Voiko valheellisen tiedon levittäminen johtaa rikokseen? Selitämme tilanteet, joissa kannattaa konsultoida asianajajaa

Sosiaalisen median ja internet-foorumien yleistymisen myötä on tullut aika, jolloin yksilöt voivat helposti levittää vapaata tietoa. Joissakin tapauksissa tietoa levitetään tahallisesti valheellisena, mikä voi aiheuttaa räjähdysmäisen leviämisen esimerkiksi katastrofitilanteissa ja muodostua yhteiskunnalliseksi ongelmaksi.

Sosiaalisen median ja internet-foorumien kautta valheellisen tiedon levittäminen ei ole pelkkää pahantahtoista pilaa, vaan siitä voi seurata myös rikosoikeudellista vastuuta.

Tässä artikkelissa esittelemme tapauksia, joissa sosiaalisen median kautta levitetty valheellinen tieto on johtanut rikosoikeudelliseen vastuuseen. Lisäksi selitämme yksityiskohtaisesti, miten toimia, jos joutuu valheellisen tiedon levittämisen uhriksi. Kerromme myös, miksi on tärkeää kääntyä asianajajan puoleen ja selitämme eri tilanteiden mukaan, miksi näin on.

Väärän tiedon levittäminen voi johtaa rikossyytteeseen

Vaikka ei olekaan suoraa lakia, joka kieltäisi väärän tiedon levittämisen, sen sisältö tai seuraukset voivat johtaa syytteeseen ‘luottamuksen rikkomisesta’, ‘petollisesta liiketoiminnan häirinnästä’ tai ‘kunnianloukkauksesta’.

Seuraavaksi käymme läpi konkreettisia tapauksia, joissa henkilö voi joutua syytteeseen.

Lakia, joka säätelisi valheellisen tiedon levittämisen tekoa itsessään, ei ole

Vaikka lakia, joka rankaisisi valheellisen tiedon levittämisen tekoa itsessään, ei olekaan, viime vuosina on alettu kiinnittää huomiota siihen, miten valheellisen tiedon leviäminen voi vahingoittaa yksilöitä ja yrityksiä. Tämän seurauksena asiaa koskevaa lainsäädäntöä on alettu keskustella eri ministeriöissä. Valheellinen tieto voi vaikuttaa haitallisesti yhteiskuntaan esimerkiksi vaalien, luonnonkatastrofien tai tartuntatautiepidemioiden aikana, ja se voi johtaa yksilöiden ja yritysten maineen sekä taloudellisen arvon heikkenemiseen.

Kun kyseessä on luottamuksen vahingoittaminen tai petollinen liiketoiminnan häirintä

Jos levität valheellista tietoa ja aiheutat tilanteen, jossa toisen taloudellinen arvostus vahingoittuu, saatat joutua vastuuseen rikoslain (刑法, Keihō) 233 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesta luottamuksen vahingoittamisesta tai saman artiklan toisen kohdan mukaisesta petollisesta liiketoiminnan häirinnästä.

Rikoslain 233 artikla (Luottamuksen vahingoittaminen ja liiketoiminnan häirintä)

Henkilö, joka levittää valheellisia huhuja tai käyttää petosta vahingoittaakseen toisen luottamusta tai häiritäkseen tämän liiketoimintaa, voidaan tuomita enintään kolmeksi vuodeksi vankeuteen tai sakottaa enintään 500 000 jeniin.

e-Gov lainsäädännön haku｜「Rikoslain 233 artikla (Luottamuksen vahingoittaminen ja liiketoiminnan häirintä)[ja]」

【Luottamuksen vahingoittamisen rikos】
Luottamuksen vahingoittamisen rikos tarkoittaa rikosta, jossa tahallisesti levitetään valheellista tietoa ja vahingoitetaan toisen luottamusta. Luottamuksen vahingoittamisessa “luottamus” sisältää taloudellisen luottamuksen lisäksi myös tuotteiden ja palveluiden laadun arvioinnin.

Lisäksi luottamuksen vahingoittamisessa vaaditaan “valheellisuus tai petos” sekä “tahallisuus”. Vaikka totuudenmukainen tieto tai hyväntahtoinen väärinkäsitys ei täytä luottamuksen vahingoittamisen rikoksen tunnusmerkkejä, tietyissä tilanteissa voi olla mahdollista, että teko täyttää toisen rikoksen, kuten kunnianloukkauksen tunnusmerkit.

Esittelemme kaksi esimerkkiä luottamuksen vahingoittamisen rikoksesta.

Ensimmäinen esimerkki on tapaus, jossa nainen joutui syytteeseen luottamuksen vahingoittamisesta, kun hän postitti valheellisen negatiivisen arvostelun terveysravintolisästä verkkokauppaan. Nainen vapautettiin syytteistä, mutta yrityksen johtaja, joka oli pyytänyt naista kirjoittamaan arvostelun, tuomittiin 200 000 jenin sakkoihin.

Toinen esimerkki on tapaus, jossa henkilö lisäsi vieraita aineita ostamaansa mehuun ja teki valheellisen ilmoituksen. Tässä tapauksessa tuomittiin, että tuotteen laadun yhteiskunnallinen luottamus on myös luottamuksen vahingoittamisen rikoksen kohde.

【Petollisen liiketoiminnan häirinnän rikos】
Petollisen liiketoiminnan häirinnän rikos toteutuu, kun henkilö käyttää petosta häiritäkseen toisen liiketoimintaa. Petollisen liiketoiminnan häirinnän rikoksen toteutumiseen vaaditaan kolme elementtiä: “petos”, “liiketoiminta” ja “häirintä”.

“Petos” viittaa toisen ihmisen harhaanjohtamiseen tai väärinkäsityksen hyväksikäyttöön, ja se sisältää paitsi suoran petoksen myös koneiden tai tuotteiden laittoman manipuloinnin.

“Liiketoiminta” tarkoittaa jatkuvaa kaupallista toimintaa tai hallinnollista työtä, ja se kattaa sekä voittoa tavoittelevat yritykset että vapaaehtoistyön tai kerhotoiminnan.

“Häirintä” sisältää paitsi todellisen liiketoiminnan toiminnan estämisen myös tilanteen, jossa häirinnän vaara on olemassa.

Nämä elementit tulkitaan laajasti, mikä tarkoittaa, että petollisen liiketoiminnan häirinnän rikoksen määritelmä on laaja. Tämän vuoksi odottamattomat teot voivat johtaa syytteeseen.

Petollisen liiketoiminnan häirinnän rikoksen tyypillisiä esimerkkejä ovat:

• Ravintolalle tehty kuvitteellinen kotiinkuljetuspyyntö, joka aiheuttaa turhaa toimitusta
• Toistuvat pahantahtoiset mykät puhelut ramen-ravintolaan
• Elintarvikkeisiin tahallisesti sekoitetut neulat ja muut vaaralliset aineet
• Ravintolan osa-aikaisen henkilökunnan epäasianmukaiset toimet, jotka rikkovat hygieniastandardeja ja julkaistaan videonjakosivustolla
• Sähkönkulutusmittarin manipulointi sähkönkulutuksen laittomaan vähentämiseen

Sekä luottamuksen vahingoittamisen rikos että petollisen liiketoiminnan häirinnän rikos eivät ole asianomistajarikoksia (rikoksia, jotka vaativat uhrin tekemän rikosilmoituksen). Kuitenkin poliisin toimesta rikosasioina käsiteltävän mahdollisuus on matala, joten käytännössä uhrien tekemä rikosilmoitus on toivottavaa.

Kun kyse on kunnianloukkauksesta

Toisen henkilön epätarkan tiedon julkaiseminen tai perättömien huhujen levittäminen kiusaamistarkoituksessa voi täyttää rikoslain (刑法, Keihō) 230 artiklan 1 momentin mukaisen kunnianloukkauksen tunnusmerkistön. Internetissä ja sosiaalisen median alustoilla kunnianloukkaus on usein esillä oleva ongelma.

Kunnianloukkaus tarkoittaa toimintaa, jossa julkisesti esitetään tiettyjä tosiasioita, jotka alentavat toisen henkilön sosiaalista arvostusta, riippumatta siitä, ovatko ne totta vai eivät. Esimerkiksi lausunnot tai postaukset, kuten “X on väärinkäyttänyt yrityksen varoja”, “Y on aikaisemmin ollut vankilassa” tai “Z on ollut uskoton”, voivat täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkistön.

Termi “kunnianloukkaus” viittaa maineen vahingoittumiseen, mutta tässä yhteydessä se tulkitaan “sosiaalisen luottamuksen menettämisenä”, ja pelkkä epämiellyttävä tai paha olo ei riitä kunnianloukkauksen tunnusmerkistön täyttymiseen.

Huomautus 1: Lyhyesti ilmaistuna

Rikoslain 230 artiklan 1 momentti (Kunnianloukkaus)

Joka julkisesti esittää tosiasioita ja loukkaa toisen henkilön kunniaa, tuomitaan kunnianloukkauksesta riippumatta siitä, ovatko esitetyt tosiasiat tosia vai eivät, enintään kolmen vuoden vankeuteen tai sakkojen maksamiseen, joka ei ylitä viittäsataatuhatta jeniä.

e-Gov法令検索｜「Rikoslain 230 artikla (Kunnianloukkaus)[ja]」

【Kunnianloukkauksen tunnusmerkistön täyttymisen edellytykset】
Kunnianloukkauksesta syyttämiseksi on täytettävä seuraavat kolme edellytystä:

• Julkinen luonne
• Tosiasian esittäminen
• Kunnianloukkauksellisuus

Ensimmäinen edellytys “julkinen luonne” viittaa tilanteeseen, jossa tieto on tullut suuren yleisön tietoon, kuten internetissä tai sosiaalisen median postauksissa tai mediassa julkaistuissa uutisissa. Vaikka tieto olisi alun perin kerrottu vain harvoille, jos sillä on potentiaalia levitä laajemmalle yleisölle, voidaan katsoa, että julkinen luonne täyttyy.

Toinen edellytys “tosiasian esittäminen” tarkoittaa, että esitetään konkreettisia tosiasioita, ja se ei ota kantaa niiden totuudenmukaisuuteen. Jos tosiasioita ei esitetä, vaan kyse on pelkästä herjauksesta, voi kyseeseen tulla herjausrikos.

Kolmas edellytys “kunnianloukkauksellisuus” viittaa sisältöön, joka alentaa yksilön sosiaalista arvostusta, kuten panettelu tai pahan maineen levittäminen.

Lisäksi kunnianloukkauksen tunnusmerkistön täyttymiseen vaaditaan henkilön yksilöinti. Vaikka oikeaa nimeä ei käytettäisi, jos kolmas osapuoli voi helposti tunnistaa henkilön, voidaan katsoa, että tunnistettavuus täyttyy.

Kuitenkin, vaikka kunnianloukkauksen edellytykset täyttyisivät, jos toiminta kuuluu laillisen toiminnan poikkeuksiin (oikeudellinen este), sitä ei katsota rikokseksi.

Esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, jos paljastuu alkuperämerkintöjen väärentämistä, se herättää yleistä huomiota tärkeänä kysymyksenä, joka koskee kuluttajien terveyttä ja luottamusta. Yleisen edun mukaisesti levitetty tieto voi olla yleisesti hyödyllistä toimintaa.

Kun tällaista tietoa levitetään ja sen katsotaan perustuvan luotettaviin todisteisiin, on todennäköistä, että se ei täytä kunnianloukkauksen tunnusmerkistöä.

Kunnianloukkaus on yksityisoikeudellinen syyte. Rikoksen tekijän syytteeseen asettamiseksi tarvitaan asianomistajan tekemä rikosilmoitus. On tärkeää huomata, että kunnianloukkauksen syyteoikeuden vanhentumisaika on kolme vuotta rikoksen tekemisestä, ja rikosilmoituksen tekemiselle on asetettu kuuden kuukauden määräaika, joten nopea toiminta on tarpeen.

Esimerkkejä tapauksista, joissa on rangaistu väärän tiedon levittämisestä

Harkitsemattomat julkaisut ja väärän tiedon levittäminen voivat aiheuttaa odottamattomia ongelmia. On myös yleistä, että väärän tiedon levittäminen vaikuttaa osakekursseihin tai että väärää tietoa levitetään edelleen retwiittaamalla. Tässä esittelemme konkreettisia tapauksia, joissa henkilöt ovat todella joutuneet syytteeseen väärän tiedon levittämisestä.

Väärän tiedon levittämisestä ja kunnianloukkauksesta pidätetty henkilö

Reiwa-kauden ensimmäisenä vuonna (2019) toukokuussa, Niigatassa toimivan idoliyhtyeen viiden jäsenen ympärille levisi väärää tietoa sosiaalisessa mediassa. Julkaisija postitti sisältöä, joka antoi ymmärtää jäsenten käyttävän laittomia huumeita, ja teki näin merkittävää vahinkoa heidän maineelleen. Tämä tapaus käsiteltiin yrityksenä tahallisesti vahingoittaa jäsenten sosiaalista asemaa, ja julkaisija pidätettiin kunnianloukkauksesta epäiltynä heinäkuussa 2020.

Sosiaalisen median kautta tapahtuvan herjauksen ja kiusaamisen yhteiskunnallinen käsitys muuttui merkittävästi Reiwa-kauden toisena vuonna (2020) toukokuussa, kun naispainija päätti elämänsä traagisesti. On uskottu, että syynä oli sosiaalisessa mediassa tapahtunut julma kirjoittelu. Tämän tapahtuman jälkeen netissä tapahtuvan herjauksen ja kiusaamisen valvonta on tiukentunut.

Yrityksen väärän tiedon leviäminen vaikutti osakekurssiin

Yrityksiä koskevan väärän tiedon leviäminen voi aiheuttaa vakavaa mainehaittaa ja vaikuttaa merkittävästi osakekurssiin. Asiakkaiden luottamuksen menetys, myynnin väheneminen, sijoittajien kasvava epävarmuus yritystä kohtaan sekä brändikuvan heikkeneminen ovat tekijöitä, jotka voivat laskea osakekursseja.

Osakekurssin lasku ei ole vain lyhytaikainen tappio, vaan se voi myös johtaa yrityksen pitkäaikaiseen arvon alenemiseen. Tämä voi vaikuttaa koko yrityksen toimintaan, kuten työntekijöiden motivaation laskuun ja vaikeuksiin houkutella uutta osaamista.

Esimerkkeinä voidaan mainita Itä-Japanin suurtsunamin (2011) jälkeen tapahtunut Fukushiman maakunnan maataloustuotteiden ostoboikotti, COVID-19-pandemian aikainen yrityksen nimeen liittyvä osakekurssin lasku sekä entisen työntekijän tosiasioita vastaan tehty postaus, joka alensi yrityksen luottamusta. Jopa yksittäisen henkilön kirjoitus voi aiheuttaa mainehaittaa ja johtaa vahingonkorvausvaatimuksiin.

Yksittäisen henkilön kirjoituksen aiheuttamasta suuresta mainehaitasta esimerkkinä on vuoden 2003 (Heisei 15) ‘Saga Bankin väärän tiedon sähköpostitapaus’. Samana vuonna jouluna levisi väärä tieto, että Saga Bank olisi kaatumassa, mikä aiheutti 45-50 miljardin jenin paniikin. Naisen ystävälleen lähettämä sähköposti “Saga Bank on kaatumassa…” levisi, ja ihmiset ryntäsivät eri konttoreihin nostamaan talletuksiaan. Saga Bank järjesti lehdistötilaisuuden kiistääkseen huhut, ja Japanin valtiovarainministeriön Fukuokan rahoitusosasto julkaisi kiireellisen lausunnon tilanteen rauhoittamiseksi. Väärän tiedon levittänyt nainen sai syytteen kunnianloukkauksesta, mutta häntä ei asetettu syytteeseen.

Tällaiset tapaukset osoittavat, että vaikka kyseessä olisi vain yksittäisen henkilön kirjoitus, se voi aiheuttaa laajaa yhteiskunnallista mainehaittaa ja vaikuttaa merkittävästi taloudelliseen toimintaan.

Väärän tiedon levittäminen uudelleentwiittauksella

Uudelleenjulkaisu (entinen uudelleentwiittaus) on toisen henkilön lähettämän sisällön hyödyntämistä, mutta jos sisältö täyttää kunnianloukkauksen kriteerit, uudelleenjulkaisu voi johtaa kunnianloukkaukseen, vaikka julkaisija ei olisikaan alkuperäinen lähettäjä.

Termi “uudelleenjulkaisu” viittaa X:n (entinen Twitter) toimintoon, mutta vastaavia toimintoja on olemassa myös muilla sosiaalisen median alustoilla. Vaikka mekanismit voivat erota toisistaan, Facebookin “jaa” ja Instagramin “uudelleenjulkaisu” ovat samankaltaisia toimintoja.

Esimerkiksi syyskuussa 2019 (Gregorian kalenterin vuosi 2019) entinen Osakan prefektuurin kuvernööri haastoi oikeuteen journalistin, joka oli uudelleentwiittannut häntä loukkaavan viestin, ja vaatimus hyväksyttiin. Vaikka journalisti väitti, että hän oli uudelleentwiittannut tiedon vain tiedon jakamisen tarkoituksessa, lopulta Osakan korkein oikeus totesi yleisenä näkemyksenä, että “kommentoimaton uudelleentwiittaus voidaan ymmärtää sisällön hyväksymisenä”, ja tuki Osakan alioikeuden alkuperäistä päätöstä hyläten journalistin valituksen ja antoi varoituksen sosiaalisen median käyttäjille (Osakan korkein oikeus, Reiwa 2 (2020) vuoden 23. kesäkuuta päätös[ja]).

Tämä päätös oli siviilioikeudellinen tapaus, mutta vastaavaa tulkintaa voidaan soveltaa myös rikosoikeudellisissa tapauksissa. Siksi kolmansien osapuolten lähettämän väärän tiedon levittämistä tulisi välttää ehdottomasti. Erityisesti suuren seuraajamäärän omaavien tilien vaikutusvalta on suuri, joten niiltä vaaditaan entistä varovaisempaa toimintaa. Sosiaalisen median käyttäjien tulee tarkistaa tiedon todenperäisyys ja välttää sen kevytmielistä levittämistä.

Toimenpiteet, kun joudut valheellisen tiedon levittämisen uhriksi

Internetissä levitetty valheellinen tieto itsestäsi tai yrityksestäsi voi aiheuttaa riskin henkilökohtaisen maineen tai yrityksen luottamuksen menettämiselle. Tällaisessa tilanteessa on tarpeen toimia nopeasti ja asianmukaisesti.

Tässä käsittelemme konkreettisia toimenpiteitä, jotka on jaettu kolmeen vaiheeseen, kun joudut valheellisen tiedon levittämisen uhriksi.

1. Yritä estää valheellisen tiedon leviäminen poistamalla viesti
2. Tee lähettäjän paljastamispyyntö ja tunnista julkaisija, jonka jälkeen vaadi vahingonkorvausta
3. Jätä rikosilmoitus poliisille ja hanki heidän apuaan

Alla selitämme kunkin vaiheen yksityiskohtaisesti.

Levittämisen estäminen ja viestien poistaminen

Sosiaalisen median ja internet-foorumien kautta leviävän herjauksen ja panettelun torjunnassa on kiireellistä ryhtyä toimiin viestien poistamiseksi ja levittämisen estämiseksi. Viestien poistopyynnöt voidaan esittää suoraan palvelun ylläpitäjille tai sivuston hallinnoijille, tai ne voidaan tehdä käyttämällä “yhteydenottolomaketta” tai “ilmoita”-nappia.

Kuitenkin, jos oikeudenloukkauksia ei pystytä selittämään juridisesti riittävän konkreettisesti, poistopyyntöjä ei välttämättä hyväksytä. Tällaisissa tilanteissa asianajajan avulla voidaan tehdä “poistamisen väliaikaisen määräyksen hakemus”, mikä mahdollistaa poistopyyntöjen sujuvan ja vaivattoman etenemisen.

Kuitenkin, jos tieto on levinnyt laajalle ja sitä on kopioitu useisiin paikkoihin, täydellinen poistaminen on vaikeaa. Tällöin, jos kyseessä on yritys, voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi lehdistötiedotteita väärän tiedon oikaisemiseksi ja strategian suunnittelussa. On tärkeää valita tilanteeseen sopiva toimintatapa yhteistyössä lakiosaston kanssa ja konsultoida asianajajaa.

Viestin lähettäjän paljastamisen jälkeen vahingonkorvausvaatimuksen tekeminen

Viestin lähettäjän paljastamispyyntö tarkoittaa pyyntöä, jossa palveluntarjoajalta vaaditaan viestin lähettäjän tunnistamista helpottavien tietojen paljastamista. Tämän pyynnön jälkeen, kun viestin lähettäjä on tunnistettu, on mahdollista esittää vahingonkorvausvaatimus. Koska nämä menettelyt voivat olla monimutkaisia, suosittelemme asianajajan palkkaamista.

Valheiden levittäjien tai niiden jakajien oikeudellisen vastuun selvittämiseksi on ensin välttämätöntä tunnistaa henkilöllisyys. Viestin lähettäjän tunnistamiseksi suoritetaan kaksivaiheinen paljastamispyyntö.

Ensin tehdään IP-osoitteen paljastamispyyntö sivuston ylläpitäjille (kuten “LINE” tai “X”), ja sen jälkeen tehdään sopimusasiakkaan tietojen (kuten nimi ja osoite) paljastamispyyntö internetpalveluntarjoajille (kuten au, NTT Docomo, SoftBank jne.).

Viestin lähettäjän paljastamispyynnön yleinen prosessi on seuraava:

▼Paljastamispyynnön vaiheet

1. Ensin pyydetään sivuston ylläpitäjältä (kuten “LINE” tai “X”) viestin lähettäjän IP-osoitteen ja aikaleiman paljastamista. Yleensä sivuston ylläpitäjät eivät kuitenkaan luovuta tietoja ilman tuomioistuimen virallista määräystä. Tämän vuoksi haetaan tuomioistuimelta “väliaikaista määräystä viestin lähettäjän tietojen paljastamiseksi”.
2. Kun IP-osoite on paljastettu, tunnistetaan internetpalveluntarjoaja (kuten au, NTT Docomo, SoftBank jne.) IP-osoitteen perusteella. Sitten pyydetään kyseiseltä internetpalveluntarjoajalta viestin lähettäjän sopimusasiakkaan tietojen paljastamista. Myös tässä vaiheessa tietoja ei yleensä luovuteta ilman tuomioistuimen virallista määräystä, joten on tarpeen nostaa “kanne viestin lähettäjän tietojen paljastamiseksi”.

Palveluntarjoajan vastuunrajoituslain (Provider Liability Limitation Law) uudistuksen myötä, joka astui voimaan 1. lokakuuta 2022 (2022), sivuston ylläpitäjän ja palveluntarjoajan paljastamismääräykset voidaan käsitellä yhdessä, mikä mahdollistaa nopean tietojen paljastamisen.

Uudella “viestin lähettäjän tietojen paljastamismääräyksellä” voidaan säilyttää tietoja nopeammin kuin aikaisemmissa menettelyissä ja vähentää menettelyn taakkaa. On kuitenkin huomattava, että jos vastalauseita esitetään, menettely palaa alkuperäiseen kaksivaiheiseen paljastamispyyntöön.

Kun paljastamispyyntö on tehty ja viestin lähettäjän henkilöllisyys on tunnistettu, on mahdollista nostaa siviilikanne ja vaatia vahingonkorvausta. Kustannukset vaihtelevat tapauskohtaisesti, mutta yleisesti ottaen viestin lähettäjän paljastamispyynnön kustannukset ovat useita kymmeniä tuhansia euroja ja vahingonkorvausvaatimuksen kustannukset voivat olla noin 100 000 euroa. Kustannuksista kannattaa kysyä asianajajalta.

Paljastamispyyntöä tehtäessä on tärkeää harkita huolellisesti, vastaako kyseinen viesti todella kunnianloukkaukseen. Toisaalta, ajan kuluessa viestistä voi tulla vaikeampi tunnistaa tarvittavia tietoja, koska palveluntarjoajat säilyttävät tietoja vain 3–6 kuukautta, joten nopea toiminta on tarpeen. Suosittelemme konsultoimaan asianajajaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa parhaan toimintatavan valitsemiseksi.

Jos haluat tietää lisää viestin lähettäjän paljastamispyynnöstä, tutustu alla olevaan artikkeliin.

Liittyvä artikkeli: Mikä on viestin lähettäjän paljastamispyyntö? Asianajaja selittää uudistuksen myötä luodut uudet menettelyt ja niiden kulun[ja]

Poliisille tehtävän rikosilmoituksen ja syytteen jättäminen

Kun konsultoit poliisia kunnianloukkauksen uhriksi joutumisesta, tapauksen on täytettävä rikoslain määrittelemät rikoksen kriteerit. Poliisi voi aloittaa tutkinnan rikosilmoituksen perusteella, mutta pelkkä ilmoituksen tekeminen ei usein johda tutkintaan, joten syytteen jättäminen on tarpeen.

Syytteen jättämisen myötä poliisilla on velvollisuus edistää tutkintaa, joten voit olla varma, että asiaa käsitellään. Jos siviilioikeudellisessa menettelyssä tekijän henkilöllisyys on selvitetty vaatimalla tietojen luovuttamista, tekijän tietoon saamisesta on kuuden kuukauden kuluessa päätettävä, nostetaanko syyte vai ei.

Tilanteet, joissa on syytä kääntyä asianajajan puoleen väärän tiedon levittämisen jälkeen

Kun internetissä levitetään väärää tietoa, se voi aiheuttaa suurta haittaa henkilön maineelle tai yrityksen luotettavuudelle. Vaikka uhri itse voi joissakin tapauksissa hoitaa tilanteen, on olemassa tilanteita, joissa asiantuntijan neuvo on välttämätön.

Tässä selitämme konkreettisia tilanteita, joissa väärän tiedon levittämisen uhriksi joutuneen tulisi harkita asianajajan konsultointia. Käsittelemme tilanteita, joissa poistopyyntö on hylätty, oikeudenloukkauksen selittäminen on vaikeaa, tai kun oikeudenkäyntimenettelyt tai poliisin toimet ovat tulleet umpikujaan, ja missä asianajajan erikoisosaaminen voi olla ratkaiseva tekijä ongelman ratkaisemisessa.

Poistopyyntöön ei vastattu

Internetissä leviävään väärään tietoon voi olla vaikea saada vastakaikua, vaikka tekisi itse poistopyynnön. Tällaisissa tilanteissa asianajajan konsultointi on tehokas vaihtoehto.

Asianajajalta poistopyynnön tekemisen suurin etu on nopea toiminta. Jos erikoisosaamista ei ole, poistopyynnön muotoiluun ja prosessiin voi kulua paljon aikaa ja vaivaa. IT-alan tunteva asianajaja voi kuitenkin toimia nopeasti.

Nettiartikkelin poistopyynnössä voi tarvita neuvotteluja sivuston ylläpitäjän kanssa, lisädokumenttien lähettämistä ja jopa yhteydenpitoa sivuston operaattorin tai internet-palveluntarjoajan kanssa, mikä voi vaatia odottamattomia toimenpiteitä.

Nämä monimutkaiset toimenpiteet voidaan myös ulkoistaa asianajajalle, joka toimii edustajana ja hoitaa nämä tehtävät. Tämä mahdollistaa poistovaatimuksen sujuvan etenemisen ilman, että asiakkaan täytyy olla sidottu aikarajoituksiin.

Oikeuksien loukkaamisen juridinen selittäminen on haastavaa

Kun teet pyynnön sisällön poistamiseksi tai lähettäjän tietojen paljastamiseksi, on tärkeää, että voit selvästi väittää, mitkä oikeudet on loukattu. Oikeuksien loukkauksen todistaminen on kuitenkin monimutkaista työtä, joka vaatii asiantuntemusta.

Kunnianloukkaus, yksityisyyden suoja, tekijänoikeudet ja henkilökuvaoikeudet ovat esimerkkejä oikeuksista, jotka voivat olla kyseessä, ja kunkin oikeuden laajuuden ja soveltamisehtojen tarkka ymmärtäminen ja selittäminen voi olla haastavaa.

Tällaisissa tilanteissa, joissa tarvitaan erikoistunutta juridista tietämystä ja kokemusta, on luonnollista tuntea epävarmuutta yksin toimiessa, ja silloin asianajajan konsultointi on tehokas vaihtoehto. Asianajaja voi analysoida tilanteen juridisesta näkökulmasta ja esittää asianmukaiset väitteet oikeuksien loukkauksista.

Tietämystä vailla oleva avunpyyntö oikeudenkäynnissä tapahtuvassa tiedon luovuttamisessa

Oikeudenkäynnissä tapahtuvassa lähettäjän tietojen luovuttamispyynnössä on suositeltavaa pyytää apua asianajajalta. Tämä menettely vaatii oikeudellista asiantuntemusta, ja on haastavaa edetä yksin ilman ammattilaisen apua.

Asianajajan palkkaaminen voi lisätä mahdollisuuksia edetä tehokkaasti ja asianmukaisesti. Esimerkiksi, on tärkeää selkeästi määritellä, mitä oikeuksia (kuten kunniaa, yksityisyyttä, tekijänoikeuksia, henkilökuvaoikeuksia) julkaisu loukkaa. Näiden erikoistuneiden käsitteiden asianmukainen käsittely edellyttää oikeudellisen asiantuntijan neuvontaa.

Lähettäjän tietojen luovuttamispyynnössä tai poistopyynnössä asianajajan tuki mahdollistaa sujuvan ja tehokkaan ongelmanratkaisun.

Poliisi ei vastannut

Rikosilmoituksen tekemisen yhteydessä on tärkeää, että tutkinta käynnistyy nopeasti ja että raportointivelvollisuus täyttyy, jolloin huoli tai tyytymättömyys siitä, ettei poliisi toimi, hälvenee. Kuitenkin käytännössä on yleistä, että rikosilmoitukset eivät helposti johda toimenpiteisiin.

Jotta rikosilmoitus hyväksyttäisiin, on välttämätöntä käsitellä ja ratkaista yksitellen poliisin esittämät syyt, miksi ilmoitusta ei voida ottaa käsittelyyn. Tässä vaiheessa on tehokasta kääntyä kokeneen rikosilmoituksiin ja uhrien tukemiseen erikoistuneen asianajajan puoleen. Asianajaja laatii hyväksyttävän rikosilmoituksen ja kerää todisteita, hyödyntäen asiantuntemustaan rikosilmoituksen tukemisessa.

Jos poliisi silti ei toimi, asianajaja voi saattaa asiakkaan poliisin luokse ja vaikuttaa voimakkaasti siihen, että rikosilmoitus hyväksytään lain mukaisesti. Lisäksi asianajaja voi tukea uhria monin eri tavoin, kuten tekemällä suoran rikosilmoituksen syyttäjälle.

Yhteenveto: Jos sinusta levitetään valheellista tietoa, konsultoi asianajajaa

Kun valheellista tietoa levitetään, se voi vahingoittaa uhrin taloudellista etua, luottamusta tai mainetta. Tällaisessa tilanteessa on ensisijaisen tärkeää estää väärän tiedon leviäminen poistamalla se nopeasti.

Seuraavaksi on tarpeen tunnistaa tiedon lähettäjä. Lähettäjän paljastamiseksi tehdään ilmoituksen julkaisijan paljastamispyyntö, ja sen jälkeen voidaan vaatia korvauksia aiheutuneista vahingoista. Nämä ovat oikeudellisia toimenpiteitä, joissa asianajajan apu on välttämätöntä. Myös rikosilmoituksen tai syytteen jättäminen poliisille on tärkeä askel. Poliisin avulla voidaan odottaa varmempaa toimintaa.

Näiden toimenpiteiden pyytäminen asianajajalta voi vähentää riskejä, kuten poistopyynnön hylkäämistä tai oikeuksien loukkauksen selittämisen vaikeutta. Lisäksi asianajaja voi hoitaa sujuvasti sekä oikeudenkäynnin aikaiset paljastamispyynnöt että rikosilmoitukset poliisille.

Jos sinusta levitetään valheellista tietoa, suosittelemme ensimmäisenä ottamaan yhteyttä asianajajaan ja harkitsemaan parasta toimintatapaa. Oikeudellisesta näkökulmasta asianmukaisesti lähestymällä voit vähentää vahinkoja ja ratkaista ongelman nopeasti.

Esittelyssä toimistomme ratkaisut

Monolith Lakitoimisto yhdistää IT-alan, erityisesti internetin, ja oikeudellisen asiantuntemuksen tarjotakseen kattavia palveluita. Nykyaikana internetissä leviävät mainehaitat ja herjaavat kommentit voivat aiheuttaa vakavia vahinkoja, jos niitä ei käsitellä asianmukaisesti. Tarjoamme ratkaisuja mainehaittojen ja nettikiusaamisen hallintaan. Lisätietoja palveluistamme löydät alla olevasta artikkelista.

Monolith Lakitoimiston palvelualueet: Listattujen yritysten mainehaittojen hallinta[ja]