -foorumilla” ja sen kokoushuoneessa sekä patiolla.
Kantajana toimineen jäsen A:n mukaan toinen jäsen B oli toistuvasti esittänyt A:ta kohtaan loukkaavia tai kunniaa loukkaavia laittomia kommentteja, mutta Nifty oli jättänyt nämä kommentit huomiotta ja hyväksynyt laittoman tilanteen. A vaati B:n nimen ja osoitteen julkistamista, mutta Nifty ei suostunut tähän. Tämän seurauksena A haastoi Niftyn oikeuteen vaatien vahingonkorvauksia ja B:n henkilötietojen julkistamista.
Tokion alioikeus totesi,
“Perusperiaate on, että sananvapauden loukkauksiin vastataan sananvapaudella (perustuslain 21 artiklan 1 kohta). Jos uhri onnistuu esittämään riittävän vastaväitteen hyökkääjää vastaan ja tämä on tehokasta, voidaan arvioida, ettei uhrin yhteiskunnallinen arvostus ole laskenut. Tässä tapauksessa ei ole asianmukaista tunnustaa laittoman toiminnan vastuuta ilmaisijalle erityisesti valikoiden joitakin ilmaisuja, koska tämä saattaa heikentää sananvapautta.”
Tokion alioikeuden päätös 27. elokuuta 2001 (Heisei 13)
ja totesi, että vastaajan kommentit olivat sellaisia, että kantajan vastaväite esti kantajan yhteiskunnallisen arvostuksen laskemisen, ja että kantajan vastaajan kommentit olivat liioiteltuja ja selvästi loukkaavia. Siksi “voidaan olettaa, että ne on esitetty vastauksena kantajan kommentteihin. Koska kantajan kommentit ovat selvästi loukkaavia, on sallittua, että vastaajan kommentit kantajaa kohtaan ovat jonkin verran liioiteltuja”, ja kielsi vastaajan kommenttien laittomuuden (vastakkaisen mielipiteen esittämisen periaate) ja hylkäsi kantajan vaatimukset.
Yksityiskohtainen selitys mielipiteiden tai arvioiden sisältävistä ilmaisuista on esitetty seuraavassa artikkelissa.
https://monolith.law/reputation/expressions-and-defamation[ja]
Yhteenveto
Kunnianloukkauksesta riippumatta, ei ole itsestäänselvää, että tuomioistuin hyväksyy kaikki väitteet vain siksi, että olet nostanut kanteen. Internetissä tapahtuvat ongelmat ovat vielä uusi alue, joten oikeustapauksia ei ole vielä paljon. Siksi on erityisen tärkeää valmistautua huolellisesti, suunnitella strategia ja ryhtyä oikeustoimiin. Juuri tästä syystä on tarpeen konsultoida kokenutta lakimiestä.
Category: Internet